Ahdistuneisuuden aikuisten hoito- ja palveluketjun tavoitteena on tarjota hyödyllistä tietoa asiakkaille ja heidän läheisilleen sekä yhtenäistää ahdistuneisuuden hoitoa ja ammattilaisten työnjakoa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Hoitoketju perustuu ahdistuneisuushäiriöiden Käypä hoito suositukseen .
Alueellinen palvelujärjestelmä rakentuu perusterveydenhuollon (mukaan lukien opiskeluhuolto, työterveyshuolto), mielenterveys- ja päihdepalveluiden (miepä- palvelut) ja erikoissairaanhoidon palveluista. Näiden lisäksi palvelujärjestelmään kuuluvat sosiaalihuollon palvelut, joiden osalta hoito- ja palveluketjun tavoitteena on edistää asiakkaan mahdollisten sosiaalipalvelujen tarpeen huomioimista. Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jota täydentävät muiden toimijoiden palvelut (esim. kunnat ja järjestöt).
Perusterveydenhuolto vastaa lievän ahdistuneisuuden hoidosta, miepä-palvelut vastaa keskivaikean ahdistuneisuuden hoidosta ja erikoissairaanhoito vastaa vaikean ahdistuneisuuden hoidosta.
Kun huoli herää
Lievä tai ajoittainen ahdistuneisuus on osa jokaisen elämää. Kokemuksen taustalla on usein erilaisia stressitekijöitä ja niihin liittyviä tunteita. Ahdistuneisuuden kokemus herää tyypillisesti tilanteessa, jossa henkilö kokee keinottomuutta ja ennakoi selviytymättömyyttä haasteista sekä odotuksista.
Ahdistuneisuus tuntuu niin psyykkisenä kuin kehollisena epämiellyttävyytenä ja vireystason nousuna. Kun ajatukset ja huomio ovat keskittyneet huolta aiheuttaviin asioihin ja pelkoihin, on vaikea rentoutua.
Kokemus voi vaihdella pitkäkestoisesta huolestuneisuudesta tilannekohtaiseen jännittämiseen ja akuuttiin ahdistukseen. Joskus ahdistuneisuuden kokemus on epämääräinen eikä sen taustalla olevia asioita ole helppo heti tunnistaa.
Epämiellyttävyydestään huolimatta ahdistuneisuus ei ole vaarallista ja se menee ohi. Kokemukseen pystyy vaikuttamaan psyykkisillä, sosiaalisissa ja kehollisilla keinoilla. Hyviä keinoja ovat mm. ajatuksista ja tunteista puhuminen, liikunnan harrastaminen ja rentoutuminen. Säännöllinen uni- ja ruokailurytmi sekä muut hyvinvointia edistävät asiat voivat lievittää ahdistuneisuutta.
Oireet
Ahdistuneisuus on tunnetila, johon voi liittyä jännitystä, pelkoa, levottomuutta, huolestuneisuutta ja jopa paniikin tai kauhun kokemusta. Ajoittaiset pelot ja lievä ahdistuneisuus ovat arkipäiväisiä, kaikkien elämään joskus kuuluvia tunteita, eivätkä aina vaadi hakeutumista hoitoon.
Ahdistuneisuutta voi esiintyä myös kuormittavien elämäntilanteiden ja taloudellisten ongelmien seurauksena. Se voi liittyä tai johtua muista psyykkisistä sekä somaattisista sairauksista.
Ahdistuneisuushäiriöistä puhutaan, kun ahdistuneisuuden tunne on voimakasta, pitkäkestoista ja toimintakykyä rajoittavaa. Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyshäiriöitä, jotka rajoittavat usein elämää sekä heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua.
Ahdistuneisuuden oireet voivat olla psyykkisiä, kehollisia tai käyttäytymiseen liittyviä.
Ahdistuneen henkilön läheiset tuntevat huolta läheisestään. Läheiset tarvitsevat tukea ja tietoa ahdistuneen henkilön auttamiseen tai omaan jaksamiseen.
Alla olevista linkeistä saat tutkittua tietoa ahdistuneisuudesta. Terapianavigaattorin avulla voit itse kartoittaa oireitasi ja saada toimintaohjeita. Linkeistä löytyy apua, tukea ja tietoa myös läheisille.
Ahdistuneisuus on tunnetila, johon voi liittyä jännitystä, pelkoa, levottomuutta, huolestuneisuutta ja jopa paniikin tai kauhun kokemusta. Ajoittaiset pelot ja lievä ahdistuneisuus ovat arkipäiväisiä, kaikkien elämään joskus kuuluvia tunteita, jotka eivät aina vaadi hoitoa.
