Aikuisen ADHD asiakkaan hoito- ja palveluketju

Kes­kit­ty­mis­ky­vyn, tark­kaa­vuu­den ja impuls­si­kont­rol­lin satun­nai­set vai­keu­det ovat hyvin ylei­siä. Nämä voi­vat joh­tua mm. elä­män­ti­lan­ne kuor­mi­tuk­ses­ta, stres­si­te­ki­jöis­tä, mie­lia­las­ta, päih­tei­den käy­tös­tä tai uni­vai­keuk­sis­ta. Arjen tois­tu­vil­la rutii­neil­la, sään­nön­mu­kai­suu­del­la ja joh­don­mu­kai­suu­del­la sekä nii­den tilan­tei­den enna­koi­mi­sel­la, jois­sa ongel­mia on esiin­ty­nyt, voi­daan tukea kes­kit­ty­mis- ja toi­min­ta­ky­kyä.

Aktii­vi­suu­den ja tark­kai­vai­suu­den häi­riös­tä (ADHD) voi olla kyse, jos kes­kit­ty­mi­sen ja tark­kaa­vuu­den sekä yliak­tii­vi­suu­den ja impul­sii­vi­suu­den oireet aiheut­ta­vat useil­la elä­män eri alueil­la (opis­ke­lu, työ, ihmis­suh­teet, arjes­ta sel­viy­ty­mi­nen) mer­kit­tä­vää hait­taa ja ovat esiin­ty­neet lap­suu­des­ta alle 12-vuo­ti­aas­ta läh­tien. Epäi­ly ADHD:sta voi herä­tä itsel­lä, puo­li­sol­la, van­hem­mil­la, ystä­vil­lä tai jol­la­kin lähi­pii­riin kuu­lu­val­la hen­ki­löl­lä, opet­ta­jal­la, työ­ka­ve­ril­la tai esi­hen­ki­löl­lä tai jol­la­kin sosi­aa­li- tai ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sel­la.

Huo­len herää­mi­nen kan­nat­taa ottaa puheek­si lähim­mäi­sen tai ammat­ti­lai­sen kans­sa ja teh­dä arvio­ta tilan­tees­ta ja mah­dol­li­ses­ti tar­vit­ta­vis­ta toi­mis­ta. Arjen tuki­toi­met voi­daan ottaa käyt­töön ilman diag­noo­sia­kin ja arvioi­da nii­den hyö­dyl­li­syyt­tä tilan­tees­sa.

Aktii­vi­suu­den ja tark­kaa­vuu­den häi­riö on toi­min­ta­ky­kyä hei­ken­tä­vä kehi­tyk­sel­li­nen häi­riö, joka voi­daan diag­no­soi­da lap­suu­des­sa, nuo­ruu­des­sa tai aikui­suu­des­sa. ADHD:sta voi olla kyse, jos kes­kit­ty­mi­sen ja tark­kaa­vuu­den sekä yliak­tii­vi­suu­den ja impul­sii­vi­suu­den oireet aiheut­ta­vat useil­la elä­män eri alueil­la (opis­ke­lu, työ, ihmis­suh­teet, arjes­ta sel­viy­ty­mi­nen) mer­kit­tä­vää hait­taa ja ovat esiin­ty­neet lap­suu­des­ta alle 12-vuo­ti­aas­ta läh­tien.

ADHD:n ydin­oi­reet ovat tark­kaa­mat­to­muus, yli­vilk­kaus ja impul­sii­vi­suus. ADHD:ssa oireet voi­vat pai­not­tua joi­hin­kin näis­tä ydin­oi­reis­ta. Jos epäi­let ADHD:ta, käy tutus­tu­mas­sa Perus­tie­toa ADHD:stä (mielenterveystalo.fi)

• ADHD:sta voi­daan tun­nis­taa kol­me eri esiin­ty­mis­muo­toa sen mukaan täyt­tyy­kö
  • sekä tark­kaa­mat­to­muus- että yliak­tii­vi­suus- impul­sii­vi­suus­kri­tee­rit (Yhdis­tet­ty esiin­ty­mis­muo­to)
  • pel­käs­tään tark­kaa­mat­to­muus­kri­tee­rit (pää­asias­sa tark­kaa­ma­ton muo­to)
  • yliak­tii­vi­suus-impuls­sii­vis­kri­tee­rit (pää­asias­sa yliak­tii­vi­nen tai impuls­sii­vi­nen esiin­ty­mis­muo­to)

