Ahdistuneisuuden hoito- ja palveluketju

Hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­la

Asiak­kaan arvos­ta­va koh­taa­mi­nen ja kuu­le­mi­nen ovat ensiar­voi­sen tär­kei­tä kon­tak­tis­sa asiak­kaan kans­sa. Ter­veys­a­se­mal­la teh­dään tilan­ne­kar­toi­tus poti­laan kans­sa kes­kus­te­le­mal­la ja hän­tä kuun­te­le­mal­la. Alla ole­vas­sa työ­oh­jees­ta saat tie­toa ja työ­ka­lu­ja ahdis­tu­neen asiak­kaan koh­taa­mi­seen vas­taa­no­tol­la tai puhe­li­mes­sa.

Vai­kei­den­kin asioi­den puheek­si otta­mi­nen asiak­kaan kans­sa on osa asiak­kaan elä­män­ti­lan­teen kar­toi­tus­ta. Mikä­li asia­kas ker­too esim. lähi­suh­de­vä­ki­val­las­ta elä­mäs­sään, voit käyt­tää tulos­tet­ta­vaa Suo­da­tin- ja kar­toi­tus­lo­ma­ket­ta apu­na tilan­teen kar­toit­ta­mi­ses­sa. 

Työ­oh­jeet: (näky­vät vain Siun soten työn­te­ki­jöil­le):

Siunsote_TERVAS_TYOOHJE_ahdistunut_asiakas_terveysaseman_vastaanotolla_tai_puhelimessa.docx (Siun soten int­ra)

Lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la

• kar­toi­te­taan somaat­ti­nen tilan­ne (kivun hoi­to)
• ote­taan tar­vit­ta­vat labo­ra­to­rio­ko­keet ero­tus­diag­nos­tii­kas­sa lää­kä­rin arvion mukai­ses­ti: PVK, Na, K, Krea, TSH (T4V), ALAT, B‑PEth, B‑12 ‑vita­mii­ni, huu­mausai­ne­seu­la.
• teh­dään diag­nos­ti­nen arvio
• aloi­te­taan tar­vit­taes­sa lää­ki­tys
• arvioi­daan jat­ko­hoi­don tar­ve
• anne­taan oma­hoi­to-ohjei­ta
• kir­joi­te­taan tar­vit­taes­sa sai­raus­lo­maa

Tilan­ne­kar­toi­tus­ten perus­teel­la asia­kas voi­daan ohja­ta krii­si­kes­kuk­sel­le, mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin, eri­kois­sai­raan­hoi­toon tai sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin. Krii­si­kes­kuk­sel­le ohja­taan mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä elä­män­krii­si­ti­lan­tees­sa, jos­sa nopean ja lyhy­tai­kai­sen avun tur­vin este­tään tilan­teen pahe­ne­mi­nen. Asia­kas ohja­taan mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin, kun ahdis­tus on kes­ki­vai­ke­aa tai eri­kois­sai­raan­hoi­toon ahdis­tu­nei­suu­den olles­sa vaka­vaa.

Mikä­li ahdis­tu­nei­suu­den taus­tal­la on esi­mer­kik­si asu­mi­seen, toi­meen­tu­loon tai arjes­ta sel­viä­mi­seen liit­ty­viä ongel­mia, ammat­ti­lai­nen voi teh­dä sosi­aa­li­pal­ve­luil­le ilmoi­tuk­sen sosi­aa­li­huol­lon tar­pees­ta. Huo­li-ilmoi­tuk­sen teke­mi­ses­tä on hyvä ker­toa aina asiak­kaal­le. Ilmoi­tuk­sen saa­vut­tua asiak­kaa­seen ote­taan yhteyt­tä pal­ve­lu­tar­peen sel­vit­tä­mi­sek­si. Hänel­le anne­taan tie­toa eri­lai­sis­ta vaih­toeh­dois­ta pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­ses­sa. Asiak­kaal­la on myös oikeus kiel­täy­tyä pal­ve­lu­tar­peen sel­vit­tä­mi­ses­tä tai avun vas­taa­not­ta­mi­ses­ta.

Alla link­ki Poh­jois-Kar­ja­lan krii­si­kes­kuk­sen inter­net-sivus­tol­le, jos­ta löy­tyy tie­toa, ajan­va­rauk­sen puhe­lin­nu­me­rot ja net­tia­jan­va­raus.

Yhteis­asia­kas­oh­jaus

Yhteis­asia­kas­oh­jaus tar­koit­taa sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon yhteis­toi­min­taa, jon­ka tavoit­tee­na on laa­jas­ti tukea tar­vit­se­van yli 18-vuo­ti­aan asiak­kaan koko­nais­val­tai­nen pal­ve­lui­den ja tuen tar­peen arvioin­ti, suun­nit­te­lu sekä koor­di­noin­ti.

