Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden hoito- ja palveluketjun tavoitteena on tarjota hyödyllistä tietoa asiakkaille ja heidän läheisilleen sekä yhtenäistää lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden hoitoa ja ammattilaisten työnjakoa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Hoitoketju perustuu ensisijaisesti lihavuuden ehkäisyn ja hoidon Käypä hoito ‑suositukseen.
Pohjois-Karjalassa 2–16- vuotiaista pojista vuonna 2022 melkein 30% on ylipainoisia ja tytöistä taas 20% on ylipainoisia. Vuonna 2022 koko Suomessa 2–16-vuotiaista pojista 27% oli ylipainoisia ja tytöistä 18 %. Lihavuuden taustatekijät ovat moninaisia ja niihin vaikuttavat monet yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät.
Tukemalla lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia moniammatillisesti voimme edistää myönteistä painon kehitystä. Tunnistamalla lapsen hyvinvointia heikentävät ja suojaavat tekijät ja vaikuttamalla niihin, tuemme mahdollisuuksia ja taitoja ylläpitää sekä edistää omaa terveyttä nyt ja aikuisuudessa.
Hoito- ja palveluketjun laatimisessa on ollut mukana laaja joukko ammattilaisia perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, neuvola- ja kouluterveydenhuollon, opiskelijaterveydenhuollon, ravitsemusterapian ja fysioterapian alueilta.
Ennaltaehkäisy
Tervettä kasvua ja kehitystä voidaan tukea terveellisillä elintavoilla. Monipuolinen ruokavalio, säännöllinen ateriarytmi, yhteisesti sovittu ruutuaika, arkiaktiivisuus, perheen yhdessä vietetty aika ja riittävä uni ovat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lähtökohtia.
Raskausaika on hyvää aikaa opetella terveellisiä elintapoja, joiden noudattamista on myöhemmin lapsen synnyttyä helpompi jatkaa ja opettaa tulevaisuudessa myös omalle lapselle. Raskauden etenemistä ja odottavan äidin hyvinvointia seurataan äitiysneuvolassa sekä lapsen ja nuoren kasvua, kehitystä ja hyvinvointia neuvolassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa.
Terveydenhuollossa lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä tukena on monia ammattilaisia, joiden tehtävänä on tunnistaa hyvinvointia heikentäviä ja suojaavia tekijöitä. Ammattilaiset antavat myös elintapoihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä tukevat lasta tai nuorta sekä hänen perhettään elintapamuutosten tekemisessä.
Alla olevien linkkien kautta löydät vinkkejä ja ideoita oman tai perheesi arjen hyvinvoinnin tueksi. Siun soten elintapaohjauksen polulla on vanhemmille työkaluja ja testejä omien elintapojen ja elintapamuutosvalmiuksien arvioimiseksi, tietoa terveellisistä elintavoista sekä tukea elintapamuutoksen aloittamiseen omahoito-ohjelmien avulla.
Neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon keskeisenä tehtävänä on ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen, joissa tuetaan perheiden voimavaroja ja tunnistetaan mahdolliset riskitekijät. Suojaavina tekijöinä perheessä toimivat mm. turvallinen kasvuympäristö, myönteiset perhe- ja ihmissuhteet sekä riittävän sujuva arki. Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi vähäinen tukiverkosto, yksinäisyys, perheen mielenterveys- tai päihdeongelmat ja elämänmuutokset.
Elintapaohjauksessa huomioidaan painonhallintaa tukeville elintapamuutoksille otolliset elämänvaiheet, kuten raskauden suunnittelu, raskausaika, pikkulapsiaika, koulun aloittaminen ja nuoren kotoa muuttaminen. Elintapaohjausta toteutetaan yksilöllisesti perheen voimavarat huomioiden.
Ehkäisyneuvolassa asiakkaan kanssa keskustellaan painon vaikutuksesta mahdolliseen tulevaan raskauteen. Käynneillä kartoitetaan myös terveystottumuksia ja tuetaan terveellisten elintapojen noudattamista.
Raskausaikana on hyvä tarkastella koko perheen elintapoja ja ruokavaliota. Vanhempien elintavat ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen ovat yhteydessä lapsuusiän lihavuuteen. Äidin raskaudenaikainen lihavuus, liiallinen raskaudenaikainen painon nousu ja raskausdiabetes lisäävät syntyvän lapsen lihomisalttiutta.
Neuvolan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon käynneillä seurataan ja edistetään lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Yhtenä tavoitteena tunnistaa epäsuotuisa painonkehitys ja ottaa asia puheeksi jo varhaisessa vaiheessa. Lasten ja nuorten ylipainoa ja lihavuutta voidaan myös ennaltaehkäistä tukemalla vanhemmuutta.
Elintapaohjaus
Perheen yhteiset terveyttä edistävät tottumukset tukevat parhaiten lapsen ja koko perheen hyvinvointia. Perheessä vallitseva hyväksyvä tunnelma, huolien kuuntelu sekä riittävä lepo ja uni ovat kaiken perusta. Ne tukevat myös terveyttä edistäviä ruokailu- ja liikuntatottumuksia. Ensimmäinen askel elintapamuutoksessa on pohtia sitä, mihin ja miksi kaipaa muutosta omassa arjessa.
Elintapamuutoksessa kannattaa ensin punnita perheen voimavaroja ja sitä, minkälaista tukea on mahdollisuus saada esimerkiksi lähipiiriltä. Elintapojen muuttamiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa, kaikille yhteisesti sopivaa tapaa. Jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen ja perheessä tiedetään parhaiten, mitkä minkälaisia terveyttä edistävät tottumuksia ovat mahdollisia edistää arjessa.