ADHD:n diag­nos­tii­kas­sa arvioi­daan, selit­ty­vät­kö oireet joil­la­kin muil­la sai­rauk­sil­la tai häi­riöil­lä. Saman­ai­kai­ses­ti ADHD:n kans­sa esiin­tyy usein myös kehi­tyk­sel­li­siä oppi­mis­vai­keuk­sia, kuten luki­vai­keut­ta sekä mui­ta psy­kiat­ri­sia sai­rauk­sia, kuten unet­to­muut­ta, päih­de­riip­pu­vuut­ta tai mie­lia­la­häi­riö­tä. Jos epäi­let itsel­lä­si tai lähei­sel­lä­si luki­häi­riö­tä, voit sel­vit­tää asi­aa: JOSE ry joen­suu­lai­nen luki­jär­jes­tö (lukijose.fi) Ris­ki päih­de- ja mui­den riip­pu­vuuk­sien esiin­ty­mi­seen ADHD oirei­le­val­la ja ADHD diag­noo­sin saa­neil­la on taval­lis­ta suu­rem­paa. ADHD:n oire­ku­van arvioi­mi­nen vaa­tii pidem­män päih­teet­tö­män jak­son.

Aktii­vi­suu­den ja tark­kaa­vuu­den häi­riö on toi­min­ta­ky­kyä hei­ken­tä­vä kehi­tyk­sel­li­nen häi­riö, joka voi­daan diag­no­soi­da lap­suu­des­sa, nuo­ruu­des­sa tai aikui­suu­des­sa. Aktii­vi­suu­den ja tark­kai­vai­suu­den häi­riös­tä (ADHD) voi olla kyse, jos kes­kit­ty­mi­sen ja tark­kaa­vuu­den sekä yliak­tii­vi­suu­den ja impul­sii­vi­suu­den oireet aiheut­ta­vat useil­la elä­män eri alueil­la (opis­ke­lu, työ, ihmis­suh­teet, arjes­ta sel­viy­ty­mi­nen) mer­kit­tä­vää hait­taa ja ovat esiin­ty­neet lap­suu­des­ta alle 12-vuo­ti­aas­ta läh­tien.

ADHD:n oireet ovat pit­kä­kes­toi­sia ja toi­min­ta­ky­kyä hait­taa­via vai­keuk­sia sää­del­lä tark­kaa­vuut­ta ja aktii­vi­suut­ta, ja/tai impul­sii­vi­suus. Oirei­den ilme­ne­mi­nen, klii­ni­nen oire­ku­va ja oireis­ta aiheu­tu­va hait­ta vaih­te­le­vat yksi­löl­li­ses­ti ja eri ikä­vai­heis­sa. Aktii­vi­suu­den sää­te­lyn vai­keu­del­la tar­koi­te­taan kyvyt­tö­myyt­tä sää­del­lä omaa aktii­vi­suut­ta ja toi­min­taa tilan­tei­siin sopi­vak­si. Tämä ilme­nee tyy­pil­li­ses­ti yli­vilk­kau­te­na sekä levot­to­muu­te­na, mut­ta voi oireil­la myös lii­an vähäi­se­nä aktii­vi­suu­te­na. Tark­kaa­vuu­den sää­te­lyn vai­keu­des­sa on vai­kea koh­den­taa, yllä­pi­tää ja siir­tää tark­kaa­vuut­ta. Tämä voi ilme­tä kes­kit­ty­mis­vai­keu­te­na, herk­kyy­te­nä häi­riöil­le, yksi­tyis­koh­dat voi­vat jää­dä huo­mioi­mat­ta, huk­kaa hel­pos­ti tava­roi­ta ja on lyhyt­jän­tei­nen toi­mis­sa. Impul­sii­vi­suus voi näkyä kär­si­mät­tö­myy­te­nä ja tai­pu­muk­se­na toi­mia nopeas­ti ja har­kit­se­mat­to­mas­ti.