Jokin vaih­toeh­dois­ta voi kuva­ta mie­len­ter­veys- ja päih­dea­siak­kaan ajan­koh­tais­ta tilan­net­ta, jon­ka sel­vit­tä­mi­seen tar­vi­taan yhteis­asia­kas­oh­jauk­sen asia­kas­koor­di­naat­to­rin tukea.

• Asiak­kaal­la on usei­ta hoi­ta­via taho­ja 
• Asiak­kaal­la on tois­tu­via yhtey­den­ot­to­ja eri sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­hin mut­ta asia­kas ei koe saa­van­sa rat­kai­sua asioi­hin­sa
• Toi­min­ta­ky­ky on alen­tu­nut 
• Asiak­kaal­la on talou­del­li­sia haas­tei­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat ter­vey­den ja hyvin­voin­nin yllä­pi­tä­mi­seen 
• Asiak­kaal­la on opis­ke­lu- tai työ­ky­vyn haas­tei­ta, eikä asiak­kaal­la ole hoi­ta­vaa tahoa 
• Asia­kas kokee yksi­näi­syyt­tä, joka vai­kut­taa ter­vey­teen ja hyvin­voin­tiin
• Asia­kas kokee huol­ta ter­vey­des­tä tai hyvin­voin­nis­ta, mut­ta oike­aa tai sopi­vaa pal­ve­lua ei löy­dy 

Pal­ve­luun pää­see pää­sään­töi­ses­ti sote-ammat­ti­lai­sen (esi­mer­kik­si hoi­ta­ja, lää­kä­ri, sosi­aa­lioh­jaa­ja/-työn­te­ki­jä) teke­män tar­peen arvioin­nin ja pal­ve­luun ohjaa­mi­sen kaut­ta tai asia­kas voi itse täyt­tää digi­taa­li­sis­sa pal­ve­luis­sa tun­nis­tau­tu­nee­na ter­vey­den ja hyvin­voin­nin koko­nais­ti­lan­teen kar­toi­tus­lo­mak­keen.

Työ­oh­jeet:

Sosi­aa­li­pal­ve­lut

Mikä­li ahdis­tu­nei­suu­den taus­tal­la on esi­mer­kik­si asu­mi­seen, toi­meen­tu­loon tai arjes­ta sel­viy­ty­mi­seen liit­ty­viä ongel­mia, asia­kas voi­daan ohja­ta otta­maan yhteyt­tä sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin.

Mikä­li ammat­ti­lai­sel­le herää huo­li asiak­kaan kyvys­tä hank­kia itsel­leen tar­vit­se­maan­sa apua, ammat­ti­lai­nen voi teh­dä sosi­aa­li­pal­ve­luil­le ilmoi­tuk­sen sosi­aa­li­huol­lon tar­pees­ta. Huo­li-ilmoi­tuk­sen teke­mi­ses­tä on hyvä ker­toa aina asiak­kaal­le ja mah­dol­li­suuk­sien mukaan se kan­nat­taa teh­dä yhdes­sä asiak­kaan kans­sa. Ilmoi­tus käsi­tel­lään tilan­teen mukaan joko työi­käis­ten sosi­aa­li­pal­ve­luis­sa, ikäih­mis­ten pal­ve­luis­sa tai lap­si­per­hei­den pal­ve­luis­sa. Ilmoi­tuk­sen saa­vut­tua asiak­kaa­seen ote­taan yhteyt­tä pal­ve­lu­tar­peen sel­vit­tä­mi­sek­si ja hän saa tie­toa eri­lai­sis­ta vaih­toeh­dois­ta pal­ve­lui­den toteut­ta­mi­ses­sa.

Asiak­kaal­la on myös oikeus kiel­täy­tyä pal­ve­lu­tar­peen sel­vit­tä­mi­ses­tä tai avun vas­taa­not­ta­mi­ses­ta. 

Opis­ke­lu­huol­los­sa ahdis­tu­nei­suu­den ennal­taeh­käi­syä, seu­lon­taa ja alku­ti­lan­teen kar­toi­tus­ta teh­dään esim. ter­veys­ta­paa­mis­ten yhtey­des­sä ter­vey­den­hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­la.

Ahdis­tu­nei­suu­den kar­toi­tus­ta teke­vät myös kuraat­to­rit ja psy­ko­lo­git.

Ahdis­tu­nei­suu­den kar­toit­ta­mi­sek­si voi­daan käyt­tää GAD‑7 ahdis­tu­nei­suus­ky­se­lyä ja RBDI/BDI masen­nuk­sen mit­ta­ris­toa. Asia­kas ohja­taan opis­ke­lu­huol­lon tai ter­veys­a­se­man lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le, mikä­li on tar­vet­ta ahdis­tu­nei­suu­den hoi­don ja kun­tou­tuk­sen suun­nit­te­lul­le.

Lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la

• kar­toi­te­taan somaat­ti­nen tilan­ne (kivun hoi­to)
• ote­taan tar­vit­ta­vat labo­ra­to­rio­ko­keet ero­tus­diag­nos­tii­kas­sa lää­kä­rin arvion mukai­ses­ti: PVK, Na, K, Krea, TSH (T4V), ALAT, B‑PEth, B12-vita­mii­ni, huu­mausai­ne­seu­la.
• teh­dään diag­nos­ti­nen arvio
• aloi­te­taan tar­vit­taes­sa lää­ki­tys
• arvioi­daan jat­ko­hoi­don tar­ve
• anne­taan oma­hoi­to-ohjei­ta
• kir­joi­te­taan tar­vit­taes­sa sai­raus­lo­maa

Vai­kei­den­kin asioi­den puheek­si otta­mi­nen asiak­kaan kans­sa on osa asiak­kaan elä­män­ti­lan­teen kar­toi­tus­ta. Alla ole­vas­sa työ­oh­jees­ta saat tie­toa ja työ­ka­lu­ja ahdis­tu­neen asiak­kaan koh­taa­mi­seen vas­taa­no­tol­la tai puhe­li­mes­sa.

Asia­kas ohja­taan tar­vit­taes­sa mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin, kun ahdis­tus on kes­ki­vai­ke­aa ja eri­kois­sai­raan­hoi­toon ahdis­tu­nei­suu­den olles­sa vaka­vaa.

Työ­oh­jeet: (näky­vät vain Siun soten työn­te­ki­jöil­le)

Siunsote_TERVAS_TYOOHJE_ahdistunut_asiakas_terveysaseman_vastaanotolla_tai_puhelimessa.docx (Siun soten int­ra)

Ennen ensim­mäis­tä yhtey­den­ot­toa mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin asiak­kaan oli­si hyvä täyt­tää Tera­pia­na­vi­gaat­to­rin oire­ky­se­ly. Sen tuot­ta­ma tie­to ja anta­ma koo­di toi­mi­vat apu­na hoi­don­tar­peen arvioin­nis­sa (HTA), jon­ka hoi­to­koor­di­naat­to­ri tekee yhdes­sä asiak­kaan puhe­li­mes­sa tai digi­taa­li­sen pal­ve­lun kaut­ta cha­tis­sa. Hoi­don­tar­peen arvioin­ti teh­dään sovi­tun pro­ses­sin mukai­ses­ti

Kun asia­kas ottaa ensim­mäis­tä ker­taa yhteyt­tä mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­den puhe­lin­pal­ve­lun hoi­to­koor­di­naat­to­riin, teh­dään hoi­don­tar­peen arvioin­ti (HTA) ja suun­ni­tel­laan tai ohja­taan jat­ko­hoi­to. Hoi­don­tar­peen arvioin­ti sovi­tun pro­ses­sin mukai­ses­ti. Ohjeen hoi­don­tar­peen arvioin­tiin löy­dät alla ole­vas­ta lin­kis­tä.

Asiak­kaan arvos­ta­va koh­taa­mi­nen ja kuu­le­mi­nen ovat ensiar­voi­sen tär­kei­tä kon­tak­tis­sa asiak­kaan kans­sa. Mie­päs­sä teh­dään tilan­ne­kar­toi­tus poti­laan kans­sa kes­kus­te­le­mal­la ja hän­tä kuun­te­le­mal­la. Alla ole­vis­ta työ­oh­jeis­ta saat tie­toa ja työ­ka­lu­ja ahdis­tu­neen asiak­kaan koh­taa­mi­seen vas­taa­no­tol­la tai puhe­li­mes­sa.

Vai­kei­den­kin asioi­den puheek­si otta­mi­nen asiak­kaan kans­sa on osa asiak­kaan elä­män­ti­lan­teen kar­toi­tus­ta. Mikä­li asia­kas ker­too esim. lähi­suh­de­vä­ki­val­las­ta elä­mäs­sään, voit käyt­tää tulos­tet­ta­vaa Suo­da­tin- ja kar­toi­tus­lo­ma­ket­ta apu­na tilan­teen kar­toit­ta­mi­ses­sa. 

Työ­oh­jeet: (näky­vät vain Siun soten työn­te­ki­jöil­le):

Siun­so­te_­MIE­PA_­TY­OOH­JE_Ah­dis­tus_oi­rei­den_­kar­toi­tus_­Mie­pa-hoi­ta­jan_­vas­taa­no­tol­le (Siun soten int­ra)

Hoi­don­tar­peen arvioin­ti ja tria­ge (Siun soten int­ra)

Psy­ko­lo­gin vas­taan­ot­to (mie­pä)

Psy­ko­lo­gin vas­taa­no­tol­la jat­ke­taan hoi­ta­jan vas­taa­no­tol­la alka­nut­ta kar­toi­tus­ta oireis­ta ja muus­ta psyyk­ki­ses­tä voin­nis­ta. Vas­taa­no­tol­la kar­toi­te­taan

