Akuutin sekavuustilan (delirium) hoito- ja palveluketju

Aku­ut­ti sekavu­usti­la (delir­i­um) on nopeasti kehit­tyvä, kokon­ais­val­tainen aivo­jen toim­intahäir­iö. Sen voivat laukaista mon­et eri­laiset yksilöstä, akuutista sairaud­es­ta tai hoi­dos­ta johtu­vat tek­i­jät. Sekavu­usti­la ilme­nee tarkkaavaisu­u­den ja tietoisu­u­den heiken­tymisenä, mikä vaikut­taa kykyyn keskit­tyä, keskustel­la vas­tavuorois­es­ti tai muis­taa lähi­a­jan tapah­tu­mia.

Aku­ut­ti sekavu­usti­la ilmaan­tuu nopeasti. Se edel­lyt­tää päivystyk­sel­listä hoitoa ja reagoin­tia, sil­lä hoita­mat­tomana ennuste on huono. Se lisää ympärivuorokautisen hoidon tai hoivan tarvet­ta ja piden­tää sairaala­hoidon kestoa sekä kus­tan­nuk­sia.

Aku­ut­ti sekavu­usti­la voi ilmaan­tua kenelle tahansa iästä riip­pumat­ta, mikäli laukai­se­va tek­i­jä (esimerkik­si infek­tio), on tarpeek­si voimakas. Yleis­in­tä aku­ut­ti sekavu­usti­la on ikään­tyneil­lä ja erit­täin yleistä ikään­tyneil­lä, joil­la on muis­ti­sairaus. On arvioitu, että aku­ut­ti sekavu­usti­la esi­in­tyy noin 12–23 pros­en­til­la kaik­ista sairaala­hoi­dos­sa ole­vista poti­laista, yli 65-vuo­ti­ail­la jopa kol­ma­sos­al­la ja teho­hoi­dos­sa jopa 70 pros­en­til­la.

Tämä hoito- ja palveluketju on kuvaus ikään­tyneen henkilön akuutin sekavu­usti­lan tun­nistamisek­si, ehkäisemisek­si ja hoita­misek­si Pohjois-Kar­jalan hyv­in­voin­tialueel­la. Tavoit­teena on yht­enäistää käytän­teitä Pohjois-Kar­jalan hyv­in­voin­tialueen toim­intayk­siköis­sä sekä paran­taa hoidon laat­ua.

Hoito- ja palveluketjua voi sovel­tuvin osin käyt­tää yli 18-vuo­ti­aiden aikuis­ten hoi­dos­sa, mut­ta ei alle 18-vuo­ti­aiden eikä alko­holin tai päi­htei­den käytön aiheut­ta­man sekavu­usti­lan (delir­i­um tremens) ennal­taehkäisyssä, tun­nistamises­sa tai hoi­dos­sa. 

Hoitopo­lus­sa on omat osion­sa ammat­ti­laisille ja asi­akkaille.  

  1. Altistavat ja laukaisevat tekijät

    Use­at eri tek­i­jät voivat altistaa tai laukaista akuutin sekavu­usti­lan kehit­tymisen. Henkilöille, joiden keskush­er­mosto on taval­lista haavoit­tuvampi, voi vähäi­nenkin muu­tos ympäristössä, ter­vey­den­ti­las­sa tai olo­suhteis­sa laukaista akuutin sekavu­usti­lan.

    Altista­vat ja laukai­se­vat tek­i­jät voidaan jakaa yksilön omi­naisuuk­si­in, hoitoon liit­tyvi­in tek­i­jöi­hin sekä lääke­hoitoon liit­tyvi­in riskei­hin.

  2. Ennaltaehkäisy

    Akuutin sekavu­usti­lan ennal­taehkäisy on yksi ikään­tynei­den hoidon ja hoivan sekä sairaala­hoidon laatutek­i­jöistä. Akuutin sekavu­usti­lan ilmaan­tu­mista voidaan vähen­tää tehokkaasti otta­mal­la käyt­töön ennal­taehkäi­se­viä toimia. Ennal­taehkäisy on paras­ta ja vaikut­tavin­ta hoitoa. Ennal­taehkäi­se­viä keino­ja voi käyt­tää aina, niistä ei ole todet­tu ole­van hait­taa.