Ahdistuneisuushäiriöissä ahdistuneisuus on voimakasta, pitkäkestoista ja toimintakykyä rajoittavaa. Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyshäiriöitä, jotka rajoittavat usein elämää sekä heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Myös elintavoilla ja päihteidenkäytöllä on vaikutusta ahdistuneisuuteen.
Alla olevassa taulukossa on koottuna psyykkisiä ja kehollisia ahdistuneisuusoireita sekä tapoja, joilla ne voivat näkyä käyttäytymisessä.
Tilannekartoitus
Ahdistuneisuuden tutkimukset käynnistyvät omalla terveysasemalla, opiskelijahuollossa (myös YTHS) tai työterveyshuollossa. Tutkimukset alkavat keskustelun ja kuuntelemisen avulla tehtävällä tilannekartoituksella. Kartoitusta voidaan tehdä puhelimitse tai vastaanotolla.
Jos sinulle on tehty kartoitus esim. työttömien terveystarkastuksessa tai sosiaalipalveluissa osana työ- ja kuntoutussuunnitelmaa, mainitse näistä kartoitusta tekevälle henkilölle. Sosiaalipalveluissa tehdyt kartoitukset eivät näy terveydenhuollon kirjaamisen järjestelmässä. Ota aiemmin tehdyt kartoitukset mukaan terveydenhuollon kartoituskäynnille.
Tilannekartoituksessa kysytään
- nukkumisesta: riittävä uni, nukahtamisvaikeudet
- elämäntilanteesta: huolet, murheet ja erilaiset muutokset esimerkiksi toimintakyvyssä, asumisessa, työssä, toimeentulossa ja arjesta selviytymisessä
- lähisuhdeväkivallasta
- itsetuhoisuudesta
- päihteidenkäytöstä
- somaattisista eli kehollisista sairauksista
- lääkityksistä
- elämäntavoista
Voit itse kartoittaa oireitasi ja saada toimintaohjeita täyttämällä Terapianavigaattorin. Tietojen täyttämisen jälkeen saat koodin, jonka avulla voitte yhdessä ammattilaisen kanssa arvioida tilannettasi ja tehdä hoitosuunnitelmaa.
Alkuarviointia varten ota yhteyttä omaan terveysasemaan tai omaan opiskeluhuoltoon tai työterveyshuoltoon (ammattikorkeakoulu tai yliopisto-opiskelijoilla YTHS).
Hoitajan vastaanotolla
Asiakkaan arvostava kohtaaminen ja kuuleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kontaktissa asiakkaan kanssa. Terveysasemalla tehdään tilannekartoitus potilaan kanssa keskustelemalla ja häntä kuuntelemalla. Alla olevassa työohjeesta saat tietoa ja työkaluja ahdistuneen asiakkaan kohtaamiseen vastaanotolla tai puhelimessa.
Vaikeidenkin asioiden puheeksi ottaminen asiakkaan kanssa on osa asiakkaan elämäntilanteen kartoitusta. Mikäli asiakas kertoo esim. lähisuhdeväkivallasta elämässään, voit käyttää tulostettavaa Suodatin- ja kartoituslomaketta apuna tilanteen kartoittamisessa.
Työohjeet: (näkyvät vain Siun soten työntekijöille):
Siunsote_TERVAS_TYOOHJE_ahdistunut_asiakas_terveysaseman_vastaanotolla_tai_puhelimessa.docx (Siun soten intra)
Lääkärin vastaanotolla
- kartoitetaan somaattinen tilanne (kivun hoito)
- otetaan tarvittavat laboratoriokokeet erotusdiagnostiikassa lääkärin arvion mukaisesti: PVK, Na, K, Krea, TSH (T4V), ALAT, B‑PEth, B‑12 ‑vitamiini, huumausaineseula.
- tehdään diagnostinen arvio
- aloitetaan tarvittaessa lääkitys
- arvioidaan jatkohoidon tarve
- annetaan omahoito-ohjeita
- kirjoitetaan tarvittaessa sairauslomaa
Tilannekartoitusten perusteella asiakas voidaan ohjata kriisikeskukselle, mielenterveys- ja päihdepalveluihin, erikoissairaanhoitoon tai sosiaalipalveluihin. Kriisikeskukselle ohjataan matalalla kynnyksellä elämänkriisitilanteessa, jossa nopean ja lyhytaikaisen avun turvin estetään tilanteen paheneminen. Asiakas ohjataan mielenterveys- ja päihdepalveluihin, kun ahdistus on keskivaikeaa tai erikoissairaanhoitoon ahdistuneisuuden ollessa vakavaa.
