Aikuisten ADHD:n hoito- ja palveluketju on jatkumo lasten ja nuorten ADHD:n hoito- ja palveluketjulle (Lasten ja nuorten ADHD:n hoito- ja palveluketju).
Hoito- ja palveluketjun tavoitteena on tarjota hyödyllistä tietoa asiakkaille ja heidän läheisilleen sekä yhtenäistää ADHD:n hoitoa ja ammattilaisten työnjakoa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Aikuisten ADHD:n hoito- ja palveluketjun tavoitteena on sujuvoittaa ADHD:n tunnistamista, hoitoonohjausta, lähetekäytäntöjä ja hoitoa. Hoitoketju perustuu ensisijaisesti ADHD:n Käypä hoito- suositukseen, mutta asiakkaan hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti (https://www.kaypahoito.fi/hoi50061).
Alueellinen palvelujärjestelmä rakentuu perusterveydenhuollon (mukaan lukien opiskeluhuolto, työterveyshuolto), mielenterveys- ja päihdepalveluiden (MiePä- palvelut) ja erikoissairaanhoidon palveluista sekä sosiaalipalveluista.
Huolen herätessä
Keskittymiskyvyn, tarkkaavuuden ja impulssikontrollin satunnaiset vaikeudet ovat hyvin yleisiä. Nämä voivat johtua mm. elämäntilanne kuormituksesta, stressitekijöistä, mielialasta, päihteiden käytöstä tai univaikeuksista. Arjen toistuvilla rutiineilla, säännönmukaisuudella ja johdonmukaisuudella sekä niiden tilanteiden ennakoimisella, joissa ongelmia on esiintynyt, voidaan tukea keskittymis- ja toimintakykyä.
Aktiivisuuden ja tarkkaivaisuuden häiriöstä (ADHD) voi olla kyse, jos keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireet aiheuttavat useilla elämän eri alueilla (opiskelu, työ, ihmissuhteet, arjesta selviytyminen) merkittävää haittaa ja ovat esiintyneet lapsuudesta alle 12-vuotiaasta lähtien. Epäily ADHD:sta voi herätä itsellä, puolisolla, vanhemmilla, ystävillä tai jollakin lähipiiriin kuuluvalla henkilöllä, opettajalla, työkaverilla tai esihenkilöllä tai jollakin sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisella.
Huolen herääminen kannattaa ottaa puheeksi lähimmäisen tai ammattilaisen kanssa ja tehdä arviota tilanteesta ja mahdollisesti tarvittavista toimista. Arjen tukitoimet voidaan ottaa käyttöön ilman diagnoosiakin ja arvioida niiden hyödyllisyyttä tilanteessa.
Terveellisten elämäntapojen noudattamisella voit helpottaa vireystilan, impulsiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyä. Riittävä uni helpottaa oireita. Liikunnan avulla voi tuoda rutiineja elämään ja auttaa elimistöä rentoutumaan samalla kun yliaktiivisuus purkautuu. Säännöllinen ruokailu auttaa pitämään verensokerin vaihtelut kurissa, joka taas osaltaan tuo helpotusta vireystilan ja impulsiivisuuden säätelyyn. Päihteiden käyttö voi pahentaa tai aiheuttaa oireita ja päihteiden käytön vähentäminen helpottaa oireilua.
Oireet
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö, joka voidaan diagnosoida lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa. ADHD:sta voi olla kyse, jos keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireet aiheuttavat useilla elämän eri alueilla (opiskelu, työ, ihmissuhteet, arjesta selviytyminen) merkittävää haittaa ja ovat esiintyneet lapsuudesta alle 12-vuotiaasta lähtien.
ADHD:n ydinoireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. ADHD:ssa oireet voivat painottua joihinkin näistä ydinoireista. Jos epäilet ADHD:ta, käy tutustumassa Perustietoa ADHD:stä (mielenterveystalo.f)i
- ADHD:sta voidaan tunnistaa kolme eri esiintymismuotoa sen mukaan täyttyykö
- sekä tarkkaamattomuus- että yliaktiivisuus- impulsiivisuuskriteerit (Yhdistetty esiintymismuoto)
- pelkästään tarkkaamattomuuskriteerit (pääasiassa tarkkaamaton muoto)
- yliaktiivisuus-impulssiiviskriteerit (pääasiassa yliaktiivinen tai impulssiivinen esiintymismuoto)
ADHD:n diagnostiikassa arvioidaan, selittyvätkö oireet joillakin muilla sairauksilla tai häiriöillä. Samanaikaisesti ADHD:n kanssa esiintyy usein myös kehityksellisiä oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeutta sekä muita psykiatrisia sairauksia, kuten unettomuutta, päihderiippuvuutta tai mielialahäiriötä. Jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi lukihäiriötä, voit selvittää asiaa: JOSE ry joensuulainen lukijärjestö (lukijose.fi) Riski päihde- ja muiden riippuvuuksien esiintymiseen ADHD oireilevalla ja ADHD diagnoosin saaneilla on tavallista suurempaa. ADHD:n oirekuvan arvioiminen vaatii pidemmän päihteettömän jakson.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on toimintakykyä heikentävä kehityksellinen häiriö, joka voidaan diagnosoida lapsuudessa, nuoruudessa tai aikuisuudessa. Aktiivisuuden ja tarkkaivaisuuden häiriöstä (ADHD) voi olla kyse, jos keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireet aiheuttavat useilla elämän eri alueilla (opiskelu, työ, ihmissuhteet, arjesta selviytyminen) merkittävää haittaa ja ovat esiintyneet lapsuudesta alle 12-vuotiaasta lähtien.