• ydin­oi­rei­ta
• oirei­den kes­toa, laa­juut­ta
• oirei­siin mah­dol­li­ses­ti joh­ta­nei­ta ja yllä­pi­tä­viä teki­jöi­tä
• elä­män­ti­lan­net­ta
• mah­dol­lis­ta moni­häi­riöi­syyt­tä: uni, päih­teet

Mit­ta­rei­na käy­te­tään

• BAI ja GAD‑7 ahdis­tu­nei­suu­den mit­ta­rei­ta
• OASIS ahdis­tu­nei­suu­den ja pel­ko­jen kar­toi­tuk­sen mit­ta­rei­ta
• tar­vit­taes­sa SPIN jän­nit­tä­mi­sen ja OCI‑R pak­ko-oirei­den kar­toi­tuk­seen
• lisäk­si myös BDI-masen­nus­ky­se­lyä, SCL-90 ‑oire­mit­ta­ria sekä AUDIT-mit­ta­ria  päih­tei­den käy­tön kar­toi­tuk­seen

Mielenterveystalo.fi:n ammat­ti­lais­ten osioon kir­jau­tu­mal­la löy­dät eri­lai­sia kyse­lyi­tä ja nii­den tul­kin­taoh­jei­ta.

Mie­pän lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la

• sel­vi­te­tään diag­nos­tiik­kaa
• teh­dään hoi­to­suun­ni­tel­maa
• tar­vit­taes­sa aloi­te­taan, seu­ra­taan tai teh­dään muu­tok­sia lää­ki­tyk­seen
• teh­dään työ­ky­ky­ar­vio­ta, Kelan kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pian tai vaa­ti­van lää­kin­näl­li­sen kun­tou­tuk­sen arvioi­ta ja lähet­tei­tä

Vai­keas­ta ahdis­tuk­ses­ta kär­si­vä asia­kas ohja­taan tar­vit­taes­sa eri­kois­sai­raan­hoi­toon.

Ahdis­tu­nei­suus­häi­riö­tä sai­ras­ta­vat asiak­kaat kuu­lu­vat ensi­si­jai­ses­ti perus­ter­vey­den­huol­lon tai Siun soten mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­den (mie­pä) hoi­to­vas­tuul­le. Tie­tyis­sä tilan­teis­sa asiak­kaan hoi­to voi­daan toteut­taa myös eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa. 

Akuu­tis­sa, vai­kea-astei­ses­sa oire­ku­vas­sa asia­kas ohja­taan aikuisp­sy­kiat­rian tehos­tet­tuun avo­hoi­toon (tehoa­vo). Tehoa­vo tar­jo­aa päi­vys­tyk­sel­li­siä pal­ve­lu­ja kii­reel­li­sis­sä mie­len­ter­vey­del­li­sis­sä ongel­mis­sa.

Tehoa­voon ei tar­vit­se lähe­tet­tä ja käyn­nit ovat mak­sut­to­mia. Yhteyt­tä voi­vat ottaa asiak­kaat, hei­dän lähei­sen­sä sekä viran­omai­set. Hoi­to perus­tuu kui­ten­kin aina vapaa­eh­toi­suu­teen. Hoi­dos­sa pyri­tään otta­maan mukaan myös asiak­kaan per­he, lähei­set ja muu ver­kos­to.

Päi­vys­tyk­sel­li­siin pal­ve­lui­hin kuu­lu­vat myös yhteis­päi­vys­tyk­ses­tä tehoa­voon ohjau­tu­vat psy­kiat­ri­set kon­sul­taa­tiot.

Työ­oh­je: (näkyy vain Siun soten työn­te­ki­jöil­le)

Siunsote_PSY_TYOOHJE_Hoidon_tarpeen_arvio_ja_triage ‑aikuispsykiatrian_tehostettu_avoihoito.docx (Siun soten int­ra)

Siunsote_psy_tehoavo_esite2022.docx (Siun soten int­ra) 

Eri­kois­sai­raan­hoi­don hoi­to­vas­tuul­le kuu­luu vai­kea-astei­nen ahdis­tu­nei­suus­häi­riö, johon liit­tyy mer­kit­tä­vää ja pit­kä­ai­kais­ta työ‑, opis­ke­lu- sekä toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mis­tä. Akuu­tis­sa, vai­kea-astei­ses­sa oire­ku­vas­sa asia­kas ohja­taan tehos­tet­tuun avo­hoi­toon.

Kroo­nis­tu­neet ja hoi­to­re­sis­ten­tit tilan­teet, jois­sa on jo käy­tet­ty asian­mu­kais­ta eri­kois­sai­raan­hoi­don tasois­ta hoi­toa, eivät enää kuu­lu eri­kois­sai­raan­hoi­toon. 