  3. Tunnistaminen ja diagnosointi

    Aku­ut­ti sekavu­usti­la kehit­tyy nopeasti ja voi ilmetä monin eri tavoin. Oireet vaikut­ta­vat itsenäiseen toim­intaan ja ori­en­taa­tiokykyyn. Aku­ut­ti sekavu­usti­la jää hel­posti tun­nista­mat­ta. Tärkein­tä on olla tietoinen akuutin sekavu­usti­lan kehit­tymisen riskistä, jol­loin sitä osa­taan epäil­lä henkilön tilan muuttues­sa äkil­lis­es­ti. Varhainen tun­nist­a­mi­nen mah­dol­lis­taa nopean reagoimisen. Tun­nistamises­sa tulee hyö­dyn­tää henkilöitä, jot­ka tun­te­vat sairas­tuneen hyvin (mm. läheiset, oma hoita­ja).

  4. Hoito

    Aku­ut­ti sekavu­usti­la edel­lyt­tää päivystyk­sel­listä hoitoa ja reagoin­tia. Hoito­henkilöstöl­lä tulee olla mah­dol­lisu­us kon­sul­toi­da lääkäriä ympärivuorokautis­es­ti. Hoita­mat­tomana ennuste on huono. Aku­ut­ti sekavu­usti­la lisää pysyvän kog­ni­tion (mm. muisti, oppimi­nen, ongel­man­ratkaisu) heiken­tymisen riskiä. Sekavu­usti­laa sairas­ta­vat tarvit­se­vat enem­män hoito­työn toimia ja tukea ver­rat­tuna niihin, joille sekavu­usti­laa ei ilmaan­nu. Sairaala­hoidon aikana sekavu­usti­lan sairas­tanut siir­tyy toden­näköisim­min jatko­hoitoon muualle kuin koti­in.

    Aku­ut­ti sekavu­usti­la voi aiheut­taa myös sairas­tuneen lähei­sis­sä ahdis­tus­ta ja tuskaa. Läheis­ten tun­tei­den käsit­te­lyä aut­taa, kun heille tar­jo­taan mah­dol­lisu­us keskustel­la tilanteesta hoita­van tahon kanssa.

    Akuutin sekavu­usti­lan hoito voidaan jakaa yleishoitoon, laukai­se­vien tek­i­jöi­den hoitoon, akuutin sekavu­usti­lan oirei­den hoitoon/hillintään (tässä kuvat­tu fyy­siset rajoit­tamis­toimen­piteet sekä lääke­hoito) ja kom­p­likaa­tioiden estoon.

  5. Kirjaaminen

    Akuutin sekavu­usti­lan tun­nist­a­mi­nen, seu­lon­tat­estien käyt­tö ja tulos, mah­dol­liset oireet sekä tehdyt ennal­taehkäi­sevät ja sekavu­usti­lan hoitona käyte­tyt toimen­piteet tulee aina kir­ja­ta asi­akas- ja poti­lasti­eto­jär­jestelmään riit­tävän tarkasti. Tämä mah­dol­lis­taa oirei­den alka­misa­janko­hdan määrit­tämisen ja aut­taa tun­nista­maan mah­dol­lisia laukai­se­via tai oire­i­ta helpot­tavia ja ori­en­taa­tio­ta tuke­via tek­i­jöitä kyseisen henkilön kohdal­la. Hyvä ja tark­ka kir­jaami­nen aut­taa myös mah­dol­lisen uusi­u­tuneen tilanteen varhaises­sa tun­nistamises­sa ja hoi­dos­sa. 