ADHD:n oireet ovat pitkäkestoisia ja toimintakykyä haittaavia vaikeuksia säädellä tarkkaavuutta ja aktiivisuutta, ja/tai impulsiivisuus. Oireiden ilmeneminen, kliininen oirekuva ja oireista aiheutuva haitta vaihtelevat yksilöllisesti ja eri ikävaiheissa. Aktiivisuuden säätelyn vaikeudella tarkoitetaan kyvyttömyyttä säädellä omaa aktiivisuutta ja toimintaa tilanteisiin sopivaksi. Tämä ilmenee tyypillisesti ylivilkkautena sekä levottomuutena, mutta voi oireilla myös liian vähäisenä aktiivisuutena. Tarkkaavuuden säätelyn vaikeudessa on vaikea kohdentaa, ylläpitää ja siirtää tarkkaavuutta. Tämä voi ilmetä keskittymisvaikeutena, herkkyytenä häiriöille, yksityiskohdat voivat jäädä huomioimatta, hukkaa helposti tavaroita ja on lyhytjänteinen toimissa. Impulsiivisuus voi näkyä kärsimättömyytenä ja taipumuksena toimia nopeasti ja harkitsemattomasti.
ADHD:n kanssa samanaikaisesti voi usein esille tulla myös muita häiriöitä tai sairauksia, joiden hoidosta tulee olla huolehdittu ennen ADHD:n diagnosointia. Jonkin muun häiriön diagnoosi ei estä ADHD-diagnoosia, jos molempien häiriöiden diagnostiset kriteerit täyttyvät. Riski päihde- ja muiden riippuvuuksien esiintymiseen ADHD oireilevalla ja ADHD diagnoosin saaneilla on tavallista suurempaa. ADHD:n oirekuvan arvioiminen on luotettavaa laboratoriotutkimuksin todennetun 1–3 kuukauden päihteettömän jakson jälkeen ja päihteettömyys tulee jatkua koko tutkimusten ajan.
- ADHD:sta voidaan tunnistaa kolme eri esiintymismuotoa sen mukaan täyttyykö
Tutkimukset
ADHD:n alkuarvio tehdään perusterveydenhuollossa terveysasemalla tai opiskelu- ja työterveydenhuollossa. Diagnosointia varten tarvitaan tietoa:
- oireiden esiintymisestä
- toimintakyvystä eri tilanteissa
- psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä
- kehityshistoriasta
- elämäntilanteesta ja muista oireisiin vaikuttavista tekijöistä, kuten päihteet ja lääkitykset
Tietoa kerätään kyselyillä, laboratoriokokeilla sekä haastatteluilla. Oireita selvitetään muiden sairauksien tai häiriöiden poissulkemiseksi. Erityisen tärkeää on tietää:
- Miten kauan oireita on ollut? Ovatko oireet olleet lapsuudesta lähtien?
- Miten oireet vaikuttavat elämään, ihmissuhteisiin ja arjessa selviytymiseen?
- Miten oireet vaikuttavat opiskeluun tai työhön?
Alkuarviossa perehdytään myös aiempiin tutkimuksiin ja tietoihin, jotka tarvittaessa asiakas tilaa itse. Tiedot, joita tarvittaessa tilataan
- neuvolan, kasvatus- tai perheneuvolan tiedot
- lastenneurologian tai ‑psykiatrian tiedot
- koulu- tai opiskeluterveydenhuollon tiedot
- psykologin tutkimustiedot.
Tietojen tilaamiseen saat neuvoa ja ohjeistusta Siun soten nettisivuilta Asiakirjojen kopiot (siunsote.fi). Mikäli tarvittavia asiakirjoja ei toimiteta terveydenhuoltoon kahden (2) kuukauden sisällä, ADHD tutkimukset päättyvät.
Alkuarvion varten ota yhteyttä omaan terveysasemaan tai omaan opiskelu- tai työterveyshuoltoon. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan tässä hoito- ja palveluketjussa 2.asteen opintojen opiskeluhuoltoa. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoilla opiskeluhuoltona toimii YTHS.
Aktiivisuuden ja tarkkaivaisuuden häiriöstä (ADHD) voi olla kyse, jos keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireet aiheuttavat useilla elämän eri alueilla (opiskelu, työ, ihmissuhteet, arjesta selviytyminen) merkittävää haittaa ja ovat esiintyneet lapsuudesta alle 12-vuotiaasta lähtien.
ADHD:n alkuarvio tehdään perusterveydenhuollossa. Alkuarvio voidaan tehdä opiskelu- tai työterveydenhuollossa tai terveysasemalla. Ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskeleville alkuarviota tehdään Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palveluissa.
Sairaanhoitajan vastaanotolla:
ADHD oireileva asiakas ohjautuu diagnostiseen arvioon Mielenterveys- ja päihdepalveluihin perusterveydenhuollosta huolellisen alkukartoituksen jälkeen, kun asiakkaan oireet viittaavat ADHD:n.