Ennen asiak­kaan lähet­tä­mis­tä eri­kois­sai­raan­hoi­toon aikuisp­sy­kiat­rian­po­likli­ni­kal­le tulee tar­kis­taa seu­raa­vat asiat ja kir­ja­ta ne lähet­tee­seen:

• seu­lon­ta ja arvioin­ti: ahdis­tus, masen­nus, kak­si­suun­tai­nen mie­lia­la­häi­riö, OCD, syömis‑, per­soo­nal­li­suus- ja päih­de­häi­riöt, trau­ma­oi­reet, soma­ti­saa­tio sekä somaat­ti­set syyt ja oireet
• lomak­kei­den käyt­tö: BDI/MDI (masen­nus), CAD‑7/BAI (ahdis­tu­nei­suus), MDQ (kak­si­suun­tai­nen mie­lia­la­häi­riö), PROD-seu­la (psy­koot­ti­suus), AUDIT/muu päih­de­kar­toi­tus, TSQ (psyyk­kis­ten trau­ma­oi­rei­den kyse­ly­lo­ma­ke), OCI‑R (pak­ko-oirei­nen häi­riö)
• labo­ra­to­rio­ko­keet ero­tus­diag­nos­tii­kas­sa: PVK, Na, K, Krea, TSH (T4V), ALAT, B‑PEth, B‑12 ‑vita­mii­ni, huu­mausai­ne­seu­la
• tar­vit­taes­sa somaat­ti­nen kar­toi­tus ja tut­ki­mus

Kir­jaa lähet­tee­seen poti­laan taus­ta­tie­dot, aikai­sem­pi psy­kiat­ri­nen sai­raus­his­to­ria, kes­kei­set oireet, työ/opiskelukyky, toi­meen­tu­lo ja etuu­det, arjen toi­min­ta­ky­ky, päih­tei­den käyt­tö, poti­laan saa­ma hoi­to (lää­ke­hoi­to, hoi­to­suh­de, muut hoi­dot), sitou­tu­mi­nen ja moti­vaa­tio.

Kon­sul­toi tar­vit­taes­sa aikuisp­sy­kiat­rian polikli­ni­kan Käyt­täy­ty­mis­te­ra­peut­ti­sen työ­ryh­män lää­kä­riä ennen lähet­teen laa­ti­mis­ta.

Mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­luis­sa jär­jes­te­tään koko maa­kun­nan alu­eel­la toi­mi­via digi­ryh­miä muun muas­sa ahdis­tu­nei­suu­den ja masen­nuk­sen hoi­toon Teams-sovel­lus­ta käyt­täen. Ryh­miin on help­po tul­la mukaan ja osal­lis­tu­mi­nen onnis­tuu kotoa käsin tie­to­ko­neel­la tai puhe­li­mel­la.  Ryh­mät ovat mää­rä­mit­tai­sia ja kokoon­tu­mi­sia on 1–2 vii­kon välein 4–10 ker­taa.

Ryh­mä­ko­ke­muk­sen paran­ta­mi­sek­si tapaa­mi­sis­sa pide­tään kame­rat pääl­lä, jol­loin digi­ryh­mäs­sä­kin on mah­dol­lis­ta näh­dä toi­set ryh­mä­läi­set. Ryh­mä­oh­jaa­jat val­mis­te­le­vat tapaa­mi­set etu­kä­teen. Ryh­mis­sä väli­te­tään tie­toa oirei­den luon­tees­ta, toi­pu­mi­ses­ta ja itse­hoi­dos­ta. Sisäl­töön vai­kut­taa myös ryh­mä­läis­ten omat toi­veet ja aktii­vi­suus.

Ryh­mä­muo­toi­nen hoi­to sopii hen­ki­löil­le, joi­den oirei­lu on lie­vää tai kes­ki­vai­ke­aa ja jot­ka pys­ty­vät ole­maan ryh­mäs­sä osal­lis­tuen sekä toi­sia kuun­nel­len. Lisäk­si digi­ryh­mien koh­dal­la tar­vi­taan riit­tä­vät digi­tai­dot ja väli­neet.

Maa­kun­nal­li­siin ryh­miin ohjau­du­taan mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen ammat­ti­lai­sar­vion kaut­ta. Arvion tekee joko mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen hoi­to­koor­di­naat­to­ri,  vas­taan­o­ton työn­te­ki­jä tai ryh­mä­oh­jaa­ja yhdes­sä asiak­kaan kans­sa.

Yhtey­den­ot­to­reit­te­jä ovat:

• Mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen puhe­lin­pal­ve­lu
• Digi­taa­li­nen chat-pal­ve­lu
• Mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen asiak­kaat voi­vat hakeu­tua ryh­mään kon­tak­ti­hoi­ta­jan­sa kaut­ta

Koke­mus­asian­tun­ti­ja on henkilö​, jol­la on oma tai lähei­sen koke­mus tie­tyn pal­ve­lun asiak­kaa­na ole­mi­ses­ta tie­tys­tä elä­män­ti­lan­tees­ta. Hänel­lä on koke­mus sai­rau­des­ta tai vam­mas­ta ja hän on kiin­nos­tu­nut ker­to­maan täs­tä koke­muk­ses­taan. Hänel­lä on myös asian­mu­kai­nen kou­lu­tus teh­tä­vään­sä.