Mikäli ahdistuneisuuden taustalla on esimerkiksi asumiseen, toimeentuloon tai arjesta selviämiseen liittyviä ongelmia, ammattilainen voi tehdä sosiaalipalveluille ilmoituksen sosiaalihuollon tarpeesta. Huoli-ilmoituksen tekemisestä on hyvä kertoa aina asiakkaalle. Ilmoituksen saavuttua asiakkaaseen otetaan yhteyttä palvelutarpeen selvittämiseksi. Hänelle annetaan tietoa erilaisista vaihtoehdoista palveluiden toteuttamisessa. Asiakkaalla on myös oikeus kieltäytyä palvelutarpeen selvittämisestä tai avun vastaanottamisesta.
Alla linkki Pohjois-Karjalan kriisikeskuksen internet-sivustolle, josta löytyy tietoa, ajanvarauksen puhelinnumerot ja nettiajanvaraus.
Sosiaalipalvelut
Mikäli ahdistuneisuuden taustalla on esimerkiksi asumiseen, toimeentuloon tai arjesta selviytymiseen liittyviä ongelmia, asiakas voidaan ohjata ottamaan yhteyttä sosiaalipalveluihin.
Mikäli ammattilaiselle herää huoli asiakkaan kyvystä hankkia itselleen tarvitsemaansa apua, ammattilainen voi tehdä sosiaalipalveluille ilmoituksen sosiaalihuollon tarpeesta. Huoli-ilmoituksen tekemisestä on hyvä kertoa aina asiakkaalle ja mahdollisuuksien mukaan se kannattaa tehdä yhdessä asiakkaan kanssa. Ilmoitus käsitellään tilanteen mukaan joko työikäisten sosiaalipalveluissa, ikäihmisten palveluissa tai lapsiperheiden palveluissa. Ilmoituksen saavuttua asiakkaaseen otetaan yhteyttä palvelutarpeen selvittämiseksi ja hän saa tietoa erilaisista vaihtoehdoista palveluiden toteuttamisessa.
Asiakkaalla on myös oikeus kieltäytyä palvelutarpeen selvittämisestä tai avun vastaanottamisesta.
Opiskeluhuollossa ahdistuneisuuden ennaltaehkäisyä, seulontaa ja alkutilanteen kartoitusta tehdään esim. terveystapaamisten yhteydessä terveydenhoitajan vastaanotolla.
Ahdistuneisuuden kartoitusta tekevät myös kuraattorit ja psykologit.
Ahdistuneisuuden kartoittamiseksi voidaan käyttää GAD‑7 ahdistuneisuuskyselyä ja RBDI/BDI masennuksen mittaristoa. Asiakas ohjataan opiskeluhuollon tai terveysaseman lääkärin vastaanotolle, mikäli on tarvetta ahdistuneisuuden hoidon ja kuntoutuksen suunnittelulle.
Lääkärin vastaanotolla
- kartoitetaan somaattinen tilanne (kivun hoito)
- otetaan tarvittavat laboratoriokokeet erotusdiagnostiikassa lääkärin arvion mukaisesti: PVK, Na, K, Krea, TSH (T4V), ALAT, B‑PEth, B12-vitamiini, huumausaineseula.
- tehdään diagnostinen arvio
- aloitetaan tarvittaessa lääkitys
- arvioidaan jatkohoidon tarve
- annetaan omahoito-ohjeita
- kirjoitetaan tarvittaessa sairauslomaa
Vaikeidenkin asioiden puheeksi ottaminen asiakkaan kanssa on osa asiakkaan elämäntilanteen kartoitusta. Alla olevassa työohjeesta saat tietoa ja työkaluja ahdistuneen asiakkaan kohtaamiseen vastaanotolla tai puhelimessa.
Asiakas ohjataan tarvittaessa mielenterveys- ja päihdepalveluihin, kun ahdistus on keskivaikeaa ja erikoissairaanhoitoon ahdistuneisuuden ollessa vakavaa.
Työohjeet: (näkyvät vain Siun soten työntekijöille)
Siunsote_TERVAS_TYOOHJE_ahdistunut_asiakas_terveysaseman_vastaanotolla_tai_puhelimessa.docx (Siun soten intra)
Ennen ensimmäistä yhteydenottoa mielenterveys- ja päihdepalveluihin asiakkaan olisi hyvä täyttää Terapianavigaattorin oirekysely. Sen tuottama tieto ja antama koodi toimivat apuna hoidontarpeen arvioinnissa (HTA), jonka hoitokoordinaattori tekee yhdessä asiakkaan puhelimessa tai digitaalisen palvelun kautta chatissa. Hoidontarpeen arviointi tehdään sovitun prosessin mukaisesti
Kun asiakas ottaa ensimmäistä kertaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluiden puhelinpalvelun hoitokoordinaattoriin, tehdään hoidontarpeen arviointi (HTA) ja suunnitellaan tai ohjataan jatkohoito. Hoidontarpeen arviointi sovitun prosessin mukaisesti. Ohjeen hoidontarpeen arviointiin löydät alla olevasta linkistä.