Muutoksessa voi lähteä liikkeelle esimerkiksi pohtimalla sitä, mitkä asiat antavat voimavaroja ja mitkä perheen omaksumat elämäntavat jo nyt edistävät terveyttä. Usein on helpointa aloittaa lisäämällä sitä, mikä jo sujuu ja tuntuu tutulta. Uusien asioiden opettelu ja juurruttaminen arkeen kannattaa tehdä hyvin pienin ja konkreettisin askelin.
Terveydenhuollosta saa tarvittaessa tukea elintapamuutosten toteuttamisessa. Tietoa ja tukea elintapamuutoksen aloittamiseen, saat myös alla olevien linkkien kautta. Siun soten elintapaohjauksen polulla on vanhemmille työkaluja ja testejä omien elintapojen ja elintapamuutosvalmiuksien arvioimiseksi, tietoa terveellisistä elintavoista sekä tukea elintapamuutoksen aloittamiseen omahoito-ohjelmien avulla.
Koko perheen terveyttä edistävän syömisen lähtökohtina ovat kokonaisuus ja arjen hyvät valinnat. Niin lapsilla kuin aikuisillakin säännöllinen ateriarytmi on terveellisen syömisen perusta. Säännöllinen ateriarytmi pitää yllä vireystilaa ja on perusta jaksamiselle. Lapset ovat aikuisia herkempiä pitkien ateriavälien aiheuttamalle väsymykselle ja nälkäkiukulle. Perheen yhteiset ruokailuhetket edistävät koko perheen hyvinvointia ja mahdollistavat samalla päivän kuulumisten vaihtamisen lapsen tai nuoren kanssa.
Terveyttä edistävä ruokavalio
Alle on listattuna terveyttä edistävän ruokavalion pääkohdat:
- kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään jokaisella aterialla
- suositaan runsaskuituisia täysjyväviljatuotteita
- käytössä olevat maitovalmisteet ovat rasvattomia tai vähärasvaisia
- syödään kalaa 2–3 kertaa viikossa
- syödään päivittäin kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia rasvoja
- vältetään punaisen lihan, lihavalmisteiden tai makkaran syömistä päivittäin
- janojuomana käytetään vettä
- sokeria ja suolaa käytetään niukasti
Alla olevista linkeistä saat lisätietoa ja tukea terveyttä edistävään syömiseen.
Liikkuminen tukee kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä sekä mielen hyvinvointia. Liikkumisen ilon löytäminen ja aktiivinen arki ovat tärkeintä lapsen, nuoren ja koko perheen liikkumisen lisäämisessä. Vanhempien oma esimerkki ja kannustava ilmapiiri tukevat lasta liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Liikkuminen monipuolisessa ympäristössä ja erilaisten liikkumiseen innostavien välineiden pitäminen lapsen ulottuvilla vahvistavat motoristen taitojen kehitystä, jotka tukevat myös lapsen hienomotoristen ja tiedollisten taitojen kehitystä sekä omatoimisuutta arjessa.
Kokeilemalla voi löytää jokaiselle sopivat liikkumisen tavat. On myös hyvä muistaa, että liikuntaharrastus ei välttämättä yksin riitä täyttämään liikkumisen suosituksia. Esimerkiksi ulkoilu ja päiväkoti- tai koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä lisäävät arkiaktiivisuutta. Jo ruutuaikaa rajoittamalla, voi vähentää merkittävästi istumista ja lisätä aktiivisuutta arkeen! Koko perheen yhdessä vietetty aika jonkun mukavan aktiviteetin parissa tukee koko perheen hyvinvointia ja on myös mahdollisuus vaihtaa kuulumisia lapsen tai nuoren kanssa.
Liikkumisen ja ruutuajan suositus
Alle 8‑vuotiaat
Liikkumisen suosituksen mukaan alle 8‑vuotias lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikuntaa, joka sisältää:
- kevyttä liikkumista ja reipasta ulkoilua 2 tuntia päivässä (esim. pyöräily, luistelu, keinuminen)
- vauhdikasta liikkumista 1 tunti päivässä (esim. hippaleikit, trampoliinihyppelyt, hiihto)
- lapsi tarvitsee päivittäin myös aikaa rentoutumiselle ja rauhoittumiselle
- pitkiä yli tunnin mittaisia istumajaksoja tulee välttää
- ruutuaikaa suositellaan 2–4‑vuotiaalle alle kaksi tuntia päivässä. Alle 2‑vuotiaat hyötyvät kasvokkaisista vuorovaikutustilanteista digimedioiden sijaan. Vanhemmankin lapsen kanssa on hyvä sopia yhdessä ruutuajasta
Rasittava liikunta toteutuu lapsella yleensä luontaisesti muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin kestävissä jaksoissa, joissa liikkumis- ja lepojaksot vuorottelevat. On myös hyvä tiedostaa, että varhaiskasvatuksen piirissä olevan lapsen liikkumisen suositus harvoin täyttyy varhaiskasvatuspäivän aikana. Tämän vuoksi esimerkiksi ulkoilu lapsen kanssa vielä ilta-aikaan on tärkeää.