ADHD:n kans­sa saman­ai­kai­ses­ti voi usein esil­le tul­la myös mui­ta häi­riöi­tä tai sai­rauk­sia, joi­den hoi­dos­ta tulee olla huo­leh­dit­tu ennen ADHD:n diag­no­soin­tia. Jon­kin muun häi­riön diag­noo­si ei estä ADHD-diag­noo­sia, jos molem­pien häi­riöi­den diag­nos­ti­set kri­tee­rit täyt­ty­vät. Ris­ki päih­de- ja mui­den riip­pu­vuuk­sien esiin­ty­mi­seen ADHD oirei­le­val­la ja ADHD diag­noo­sin saa­neil­la on taval­lis­ta suu­rem­paa. ADHD:n oire­ku­van arvioi­mi­nen on luo­tet­ta­vaa labo­ra­to­rio­tut­ki­muk­sin toden­ne­tun 1–3 kuu­kau­den päih­teet­tö­män jak­son jäl­keen ja päih­teet­tö­myys tulee jat­kua koko tut­ki­mus­ten ajan.

ADHD:n alkuar­vio teh­dään perus­ter­vey­den­huol­los­sa ter­veys­a­se­mal­la tai opis­ke­lu- ja työ­ter­vey­den­huol­los­sa. Diag­no­soin­tia var­ten tar­vi­taan tie­toa:

• oirei­den esiin­ty­mi­ses­tä
• toi­min­ta­ky­vys­tä eri tilan­teis­sa
• psyyk­ki­ses­tä ja fyy­si­ses­tä ter­vey­des­tä
• kehi­tys­his­to­rias­ta
• elä­män­ti­lan­tees­ta ja muis­ta oirei­siin vai­kut­ta­vis­ta teki­jöis­tä, kuten päih­teet ja lää­ki­tyk­set

Tie­toa kerä­tään kyse­lyil­lä, labo­ra­to­rio­ko­keil­la sekä haas­tat­te­luil­la. Oirei­ta sel­vi­te­tään mui­den sai­rauk­sien tai häi­riöi­den pois­sul­ke­mi­sek­si. Eri­tyi­sen tär­ke­ää on tie­tää:

• Miten kau­an oirei­ta on ollut? Ovat­ko oireet olleet lap­suu­des­ta läh­tien?
• Miten oireet vai­kut­ta­vat elä­mään, ihmis­suh­tei­siin ja arjes­sa sel­viy­ty­mi­seen?
• Miten oireet vai­kut­ta­vat opis­ke­luun tai työ­hön?

Alkuar­vios­sa pereh­dy­tään myös aiem­piin tut­ki­muk­siin ja tie­toi­hin, jot­ka tar­vit­taes­sa asia­kas tilaa itse. Tie­dot, joi­ta tar­vit­taes­sa tila­taan

• neu­vo­lan, kas­va­tus- tai per­he­neu­vo­lan tie­dot
• las­ten­neu­ro­lo­gian tai ‑psy­kiat­rian tie­dot
• kou­lu- tai opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon tie­dot
• psy­ko­lo­gin tut­ki­mus­tie­dot.

Tie­to­jen tilaa­mi­seen saat neu­voa ja ohjeis­tus­ta Siun soten net­ti­si­vuil­ta Asia­kir­jo­jen kopiot (siunsote.fi). Mikä­li tar­vit­ta­via asia­kir­jo­ja ei toi­mi­te­ta ter­vey­den­huol­toon kah­den (2) kuu­kau­den sisäl­lä, ADHD tut­ki­muk­set päät­ty­vät.

Alkuar­vion var­ten ota yhteyt­tä omaan ter­veys­a­se­maan tai omaan opis­ke­lu- tai työ­ter­veys­huol­toon. Opis­ke­lu­huol­lol­la tar­koi­te­taan täs­sä hoi­to- ja pal­ve­lu­ket­jus­sa 2.asteen opin­to­jen opis­ke­lu­huol­toa. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu- ja yli­opis­to-opis­ke­li­joil­la opis­ke­lu­huol­to­na toi­mii YTHS.