Erikoissairaanhoitoon asiakas ohjataan ADHD:n diagnostiikka varten, mikäli tilanteessa on merkittäviä erotusdiagnostisia ongelmia, kuten
- useita psykiatrisia diagnooseja
- psykoottistasoinen häiriö tai tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriä
- merkittävästi erotusdiagnostiikkaa hankaloittava traumataustamuu neuropsykiatrinen monihäiriöisyys
- vaativan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu, jossa tarvitaan moniammatillista osaamista
Hoidossa on tärkeää huomioida myös asiakkaan läheiset ja omaiset.
Huomioi omaiset ‑malli — Mielenterveysomaiset Pirkanmaa — FinFami ry
ADHD:n alkuarvioita tehdään opiskeluhuollossa. Alkuarvion perusteella arvioidaan lisätutkimusten tarvetta yksilökohtaisesti. Alkuarviossa selvitetään, miten kauan oireita on ollut, miten ne vaikuttavat asiakkaan elämään, työhön tai opintoihin. Selvitetään, onko oireita ollut läpielämän useilla eri elämänalueilla (opiskelu, työ, ihmissuhteet, arjesta selviytyminen) ja aiheuttaako tarkkaavuuden ja keskittymisen sekä yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden oireet merkittävää haittaa. Oireet pitäisi olla alkaneet jo lapsuudessa alle 12-vuotiaana, jotta oireilussa olisi kyse ADHD:sta.
Myös muut oppimisvaikeudet tai diagnosoimattomat oppimisvaikeudet tulee selvittää. Tässä apuna ovat mahdollisesti aikaisemmin tehdyt psykologin tutkimukset. Myös kehityshistorian selvittäminen raskauden, synnytyksen ja varhaiskehityksen osalta on selvitettävä perehtymällä asiakirjoihin, jotka asiakas tilaa, elleivät ne näy kirjausjärjestelmässä. Tietojen tilaamiseen ohjaa asiakasta Siun Soten nettisivujen ohjeistuksen mukaisesti.
Asiakirjojen kopiot — siunsote.fi.
Oppimisvaikeudet ja mielenterveys — Mielenterveystalo.fi
Tiedot, joihin perehdytään
- neuvolan, kasvatus- tai perheneuvolan tiedot
- lastenneurologian tai ‑psykiatrian tiedot
- koulu- tai opiskeluterveydenhuollon tiedot
- psykologin tutkimustiedot.
Mikäli asiakas ei toimita tarvittavia asiakirjoja kahden (2) kuukauden sisällä, ADHD tutkimukset päättyvät.
Opiskeluhuollossa korostuu toiminnassa yhteistyö eri toimijoiden kanssa
- opiskeluhuollon toimijat
- kouluntoimijat
- kodintoimijat
Myös tarvittaessa asiakkaan luvalla tärkeää on huomioida hoidossa perhe ja läheiset henkilöt.
Huomioi omaiset ‑malli — Mielenterveysomaiset Pirkanmaa — FinFami ry
Terveydenhoitajan vastaanotolla tutkimukset alkavat alkukartoituksen tekemisellä Käypä hoito suosituksen alkukartoituksen ohjeen mukaisesti.
Terveydenhoitajan vastaanotolla käytetään ASRS lomaketta arvioitaessa ADHD:n oireistoa ja lomake täytetään yhdessä asiakkaan kanssa. ASRS lomake löytyy Mielenterveystalon ammattilaisosioon kirjautumalla
Terveydenhoitajan työssä korostuu moniammatillinen yhteistyö psykologien, kuraattoreiden, lääkäreiden, oppilaanohjaajien, opettajien sekä erityisopettajien kanssa. Opiskelua varten voidaan laatia erityisen tuen suunnitelma yhdessä erityisopettajan kanssa.
- Terveydenhoitajan vastaanotolla tehdään ohjausta
- elämänhallinnan keinot
- arjessa selviytymisen keinot
Kuraattorin vastaanotolla tehdään myös alkukartoituksia ADHD:n oirekuvasta. Alkukartoitus perusteella asiakasta ohjataan terveydenhoitajan vastaanotolle laajempaan kartoitukseen. Kartoituksessa käytetään kyselyitä apuna
- ASRS oirekyselyä
- mikäli kuraattorilla on Nepsy-valmentajan koulutusta, voidaan käyttää myös muita kyselyitä.
Vastaanotolla ohjataan myös arjen hallintakeinoja sekä elämänhallinnan keinoja sekä ADHD-liiton Arki toimimaan oppaan käyttöä. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeä menetelmä myös kuraattorille.
Psykologin tutkimuksiin ohjaudutaan terveydenhoitajan, kuraattorin ja lääkärin kautta. Tutkimukset voivat käynnistyä myös erityisopettajan tai opettajan tai vanhemmalla heränneen huolen myötä. Ensimmäisellä käynnillä psykologin vastaanotolla
- keskustellaan asiakkaan kanssa
- tehdään arviota oireistosta ja arjessa ja opinnoissa selviytymisestä
- kartoitetaan mielialaa
- kartoitetaan päihteiden käyttöä
- kerrotaan tutkimusten jatkosta
- sovitaan jatkoajat
Psykologit käyttävät ADHD:n arvioimisessa ASRS ja DIVA mittareita. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää psykologin työssä. Tarvittaessa voidaan ohjata jatkotutkimuksiin.