Asiakkaan arvostava kohtaaminen ja kuuleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kontaktissa asiakkaan kanssa. Miepässä tehdään tilannekartoitus potilaan kanssa keskustelemalla ja häntä kuuntelemalla. Alla olevista työohjeista saat tietoa ja työkaluja ahdistuneen asiakkaan kohtaamiseen vastaanotolla tai puhelimessa.
Vaikeidenkin asioiden puheeksi ottaminen asiakkaan kanssa on osa asiakkaan elämäntilanteen kartoitusta. Mikäli asiakas kertoo esim. lähisuhdeväkivallasta elämässään, voit käyttää tulostettavaa Suodatin- ja kartoituslomaketta apuna tilanteen kartoittamisessa.
Työohjeet: (näkyvät vain Siun soten työntekijöille):
Siunsote_MIEPA_TYOOHJE_Ahdistus_oireiden_kartoitus_Miepa-hoitajan_vastaanotolle (Siun soten intra)
Hoidontarpeen arviointi ja triage (Siun soten intra)
Psykologin vastaanotto (miepä)
Psykologin vastaanotolla jatketaan hoitajan vastaanotolla alkanutta kartoitusta oireista ja muusta psyykkisestä voinnista. Vastaanotolla kartoitetaan
- ydinoireita
- oireiden kestoa, laajuutta
- oireisiin mahdollisesti johtaneita ja ylläpitäviä tekijöitä
- elämäntilannetta
- mahdollista monihäiriöisyyttä: uni, päihteet
Mittareina käytetään
- BAI ja GAD‑7 ahdistuneisuuden mittareita
- OASIS ahdistuneisuuden ja pelkojen kartoituksen mittareita
- tarvittaessa SPIN jännittämisen ja OCI‑R pakko-oireiden kartoitukseen
- lisäksi myös BDI-masennuskyselyä, SCL-90 ‑oiremittaria sekä AUDIT-mittaria päihteiden käytön kartoitukseen
Mielenterveystalo.fi:n ammattilaisten osioon kirjautumalla löydät erilaisia kyselyitä ja niiden tulkintaohjeita.
Miepän lääkärin vastaanotolla
- selvitetään diagnostiikkaa
- tehdään hoitosuunnitelmaa
- tarvittaessa aloitetaan, seurataan tai tehdään muutoksia lääkitykseen
- tehdään työkykyarviota, Kelan kuntoutuspsykoterapian tai vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen arvioita ja lähetteitä
Vaikeasta ahdistuksesta kärsivä asiakas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.
Ahdistuneisuushäiriötä sairastavat asiakkaat kuuluvat ensisijaisesti perusterveydenhuollon tai Siun soten mielenterveys- ja päihdepalveluiden (miepä) hoitovastuulle. Tietyissä tilanteissa asiakkaan hoito voidaan toteuttaa myös erikoissairaanhoidossa.
Akuutissa, vaikea-asteisessa oirekuvassa asiakas ohjataan aikuispsykiatrian tehostettuun avohoitoon (tehoavo). Tehoavo tarjoaa päivystyksellisiä palveluja kiireellisissä mielenterveydellisissä ongelmissa.
Tehoavoon ei tarvitse lähetettä ja käynnit ovat maksuttomia. Yhteyttä voivat ottaa asiakkaat, heidän läheisensä sekä viranomaiset. Hoito perustuu kuitenkin aina vapaaehtoisuuteen. Hoidossa pyritään ottamaan mukaan myös asiakkaan perhe, läheiset ja muu verkosto.
Päivystyksellisiin palveluihin kuuluvat myös yhteispäivystyksestä tehoavoon ohjautuvat psykiatriset konsultaatiot.
Työohje: (näkyy vain Siun soten työntekijöille)
Siunsote_PSY_tehoavo_hta_ja_triage.docx (Siun soten intra)
Siunsote_psy_tehoavo_esite2022.docx (Siun soten intra)
Erikoissairaanhoidon hoitovastuulle kuuluu vaikea-asteinen ahdistuneisuushäiriö, johon liittyy merkittävää ja pitkäaikaista työ‑, opiskelu- sekä toimintakyvyn heikentymistä. Akuutissa, vaikea-asteisessa oirekuvassa asiakas ohjataan tehostettuun avohoitoon.
Kroonistuneet ja hoitoresistentit tilanteet, joissa on jo käytetty asianmukaista erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa, eivät enää kuulu erikoissairaanhoitoon.
