Säännöllisen kotihoidon muistiasiakkaan hoito- ja palveluketju sisältää omat osiot asiakkaalle ja läheiselle sekä ammattilaiselle.
Hoito- ja palveluketjun tavoitteena on tarjota hyödyllistä tietoa asiakkaille ja heidän läheisilleen sekä yhtenäistää muistisairaiden hoitoa ja ammattilaisten työnjakoa Siun soten alueella. Hoitoketjun tavoitteena on sujuvoittaa muistisairauden oikea-aikaista tunnistamista, hoitoonohjausta, lähetekäytäntöjä ja hoitoa. Hoitoketju perustuu ensisijaisesti Muistisairaudet käypä hoito -suositukseen (2023) sekä näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. Asiakkaan hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Säännöllisen kotihoidon asiakkaan muistitutkimusten perusselvitykset voidaan tehdä kotihoidossa tai tarvittaessa muistihoitajan vastaanotolla. Hoitajan tekemien tutkimusten jälkeen hoidonporrastus toteutuu Siun sotessa siten, että alle 75-vuotiaiden asiakkaiden selvitykset jatkuvat perusterveydenhuollossa ja neurologian poliklinikalla. Yli 75-vuotiaat asiakkaat tutkitaan Siun soten geriatriseen keskuksen muistipoliklinikalla. Geriatrille voidaan harkinnan mukaan ohjata myös 70—75 ‑vuotiaita asiakkaita.
Työikäisten mahdollisen muistisairauden selvittelyt aloitetaan ensisijaisesti työterveyshuollossa tai terveyskeskuksen lääkärin vastaanotolla, josta lääkäri ohjaa asiakkaan neurologian poliklinikalle, jos herää epäily muistisairaudesta.
Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen
Muistisairauksien ennaltaehkäisy on kaikkien tehtävä. Muistisairauksien riskimittarin avulla voidaan tunnistaa muistisairauden riskiryhmässä olevia henkilöitä. Muokkaamalla heidän elintapojaan terveellisemmiksi FINGER-toimintamallin mukaan (liikunta, terveellinen ruokavalio, aivojen aktiivinen käyttö, sosiaalinen aktiivisuus sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoitaminen) voidaan ennaltaehkäistä muistihäiriöiden syntymistä. Muistisairauksien ennaltaehkäisy tulisi integroida muuhun ennaltaehkäisevään toimintaan esim. perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon vastaanottopalveluissa.
Jos olet huolissasi omasta tai läheisen arkielämää haittaavasta muistin heikentymisestä (esim. sovitut tapaamiset unohtuvat toistuvasti, tärkeät esineet katoavat päivittäin tai puhuessa oikeiden sanojen löytyminen on vaikeaa), ota yhteyttä kotihoidon työntekijään. Kotihoidon työntekijä voi tehdä muistiin liittyvät testaukset ja tarvittaessa hän ohjaa asian eteenpäin kotihoidon sairaanhoitajalle tai alueen muistihoitajalle. Jos olet alle 60-vuotias ota yhteyttä oman terveysaseman lääkäriin tai työterveyshuoltoon.
Muistiongelmien tunnistaminen on kaikkien tehtävä. Kun asiakas, omainen tai työntekijä huomaa muistihäiriön, säännöllisen kotihoidon asiakkaiden muistiongelmien alkuselvittelyt (MMSE) voidaan tehdä kotihoidossa. CERAD-testi voidaan myös tehdä kotihoidossa, mikäli alueella on testin tekemiseen kouluttautunut työntekijä. Lisäksi tulee kartoittaa mieliala, arkiselviytyminen ja omatoimisuus (RAI-arvio tai PADL/IADL) sekä läheisen näkemys muistin muuttumisesta (läheiskysely). CERAD-testi voidaan tehdä alueen muistihoitajan vastaanotolla, mikäli kotihoidossa ei ole testin tekemiseen perehtynyttä hoitajaa.
Alle 60-vuotiaiden asiakkaiden kohdalla tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä oman alueen terveyskeskuslääkäriin, jossa tehdään alkuvaiheen erotusdiagnostiset selvittelyt. Tarpeen mukaan lääkäri voi konsultoida neurologia.
Työohje:
Tutkimukset
Kotihoidon työntekijä haastattelee sinua ja luvallasi myös läheistäsi. Hoitaja tekee toimintakyvyn kartoituksen sekä erilaisia kyselyjä ja muistitestit. Lisäksi sinulta mitataan tarvittaessa verenpaine ja paino, ellei niitä ole äskettäin mitattu. Tarvittaessa edellä mainitut muistitutkimukset voi tehdä myös alueesi muistihoitaja.