Asia­kas­työs­sä hän voi toi­mia ammat­ti­lai­sen työ­pa­ri­na, ryh­män vetä­jä­nä tai tava­ta sovi­tus­ti asia­kas­ta kah­den kes­ken. Ahdis­tu­nei­suu­den hoi­dos­sa voi olla muka­na myös koke­mus­asian­tun­ti­ja, jos yhdes­sä hoi­ta­ja­si kans­sa näin sovit­te.

Ter­veys­a­se­mal­la ahdis­tu­nei­suu­den hoi­to kes­kit­tyy ennal­taeh­käi­syyn ja oirei­den var­hai­seen tun­nis­ta­mi­seen. Oirei­den­mu­kai­sen ohjauk­sen ja neu­von­nan tär­keys koros­tu­vat hoi­dos­sa. Ter­veys­a­se­mal­la on tär­ke­ää ohja­ta asia­kas­ta oikean­lai­siin pal­ve­lui­hin oikea-aikai­ses­ti.

Alla ole­vas­sa työ­oh­jees­ta saat tie­toa ja työ­ka­lu­ja ahdis­tu­neen asiak­kaan koh­taa­mi­seen vas­taa­no­tol­la tai puhe­li­mes­sa.

Työ­oh­je: (näkyy vain Siun soten työn­te­ki­jöil­le)

Siunsote_TERVAS_TYOOHJE_ahdistunut_asiakas_terveysaseman_vastaanotolla_tai_puhelimessa.docx (Siun soten int­ra)

Opis­ke­lu­huol­los­sa hoi­de­taan lie­vää ahdis­tu­nei­suut­ta. Asiak­kaan kans­sa käy­dään läpi ahdis­tu­nei­suu­den oma­hoi­toa, ennal­taeh­käi­se­vää kes­kus­te­lua esi­mer­kik­si elin­ta­po­jen mer­ki­tyk­ses­tä ahdis­tu­nei­suu­des­sa hoi­dos­sa. Ter­vey­den­hoi­ta­jat ohjaa­vat lie­väs­sä ahdis­tu­nei­suu­des­sa asia­kas­ta käyt­tä­mään Mie­len­ter­veys­ta­lon oma­hoi­to-ohjel­maa.

Kuraat­to­rin työ­tä ohjaa sosi­aa­li­työn näkö­kul­ma. Kou­lun ja hoi­to­ta­hon yhdis­tä­mi­nen sekä opis­ke­lun kan­nal­ta tär­kei­den teh­tä­vien suun­ni­tel­mien teke­mi­nen ovat osa hoi­toa. Ope­tuk­sen jär­jes­tä­mi­sen poh­ti­mi­nen yhdes­sä asiak­kaan ja opet­ta­jien kans­sa ja tar­vit­ta­vien tuki­toi­mien jär­jes­tä­mi­nen, mah­dol­lis­ta­vat opin­to­jen jat­ku­mi­sen. Ahdis­tu­nei­suu­den oma­hoi­don ohjaus sekä neu­von­ta ovat kuraat­to­rien teh­tä­viä.

Psy­ko­lo­gi kar­toit­taa ja sel­vit­tää yhdes­sä asiak­kaan kans­sa hänen tilan­net­taan ja ahdis­tu­nei­suut­taan tar­kem­min. Hoi­toon kuu­luu ahdis­tuk­sen psy­koe­du­kaa­tio, Mielenterveystalo.fi:n oma­hoi­to-oppai­den hyö­dyn­tä­mi­nen sekä ahdis­tuk­sen hal­lin­ta­kei­no­jen vah­vis­ta­mi­nen. Psy­ko­lo­git käyt­tä­vät ahdis­tuk­sen mit­taa­mi­sen mit­ta­rei­na GAD‑7 ja RBDI/BDI masen­nus­ky­se­lyi­tä sekä BAI- ahdis­tus­ky­se­lyi­tä.

Hoi­dos­sa käy­te­tään ohjat­tua oma­hoi­toa Mielenterveystalo.fi ‑sivus­tol­ta sekä ahdis­tuk­sen lääk­keet­tö­mien hal­lin­ta­kei­no­jen opet­te­lua. Mie­päs­sä asia­kas ohja­taan ryh­mä­toi­min­taan tai tar­vit­taes­sa lyhyt­te­ra­pi­aan.

Mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­luis­sa jär­jes­te­tään koko maa­kun­nan alu­eel­la toi­mi­va digi­ryh­mä ahdis­tu­nei­suu­den ja masen­nuk­sen hoi­toon Teams-sovel­lus­ta käyt­täen. Ryh­miin on help­po tul­la mukaan, ja osal­lis­tu­mi­nen onnis­tuu kotoa käsin tie­to­ko­neel­la tai puhe­li­mel­la.  Ryh­mät ovat mää­rä­mit­tai­sia ja kokoon­tu­mi­sia on 1–2 vii­kon välein kuusi ker­taa, min­kä lisäk­si on seu­ran­ta­käyn­ti 4–6 vii­kon kulut­tua.