ADHD:n diagnostisen arvion voi tehdä ADHD:en perehtynyt yleislääkäri. Diagnostiset arviot tehdään pääosin opiskelija- tai työterveydenhuollossa. Diagnostiikassa voidaan konsultoida Mielenterveys- ja päihdepalvelujen psykiatria. Mikäli ei ole mahdollista tehdä neuropsykiatrista arviota perusterveydenhuollossa, asiakas ohjataan hoidon porrastuksen mukaisesti Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai Erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian poliklinikalle neuropsykiatriseen työryhmään.
Tarvittaessa voidaan asiakasta ohjata myös muihin palveluihin kuten Kelan Nuottivalmennus, kolmannen sektorin palvelut yms. Näistä löydät linkkilistan ADHD hoito- ja palveluketjun kuntoutus ‑osion järjestöistä.
Diagnostiset arviot tehdään pääosin opiskelija- tai työterveydenhuollossa. Diagnostiikassa voidaan konsultoida Mielenterveys- ja päihdepalvelujen psykiatria. Mikäli ei ole mahdollista tehdä neuropsykiatrista arviota opiskeluhuollossa, asiakas ohjataan hoidon porrastuksen mukaisesti Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai Erikoissairaanhoidon aikuispsykiatrian poliklinikalle neuropsykiatriseen työryhmään. Tarvittaessa voidaan asiakasta ohjata myös muihin palveluihin kuten Kelan Nuottivalmennus, kolmannen sektorin palvelut.
ADHD oireileva asiakas ohjautuu diagnostiseen arvioon Mielenterveys- ja päihdepalveluihin perusterveydenhuollosta huolellisen alkukartoituksen jälkeen, kun asiakkaan oireet viittaavat ADHD:en.
Neuropsykiatrista arviota tehdessä psyykkisen tilanteen tulee olla vakaa. Potilaan hoidon tilanne on selvitettävä ja tarvittaessa tehostettava hoitoa psyykkisen tilanteen vakauttamiseksi ennen neuropsykiatrista tutkimusta.
Asiakas ohjataan paikallisiin Mielenterveys- ja päihdepalveluihin, jos on haitallista päihteiden käyttöä tai päihderiippuvuus päihdehoidontarpeen arvioimiseksi.
Mikäli diagnoosi on tehty ja hoito aloitettu perusterveydenhuollossa, voidaan asiakas ohjata neuropsykiatriseen valmennukseen ilman erillistä hoitovastuun siirtoa Mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut vastaavat myös hoidossa olevien asiakkaiden ADHD:n diagnostisesta arviosta tarvittaessa erikoissairaanhoitoa konsultoiden. Hoitava perusterveydenhuollon psykiatri arvioi ensisijaisesti diagnostiikan ja hoidon tarpeen mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Kun asiakas ottaa ensimmäistä kertaa yhteyttä mielenterveys ja päihdepalveluiden puhelinpalvelun hoitokoordinaattoriin tai kun asiakas muuta reittiä ohjautuu ensimmäistä kertaa hoitotyöntekijän vastaanotolle, tehdään hoidon tarpeen arviointi (HTA) ja suunnitellaan tai ohjataan jatkohoito laaditun kiireellisyysjärjestyksen perusteella.
Hoidon tarpeen arviointi tehdään aina yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan tunnistautumiseen ja tietosuojaan liittyvät asiat, kuten lupa Mediatri-tietojen avaamiseen, varmennetaan asiakkaalta itseltään hoidon tarpeen arvioinnin aluksi.
Työohje hoitokoordinaattorin HTA:n tekemiseen ja Triage ‑luokitus:
Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen asiakkaan kanssa on osa asiakkaan elämäntilanteen kartoitusta. Mikäli asiakas kertoo lähisuhdeväkivallasta elämässään, käytä Suodatin- ja kartoituslomaketta apuna tilanteen kartoittamisessa. Suodatin- ja kartoituslomake ohjaa sinua jatkotoiminnassa.
THL_laheisvakivalta_suodatin_kartoituslomake_A4.indd
Mikäli arvioinnin perusteella on hyvä aloittaa toimenpiteitä, löydät Siun Soten ohjeistuksen toiminnasta lähisuhdeväkivallan ilmetessä alla olevan linkityksen kautta.
Päihteiden käytön arvioimisen apuvälineitä:
Ehkäisevä päihdetyö — Siun sote
Sairaanhoitajan vastaanotolla tehdään kartoitusta yhdessä asiakkaan kanssa keskusteluiden ja selvittelyiden kautta. Kartoituksessa selvitetään
- asiakkaan oirekuvaa ja kauanko oireita on ollut
- mitä haittaa tai ongelmia asiakkaalle on oireista: mihin tarvitsisi apua, tukea, kuntoutusta
- elämäntilanne
- somaattinen oireisto tai sairaudet
- päihdekäyttö
- lääkitykset
- laboratoriokokeet
- oiremittarit:
- BDI tai PHQ‑9 masennuksen mittari
- MDQ kaksisuuntaisenmielialahäiriön mittari
- AUDIT päihdekäytön mittari
- GAD‑7 tai BAI ahdistuneisuuden mittareista
- ASRS ADHD oiremittari
- OASIS ahdistuneisuuden ja pelkojen mittari
Mittarit, niiden täyttöohjeet sekä pisteiden arviointiohjeet löydät alla olevan linkin kautta Mielenterveystalon ammattilaisosioon kirjautumalla.