Kotihoidon sairaanhoitaja tekee tarvittaessa lähetteen verikokeisiin, joilla selvitetään muistioireiden mahdollisia aineenvaihdunnallisia syitä (esim. kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja vitamiinipuutokset). Verikokeet voidaan ottaa ISLABin näytteenottopisteessä tai kotihoidon hoitaja voi ottaa ne kotonasi, ellet pysty käymään laboratoriossa.
Jos muistitutkimustuloksissa on lievää poikkeavuutta, sinulle voidaan tehdä uusintatutkimus 10–12 kuukauden kuluttua.
Jos tutkimustulos on poikkeava, sinut lähetetään lisätutkimuksiin:
Jos olet alle 75-vuotias kotihoidon lääkäri tai terveyskeskuslääkäri tekee suunnitelman jatkohoidostasi. Se voi olla tarpeen mukaan seuranta, lähettäminen pään kuvantamistutkimukseen tai lähettäminen neurologian poliklinikalle.
Jos olet yli 75-vuotias, suunnitelman jatkohoidostasi tekee geriatrisen keskuksen muistipoliklinikan lääkäri.
Aivojen kuvantaminen on yksi osa muistitutkimuksia. Kuvantaminen tehdään Siun soten kuvantamispalveluissa erikoissairaanhoidon röntgenosastolla. Lääkäri arvioi tehdäänkö sinulle pään tietokonekuvaus (CT) vai magneettikuvaus (MRI). Kuvantamisen tulokset sinulle kertoo lääkäri poliklinikan vastaanotolla.
Jos asut kaukana Joensuusta, aivojen kuvantaminen ja ensikäynti geriatrin vastaanotolla voidaan tarvittaessa järjestää samalle päivälle.
Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden muistiongelmien alkuselvittelyt (MMSE) voidaan tehdä kotihoidossa ja myös CERAD, mikäli alueella on sen tekemiseen kouluttautunut työntekijä. Muussa tapauksessa CERAD-testi voidaan tehdä alueen muistihoitajan vastaanotolla. CERAD-testiä ei ole tarve tehdä, mikäli MMSE:n tulos on alle 16/30 p.
Alle 60-vuotiaiden tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä työterveyshuoltoon tai oman alueen terveyskeskuslääkäriin, jossa alkuvaiheen erotusdiagnostiset selvittelyt tapahtuvat tarvittaessa neurologia konsultoiden. Kotihoidon työntekijöillä tai muistihoitajalla ei ole käytössä validoituja seulontatestejä alle 60-vuotiaille.
Muistitestit (MMSE ja CERAD) tehdään, vaikka RAI:n kognitiomittari CPS on tehty. Olemassa olevaa RAI-tietoa kannattaa hyödyntää asiakkaan omatoimisuuden ja arjen toimintakyvyn arvioinnissa. Tarvittaessa asiakkaalle tehdään inter-RAI:n osittaisarviointi. Läheiskyselyn täyttäminen on tärkeää, sen voi tarvittaessa täyttää myös asiakkaan parhaiten tunteva työntekijä, jos läheisiä ei ole. Mielialan kartoitus (GDS-15 tai BDI) tulee myös tehdä.
Lisäksi geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalle lähetettävään tekstiin on hyvä kirjata kuvaus muistioireiden alkamisesta (milloin alkaneet, mitä oireita) ja kenen aloitteesta muistiselvittelyt on aloitettu. Kaikki testit skannataan yhtä aikaa samaan linkkiin joko kotihoitokertomukseen tai HOI-PTH:lle ja hoidon porrastuksen mukaan siitä laitetaan työviesti alueen muistihoitajalle (Tiedoksi -PTH: muistihoitaja, kunta) tai asia ohjataan kotihoidon tai terveysaseman lääkärille.
Jos muistitestin ja kokonaisarvion tulos on lievästi poikkeava, hoitaja tekee asiakkaalle uudet testit 10 – 12 kk kuluttua.
Jos tulos on poikkeava eli tarvitaan lisätutkimuksia, hoitaja tekee lähetteen verikokeisiin ja ottaa verikokeet, ellei asiakas pysty menemään laboratorioon.