Ryh­mä­ko­ke­muk­sen paran­ta­mi­sek­si tapaa­mi­sis­sa pide­tään kame­rat pääl­lä, jol­loin digi­ryh­mäs­sä­kin on mah­dol­lis­ta näh­dä toi­set ryh­mä­läi­set. Ryh­mä­oh­jaa­jat val­mis­te­le­vat tapaa­mi­set etu­kä­teen. Ryh­mis­sä väli­te­tään tie­toa oirei­den luon­tees­ta, toi­pu­mi­ses­ta ja itse­hoi­dos­ta. Sisäl­töön vai­kut­ta­vat myös ryh­mä­läis­ten omat toi­veet ja aktii­vi­suus.

Ryh­mä­muo­toi­nen hoi­to sopii lie­väs­ti tai kes­ki­vai­keas­ti oirei­le­vil­le hen­ki­löil­le, jot­ka ovat kiin­nos­tu­nei­ta ryh­mä­muo­toi­ses­ta hoi­dos­ta ja kyke­ne­vät toi­min­taan ryh­mäs­sä osal­lis­tuen sekä toi­sia kuun­nel­len. Etä­ryh­mien osal­ta tar­vi­taan myös riit­tä­vät digi­tai­dot sekä väli­neet.

Maa­kun­nal­li­siin ryh­miin ohjau­du­taan mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen ammat­ti­lai­sar­vion kaut­ta. Ennen ensim­mäis­tä yhtey­den­ot­toa mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin asiak­kaan oli­si hyvä täyt­tää Tera­pia­na­vi­gaat­to­rin oire­ky­se­ly. Sen tuot­ta­ma tie­toa ja anta­ma koo­di ovat apu­na hoi­don tar­peen arvioin­nis­sa (HTA). Arvioin­nin tekee joko mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen hoi­to­koor­di­naat­to­ri tai vas­taan­o­ton hoi­ta­ja yhdes­sä asiak­kaan kans­sa.

Yhtey­den­ot­to­reit­te­jä ovat:

• Soit­to mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen hoi­to­koor­di­naat­to­ril­le
• Mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen hoi­don pii­ris­sä ole­vat voi­vat hakeu­tua ryh­mään kon­tak­ti­hoi­ta­jan­sa kaut­ta.
• Chat (kts. ryh­mä­muo­toi­nen)

Hoi­don aika­na voi­daan hyö­dyn­tää työ­pa­ri­työs­ken­te­lyä psy­ko­lo­gin kans­sa tai kon­sul­toi­da psy­ko­lo­gia hoi­dos­sa. Asiak­kaan per­heen sekä ver­kos­ton huo­mioi­mi­nen ja yhteis­työ on tär­ke­ää. Ryh­mä­muo­tois­ta hoi­toa käy­te­tään ahdis­tu­nei­suu­den hoi­to­muo­to­na. Hoi­to mie­päs­sä on aina mää­rä­mit­tai­nen ja voi kes­tää 1–20 ker­taa asiak­kaan tilan­tees­ta riip­puen.

Psy­ko­lo­gin vas­taan­ot­to­käyn­nit toteu­tu­vat yleen­sä koh­den­ne­tus­ti 1–5 ker­taa, ja nii­hin sisäl­tyy mm. psy­koe­du­kaa­tio­ta ja lääk­keet­tö­mien ahdis­tuk­sen­hal­lin­ta­kei­no­jen opet­te­lua. Tuke­na käy­te­tään Mielenterveystalo.fi ‑sivus­ton ohja­tun oma­hoi­don ohjel­maa. Tar­vit­taes­sa vara­taan aika mie­pä-lää­kä­rin vas­taa­no­tol­le. Tar­peen mukaan voi­daan teh­dä myös laa­jem­paa tapaus­jä­sen­nys­tä psy­ko­lo­gi­sin tut­ki­mus­me­ne­tel­min.

Ahdis­tu­nei­suus­häi­riö­tä sai­ras­ta­vat poti­laat kuu­lu­vat ensi­si­jai­ses­ti perus­ter­vey­den­huol­lon tai Siun soten mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­den (mie­pä) hoi­to­vas­tuul­le. Tie­tyis­sä tilan­teis­sa poti­laan hoi­to voi­daan toteut­taa myös eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa. 