Ennen asiakkaan lähettämistä erikoissairaanhoitoon aikuispsykiatrianpoliklinikalle tulee tarkistaa seuraavat asiat ja kirjata ne lähetteeseen:
- seulonta ja arviointi: ahdistus, masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, OCD, syömis‑, persoonallisuus- ja päihdehäiriöt, traumaoireet, somatisaatio sekä somaattiset syyt ja oireet
- lomakkeiden käyttö: BDI/MDI (masennus), CAD‑7/BAI (ahdistuneisuus), MDQ (kaksisuuntainen mielialahäiriö), PROD-seula (psykoottisuus), AUDIT/muu päihdekartoitus, TSQ (psyykkisten traumaoireiden kyselylomake), OCI‑R (pakko-oireinen häiriö)
- laboratoriokokeet erotusdiagnostiikassa: PVK, Na, K, Krea, TSH (T4V), ALAT, B‑PEth, B‑12 ‑vitamiini, huumausaineseula
- tarvittaessa somaattinen kartoitus ja tutkimus
Kirjaa lähetteeseen potilaan taustatiedot, aikaisempi psykiatrinen sairaushistoria, keskeiset oireet, työ/opiskelukyky, toimeentulo ja etuudet, arjen toimintakyky, päihteiden käyttö, potilaan saama hoito (lääkehoito, hoitosuhde, muut hoidot), sitoutuminen ja motivaatio.
Konsultoi tarvittaessa aikuispsykiatrian poliklinikan Käyttäytymisterapeuttisen työryhmän lääkäriä ennen lähetteen laatimista.
Hoito ja seuranta
Ahdistuneisuuden hoidossa käytetään omahoitomenetelmiä, joiden avulla asiakas itse voi helpottaa ahdistuneisuutta. Omahoitomenetelmiä kannattaa harjoitella myös silloin kun ahdistuneisuutta ei ole. Harjoittelun avulla tunnistat itse, mikä menetelmä on juuri sinulle soveltuvin ja on käytettävissä ahdistuksen koittaessa.
Ahdistuneisuuden hoitoon käytetään myös psykoterapeuttisia menetelmiä, joita tehdään yhdessä ammattilaisen kanssa. Ensisijaisesti ahdistuneisuuden hoito toteutetaan lääkkeettömin menetelmin. Lääkkeellistä apua käytetään yksilöllisesti lääkärin arvion ja ohjeistuksen mukaisesti.
Vertaistuesta voi olla hyötyä ahdistuksen hoidossa. Vertaistukea voi saada kokemusasiantuntijoiden ja järjestöjen kautta.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa järjestetään koko maakunnan alueella toimivia digiryhmiä muun muassa ahdistuneisuuden ja masennuksen hoitoon Teams-sovellusta käyttäen. Ryhmiin on helppo tulla mukaan ja osallistuminen onnistuu kotoa käsin tietokoneella tai puhelimella. Ryhmät ovat määrämittaisia ja kokoontumisia on 1–2 viikon välein 4–10 kertaa.
Ryhmäkokemuksen parantamiseksi tapaamisissa pidetään kamerat päällä, jolloin digiryhmässäkin on mahdollista nähdä toiset ryhmäläiset. Ryhmäohjaajat valmistelevat tapaamiset etukäteen. Ryhmissä välitetään tietoa oireiden luonteesta, toipumisesta ja itsehoidosta. Sisältöön vaikuttaa myös ryhmäläisten omat toiveet ja aktiivisuus.
Ryhmämuotoinen hoito sopii henkilöille, joiden oireilu on lievää tai keskivaikeaa ja jotka pystyvät olemaan ryhmässä osallistuen sekä toisia kuunnellen. Lisäksi digiryhmien kohdalla tarvitaan riittävät digitaidot ja välineet.
Maakunnallisiin ryhmiin ohjaudutaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen ammattilaisarvion kautta. Arvion tekee joko mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattori, vastaanoton työntekijä tai ryhmäohjaaja yhdessä asiakkaan kanssa.
Yhteydenottoreittejä ovat:
- Mielenterveys- ja päihdepalvelujen puhelinpalvelu
- Digitaalinen chat-palvelu
- Yhteydenottopyynnön varaaminen Siun soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen verkkoajanvarauksesta
- Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaat voivat hakeutua ryhmään kontaktihoitajansa kautta
Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on oma tai läheisen kokemus tietyn palvelun asiakkaana olemisesta tietystä elämäntilanteesta. Hänellä on kokemus sairaudesta tai vammasta ja hän on kiinnostunut kertomaan tästä kokemuksestaan. Hänellä on myös asianmukainen koulutus tehtäväänsä.
Asiakastyössä hän voi toimia ammattilaisen työparina, ryhmän vetäjänä tai tavata sovitusti asiakasta kahden kesken. Ahdistuneisuuden hoidossa voi olla mukana myös kokemusasiantuntija, jos yhdessä hoitajasi kanssa näin sovitte.