Alle 75-vuotiaat asiakkaat ohjataan perusselvitysten jälkeen arvioon terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tai kotihoidon lääkäri tekee jatkosuunnitelman. Lääkäri tekee tarvittaessa lähetteen neurologian poliklinikalle.
Yli 75-vuotiaat asiakkaat tutkitaan Siun soten geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla. Geriatrille voidaan harkinnanvaraisesti ohjata myös 70–75-vuotiaita moniongelmaisia asiakkaita tai joilla muistisairaus vaikuttaa lähtökohtaisesti vaikeammalta.
Muistisairauksien diagnostisessa selvittelyssä on tavoitteena
- löytää parannettavissa olevia syitä, esim. spesifistä hoitoa edellyttävät tilat kuten masennus ja päihteiden käyttö (tarkemmat muistitutkimukset edellyttävät 3 kk päihteetöntä aikaa)
- löytää toimintakykyä ja kognitiota toissijaisesti heikentäviä tekijöitä
- sekä tunnistaa tyypilliset, tavallisimmat muistisairaudet ja erikoisosaamista vaativat tilanteet
Muistioireen lisäksi perusterveydenhuollossa selvitetään yleinen terveydentila, mieliala, sairaushistoria, lääkitys (erityisesti PKV-lääkkeet) ja tehdään kliininen tutkimus (sisältää suppean neurologisen tutkimuksen) sekä ohjelmoidaan muistilaboratoriokokeet. Kirjaukset potilasasiakirjoihin tehdään YLE ‑lehdelle. Työterveyshuolloissa on omat toimintamallinsa.
Tutkimusohje:
Aivojen kuvantaminen tehdään Siun soten kuvantamispalveluissa erikoissairaanhoidon röntgenosastolla. Lääkäri arvioi tehdäänkö pään tietokonekuvaus (CT) vai magneettikuvaus (MRI). Kuvantamisen tulokset asiakkaalle kertoo lääkäri vastaanotolla.
Jos asiakas asuu kaukana Joensuusta, aivojen kuvantaminen ja ensikäynti geriatrin vastaanotolla voidaan tarvittaessa järjestää samalle päivälle.
Geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla tai neurologian poliklinikalla selvitetään diagnoosi ja arvioidaan toimintakykyluokka (ADL, IADL, Barthel, CDR tai GDS-FAST). Vastaanotolla otetaan tarvittaessa kantaa ajoterveyteen, oikeustoimikelpoisuuteen ja etuuksiin.
Erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden kohdalla tulee suunnitella hoidonlinjauksia ja -rajauksia potilaan hoitotahdon mukaisesti. Tarvittaessa apuna voi käyttää CFS -luokitusta (Duodecim-lehden artikkeli).
Muistisairauksien seulontatestit:
IADL (Toimia-tietokanta)
Barthel (Toimia-tietokanta)
CDR (kaypahoito.fi)
GDS-FAST (kaypahoito.fi)
MMSE (terveysportti.fi)
CERAD (kaypahoito.fi)
GDS-15 (terveysportti.fi)Toimintakyvyn arviointi (kaypahoito.fi)
ADCS-ADL haastattelu (sumut.fi)Tulostettava Siun soten lomake
Työohjeet:Hoito
Etenevien muistisairauksien diagnosointi ja hoidon aloitus toteutetaan pääasiassa geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla tai neurologian poliklinikalla. Diagnoosin asettamisen jälkeen sinulle aloitetaan tarpeen mukainen lääkehoito ja tehdään hoitosuunnitelma. Muistisairauteen sairastuneille ja läheisille järjestetään vertaistukea ja sopeutumisvalmennusta mm. paikallisen Muistiyhdistyksen kautta. Tulevaisuuteen voit varautua tekemällä hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen jo muistisairauden varhaisessa vaiheessa.