Päihteiden käytön arvioimisen apuvälineitä löydät
Ehkäisevä päihdetyö — Siun sote
- kehityshistorian selvittäminen raskauden, synnytyksen ja varhaiskehityksen osalta perehtymällä aiempiin tietoihin tai asiakas itse tilaa tarvittavat tiedot
- neuvolan, kasvatus- tai perheneuvolan
- lastenneurologian tai ‑psykiatrian
- oppilas- tai opiskelijahuollon
- psykologin tutkimustietoihin.
Mikäli asiakas ei toimita tarvittavia asiakirjoja kahden (2) kuukauden sisällä, ADHD tutkimukset päättyvät.
- Miepä lääkärin konsultointi
- tehdään aina jatkosuunnitelman laatimiseksi
- tarvitaanko psykologin tarkempia tutkimuksia (vaativampi erotusdiagnostiikka tai kognitiivinen tutkimus)
- tarvitaanko vanhempien haastattelua
- tehdäänkö DIVA-tutkimus (sh vai psykologi)
- arvioidaan, onko tarvetta erikoissairaanhoitoon lähettämiselle
- DIVA tutkimuksen tekeminen tarvittaessa:
- tulosten kirjaus HOIPSY ‑lehdelle aukikirjattuna
Asiakas ohjautuu sairaanhoitajan käynneiltä psykiatrin konsultaation tai vastaanottokäynnillä tehdyn arvion kautta psykologin vastaanotolle tarvittaessa, jos tarvitaan vaativampaa erotusdiagnostista selvittelyä tai kognitiivisia tutkimuksia lisänä muille tutkimuksille.
Miepä lääkärin vastaanotolle asiakas ohjautuu sairaanhoitajan tai psykologin tekemän ajanvarauksen kautta. Psykologi tai sairaanhoitaja voi myös konsultoida Miepä lääkäriä tarvittaessa asiakkaan tilanteesta. Perusterveydenhuollosta voidaan myös konsultoida Miepä lääkäriä diagnostiikasta ja lääkityksestä (teksti työviestinä paikalliseen Miepä-yksikköön).
Miepä lääkäri tekee sairaanhoitajan ja psykologin tekemien tutkimusten ja haastatteluiden pohjalta diagnostisen arvion ja tekee yhdessä asiakkaan ja hoitajan kanssa hoitosuunnitelman.Erikoissairaanhoitoon asiakas ohjataan ADHD:n diagnostiikka varten, mikäli tilanteessa on merkittäviä erotusdiagnostisia ongelmia, kuten
- useita psykiatrisia diagnooseja
- psykoottistasoinen häiriö tai tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriö
- merkittävästi erotusdiagnostiikkaa hankaloittava traumatausta
- muu neuropsykiatrinen monihäiriöisyys
- vaativan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu, jossa tarvitaan moniammatillista osaamista
Erikoissairaanhoitoon ohjattavan potilaan psyykkisen voinnin tulee olla riittävän vakaa, ja mahdollinen päihdeongelma remissiossa. Mikäli asiakkaalla on merkittäviä kognitiivisia puutosoireita tai merkittäviä kognitiivisen suoriutumisen ongelmia ilman merkittävää psykiatrista oireilua, tulee ensisijaisesti konsultoida neurologia.
Erikoissairaanhoidossa tehdään erityistyöntekijöiden lisäselvityksiä tarvittaessa diagnostiikkaa varten:
- psykologinen/neuropsykologinen tutkimus
- toimintaterapeutin arvio
- vaativan kuntoutuksen suunnittelua tai työkyvyn arviointia
Lähetettä tehdessä varmista, että
- alkuarvio on tehty kiinnittäen huomiota erotusdiagnostisiin seikkoihin
- Laboratoriokokeet otettu ja tarkistettu
- riittävä peruskartoitus on tehty
Epäselvissä tilanteissa voi ensisijaisesti konsultoida Mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykiatria. Tarvittaessa Mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykiatri konsultoi erikoissairaanhoidon psykiatria.
ADHD:n lääkekysymyksissä konsultoidaan ensisijaisesti Mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykiatria tai asiakkaan omaa hoitavaa psykiatria.
Hoito
Mikäli ADHD-oireet aiheuttavat merkittävää haittaa henkilön toimintakyvylle aikuisuudessa, niiden hoito on tarpeellista. Asianmukainen hoito voi merkittävästi edistää henkilön toimintakykyä ja hyvinvointia. Hoito ja kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti ja se tehdään kirjalliseen muotoon hoito- ja kuntoutussuunnitelmana. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma voi sisältää
- neuvontaa (psykoedukaatio)
- valmennusta tai ohjausta jäsentämään päivittäisiä toimintoja
- vertaistukea
- neuropsykiatrista valmennusta
- toimintaterapiaa
- neuropsykologista kuntoutusta
- psykoterapiaa
- lääkehoitoa
Lääkehoidon tarvetta arvioidaan yksilökohtaisesti. Lääkehoito voi vähentää ADHD:n oireilua ja parantaa toimintakykyä. Lääkehoidon vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. ADHD-lääkitystä lääkäri kysyy verenpainemittausten tuloksia arvioidessaan lääkityksen jatkoa. Lääkettä päivittäin käytettäessä suositellaan kerran vuodessa lääketaukoa 1–4 vuorokautta, jonka aikana tehdään arviota lääkehoidon jatkamisesta. Lääkitystä käytettäessä asiakkaan on seurattava verenpainearvoja mittaamalla ne kerran kuukaudessa ja laittamalla ne muistiin.