Ahdistuneisuushäiriötä voidaan tehokkaasti hoitaa psykososiaalisilla hoitomenetelmillä, lääkehoidolla tai yhdistelemällä näitä hoitomuotoja. Yksilöllistä hoitomuotoa valittaessa huomioidaan hoidon teho, mahdolliset haitat sekä asiakkaan yksilökohtaiset tekijät.
Alkuvaiheessa ahdistuneisuuden omahoitoon opastaminen on tärkeää. Sairaanhoitajan tai psykologin antama lyhytterapia tai nettiterapiat ovat hyviä hoitomuotoja tarvittaessa liitettynä muihin hoitomuotoihin. Ahdistuneisuushäiriössä käytetään psykoterapiaa vaikuttavana hoitomuotona.
Lääkkeettömät hoitomenetelmät
- Liikunta ja TIPP-taidot (temperatuuri, intensiivinen liikunta, progressiivinen rentoutuminen)
- Sitoutuminen harjoitteluun ja altistamiseen
- Psykoterapiat: kognitiivinen ja kognitiivis-behavioristinen terapiasuuntaus (psykoterapiaa voidaan erityisperustein myöntää vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena)
- Nettiterapia on tehokasta paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoidossa
- Hyväksymis- ja omistautumisterapia sosiaalisten tilanteiden pelon, paniikkihäiriön ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa
- Pakko-oireisen häiriön intensiivialtistus
Tietoa TIPP-taidoista ja niiden käytöstä ahdistuksen hallinnassa löydät alla olevasta Psykologien työhuone-linkistä.
Mielenterveystalon linkkien kautta löydät tietoa ahdistuksen omahoito-ohjelmasta, psykoterapiasta ja terapiasuuntauksista, nettiterapioista sekä terapioihin hakeutumisesta.
Lääkehoito
Lääkityksestä löydät lisätietoa Ahdistuneisuuden Käypä hoito- suosituksesta.
Terveysasemalla ahdistuneisuuden hoito keskittyy ennaltaehkäisyyn ja oireiden varhaiseen tunnistamiseen. Oireidenmukaisen ohjauksen ja neuvonnan tärkeys korostuvat hoidossa. Terveysasemalla on tärkeää ohjata asiakasta oikeanlaisiin palveluihin oikea-aikaisesti.
Alla olevassa työohjeesta saat tietoa ja työkaluja ahdistuneen asiakkaan kohtaamiseen vastaanotolla tai puhelimessa.
Työohje: (näkyy vain Siun soten työntekijöille)
Siunsote_TERVAS_TYOOHJE_ahdistunut_asiakas_terveysaseman_vastaanotolla_tai_puhelimessa.docx (Siun soten intra)
Opiskeluhuollossa hoidetaan lievää ahdistuneisuutta. Asiakkaan kanssa käydään läpi ahdistuneisuuden omahoitoa, ennaltaehkäisevää keskustelua esimerkiksi elintapojen merkityksestä ahdistuneisuudessa hoidossa. Terveydenhoitajat ohjaavat lievässä ahdistuneisuudessa asiakasta käyttämään Mielenterveystalon omahoito-ohjelmaa.
Kuraattorin työtä ohjaa sosiaalityön näkökulma. Koulun ja hoitotahon yhdistäminen sekä opiskelun kannalta tärkeiden tehtävien suunnitelmien tekeminen ovat osa hoitoa. Opetuksen järjestämisen pohtiminen yhdessä asiakkaan ja opettajien kanssa ja tarvittavien tukitoimien järjestäminen, mahdollistavat opintojen jatkumisen. Ahdistuneisuuden omahoidon ohjaus sekä neuvonta ovat kuraattorien tehtäviä.
Psykologi kartoittaa ja selvittää yhdessä asiakkaan kanssa hänen tilannettaan ja ahdistuneisuuttaan tarkemmin. Hoitoon kuuluu ahdistuksen psykoedukaatio, Mielenterveystalo.fi:n omahoito-oppaiden hyödyntäminen sekä ahdistuksen hallintakeinojen vahvistaminen. Psykologit käyttävät ahdistuksen mittaamisen mittareina GAD‑7 ja RBDI/BDI masennuskyselyitä sekä BAI- ahdistuskyselyitä.
Hoidossa käytetään ohjattua omahoitoa Mielenterveystalo.fi ‑sivustolta sekä ahdistuksen lääkkeettömien hallintakeinojen opettelua. Miepässä asiakas ohjataan ryhmätoimintaan tai tarvittaessa lyhytterapiaan.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa järjestetään koko maakunnan alueella toimiva digiryhmä ahdistuneisuuden ja masennuksen hoitoon Teams-sovellusta käyttäen. Ryhmiin on helppo tulla mukaan, ja osallistuminen onnistuu kotoa käsin tietokoneella tai puhelimella. Ryhmät ovat määrämittaisia ja kokoontumisia on 1–2 viikon välein kuusi kertaa, minkä lisäksi on seurantakäynti 4–6 viikon kuluttua.