Sinulle varataan aika geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalle tai neurologian poliklinikalle lääkärin vastaanotolle. Ennen sitä on tarvittaessa vielä muistihoitajan vastaanotto. Käynnillä lääkäri asettaa sinulle diagnoosin ja aloittaa tarvittavan lääkityksen. Sinulle tehdään myös kuntoutus- ja palvelusuunnitelma. Joissakin tapauksissa diagnoosin voi asettaa myös kotihoidon lääkäri. Muistisairauteen sairastuneille järjestetään sopeutumisvalmennusta mm. ensitietopäivät ja omahoitovalmennus-kurssi yhteistyössä Pohjois-Karjalan Muisti ry:n kanssa. Lisäksi Kela järjestää sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja
Halutessasi voit laatia hoitotahdon, sen laatimisella voit edistää itsemääräämisoikeuttasi. Hoitotahto kannattaa tehdä riittävän ajoissa, jo muistisairauden lievässä vaiheessa. Sen avulla voit varmistaa, että hoidossa noudatetaan sinun omia elämänarvojasi ja että mahdolliset hoitoratkaisut perustuvat sinun tahtoosi. Kirjallinen hoitotahto liitetään potilasasiakirjoihin ja sähköiseen potilastietokantaan. Hoitohenkilökunta huomioi tekemäsi hoitotahdon tehdessään sinua koskevia hoitopäätöksiä. Voit tulostaa hoitotahtolomakkeen alla olevasta linkistä.
Voit myös ennakoida tuen tarvettasi ja tehdä edunvalvontavaltuutuksen siltä varalta, että et itse pysty myöhemmin hoitamaan esim. taloudellisia asioitasi. Valtuutus kirjataan valtakirjaan, johon nimeät etukäteen kuka asioitasi saa hoitaa ja määritellä asiat, jotka valtuutus kattaa. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan.
Hoitotahtolomake (tulostettava):
Etenevien muistisairauksien diagnosointi ja hoidon aloitus toteutetaan pääasiassa geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla tai neurologian poliklinikalla. Diagnoosin asettamisen jälkeen potilaalle aloitetaan tarpeen mukainen lääkehoito ja tehdään hoitosuunnitelma. Muistisairauteen sairastuneille ja läheisille järjestetään vertaistukea ja sopeutumisvalmennusta mm. paikallisen Muistiyhdistyksen kautta. Asiakasta voi kannustaa tekemään hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen jo muistisairauden varhaisessa vaiheessa ja näin varautumaan tulevaan.
Kotihoidon lääkäri, muistisairauksiin perehtynyt yleislääkäri, neurologi tai geriatrisen keskuksen muistipoliklinikan lääkäri tekee diagnoosin. Diagnoosin asettamisen jälkeen aloitetaan oireenmukainen kohdennettu lääkitys ja laaditaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitelma sisältää tarvittaessa kannanoton erityiskysymyksiin, kuten ajoterveys, edunvalvonta/oikeustoimikelpoisuus, aselupa, hoitotahto ja etuudet. Siinä otetaan kantaa myös oheissairauksien hoitoon.
Kaikille ikäryhmille järjestetään sopeutumisvalmennusta mm. ensitietopäivät ja omahoitovalmennus -kurssi yhteistyössä Pohjois-Karjalan Muisti ry:n kanssa. Lisäksi Kela järjestää sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja.
Ohjeet ja lomakkeet:
Terveys- ja hoitosuunnitelman kirjaaminen (tiedostopankki, näkyy vain siunsotelaisille)
Asiakas voi laatia hoitotahdon, millä hän voi edistää itsemääräämisoikeuttaan. Hoitotahto kannattaa tehdä riittävän ajoissa, jo muistisairauden lievässä vaiheessa. Sen avulla asiakas voi varmistaa, että hoidossa noudatetaan hänen omia elämänarvojaan ja että mahdolliset hoitoratkaisut perustuvat hänen tahtoonsa.
Kirjallinen hoitotahto liitetään asiakkaan asiakirjoihin ja sähköiseen potilastietokantaan. Hoitohenkilökunta huomioi asiakkaan tekemän hoitotahdon tehdessään häntä koskevia hoitopäätöksiä. Hoitotahtolomakkeen voi tulostaa alla olevasta linkistä.
Asiakas voit myös ennakoida tuen tarvettaan tekemällä edunvalvontavaltuutuksen siltä varalta, että ei itse pysty myöhemmin hoitamaan esim. taloudellisia asioitaan. Valtuutus kirjataan valtakirjaan, johon nimetään etukäteen kuka asiakkaan asioita saa hoitaa ja määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan.
Tulostettava hoitotahtolomake:
Seuranta kotihoidossa
Muistisairauden seurantaa toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaan kotihoidon hoitajien toimesta. FINGER-toimintamallin mukaisilla elämäntavoilla (terveellinen ravinto, liikunta, sosiaalinen aktiivisuus, aivojen sopiva haastaminen sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoitaminen) voit ennaltaehkäistä muiden sairauksien syntyä ja vaikuttaa muistisairauden etenemiseen sekä arjen toiminnoissa pärjäämiseen. Hyvä fyysinen ja psyykkinen terveydentila tukevat kotona asumista mahdollisimman pitkään.