ADHD:n hoidosta löydät tietoa
ADHD:n hyvä hoito suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Hoidon tavoitteena on lievittää ADHD-oireiden aiheuttamaa haittaa ja parantaa toimintakykyä. Hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Myös samanaikaisten sairauksien hoidon tarve ja hoitojärjestys tulee arvioida kokonaisuutena ADHD: hoidon kanssa.
Jokaisella ADHD-asiakkaalla tulisi olla kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa on otettu kantaa lääkkeellisiin ja lääkkeettömiin kuntoutustoimiin.
Lääkkeettömiä kuntoutustoimia voivat olla
- psykoedukaatio,
- ohjaus kuntoutus- ja etuusasioista,
- neuropsykiatrinen valmennus,
- toimintaterapia,
- neuropsykologinen kuntoutus,
- psykoterapia.
Aikuisten ADHD:n hoidossa lääkehoitoa arvioidaan yksilöllisesti asiakkaan kohdalla. ADHD lääkityksen voi aloittaa aikuisten uusien diagnoosien kohdalla asiakkaalle psykiatrian tai neurologian erikoislääkäri. Myös erikoistuva lääkäri voi aloittaa ADHD lääkityksen ollessaan erikoistumassa psykiatrian tai neurologian erikoisalalla.
Vakiintuneessa vaiheessa lääkityksen jatkohoito toteutetaan hoitavan lääkärin toimesta, tarvittaessa Miepä lääkäriä konsultoiden.
ADHD lääkityksen vastetta on tärkeää arvioida myös ASRS mittaria apuna käyttäen. Mittarin avulla arvioidaan ADHD oireita lähtötasolla ja lääkkeen vasteen seurannassa. Tavoitteena on löytää lääkevalmiste ja annos, jolla saavutetaan riittävä teho ilman merkittäviä haittavaikutuksia. ADHD-lääkettä käytettäessä asiakas toteuttaa RR-mittaukset kerran kuussa, ja päivittäin lääkettä käytettäessä suositellaan vuotuista 1–4 viikon lääketaukoa, jonka aikana arvioidaan, onko lääkehoidon jatkamiselle perusteita.
Lääkehoidosta tarkempaa tietoa löydät:
ADHD-kuntoutusta tarjoavat monet eri tahot Pohjois-karjalan hyvinvointialueella. Järjestöt, kolmas sektori sekä oppilaitokset voivat järjestää kuntoutusta myös ilman diagnoosia. Kuntoutustoimet tulisi suunnata yksilöllisen tarpeen ja kokonaistilanteen arvion pohjalta. ADHD-kuntoutusta järjestetään tarvittaessa yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan pohjautuen miepä- palveluissa ja erityistilanteissa erikoissairaanhoidon palveluissa. Myös kelalta ja työeläkelaitoksilta voi tietyissä tilanteissa hakea kuntoutusta.
Neuropsykiatrinen valmennus
Neuropsykiatrista valmennusta järjestetään ryhmä- ja yksilövalmennuksena. Valmennukset ovat määrämittaisia; ryhmävalmennus 6 kertaa ja yksilövalmennus maksimissaan 10 kertaa. Valmennusta toteuttavat neuropsykiatrisen valmentaja koulutuksen saaneet miepän työntekijät. Valmennukset voivat toteutua etänä Teams sovelluksen kautta, läsnäololla tai näiden yhdistelmänä.
Neuropsykiatrisen valmennuksen päätteeksi arvioidaan mahdollista jatkotuen tarvetta ja asiakas ohjataan tarvittaessa eteenpäin.
Miepän työohjeessa lisää Nepsy-valmennukseen hakeutumisesta:
Neuropsykiatrinen ryhmävalmennus
Neuropsykiatriseen ryhmävalmennukseen ei tarvitse olla diagnoosia, pelkkä nepsypiirteisyys riittää.
Ryhmään voidaan ohjata terveysasemilta, opiskeluhuollosta, YTHS:ltä, Miepästä, erikoissairaanhoidosta tai yksityiseltä sektorilta ympäri Pohjois-Karjalan hyvinvointialuetta. Ryhmään ohjaudutaan hoitajan, lääkärin tms. lähetteellä perusterveydenhuollosta Mediatrissa Tiedoksi-PTH viestillä tai erikoissairaanhoidosta Jakeluna MIEPÄ Neuropsykiatrinen valmennus, ko. alue.
Lähettävän tahon tulee antaa alustavasti tietoa ryhmävalmennuksesta asiakkaalle lähetteen tekemisestä päätettäessä. Ryhmävalmennuksen tavoitteena on antaa tietoa, keinoja ja vertaistukea neuropsykiatrisille asiakkaille.
Asiakkaalle ilmoitetaan ryhmän ajankohdasta henkilökohtaisesti ja samalla varmistetaan asiakkaan mahdollisuus osallistua ryhmävalmennukseen etänä Teams ‑sovelluksen kautta tai läsnäololla toteutettavaan valmennusryhmään.