7–17 vuotiaat
Kouluikäisten lasten ja nuorten eli 7–17-vuotiaiden tulisi harrastaa monipuolista, omaan ikään sopivaa reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Liikkumisen suositus on kiteytetty alle:- suurin osa liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä liikkumista, jonka aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät (esim. reipas kävely, juoksu, pyöräily, hiihto)
- lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista suositellaan vähintään kolmena päivänä viikossa
- päivittäisen liikkumisen annoksen voi kerryttää useista lyhyemmistä liikkumisen hetkistä
- runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää
- liikkuminen kannattaa aina, vaikka liikkumisen suositus ei täyttyisikään. Vähän liikkuvan lapsen tai nuoren liikkumista on hyvä lisätä vähitellen asteittain sekä samanaikaisesti vähentää tai tauottaa pitkäaikaista ja runsasta istumista
Nuorilla rasittava liikkuminen liittyy useimmiten eri urheilulajien harrastamiseen, koska nuorten arki sisältää enää harvoin tilanteita, joissa sydämen syketaso nousee riittävästi.
Alla olevien linkkien kautta saat lisätietoa liikkumisesta ja vinkkejä arkiaktiivisuuden lisäämiseen.
Hyvälaatuinen ja riittävä uni tukevat arkiaktiivisuutta, tervettä ruokahalua, jaksamista, normaalia aineenvaihduntaa ja elimistön toimintaa. Huonosti nukuttu yö aiheuttaa väsymystä ja heikentää suorituskykyä. Uusien elintapojen opetteleminen väsyneenä voi olla myös työläämpää. Kun keho ja mieli kaipaavat lepoa, usein arkiaktiivisuukin vähenee huomaamatta.
Unentarve lapsilla ja nuorilla
Leikki-ikäiset lapset nukkuvat keskimäärin 10–13 tuntia vuorokaudessa, josta yöunta on yleensä noin 10 tuntia. Nukkumaan meneminen voi olla toisinaan haasteellista, mutta mukavat yhteiset iltatoimet ja rutiinit usein auttavat ratkaisemaan tilanteen. Vielä 2‑vuoden iässä nukutaan yleensä yhdet päiväunet ja ne jäävät usein pois 3–5‑vuoden iässä. Osa lapsista tarvitsee kuitenkin päiväunet pidempään. Jos lapsi on pirteä nukkumaan menoon asti, päiväunet ovat olleet riittävät. Yöunet ovat puolestaan olleet riittävän pituiset silloin, kun lapsi herää virkeänä aamulla.
Kouluikäisillä unen tarve on 8–11 tuntia päivässä, mutta nuorilla jopa sitäkin suurempi. Hyvä merkki siitä, että yöuni on ollut riittävän pitkä, on herääminen aamulla virkeänä ja hyväntuulisena. Unen riittävä määrä on siis hyvin yksilöllinen. Joskus unta voivat häiritä mielessä pyörivät ajatukset, joiden käsitteleminen turvallisen aikuisen kanssa on tärkeää.
Alla olevien linkkien kautta saat lisätietoa unesta sekä vinkkejä lapsen ja nuoren unenhuoltoon.
Päivittäin toistuvilla tavoilla on suurin merkitys terveydelle. Tämän vuoksi pienet muutokset ovat kaikkein tärkeimpiä, kun hoidetaan lapsen lihavuutta tai pyritään ehkäisemään sen kehittymistä. Elintapamuutoksen todennäköisyys kasvaa, jos perheelle tai nuorelle voidaan tarjota mahdollisuus riittävään tukeen ja seurantaan. Jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen ja motivoiminen muutokseen lähtee liikkeelle perheen tai nuoren kuuntelemisesta. Lisäksi on hyvä auttaa perhettä tai nuorta punnitsemaan omia voimavaroja sekä kartoittaa muutosta tukevia tai estäviä tekijöitä.
Perheessä tiedetään parhaiten, minkälaiset muutokset ovat mahdollisia omassa arjessa. Ammattilaisen tehtävänä on tukea perhettä tai nuorta asettamaan mahdollisimman realistinen muutostavoite ja auttaa pohtimaan vaihtoehtoisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Elintapamuutos on usein helpointa aloittaa lisäämällä jo olemassa olevaa hyvää. Tämän vuoksi on tärkeää tehdä perheelle tai nuorelle näkyväksi ne arjen tottumukset, jotka jo tukevat terveyttä. Lisäämällä arkeen terveyttä edistäviä tottumuksia, haitalliset tottumukset alkavat usein vähentyvät automaattisesti. Kun uusista tavoista tulee rutiineja, voidaan lähteä suunnittelemaan yhdessä seuraavia pieniä askeleita.
Elintapamuutos harvoin etenee suoraviivaisesti laaditun suunnitelman mukaisesti, minkä vuoksi joustava suunnitelma on paras suunnitelma. Perheelle tai nuorelle on hyvä sanoittaa sitä, että epäonnistumisten sijaan, kaikki kokemukset ovat tärkeitä, koska vain kokeilemalla voi oppia, mikä toimii itselle. Jos alkuperäinen suunnitelma ei toimi, laaditaan aikaisempien kokemuksien pohjalta uusi toimivampi suunnitelma. Ammattilaisten tehtävänä on kannustaa, antaa positiivista palautetta ja tehdä pienetkin onnistumiset näkyväksi. Tämä lisää pystyvyyden tunnetta ja lisää motivaatiota jatkaa.