Ryhmäkokemuksen parantamiseksi tapaamisissa pidetään kamerat päällä, jolloin digiryhmässäkin on mahdollista nähdä toiset ryhmäläiset. Ryhmäohjaajat valmistelevat tapaamiset etukäteen. Ryhmissä välitetään tietoa oireiden luonteesta, toipumisesta ja itsehoidosta. Sisältöön vaikuttavat myös ryhmäläisten omat toiveet ja aktiivisuus.
Ryhmämuotoinen hoito sopii lievästi tai keskivaikeasti oireileville henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita ryhmämuotoisesta hoidosta ja kykenevät toimintaan ryhmässä osallistuen sekä toisia kuunnellen. Etäryhmien osalta tarvitaan myös riittävät digitaidot sekä välineet.
Maakunnallisiin ryhmiin ohjaudutaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen ammattilaisarvion kautta. Ennen ensimmäistä yhteydenottoa mielenterveys- ja päihdepalveluihin asiakkaan olisi hyvä täyttää Terapianavigaattorin oirekysely. Sen tuottama tietoa ja antama koodi ovat apuna hoidon tarpeen arvioinnissa (HTA). Arvioinnin tekee joko mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattori tai vastaanoton hoitaja yhdessä asiakkaan kanssa.
Yhteydenottoreittejä ovat:
- Soitto mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattorille
- Yhteydenottopyynnön varaaminen Siun soten verkkoajanvarauksen kautta. Palveluksi valitaan “Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteydenottopyyntö”
- Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoidon piirissä olevat voivat hakeutua ryhmään kontaktihoitajansa kautta.
- Chat (kts. ryhmämuotoinen)
Hoidon aikana voidaan hyödyntää työparityöskentelyä psykologin kanssa tai konsultoida psykologia hoidossa. Asiakkaan perheen sekä verkoston huomioiminen ja yhteistyö on tärkeää. Ryhmämuotoista hoitoa käytetään ahdistuneisuuden hoitomuotona. Hoito miepässä on aina määrämittainen ja voi kestää 1–20 kertaa asiakkaan tilanteesta riippuen.
Psykologin vastaanottokäynnit toteutuvat yleensä kohdennetusti 1–5 kertaa, ja niihin sisältyy mm. psykoedukaatiota ja lääkkeettömien ahdistuksenhallintakeinojen opettelua. Tukena käytetään Mielenterveystalo.fi ‑sivuston ohjatun omahoidon ohjelmaa. Tarvittaessa varataan aika miepä-lääkärin vastaanotolle. Tarpeen mukaan voidaan tehdä myös laajempaa tapausjäsennystä psykologisin tutkimusmenetelmin.
Ahdistuneisuushäiriötä sairastavat potilaat kuuluvat ensisijaisesti perusterveydenhuollon tai Siun soten mielenterveys- ja päihdepalveluiden (miepä) hoitovastuulle. Tietyissä tilanteissa potilaan hoito voidaan toteuttaa myös erikoissairaanhoidossa.
Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito (tehoavo) tarjoaa päivystyksellisiä palveluja kiireellisissä mielenterveydellisissä ongelmissa. Tehoavoon ei tarvitse lähetettä. Yhteyttä voi ottaa niin viranomaiset kuin omaiset ja asiakkaat itse. Hoito perustuu kuitenkin aina vapaaehtoisuuteen. Hoidossa pyritään myös potilaan perheen, läheisten ja muiden verkostojen mukaan ottamiseen.
Käynnit ovat maksuttomia.
Päivystyksellisiin palveluihin kuuluvat myös yhteispäivystyksestä tehoavoon ohjautuvat psykiatriset konsultaatiot.
Tehoavossa tehdään yhteydenoton perusteella hoidon tarpeen arvio, jonka kiireellisyyttä ohjaa tehoavon triage-luokittelu. Hoidon tarpeen arvio tehdään aina, myös niissä tapauksissa, kun toinen viranomainen on kehottanut asiakasta soittamaan tehoavoon.
Työohje: (näkyy vain Siun soten työntekijöille)
Siunsote_PSY_tehoavo_hta_ja_triage.docx (Siun soten intra)
Siunsote_psy_tehoavo_esite2022.docx (Siun soten intra)
Aikuispsykiatrian poliklinikan käyttäytymisterapeuttinen työryhmä (KT-työryhmä) vastaa Siun soten alueella ahdistuneisuushäiriöisistä asiakkaiden psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Työryhmän hoitovastuulle kuuluvat myös pakko-oireisesta häiriöstä, traumaperäisestä stressihäiriöistä sekä kompleksisesta psykiatrisesta traumatisoitumisesta kärsivät asiakkaat. Työryhmä tarjoaa kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvaa, näyttöön perustuvaa hoitoa.