Kotihoidon hoitajat seuraavat vointiasi kotikäynneillä ja mikäli he huomaavat voinnissasi muutosta huonompaan, he keskustelevat asiasta kotihoidon lääkärin kanssa tai laittavat asiasta viestiä alueen muistihoitajan kautta geriatrisen keskuksen muistipoliklinikan lääkärille.
Muistisairauden lääkehoidon hyötyä arvioidaan seuraavan RAI-arvioinnin yhteydessä. Tuolloin omahoitaja tekee sinulle muistitestin ja arvioitte yhdessä arjessa pärjäämistä sekä sitä, onko lääkehoidosta ollut sinulle hyötyä. Jatkossa seurannat tehdään puolivuosittain, aina RAI-arvion yhteydessä.
Muistiasioissa yhteyshenkilösi on omahoitaja ja hänen tukenaan on alueen kotihoidon sairaanhoitaja sekä kotihoidon lääkäri. Tarvittaessa he voitava olla yhteydessä geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalle muistihoitajaan tai geriatriin.
Lähes kaikilla muistisairautta sairastavilla on jossakin muistisairauden vaiheessa oireita, jotka ilmenevät käyttäytymisen muutoksina. Jos muistisairauteesi liittyy käyttäytymisen muutoksia, on hyvä selvittää, onko oireiden taustalla jokin muukin syy. Käyttäytymisen muutokset voivat liittyä fyysiseen sairauteen, kipuun tai muuhun vaivaan. On hyvä huomioida myös ympäristöstäsi johtuvat syyt (melu, rauhattomuus, kylmyys, kuumuus). Myös vuorovaikutuksen vaikeudet voivat aiheuttaa haastetta arjessa.
Läheisen on hyvä huomioida oma kohtaamisen tapa. Muistisairautta sairastava tulee kohdata aikuisena, arvostavasti ja rauhallisesti. Muistisairaus voi tuoda mukanaan puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeutta. Tämän takia voi syntyä väärinymmärryksiä, jotka tulevat esiin käyttäytymisen muutoksina. Läheisenä voit perehtyä tarkemmin kohtaamisen keinoihin esimerkiksi alla olevista linkeistä.
Käytösoireiden hoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä ja vasta toissijaisesti lääkkeellistä. Jos lääkkeettömät keinot yhdistettynä lääkehoitoon eivät auta, voidaan tarvittaessa toteuttaa sairaalahoitoa esim. Siilaisen sairaalassa geriatrisella arviointi- ja kuntoutusosastolla.
Elämän loppuvaiheen hyvä hoito
Muistisairauden edetessä on hyvä keskustella avoimesti hoitavan tahon kanssa siitä, missä vaiheessa muistisairautesi on. Etenevät muistisairaudet ovat kulultaan yksilöllisiä ja hoitavan tahon kanssa tehdään tarvittaessa hoitolinjaukset palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Muistisairauden loppuvaiheen hoito toteutuu useimmiten pitkäaikaishoidossa, mutta myös potilaan kotona tai terveysaseman vuodeosastoilla.
Elämän loppuvaiheen hyvän hoidon tavoitteena on antaa sinulle sairauden oireita lievittävää ja elämänlaatua vaalivaa hoitoa siitä huolimatta, että sairauttasi ei voida parantaa tai sen etenemistä ei voida enää jarruttaa lääketieteellisen keinoin.
Hoitotahtolomake (tulostettava Siun soten lomake)
3–4 viikon kuluttua lääkehoidon aloittamisesta kotihoidon hoitaja arvioi lääkkeen sopivuuden ja käytön onnistumisen. Jos lääkityksestä on tullut haittoja, kotihoidon lääkäri arvioi tilanteen tai sairaanhoitaja voi konsultoida geriatrisen keskuksen muistipoliklinikan muistihoitajan kautta lääkäriä.
Seuraavan RAI arvion yhteydessä, noin 6 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloittamisesta kotihoidossa tehdään lääkityksen vastearvio, tässä yhteydessä tehdään MMSE.
Jatkossa muistia ja kognitiota arvioidaan aina RAI-arvion yhteydessä, joko kokonaisarviointina tai Inter-RAI:n osittaisarviointina. Kotihoidon lääkäri katsoo tulokset. Tarvittaessa kotihoidon vastuulääkäri voi konsultoida geriatria tai neurologia.