Tukea elintapaneuvonnan toteuttamiseen:
Koko perheen terveyttä edistävän syömisen lähtökohtana on kokonaisuus ja arjen hyvät valinnat. Niin lapsilla kuin aikuisillakin säännöllinen ateriarytmi on terveellisen syömisen perusta. Säännöllinen ateriarytmi pitää yllä vireystilaa ja on perusta jaksamiselle. Lapset ovat aikuisia herkempiä pitkien ateriavälien aiheuttamalle väsymykselle ja nälkäkiukulle. Perheen yhteiset ruokailuhetket edistävät koko perheen hyvinvointia ja mahdollistavat samalla päivän kuulumisten vaihtamisen lapsen tai nuoren kanssa.
Terveyttä edistävä ruokavalio
Alle on listattuna terveyttä edistävän ruokavalion pääkohdat:
- kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään jokaisella aterialla
- suositaan runsaskuituisia täysjyväviljatuotteita
- käytössä olevat maitovalmisteet ovat rasvattomia tai vähärasvaisia
- syödään kalaa kaksi-kolme kertaa viikossa
- syödään päivittäin kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia rasvoja
- vältetään punaisen lihan, lihavalmisteiden tai makkaran syömistä päivittäin
- janojuomana käytetään vettä
- sokeria ja suolaa käytetään niukasti
Tukea ravitsemusneuvontaan:
Liikkuminen tukee kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä sekä mielen hyvinvointia. Liikkumisen ilon löytäminen ja aktiivinen arki ovat tärkeintä lapsen, nuoren ja koko perheen liikkumisen lisäämisessä. Vanhempien oma esimerkki ja kannustava ilmapiiri tukevat lasta liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Liikkuminen monipuolisessa ympäristössä ja erilaisten liikkumista tukevien välineiden pitäminen lapsen ulottuvilla vahvistavat motoristen taitojen kehitystä, jotka tukevat myös lapsen hienomotoristen ja tiedollisten taitojen kehitystä sekä omatoimisuutta arjessa.
Kokeilemalla voi löytää jokaiselle sopivat liikkumisen tavat. On myös hyvä muistaa, että liikuntaharrastus ei välttämättä yksin riitä täyttämään liikkumisen suosituksia. Esimerkiksi ulkoilu ja päiväkoti- tai koulumatkojen kulkeminen kävellen tai pyörällä lisäävät arkiaktiivisuutta. Jo ruutuaikaa rajoittamalla, voi vähentää jo merkittävästi istumista ja lisätä aktiivisuutta arkeen! Koko perheen yhdessä vietetty aika jonkun mukavan aktiviteetin parissa tukee koko perheen hyvinvointia ja on myös mahdollisuus vaihtaa kuulumisia lapsen tai nuoren kanssa.
Liikkumisen ja ruutuajan suositus
Alle 8‑vuotiaat
Liikkumisen suosituksen mukaan alle 8‑vuotias lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikuntaa, joka sisältää:
- kevyttä liikkumista ja reipasta ulkoilua 2 tuntia päivässä (esim. pyöräily, luistelu, keinuminen)
- vauhdikasta liikkumista 1 tunti päivässä (esim. hippaleikit, trampoliinihyppelyt, hiihto)
- lapsi tarvitsee päivittäin myös aikaa rentoutumiselle ja rauhoittumiselle
- pitkiä yli tunnin mittaisia istumajaksoja tulee välttää
- ruutuaikaa suositellaan 2–4‑vuotiaalle alle kaksi tuntia päivässä. Alle 2‑vuotiaat hyötyvät kasvokkaisista vuorovaikutustilanteista digimedioiden sijaan. Vanhemmankin lapsen kanssa on hyvä sopia yhdessä ruutuajasta.
Rasittava liikunta toteutuu lapsella yleensä luontaisesti muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin kestävissä jaksoissa, joissa liikkumis- ja lepojaksot vuorottelevat. On myös hyvä tiedostaa, että varhaiskasvatuksen piirissä olevan lapsen liikkumisen suositus harvoin täyttyy varhaiskasvatuspäivän aikana. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia esimerkiksi ulkoilusta lapsen kanssa vielä ilta-aikaan.
7–17 vuotiaat
Kouluikäisten lasten ja nuorten eli 7–17-vuotiaiden tulisi harrastaa monipuolista, omaan ikään sopivaa reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Liikkumisen suositus on kiteytetty alle:- suurin osa liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä liikkumista, jonka aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät (esim. reipas kävely, juoksu, pyöräily, hiihto)
- lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista suositellaan vähintään kolmena päivänä viikossa
- päivittäisen liikkumisen annoksen voi kerryttää useista lyhyemmistä liikkumisen hetkistä
- runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää
- liikkuminen kannattaa aina, vaikka liikkumisen suositus ei täyttyisikään. Vähän liikkuvan lapsen tai nuoren liikkumista on hyvä lisätä vähitellen asteittain sekä samanaikaisesti vähentää tai tauottaa pitkäaikaista ja runsasta istumista
Nuorilla rasittava liikkuminen liittyy useimmiten eri urheilulajien harrastamiseen, koska nuorten arki sisältää enää harvoin tilanteita, joissa sydämen syketaso nousee riittävästi.
Alla olevien linkkien kautta saat lisätietoa liikkumisesta ja vinkkejä arkiaktiivisuuden lisäämiseen.
Hyvälaatuinen ja riittävä uni tukevat arkiaktiivisuutta, tervettä ruokahalua, jaksamista, normaalia aineenvaihduntaa ja elimistön toimintaa. Huonosti nukuttu yö aiheuttaa väsymystä ja heikentää suorituskykyä. Uusien elintapojen opetteleminen väsyneenä voi olla myös työläämpää. Kun keho ja mieli kaipaavat lepoa, usein arkiaktiivisuuskin vähenee huomaamatta.