KT-työryhmän vastuulle kuuluu myös vaikeaoireisen epävakaan persoonallisuuden hoitoon käytettävä dialektinen käyttäytymisterapian (DKT) hoito-ohjelma.
Hoitojaksot työryhmässä ovat aina määrämittaisia, keskimäärin 3–12 kk. Ne vaativat sitoutumista viikoittaisiin hoitosuhdekäynteihin sekä valmiuksia psykoterapeuttistyyppiseen työskentelyyn. Työskentelyn tavoitteet hoitojaksolla ovat usein vakauttavia, eikä työryhmä tarjoa pitkiä, vuosia kestäviä terapiajaksoja. Jatkohoito hoitojakson jälkeen toteutuu usein perusterveydenhuollossa, miepä-palveluissa tai mahdollisesti KELA:n tukemana kuntoutuksena.
Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on oma tai läheisen kokemus tietyn palvelun asiakkaana olemisesta tietystä elämäntilanteesta. Hänellä on kokemus sairaudesta tai vammasta ja hän on kiinnostunut kertomaan tästä kokemuksestaan. Hänellä on myös asianmukainen koulutus tehtäväänsä.
Asiakastyössä hän voi toimia ammattilaisen työparina, ryhmän vetäjänä tai tavata sovitusti asiakasta kahden kesken. Ahdistuneisuuden hoidossa voi olla mukana myös kokemusasiantuntija, jos yhdessä hoitajasi kanssa näin sovitte.
Alla on järjestöjen linkkejä sekä linkkejä muuhun hyödylliseen tietoon.
Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry (tukitupa.fi)
Mielenterveyden keskusliitto
Kanta.fi sivusto (omien terveystietojen katselu)
Johanna Suvanto, ylilääkäri, mielenterveys- ja päihdepalvelut (omistaja)
Maarit Kinnunen, ylihoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut (vastuuhenkilö)
Eeva-Riikka Heikkilä, projektiasiantuntija, kehittämisyksikkö
Tiina Ihalainen, vastaava psykologi, oppil. ja opisk. psykol.keskus
Tanja Ikonen, projektisuunnittelija, kehittämisyksikkö
Hanna Iso-Herttua, sairaanhoitaja, mielenterveys- ja päihdepalvelut
Maarit Keränen, tietosuoja-asiantuntija, turvallisuusyksikkö
Erja Kortelainen, projektiasiantuntija, kehittämisyksikkö
Olli Kuikka, projektiasiantuntija, kehittämisyksikkö
Tiina Lappalainen, psykiatri, psykiatrian klinikka
Merja Leppänen, terveydenhoitaja, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Iira Lintu, terveydenhoitaja, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Eeva Martikainen, kokemusasiantuntija
Anna Rotko, vastaava psykologi, psykiatrian klinikka
Katri Räsänen, ylilääkäri, neuvola‑, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Nora Tarvus, apulaisylilääkäri, perusterveydenhuolto
Noora Turunen, psykologi, mielenterveys- ja päihdepalvelut
Sanna Turunen, johtava sosiaalityöntekijä, oppil. ja opisk. kuraat.
Hanna Lappalainen, projektiasiantuntija, kehittämisyksikkö
Ahdistuneisuuden hoito- ja palveluketju on tehty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus (TULSOTE) ‑hankkeessa.
Hoito- ja palveluketjun tavoitteena on antaa asiakkaalle ja ammattilaisille tietoa ahdistuneisuuden arvioinnista ja hoidosta sekä Siun soten hyvinvointialueen palveluista ja palvelujärjestelmästä. Asiakas ja ammattilainen saavat tietoa, miten ahdistuneisuuden hoito etenee yksilöllisesti Siun Soten palvelujärjestelmässä.
Hoito- ja palveluketjua arvioidaan sekä ammattilaisille että asiakkaille suunnattujen asiakaskyselyjen avulla. Kyselyssä asiakas ja ammattilainen arvioivat hoito- ja palveluketjun toimivuutta ja käytettävyyttä ja saivatko he tarvitsemansa tiedon ketjun avulla. Vastausten perusteella tehdään hoito- ja palveluketjun kehittämistä.
Kun ketju on ollut käytössä pidempään, toteutetaan kysely ketjun toimivuudesta. Tällä arvioidaan, onko asiakas saanut palvelua hoito- ja palveluketjun mukaisesti.
Julkaistu 8/2024
Löysitkö hoito- ja palveluketjusta etsimäsi tiedon?
Kiva kun pidit artikkelistamme!
Olemme pahoillamme, että tästä artikkelista ei ollut sinulle hyötyä.