Aikuisp­sy­kiat­rian tehos­tet­tu avo­hoi­to (tehoa­vo) tar­jo­aa päi­vys­tyk­sel­li­siä pal­ve­lu­ja kii­reel­li­sis­sä mie­len­ter­vey­del­li­sis­sä ongel­mis­sa. Tehoa­voon ei tar­vit­se lähe­tet­tä. Yhteyt­tä voi ottaa niin viran­omai­set kuin omai­set ja asiak­kaat itse. Hoi­to perus­tuu kui­ten­kin aina vapaa­eh­toi­suu­teen. Hoi­dos­sa pyri­tään myös poti­laan per­heen, läheis­ten ja mui­den ver­kos­to­jen mukaan otta­mi­seen.

Käyn­nit ovat mak­sut­to­mia.

Päi­vys­tyk­sel­li­siin pal­ve­lui­hin kuu­lu­vat myös yhteis­päi­vys­tyk­ses­tä tehoa­voon ohjau­tu­vat psy­kiat­ri­set kon­sul­taa­tiot.

Tehoa­vos­sa teh­dään yhtey­den­o­ton perus­teel­la hoi­don tar­peen arvio, jon­ka kii­reel­li­syyt­tä ohjaa tehoa­von tria­ge-luo­kit­te­lu.  Hoi­don tar­peen arvio teh­dään aina, myös niis­sä tapauk­sis­sa, kun toi­nen viran­omai­nen on kehot­ta­nut asia­kas­ta soit­ta­maan tehoa­voon.

Työ­oh­je: (näkyy vain Siun soten työn­te­ki­jöil­le)

Siunsote_PSY_TYOOHJE_Hoidon_tarpeen_arvio_ja_triage ‑aikuispsykiatrian_tehostettu_avoihoito.docx (Siun soten int­ra)

Siunsote_psy_tehoavo_esite2022.docx (Siun soten int­ra) 

Aikuisp­sy­kiat­rian polikli­ni­kan käyt­täy­ty­mis­te­ra­peut­ti­nen työ­ryh­mä (KT-työ­ryh­mä) vas­taa Siun soten alu­eel­la ahdis­tu­nei­suus­häi­riöi­sis­tä asiak­kai­den psy­kiat­ri­ses­ta eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta. Työ­ryh­män hoi­to­vas­tuul­le kuu­lu­vat myös pak­ko-oirei­ses­ta häi­riös­tä, trau­ma­pe­räi­ses­tä stres­si­häi­riöis­tä sekä komplek­si­ses­ta psy­kiat­ri­ses­ta trau­ma­ti­soi­tu­mi­ses­ta kär­si­vät asiak­kaat. Työ­ryh­mä tar­jo­aa kog­ni­tii­vi­seen käyt­täy­ty­mis­te­ra­pi­aan poh­jau­tu­vaa, näyt­töön perus­tu­vaa hoi­toa.   

KT-työ­ryh­män vas­tuul­le kuu­luu myös vai­kea­oi­rei­sen epä­va­kaan per­soo­nal­li­suu­den hoi­toon käy­tet­tä­vä dia­lek­ti­nen käyt­täy­ty­mis­te­ra­pian (DKT) hoi­to-ohjel­ma.    

Hoi­to­jak­sot työ­ryh­mäs­sä ovat aina mää­rä­mit­tai­sia, kes­ki­mää­rin 3–12 kk. Ne vaa­ti­vat sitou­tu­mis­ta vii­koit­tai­siin hoi­to­suh­de­käyn­tei­hin sekä val­miuk­sia psy­ko­te­ra­peut­tis­tyyp­pi­seen työs­ken­te­lyyn. Työs­ken­te­lyn tavoit­teet hoi­to­jak­sol­la ovat usein vakaut­ta­via, eikä työ­ryh­mä tar­joa pit­kiä, vuo­sia kes­tä­viä tera­pia­jak­so­ja. Jat­ko­hoi­to hoi­to­jak­son jäl­keen toteu­tuu usein perus­ter­vey­den­huol­los­sa, mie­pä-pal­ve­luis­sa tai mah­dol­li­ses­ti KELA:n tuke­ma­na kun­tou­tuk­se­na.   

 

Koke­mus­asian­tun­ti­ja on henkilö​, jol­la on oma tai lähei­sen koke­mus tie­tyn pal­ve­lun asiak­kaa­na ole­mi­ses­ta tie­tys­tä elä­män­ti­lan­tees­ta. Hänel­lä on koke­mus sai­rau­des­ta tai vam­mas­ta ja hän on kiin­nos­tu­nut ker­to­maan täs­tä koke­muk­ses­taan. Hänel­lä on myös asian­mu­kai­nen kou­lu­tus teh­tä­vään­sä.

Asia­kas­työs­sä hän voi toi­mia ammat­ti­lai­sen työ­pa­ri­na, ryh­män vetä­jä­nä tai tava­ta sovi­tus­ti asia­kas­ta kah­den kes­ken. Ahdis­tu­nei­suu­den hoi­dos­sa voi olla muka­na myös koke­mus­asian­tun­ti­ja, jos yhdes­sä hoi­ta­ja­si kans­sa näin sovit­te.