Unentarve lapsilla ja nuorilla
Leikki-ikäiset lapset nukkuvat keskimäärin 10–13 tuntia vuorokaudessa, josta yöunta on yleensä noin 10 tuntia. Nukkumaan meneminen voi olla toisinaan haasteellista, mutta mukavat yhteiset iltatoimet ja rutiinit usein auttavat ratkaisemaan tilanteen. Vielä 2‑vuoden iässä nukutaan yleensä yhdet päiväunet ja ne jäävät usein pois 3–5‑vuoden iässä. Osa lapsista tarvitsee kuitenkin päiväunet pidempään. Jos lapsi on pirteä nukkumaan menoon asti, päiväunet ovat olleet riittävät. Yöunet ovat puolestaan olleet riittävän pituiset silloin, kun lapsi herää virkeänä aamulla.
Kouluikäisillä unen tarve on 8–11 tuntia päivässä, mutta nuorilla jopa sitäkin suurempi. Hyvä merkki siitä, että yöuni on ollut riittävän pitkä, on herääminen aamulla virkeänä ja hyväntuulisena. Unen riittävä määrä on siis hyvin yksilöllinen. Joskus unta voivat häiritä mielessä pyörivät ajatukset, joiden käsitteleminen turvallisen aikuisen kanssa on tärkeää.
Tukea uniterveyden edistämiseen:
Hoito ja seuranta
Lasten ja nuorten lihavuuden hoito ja seuranta toteutuvat pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa neuvola‑, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitajan vastaanotolla. Hoidon tavoitteet ja seuranta suunnitellaan aina yhdessä perheen kanssa elämäntilanne ja mahdolliset haasteet huomioiden. Hoidossa on tärkeää tukea lapsen/nuoren tervettä keho- ja ruokasuhdetta. Tehokas hoito on toistuvaa ja riittävän pitkäkestoista.
Hoito perustuu yhteisymmärrykseen ja vapaaehtoisuuteen ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä kanssa. Hoidon tavoitteet suunnitellaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä kanssa. Painonlaskun ei tarvitse olla ensisijainen tavoite. Tavoiteltavia asioita voivat olla esim. kävelyllä käynnit, kasvisten lisääminen tai unen laatu.
Tarpeen mukaan otetaan tueksi lääkäri, fysioterapeutti tai ravitsemusterapeutti. Erikoissairaanhoidossa hoidetaan lapset/nuoret, joille on kehittynyt vaikea lihavuus, muuta sairautta tai lihavuuteen liittyy sokeri- tai rasva-aineenvaihdunnan muutoksia.
Lasten ja nuortentautien poliklinikalla lasta tai nuorta hoitaa moniammatillinen tiimi. Hoito perustuu yhteisymmärrykseen ja vapaaehtoisuuteen ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä kanssa. Hoidon alussa perheelle nimetään omatyöntekijä, joka työskentelee perheen kanssa koko hoidon ajan. Hoidon tavoitteet suunnitellaan yhdessä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä kanssa.
Hoito erikoissairaanhoidossa kestää noin vuoden verran. Tämän jälkeen seuranta jatkuu lastenneuvolan ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajan normaaleilla tarkastuskäynneillä.
Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisy ja hoito perustuvat elintapamuutosten tukemiseen. Päävastuu lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toteuttamisesta kuuluu perusterveydenhuollolle. Tarpeen mukaan otetaan moniammatillinen tiimi tueksi perheen toiveiden mukaan (ravitsemusterapia, fysioterapia, lääkäri).
Erikoissairaanhoitoon ohjataan lapset ja nuoret, joiden lihavuus on hyvin vaikea tai se on kehittynyt hyvin nopeasti, sen epäillään johtuvan muusta sairaudesta tai lihavuuteen liittyy rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan muutoksia.
Hoito suunnitellaan aina yhdessä perheen kanssa elämäntilanne ja mahdolliset haasteet huomioon ottaen. Hoidossa on tärkeää tukea lapsen tervettä keho- ja ruokasuhdetta sekä huomioida lapsen mieliala ja mahdolliset huolet.
Varhainen tunnistaminen ja terveellisiin elintapoihin kannustaminen ovat tärkeitä, koska jo lihoneen lapsen menestyksekäs painonhallinta on vaikeaa. Asian esille ottamisen tavalla on merkittävä vaikutus potilaan painonhallintaan ja siihen pyrkimiseen. Puheeksi ottamisessa on hyvä pyrkiä sensitiivisyyteen ja myönteisyyteen. Ylipainon puheeksi ottamisen apuna voi käyttää Suomessa kehitettyä opasta Neuvola- ja kouluikäisen lapsen ylipainon puheeksiotto – opas lapsiperheen kanssa työskentelevälle ammattilaisille.
Terveydenhuollon ammattilaisen tulee olla perheen kanssa samalla puolella ja pohtia yhdessä perheen kanssa, mitkä asiat mahdollisesti vaikuttavat siihen, että lapsen tai nuoren paino on lähtenyt nousuun. Perheen kanssa tulee käydä keskustelua, millaista tukea he kaipaisivat terveydenhuollon ammattilaiselta ja mitä he voivat tehdä itse.
Erikoissairaanhoitoon ohjataan lapset ja nuoret, joiden lihavuus on hyvin vaikea tai se on kehittynyt hyvin nopeasti, sen epäillään johtuvan muusta sairaudesta tai lihavuuteen liittyy rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan muutoksia.