    Aku­ut­ti sekavu­usti­la kir­jataan poti­lasasi­akir­joi­hin käyt­täen ICD-diag­noosilu­ok­i­tus­ta  

    F05 Sekavu­usti­la (delir­i­um) ilman alko­ho­lia tai mui­ta psyy­keen vaikut­tavia ainei­ta:

    F05.0 Demen­ti­aan liit­tymätön sekavu­usti­la (delir­i­um)

    F05.1 Demen­ti­aan liit­tyvä sekavu­usti­la (delir­i­um)

    F05.8 Muu sekavu­usti­la (delir­i­um)

    F05.9 Määrit­tämätön sekavu­usti­la (delir­i­um)

    Hoito­työn kir­jaamisen FinCC-luokit­telus­sa aku­ut­ti sekavu­usti­la ei ole oma kokon­aisu­us, vaan sekavu­usti­la kir­jataan kyseisen henkilön kohdal­la havait­tu­jen oirei­den perus­teel­la. Esimerkik­si

    • sekavu­us, käyt­täy­tymisen tai mielialan muu­tos:

    psyykki­nen tas­apaino > todel­lisu­u­den­ta­jun häiri­in­tymi­nen (ais­ti­harhat, harhalu­u­lot, sekavu­us)

    • hyper- tai hypoak­ti­ivi­su­us, vuorokausiryt­min muu­tos:

    aktivi­teet­ti > aktivi­teetin muu­tos (yli­ak­ti­ivi­su­us tai aktivi­teetin heikken­e­m­i­nen) tai uni­häir­iö (vuorokausiryt­min muu­tos)

    Ikään­tynei­den palvelu­jen toimi­alueel­la koti­hoi­dos­sa ja asum­is­palveluis­sa kir­jauk­set tehdään koti­hoitok­er­to­muk­seen. Aku­ut­ti sekavu­usti­la kir­jataan voin­ti ‑otsikon alle.  Aku­ut­ti­in sekavu­usti­laan liit­tyvät havain­not, voin­ti, oireet, seu­ran­ta ja arvioin­ti sekä ennal­taehkäi­sevät ja hoita­vat toimen­piteet kir­jataan vapaal­la tek­stil­lä otsikon alle.

  6. Jatkohoito ja seuranta

    Aku­ut­ti sekavu­usti­la on ahdis­ta­va koke­mus niin sairas­tuneelle itselleen kuin hänen läheisilleen. Osalle poti­laista jää hyvin epämiel­lyt­täviä mieliku­via sekavu­usti­lan aikai­sista tapah­tu­mista. Sekavu­usti­lan oirei­den väistyt­tyä, tulee poti­lai­ta ja läheisiä kan­nus­taa puhu­maan esimerkik­si kysymäl­lä, miten he sekavu­us­jak­son koki­vat. Kir­jalli­nen mate­ri­aali voi myös aut­taa tilanteen aiheut­ta­man ahdis­tuk­sen lievit­tämisek­si. Tieto voi aut­taa ymmärtämään oire­i­ta ja tun­nista­maan ne varhain.   

    Akuutista sekavu­usti­las­ta toipumi­nen voi viedä kauan aikaa, jopa kuukau­sia. Toipumiseen vaikut­ta­vat sairas­tuneen korkea ikä, hypoak­ti­ivi­nen sekavu­usti­la, oirei­den pitkä kesto sekä use­at yhtäaikaiset altista­vat tek­i­jät.  

    Mah­dol­lis­es­ti aloite­tut psyyken­lääk­keet tulee lopet­taa asteit­tain heti oirei­den väistyt­tyä. Mikäli sairas­tuneel­la ei ole tiedos­sa ole­vaa muis­ti­sairaut­ta, ovat muis­ti­tutkimuk­set aiheel­lisia 3–6 kuukau­den kulut­tua oirei­den väistyt­tyä. Seu­ran­nas­sa jopa kol­man­nek­sel­la sairas­tuneista on todet­tu aiem­min diag­nosoima­ton muis­ti­sairaus.

    Mikäli sairas­tuneel­la on ollut ajo-oikeus, tulee hänelle aset­taa ajok­iel­to siihen saak­ka, kunnes hän on toipunut ja ajokykyä on arvioitu uudelleen. Tilapäi­nen ajok­iel­to tulee kir­ja­ta poti­lasasi­akir­joi­hin ja tulostaa myös poti­laalle mukaan. Lisäk­si lääkärin tulee ottaa myös kan­taa mah­dol­liseen aseenkan­tolu­paan.