Aktii­vi­suu­den ja tark­kai­vai­suu­den häi­riös­tä (ADHD) voi olla kyse, jos kes­kit­ty­mi­sen ja tark­kaa­vuu­den sekä yliak­tii­vi­suu­den ja impul­sii­vi­suu­den oireet aiheut­ta­vat useil­la elä­män eri alueil­la (opis­ke­lu, työ, ihmis­suh­teet, arjes­ta sel­viy­ty­mi­nen) mer­kit­tä­vää hait­taa ja ovat esiin­ty­neet lap­suu­des­ta alle 12-vuo­ti­aas­ta läh­tien.

Mikä­li ADHD-oireet aiheut­ta­vat mer­kit­tä­vää hait­taa hen­ki­lön toi­min­ta­ky­vyl­le aikui­suu­des­sa, nii­den hoi­to on tar­peel­lis­ta. Asian­mu­kai­nen hoi­to voi mer­kit­tä­väs­ti edis­tää hen­ki­lön toi­min­ta­ky­kyä ja hyvin­voin­tia. Hoi­to ja kun­tou­tus suun­ni­tel­laan yksi­löl­li­ses­ti ja se teh­dään kir­jal­li­seen muo­toon hoi­to- ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma­na. Hoi­to- ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma voi sisäl­tää

• neu­von­taa (psy­koe­du­kaa­tio)
• val­men­nus­ta tai ohjaus­ta jäsen­tä­mään päi­vit­täi­siä toi­min­to­ja
• ver­tais­tu­kea
• neu­rop­sy­kiat­ris­ta val­men­nus­ta
• toi­min­ta­te­ra­pi­aa
• neu­rop­sy­ko­lo­gis­ta kun­tou­tus­ta
• psy­ko­te­ra­pi­aa
• lää­ke­hoi­toa

Lää­ke­hoi­don tar­vet­ta arvioi­daan yksi­lö­koh­tai­ses­ti.  Lää­ke­hoi­to voi vähen­tää ADHD:n oirei­lua ja paran­taa toi­min­ta­ky­kyä. Lää­ke­hoi­don vai­kut­ta­vuut­ta arvioi­daan sään­nöl­li­ses­ti. ADHD-lää­ki­tys­tä lää­kä­ri kysyy veren­pai­ne­mit­taus­ten tulok­sia arvioi­des­saan lää­ki­tyk­sen jat­koa. Lää­ket­tä päi­vit­täin käy­tet­täes­sä suo­si­tel­laan ker­ran vuo­des­sa lää­ke­tau­koa 1–4 vuo­ro­kaut­ta, jon­ka aika­na teh­dään arvio­ta lää­ke­hoi­don jat­ka­mi­ses­ta. Lää­ki­tys­tä käy­tet­täes­sä asiak­kaan on seu­rat­ta­va veren­pai­near­vo­ja mit­taa­mal­la ne ker­ran kuu­kau­des­sa ja lait­ta­mal­la ne muis­tiin.

ADHD:n hoi­dos­ta löy­dät tie­toa

ADHD:n hyvä hoi­to suun­ni­tel­laan yksi­löl­lis­ten tar­pei­den ja tavoit­tei­den mukaan. Hoi­don tavoit­tee­na on lie­vit­tää ADHD-oirei­den aiheut­ta­maa hait­taa ja paran­taa toi­min­ta­ky­kyä. Hoi­ta­mat­to­ma­na ADHD voi hai­ta­ta opin­to­ja ja työl­lis­ty­mis­tä ja suu­ren­taa psy­kiat­ris­ten häi­riöi­den, syr­jäy­ty­mi­sen ja päih­tei­den käy­tön ris­kiä. Myös saman­ai­kais­ten sai­rauk­sien hoi­don tar­ve ja hoi­to­jär­jes­tys tulee arvioi­da koko­nai­suu­te­na ADHD: hoi­don kans­sa.

Jokai­sel­la ADHD-asiak­kaal­la tuli­si olla kir­jal­li­nen hoi­to- ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma, jos­sa on otet­tu kan­taa lääk­keel­li­siin ja lääk­keet­tö­miin kun­tou­tus­toi­miin.