Lastenneuvolan määräaikaistarkastuksissa seurataan vuosittain lapsen painon ja pituuden kehitystä. Terveydenhoitaja keskustelee vanhempien kanssa kasvuun liittyvistä havainnoista ja tekee yhdessä perheen kanssa suunnitelman seurantakäynneistä. Käynneillä keskustellaan perheen ruokailu- ja liikuntatottumuksista, huomioidaan perheen voimavarat sekä riskit painonnousulle. Perheelle voidaan tarjota Lapset puheeksi- keskustelua.
Käypä hoito ‑suosituksen mukaan alle 7‑vuotiailla pituus-painoprosentti 10–20% tarkoittaa ylipainoa ja 20% tai enemmän lihavuutta. Etenkin jatkuvaan painon nousuun kannattaa kiinnittää huomiota ja ottaa asia puheeksi perheen kanssa. Lapsen painosta keskusteluun ei aina ole neuvolakäynnillä aikaa, ja vanhemman kanssa voi olla helpompi puhua asiasta ilman lasta. Vanhemmille voidaan tarjota erillistä soitto- tai vastaanottoaikaa noin 1 kuukauden kuluttua. Lapsen kasvun seurantakäynti voidaan varata esimerkiksi 3 kuukauden päähän.
Jos lapsen pituus-painoprosentti on yli 40%, terveydenhoitaja varaa ajan neuvolalääkärin vastaanotolle. Lapselta mitataan neuvolassa verenpaine, neuvolalääkäri ohjelmoi laboratoriotutkimukset tarvittaessa. Neuvolalääkäri ohjaa erikoissairaanhoitoon erityisesti ne alle kouluikäiset, jotka ovat vaikeasti lihavia tai joilla lihavuuden erotusdiagnostiikka vaatii lisätutkimuksia tai joilla on lihavuuteen liittyviä sairauksia.
Neuvolan seurantakäyntien lisäksi perhe voi saada tukea fysioterapiasta ja/tai ravitsemusterapiasta.
Työohjeet:
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa jatketaan neuvolassa alkanutta kasvun- kehityksen ja hyvinvoinnin sekä koko perheen hyvinvoinnin seurantaa ja tukemista. Huoltajat, lapset ja nuoret ovat tervetulleita varaamaan aikaa myös itse, mikäli on huolta kasvun suhteen.
Mikäli havaitaan ylipainoa tai poikkeavan painon kehitytystä, otetaan asia puheeksi. Alakouluikäisen ikäisen kohdalla ensisijaisesti huoltajan kanssa. Mikäli huoltajat eivät ole mukana käynnillä, otetaan yhteys kotiin. Keskustellaan lapsen huoltajien / nuoren terveyteen vaikuttavista tekijöistä kuten nukkuminen, ravitsemus, liikunta, ruutuaika ja samalla kartoitetaan perheen elämäntilanne ja elintavat (ravitsemus, liikunta, ruutuaika, uni, päänsärky, väsymys, vatsavaivat, TULES-ongelmat, kiusaaminen, kaverit, syrjäytyminen, mieliala). Kerrotaan lihavuuteen liittyvistä terveysriskeistä.
Sovitaan huoltajien / nuoren kanssa seurannasta ja heidän asettamistaan tavoitteista. Lapset puheeksi ‑menetelmä on hyvä työkalu tilanteen kartoittamiseen. Tehdään suunnitelma jatkoista huomioiden perheen ja nuoren voimavarat, toiveet ja riskitekijät. Perheen/ nuoren toiveet huomioiden moniammatillista työtä voidaan tehdä fysioterapeutin ja/tai ravitsemusterapeutin kanssa.Mikäli lapsen/ nuoren pituuspainoprosentti on yli 40%, seurataan myös verenpainetta. Pituuspainoprosentin ollessa yli 60%, laboratoriokokeet kriteerien mukaisesti. Kun painoprosentti on yli 80% ohjataan erikoissairaanhoitoon, mikäli sitä ei ole aikaisemmin tehty yksilöllisen tarpeen mukaan.
Työohje:
Koululääkärin konsultaatio matalalla kynnyksellä esimerkiksi:
- nopea painonnousu
- pituus-painoprosentti on yli 60%
- verenpaine on koholla
- poikkeavat laboratoriotulokset
- taivetummentumat (niskassa, kaulalla, kainaloissa)
- murrosikäisellä tytöllä hirsutismi, vaikea akne
- epäsäännölliset kuukautiset
Lähete fysio- ja ravitsemusterapeutille:
Seurantakäynnit koulu- ja opiskelijaterveydenhoitajalla:
- kuullaan perheen/lapsen/nuoren kuulumiset ja toiveet. Miten tavoitteiden kanssa on onnistuttu
- motivaation ja voimavarojen kartoitus
- tavoitteiden sopiminen ja kirjaaminen
- lapset puheeksi ‑keskusteluajan sopiminen tarvittaessa
- seurantakäyntien sopiminen yksilöllisen tarpeen ja perheen toiveiden mukaan
Seurannan päätös:
- yhteenveto onnistumisista ja tavoitteiden saavuttamisesta
- motivointi elintapamuutosten ylläpitämiseen
- mittaukset ja laboratoriotulokset
- yhteydenottomahdollisuuden tarjoaminen tarvittaessa
Fysio- ja ravitsemusterapeutit tukevat lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä elintapamuutosten toteutumista.
Siun soten avovastaanoton fysioterapiaan ei tarvitse lähetettä. Asiakas voi itse ottaa yhteyttä fysioterapiaan tai terveydenhoitaja voi suoraan varata ajan lasten fysioterapiaan. Neuvolakertomus toimii tarvittaessa lähetteenä.