  7. Yksiköiden toimintakäytännöt

    Akuutin sekavu­usti­lan tun­nistamisen ja hoidon käytän­nöt vai­htel­e­vat eri yksiköis­sä. Tähän vaikut­ta­vat mm. yksikön toimin­nan luonne, palvelu­ja käyt­tävien ikä­jakau­ma ja mon­i­sairas­tavu­us sekä henkilöstön määrä, osaami­nen ja yksikön tilat.

  1. Potilaalle ja läheisille

    Aku­ut­ti sekavu­usti­la on äkil­lis­es­ti alka­va aiv­o­toimin­nan häir­iö. Se ilme­nee ajat­telun sekä käyt­täy­tymisen nopeana muu­tok­se­na ja voi johtaa toim­intakyvyn rom­ah­tamiseen.  

    Aku­ut­ti sekavu­usti­la on yleisin ikään­tyneil­lä ja erit­täin yleinen ikään­tyneil­lä, joil­la on muis­ti­sairaus. Tila voi kuitenkin kehit­tyä kaiken ikäisille, mikäli laukai­se­va tek­i­jä, kuten sairaus on riit­tävän voimakas. Mon­i­sairaal­la, muis­ti­sairaut­ta sairas­taval­la ikään­tyneel­lä voi vähäi­nenkin tek­i­jä laukaista sekavu­usti­lan. Taval­lis­in­ta on, että sekavu­usti­la ilmaan­tuu läh­es aina akuutin sairau­den yhtey­dessä tai jonkun muun äkil­lisen tapah­tu­man yhtey­dessä (mm. paikan­vai­h­dos, kuten sairaala­hoito).  

    Aku­ut­ti­in sekavu­usti­laan tulee reagoi­da nopeasti.    

Tavoitteet

Akuutin sekavu­usti­lan kehit­tymisen kannal­ta suures­sa riskissä ole­vat tun­nis­te­taan varhain.

Akuutin sekavu­usti­lan kehit­tymi­nen tun­nis­te­taan varhaises­sa vai­heessa.

Hoidon, hoivan ja palvelu­jen laatu para­nee

Hoito- ja palveluketjun toimivu­ut­ta kuvaa­vat mit­tar­it:

Kir­jat­tu­jen akuutin sekavu­usti­lan diag­noosikoo­d­i­en lukumäärä poti­lasti­eto­jär­jestelmästä (vuosit­tainen ver­tailu).

Aku­ut­ti­in sekavu­usti­laan liit­tyvien kus­tan­nusten määrä (euroa/asiakas) piene­nee.

Aku­ut­ti­in sekavu­usti­laan liit­tyvien hoitopäivien määrä vähe­nee.

Akuutin sekavu­usti­lan arvioin­ti- ja seu­ran­tamittarei­den käyt­tö (CAM, 4AT) lisään­tyy.

Akuutin sekavu­usti­lan hoito- ja palveluketjun toimivu­ut­ta kuvaa­vat mit­tar­it ovat osa Siun soten vuosit­tain julkaise­maa laat­u­ra­port­tia.

Työryhmä

Heik­ki Hyväri­nen, ylilääkäri, geri­atri­nen keskus, hoito- ja palveluketjun omis­ta­ja

Heli Heikki­nen, poti­las­tur­val­lisu­us­pääl­likkö, poti­las­tur­val­lisu­us

Kir­si Peso­nen, lääk­i­tys­tur­val­lisu­usasiantun­ti­ja, poti­las­tur­val­lisu­us

Han­nele Komu, palvelu­jo­hta­ja, ikään­tynei­den palve­lut

Sari Kulokivi, hoito­työn­jo­hta­ja, hoito­työn palve­lut

Julka­istu 1/2024

Anna palautetta

Oliko hoito- ja palveluketjus­ta Sin­ulle hyö­tyä? Löysitkö etsimäsi tiedot vai­vat­tomasti. Miten voisimme kehit­tää ketjua?

Anna palautet­ta sähkö­pos­titse [email protected].

Löysitkö hoito- ja palveluketjus­ta etsimäsi tiedon?

Kiva kun pid­it artikke­lis­tamme!

Olemme pahoil­lamme, että tästä artikke­lista ei ollut sin­ulle hyö­tyä.