Lääk­keet­tö­miä kun­tou­tus­toi­mia voi­vat olla

• psy­koe­du­kaa­tio,
• ohjaus kun­tou­tus- ja etuus­asiois­ta,
•  neu­rop­sy­kiat­ri­nen val­men­nus,
• toi­min­ta­te­ra­pia,
• neu­rop­sy­ko­lo­gi­nen kun­tou­tus,
•  psy­ko­te­ra­pia.

Hoi­don seu­ran­ta toteu­te­taan opis­ke­lu­huol­los­sa, työ­ter­veys­huol­los­sa tai ter­veys­a­se­mal­la. Asia­kas itse varaa ajan ADHD:n kont­rol­li­käyn­nil­le ter­veys­a­se­man, opis­ke­lu­huol­lon (2.asteen opis­ke­li­jat) tai työ­ter­veys­huol­lon vas­taa­no­tol­le. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu- tai yli­opis­to-opis­ke­li­ja varaa kont­rol­lia­jan YTHS:lle.

Lää­ke­hoi­don arvio­ta toteu­te­taan sään­nöl­li­ses­ti ja vähin­tään ker­ran vuo­des­sa. Lää­ke­hoi­don alus­sa ja tar­vit­taes­sa jat­kos­sa­kin lää­ke­hoi­toa seu­ra­taan tii­viim­min, jot­ta voi­daan arvioi­da lää­ke­hoi­don vai­ku­tuk­sia ADHD oirei­siin.

Tär­ke­ää on asiak­kaan itse toteut­ta­ma veren­pai­ne­seu­ran­ta, jon­ka tulok­sia tar­vi­taan lää­ke­hoi­don seu­ran­nas­sa. Mikä­li itse mitat­tu­na oli­si 140/90 tai sen yli, tulee asiak­kaan itse ottaa yhteyt­tä ter­veys­a­se­mal­le tai omaan hoi­ta­vaan tahoon. Lisäk­si on tär­ke­ää seu­ra­ta ADHD:n oirei­ta esiin­ty­mis­tä lää­ke­hoi­don aika­na, hel­pot­ta­vat­ko oireet, jat­ku­vat­ko oireet.

ADHD:n hoi­don seu­ran­taa teh­dään lää­ki­tyk­sen tar­peen, tehon sekä hait­ta­vai­ku­tus­ten havait­se­mi­sek­si. Lisäk­si seu­ran­ta­käyn­nil­lä tar­kis­te­taan, onko ter­vey­den­ti­las­sa tai muus­sa käy­tös­sä ole­vas­sa lää­ki­tyk­ses­sä tapah­tu­nut muu­tok­sia, jot­ka pitäi­si huo­mioi­da ADHD lää­ki­tyk­sen kan­nal­ta.

ADHD:n hoi­to voi­daan koko­nai­suu­des­saan toteut­taa perus­ter­vey­den­huol­los­sa. ADHD:n jat­ko­hoi­toon perus­ter­vey­den­huol­toon eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta tai Mie­päs­tä siir­ryt­täes­sä, on jat­ko­hoi­toon hoi­don siir­ros­ta ilmoit­ta­mi­nen eri­tyi­sen tär­ke­ää, jot­ta perus­ter­vey­den­huol­los­sa ollaan tie­toi­sia siir­ty­mi­ses­tä.

Lää­ke­hoi­don arvio tulee toteut­taa sään­nöl­li­ses­ti, vähin­tään ker­ran vuo­des­sa. Tar­peen vaa­ties­sa lää­ke­hoi­toa tulee kui­ten­kin arvioi­da tii­viim­min.

Seu­ran­ta­kon­tak­tin tavoit­tee­na on arvioi­da lää­ki­tyk­sen tar­ve, teho ja mah­dol­li­set hait­ta­vai­ku­tuk­set. On hyvä myös tar­kis­taa, onko esi­mer­kik­si ter­vey­den­ti­las­sa tai muus­sa lää­ki­tyk­ses­sä tapah­tu­nut muu­tok­sia, jot­ka tuli­si huo­mioi­da ADHD lää­ki­tys­tä arvioi­taes­sa.

Siir­ry koh­taan lää­ke­hoi­to