Fysioterapian tavoitteena on, että lapsi tai nuori harjaantuu oman kehon kuuntelussa ja saa positiivisia kokemuksia kehon käytöstä. Fysioterapeutin tehtävänä on edesauttaa lapsen ja nuoren yksilöllisistä voimavaroista lähtevän aktiivisen elämäntavan ja liikuntamyönteisen ilmapiirin syntymistä.
Fysioterapiakäynneillä (ensikäynti + neljä kontrollikäyntiä) fysioterapeutti kartoittaa lapsen tai nuoren päivittäistä liikkumista ja kannustaa tarvittaessa sen lisäämiseen arjessa. Tavoitteena on yhdessä lapsen tai nuoren kanssa löytää oma miellyttävä tapa liikkua.
Työskentelyssä fysioterapeutti käyttää apuna motivoivaa haastattelua. Se on potilaan ja ammattilaisen väliseen yhteistyöhön perustuva vuorovaikutusmenetelmä, jolla pyritään löytämään ja vahvistamaan potilaan motivaatiota elämäntapamuutokseen. Lapsen tai nuoren yksilöllinen tarve vaikuttaa siihen, tavataanko häntä vastaanotolla yksin vai vanhempien kanssa.
Ravitsemusterapeutin ohjauksen tavoitteena on auttaa lasta tai nuorta perheineen hahmottamaan nykyisiä ruokatottumuksiaan ja ruokavalion kokonaisuutta. Vastaanottokäynneillä keskustellaan terveyttä edistävistä ja painonhallintaa tukevista ruokatottumuksista ja sovitaan asiakaslähtöisesti mahdollisista muutoksista ruokatottumuksissa.
Ravitsemusterapeutin vastaanotto sisältää yhden neuvontakäynnin sekä tiiviimmät ohjausjaksokäynnit (esim. 4 kertaa 1–2 kk välein). Pienten lasten (alle 7‑vuotias) ohjauskäynnille osallistuvat huoltajat/läheiset, jotka vastaavat elintarvikehankinnoista, ruoanvalmistuksesta ja lapsen ruokailusta. Myös lapsi voi olla mukana. 7 – 15 ‑vuotiaiden vastaanottokäynnille osallistuvat huoltajat/läheiset sekä lapsi tai nuori. Yli 15-vuotiasta nuorta voidaan tavata vastaanotolla tarpeen mukaan myös yksin.
Työohjeet:
Lihavuuden hoidossa neuvola/koululääkäri toimii terveydenhoitajan työparina. Lääkärin tehtävänä on hahmottaa kokonaisuutta: tunnistaa tausta‑, riski- ja suojaavat tekijät, arvioida motivaatiota, hoitohalukkuutta ja voimavaroja sekä vastata diagnostiikasta.
Lääkäri tekee kokonaisvaltaisen toimintasuunnitelman yhdessä perheen, terveydenhoitajan sekä muiden ammattilaisten kanssa.
Tarvittaessa lääkäri konsultoi erikoissairaanhoitoa ja tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Lasten ja nuorten lihavuuden ennaltaehkäisy ja elintapaohjaus toteutuvat pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Tarvittaessa perusterveydenhuollon lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon lasten- ja nuortentautien poliklinikalle (vaikea lihavuus, lisätutkimusten tarve ja/tai lihavuuteen liittyvät sairaudet).
Lähettämisen kriteerit
- Lihavuus on vaikea-asteinen (pituus-painoprosentti on yli 80% tai etenee nopeasti)
- Epäily lihavuutta aiheuttavasta sairaudesta
- Pituuskasvun hidastuminen painon noustessa kasvuvaiheessa
- Hyvin varhain alkanut painonnousu, kehitykselliset viiveet ja/tai poikkeavat ulkonäköpiirteet
- Todettu lihavuuden komplikaatio
- Kohonnut RR
- Dyslipidemia
- Sokeriaineenvaihdunnan häiriö
- Alat > 80 U/l
- Epäily unenaikaisista hengityskatkoksista
- Epäsäännölliset kuukautiset, vaikea akne tai hirsutismi (PCOS epäily)
- Murrosiän jälkeen lihavuusleikkausarvio
- Voimakkaat päänsäryt (hyvänlaatuinen kallonsisäinen hypertensio epäily)
Lähetteen sisältö
- Lapsen varhaistiedot ja kehityksellinen seuranta neuvolassa ja koulun sujuminen
- Elinpiiri ja elintavat
- Oireet ja arvio painon nousuun johtaneista syistä
- Lääkitykset
- Kasvukäyrät ja ajankohtaiset kasvutiedot
- Vanhempien kasvutiedot ja suvun sairaudet
- Statustutkimukset
- Yleisstatus ja lihavuuden komplikaatioiden huomiointi, taivetummentumat, striat jne.
- Puberteettiaste, jos epäilyä viiveestä tai varhaisesta murrosiästä, tai muuta poikkeavaa
- Mahdollisesti tehtyjen laboratoriotutkimusten vastaukset
Laboratoriotutkimukset
- PVK
- TSH, T4V
- Fb-gluk
- Alat
- Yli 6 v lapsilta kol, ldl, hdl, trigly
- Alle 4 v lapsilla verikokeita ei ole pth:ssa tarpeellista ottaa, jos ei erityistä oiretta ole
- Harkinnan mukaan OGTT. Hba1c ei toimi seulontatutkimuksena lapsilla
Erikoissairaanhoidossa lihavuuden hoidosta vastaa moniammatillinen tiimi. Hoito kestää noin vuoden, jonka jälkeen asiakas ohjautuu takaisin hoitoon ja seurantaan perusterveydenhuoltoon. Jatkoseurantaan lasten- ja nuortentautien poliklinikalle jäävät lapset ja nuoret, joilla todetaan liitännäissairaus kuten tyypin 2 diabetes tai sen esiaste, korkea verenpaine tai rasvamaksa.