Neuropsykiatrinen yksilövalmennus
Neuropsykiatrisen diagnoosin saaneilla on mahdollisuus saada ryhmävalmennuksen jälkeen vielä miepän yksilövalmennusta, jos sille on tarvetta. Miepän alueellinen neuropsykiatrinen valmentaja tekee asiakkaalle alkukartoituksen, jossa arvioidaan asiakkaan kokonaistilannetta ja tarvetta yksilövalmennukselle. Siihen vaikuttavat asiakkaan psyykkinen vointi, päihteiden käyttö, lääkitys ja elämäntilanne. Alkukartoituksen jälkeen päätetään yhdessä asiakkaan kanssa valmennuksen toteutuksesta.
Erikoissairaanhoitoon ohjautuneiden potilaiden osalta voidaan neuropsykiatrisessa työryhmässä tehdyn yksilöllisen arvioinnin pohjalta, tietyissä erityistilanteissa, jatkaa erikoissairaanhoidon asiakkuutta määrämittaisesti moniammatillisena kuntoutuksena. Nämä kuntoutustoimet voivat sisältää esim. lääkehoidon aloituksen, erityistyöntekijöiden toteuttamat lyhyet psykoedukaatio painotteiset interventiot, sosiaalityön, tai ohjauksen erikoissairaanhoidon kuntoutusryhmiin.
- Nuottivalmennus
- Oma väylä
- Kuntoutuspsykoterapiat
- Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
- Neuropsykologinen kuntoutus, Kela, Käypä hoito
- Ammatillinen kuntoutus: Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu erityisesti työelämän ulkopuolella oleville, nuorille ja osatyökykyisille. Kelan kuntoutus voi olla mahdollista myös silloin, kun työeläkelaitoksen tukeman ammatillisen kuntoutuksen kriteerit eivät täyty.
Kelan rahalliset etuudet:
Kelasta on mahdollista hakea erilaisia rahallisia etuisuuksia kuten kuntoutusrahaa, lääkekorvattavuuksia yms. tarvittaessa.
Työeläkelaitoksen kuntoutukset:
- Työeläkelaitokset järjestävät ja tukevat ammatillista kuntoutusta eli työeläkekuntoutusta. Työeläkekuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua, uudelleen koulutusta tai kurssitusta, työhönvalmennusta tai vaikkapa elinkeinotukea. Ammatillista kuntoutusta tuetaan myös yrittäjälle.
- ADHD:n rinnakkaishäiriöiden hoitoon on omat palvelunsa, joihin ohjaudutaan häiriökohtaisesti.
- ADHD liitto, parisuhdekurssit (adhd-liitto.fi)
- Autisminkirjo (autismiliitto.fi)
- Aivoliitto ry – Aivojen ja puheen asialla (aivoliitto.fi)
- Kulttuuripaja Kuohu (kulttuuripajaakuohu.fi)
- Erilaiset oppijat Joensuu (eoliitto.fi)
- Pohjois-Karjalan Nepsyt Aksoni ry (aksoniry.com)
- Mielenterveystalo Neuropsykiatriset vaikeudet (mielenterveystalo.fi)
- ADHD nettiterapia (mielenterveystalo.fi)
- Lähellä (lahella.fi)
- Joensuu Ohjaamo 16–29-vuotiaille (joensuu.fi)
- P‑K mielenterveydentuki (pkmielenterveydentuki.fi)
- Oivamieli: harjoituksia (oivamieli.fi)
- Mieli: harjoituksia, tukea, tietoa (mieli.fi)
- Finfami (tukitupa.fi)
- Seurakunnat: katso oman tai paikkakuntasi seurakunnan toiminta seurakunnan verkkosivuilta
- Lapsiperheille tietoa, tukea yms. Lasten ja nuorten ADHD hoito- ja palveluketju (siunsote.fi)
- YTL, tukea ylioppilaskirjoituksiin - erityisjärjestelyt (ylioppilastutkinto.fi)
- Ajokorttiasiat, Pidennetty vastausaika teoriakokeessa: Näin valmistaudut teoriakokeeseen (ajokortti-info.fi)
Seuranta
Hoidon seuranta toteutetaan opiskeluhuollossa, työterveyshuollossa tai terveysasemalla. Asiakas itse varaa ajan ADHD:n kontrollikäynnille terveysaseman, opiskeluhuollon (2.asteen opiskelijat) tai työterveyshuollon vastaanotolle. Ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelija varaa kontrolliajan YTHS:lle.
Lääkehoidon arviota toteutetaan säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa. Lääkehoidon alussa ja tarvittaessa jatkossakin lääkehoitoa seurataan tiiviimmin, jotta voidaan arvioida lääkehoidon vaikutuksia ADHD oireisiin.
Tärkeää on asiakkaan itse toteuttama verenpaineseuranta, jonka tuloksia tarvitaan lääkehoidon seurannassa. Mikäli itse mitattuna olisi 140/90 tai sen yli, tulee asiakkaan itse ottaa yhteyttä terveysasemalle tai omaan hoitavaan tahoon. Lisäksi on tärkeää seurata ADHD:n oireita esiintymistä lääkehoidon aikana, helpottavatko oireet, jatkuvatko oireet.