Muistisairauden seurantaan kuuluu myös FINGER-toimintamallin mukaisiin elämäntapoihin kannustaminen (terveellinen ravinto, liikunta, sosiaalinen aktiivisuus, aivojen sopiva haastaminen sekä sydän ja-verisuonisairauksien hoitaminen). Näin voidaan ennaltaehkäistä muiden sairauksien syntyä ja vaikuttaa muistisairauden etenemiseen sekä arjen toiminnoissa pärjäämiseen.
Lähes kaikilla muistisairautta sairastavilla on jossakin muistisairauden vaiheessa oireita, jotka ilmenevät käyttäytymisen muutoksena. Käytösoireiden hoitovastuu on pääsääntöisesti hoitavassa yksikössä. Tarvittaessa voi konsultoida geriatria, neurologia tai vaikeissa käytösoireissa psykiatrian yksikköitä.
Hoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä. Siihen liittyy hyvä perushoito esim. hyvä ravitsemus ja kivun hoito, käytösoireita laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja poistaminen, liikunnan ja luovien menetelmien käyttö arjessa sekä omaisten tuki ja ohjaus.Tarvittaessa käytösoireiden arviointia voidaan toteuttaa Siilaisen sairaalassa geriatrisella arviointi- ja kuntoutusosastolla. Joissakin tapauksissa myös terveyskeskusten vuodeosastoilla.
Käytösoireiden arvioinnissa tulee ensisijaisesti kiinnittää huomio niiden ilmaantumisen mahdollisiin syihin. Käytösoireita tulee arvioida systemaattisesti apuvälineitä (esim. CMAI tai FBI-Mod) käyttäen.
Muistisairauden loppuvaiheen hoito toteutuu useimmiten pitkäaikaishoidossa. Siun soten alueella pitkäaikaishoitoa tarjoavat perushoivapalveluja ja ympärivuorokautista asumista tuottavat sekä omat että ostopalveluyksiköt. Ympärivuorokautisen asumisen asukkaista suurin osa on muistisairaita, joiden hyvästä elämän loppuvaiheen hoidosta tulee huolehtia.
Etenevät muistisairaudet johtavat pitkän sairastamisen jälkeen lopulta kuolemaan. Hoitovastuu elämän loppuvaiheen hoidosta on ensisijaisesti perusterveydenhuollon lääkäreillä, jotka vastaavat alueensa perushoivapalveluiden asukkaiden lääketieteellisestä hoidosta. Geriatrisen keskuksen ja/tai palliatiivisen keskuksen asiantuntijoita voi konsultoida.
Ennen asiakkaan ympärivuorokautiseen asumiseen siirtymistä on ajoissa selvitettävä hoitotahto sekä laadittava terveys- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmaa on tarkistettava sairauden edetessä.
Hoitotahtolomake (tulostettava Siun soten lomake)
Tietoa asiakkaalle
Omia tietoja voit tarkastella Kanta.fi sivustolla
Asiakkaan oikeudet (siunsote.fi)
Ja asiakkaan oikeuksista lisätietoja pääset siunsote.fi sivulta.
Heikki Hyvärinen, geriatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, geriatrinen keskus
Jussi Laakkonen, kokemusasiantuntija
Simo Mölsä, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, geriatrinen keskus
Mervi Pulli, palveluesihenkilö, kotihoito, Outokumpu (TulKoti-hanke)
Siru Siimes, muistihoitaja, geriatrinen keskus, muistipoliklinikka (TulKoti-hanke)
Miia Immonen, projektisuunnittelija (TulKoti-hanke)
Asiakkaat ja läheiset ovat tyytyväisiä muistiasiakkaan kotihoidon palveluihin.
Asiakkaat saavat yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta.
Hoito- ja palveluketjun toimivuutta kuvaavat mittarit:
Asiakastyytyväisyyskysely: NPS > 45
RAI-arviointien ajantasaisuus > 90 %
Kotihoidon muistiasiakkaan hoito- ja palveluketjua on tehty Tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut iäkkäille 2022–23 ‑hankkeessa.
Julkaistu 5/2024
Löysitkö hoito- ja palveluketjusta etsimäsi tiedon?
Kiva kun pidit artikkelistamme!
Olemme pahoillamme, että tästä artikkelista ei ollut sinulle hyötyä.