ADHD:n hoidon seurantaa tehdään lääkityksen tarpeen, tehon sekä haittavaikutusten havaitsemiseksi. Lisäksi seurantakäynnillä tarkistetaan, onko terveydentilassa tai muussa käytössä olevassa lääkityksessä tapahtunut muutoksia, jotka pitäisi huomioida ADHD lääkityksen kannalta.
ADHD:n hoito voidaan kokonaisuudessaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. ADHD:n jatkohoitoon perusterveydenhuoltoon erikoissairaanhoidosta tai Miepästä siirryttäessä, on jatkohoitoon hoidon siirrosta ilmoittaminen erityisen tärkeää, jotta perusterveydenhuollossa ollaan tietoisia siirtymisestä.
Lääkehoidon arvio tulee toteuttaa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Tarpeen vaatiessa lääkehoitoa tulee kuitenkin arvioida tiiviimmin.
Seurantakontaktin tavoitteena on arvioida lääkityksen tarve, teho ja mahdolliset haittavaikutukset. On hyvä myös tarkistaa, onko esimerkiksi terveydentilassa tai muussa lääkityksessä tapahtunut muutoksia, jotka tulisi huomioida ADHD lääkitystä arvioitaessa.
- ADHD liitto, parisuhdekurssit — Adhd-liitto.fi
- Autismikirjo — Autismiliitto.fi
- Kulttuuripaja Kuohuuu — Kulttuuripajakuohu.fi
- Erilaiset oppijat Joensuu — Eoliitto.fi
- Pohjois-Karjalan Nepsyt Aksoni ry — Aksoniry.fi
- Mielenterveystalo Neuropsykiatriset vaikeudet — Mielenterveystalo.fi
- Nettiterapiat — Mielenterveystalo.fi
- Lähellä.fi (lahella.fi)
- Joensuu Ohjaamo 16–29-vuotiaille — Joensuu.fi
- P‑K mielenterveydentuki — Pkmielenterveydentuki.fi
- Oivamieli: harjoituksia — Oivamieli.fi
- Mieli: harjoituksia, tukea, tietoa - Mieli.fi
- Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset – FinFami ry
- Ryhmätoiminta ja verkkokurssit — YTHS
- Seurakunnat: katso oman tai paikkakuntasi seurakunnan toiminta seurakunnan verkkosivuilta
Golan Kristiina, psykiatri (ESH)
Heikkilä Eeva-Riikka, vertaisvalmentaja/sairaanhoitaja (PTH)
Ihalainen Tiina, vastaava psykologi
Kinnunen Anu, ylilääkäri (ESH)
Kinnunen Maarit, ylihoitaja (Miepä)
Korhonen Raili, psykologi (Miepä)
Kortelainen Erja, projektiasiantuntija
Kuikka Olli, projektisuunnittelija
Leppänen Merja, terveydenhoitaja (opiskeluhuolto)
Oinonen Riitta , sairaanhoitaja (Miepä)
Peltola Outi, ylilääkäri (Miepä)
Piiroinen Mira, kehittäjäsosionomi
Piiroinen Sari, neuropsykologi (ESH)
Pulkkinen Katja, sairaanhoitaja (Miepä)
Räsänen Katri, ylilääkäri (opiskeluhuolto)
Sivonen Katja, sosiaalityöntekijä (ESH)
Surakka Maarit, terveydenhoitaja (opiskeluhuolto)
Suvanto Johanna, ylilääkäri (Miepä)
Tarvus Nora, vertaisvalmentaja (PTH), terveyskeskuslääkäri
Turunen Sanna, johtava sosiaalityöntekijä (opiskeluhuolto)
Varis Annukka, nepsyvalmentaja
Työhön ovat osallistuneet myös kokemusasiantuntija sekä Siun soten asiakasraati
Ketju on toteutettu Tulsote ‑hankkeessa.
Hoito- ja palveluketjun tavoitteena on antaa asiakkaalle ja ammattilaisille tietoa ADHD:n arvioinnista ja hoidosta sekä Siun soten hyvinvointialueen palveluista ja palvelujärjestelmästä. Asiakas ja ammattilainen saavat tietoa, miten ADHD:n hoito etenee yksilöllisesti Siun Soten palvelujärjestelmässä.
Hoito- ja palveluketjua arvioidaan asiakaskyselyn avulla sekä ammattilaisilta että asiakkailta. Kyselyssä asiakas ja ammattilainen arvioivat hoito- ja palveluketjun toimivuutta ja käytettävyyttä ja saivatko he tarvitsemansa tiedon ketjun avulla. Vastausten perusteella tehdään hoito- ja palveluketjun kehittämistä.
Jatkossa toteutetaan kysely ketjun toimivuudesta, kun ketju on ollut käytössä pidempään. Tällä arvioidaan, onko asiakas saanut palvelua hoito- ja palveluketjun mukaisesti.
Päivitetty 12/2023
Omia tietoja voit tarkastella Kanta.fi sivustolla.
Ja asiakkaan oikeuksista lisätietoja pääset lukemaan siunsote.fi sivulta.
Löysitkö hoito- ja palveluketjusta etsimäsi tiedon?
Kiva kun pidit artikkelistamme!
Olemme pahoillamme, että tästä artikkelista ei ollut sinulle hyötyä.