Tiimityön tavoitteena on tiivis ja valmentava työskentely, jossa edetään perhelähtöisesti. Tuttuus ja luottamuksellisuus ovat edellytyksenä lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä muutosvalmiuden kypsymiselle. Tiimin työskentelyssä vältetään samojen asioiden kertausta usean eri työntekijän vastaanotolla. Kaikkien ammattilaisten työote on laaja-alainen ja kattaa kokonaisterveyden ja arjen huomioimisen.
Hoidon kulmakivinä ovat vapaaehtoisuus, yhteisymmärrys ja perheen valmius osallistua hoitoon. Tästä voidaan poiketa, jos lapsella on sellainen hoitoa vaativa sairaus, jonka laiminlyönti vaarantaisi hänen terveyttään. Tuolloinkin ammattilaisen tulee pyrkiä yhteistyöhön ja motivaation herättämiseen.
Hoidon onnistumisen edellytyksenä on, että lapsi tai nuori perheineen on motivoitunut tarvittavien muutosten tekemiseen. Työote on myönteinen ja antaa tilaa perheen tarinalle ja toiveille. Motivaatio ja muutosvalmius syntyy harvoin vain tietoa lisäämällä. On hyvä antaa lapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen aikaa asioiden prosessoinnille, ja tavata hoitojakson jälkeen uudelleen.
Lähetteen perustella arvioidaan hoidon tarve, ennalta tehtävät lisätutkimukset ja toivotaanko jo ensimmäisen käynnin yhteyteen erityistyöntekijän tapaamista tai yhteisvastaanottoa.
Työohjeet:
Lasten- ja nuortentautien poliklinikalla ylipainon ja lihavuuden hoidosta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu lasten- ja nuortentautien poliklinikan lääkäri ja sairaanhoitaja, perheterapeutti, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, sosiaalityöntekijä sekä lasten- ja nuortenpsykiatrian edustaja.
Sairaanhoitajan tapaamiset muodostavat yleensä hoidon rungon. Hoidossa sairaanhoitaja on monelle perheelle tärkein tuki. Sairaanhoitajan ensikäynnillä on mukana tarpeen mukaan perheterapeutti. Yhteistyöskentely perheen kanssa on usein käytännössä toimivaa ja antaa mahdollisuuden jutella lapsen kanssa ikätasoisesti sekä myös vanhemmille mahdollisuuden keskustella vanhemmuuteen liittyvistä asioista.
Muiden työntekijöiden mukaan ottamisesta ja hoitosuunnitelmasta sovitaan ensimmäisellä käynnillä.
Ensikäynti lasten- ja nuortentautien poliklinikalla toteutuu lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotolla. Käynnille voidaan pyytää mukaan erityistyöntekijä, jos lähetteen perusteella sille nähdään tarve.
Käynnillä kartoitetaan sairaus- ja sairausriskien tilanne, ja keskustellaan, millaista tukea perhe tarvitsee. Tehdään jatkohoitosuunnitelma missä valitaan työntekijä(t), jonka/joiden kanssa perhe lähtee työskentelemään.
Ensisijaisen työntekijän vastaanotolle sovitaan 3–4 käyntiä n. kuukauden välein. Mahdollisuus kahteen lisäkäyntiin ensimmäisen 6 kk aikana. Vuoden kestävän hoitojakson aikana voidaan vaihtaa painopistettä ja ohjata käynnille toisen erityistyöntekijän luo.
Työohje:
Työskentely tapahtuu sairaanhoitajan tai erityistyöntekijän vastaanottokäynneillä tai niiden yhdistelmänä. Tavoitteena on alkuun tiiviit tapaamiset, ja muutostyöskentely.
Fysioterapeutin vastaanotolla käydään läpi liikuntatapoja, arkirytmiä, kokemusta itsestä liikkujana ja kehon koostumusta. Paneudutaan tarvittaessa tuki- ja liikuntaelimistön kipuihin ja tai mukavan liikuntatavan löytämiseen. Rentoutuminen ja kehon kuuntelu on myös osa fysioterapiaa. Ravitsemusterapeutti käy läpi samoin arkia ja kokonaisvointia, mutta painottaen ruokarytmiin ja terveellisiin valintoihin ravitsemuksessa.
Lastenpoliklinikan perheterapeutti on usein työparina sairaanhoitajalle. Yhdessä työskentely antaa mahdollisuuden lapselle jutella omista kokemuksistaan leikin ohessa. Vanhemmalle työskentely antaa tilaa keskustella vanhemmuudesta ja lapsen painon hallinnasta ilman, että lapsen läsnäoloa. Sosiaalityöntekijä on mukana hoidossa, jos perheellä on paljon kuormitustekijöitä ja tarvitaan esimerkiksi etuusjärjestelyjä tai vanhemmuuden tukemista.
Jos lapsella tai nuorella on paljon somaattisia ongelmia tai oireita, eikä niitä pystytä painopolin vastaanoton aikana kattavasti huomioimaan, lääkäri voi olla perheen ensisijainen työntekijä. Tällöin voidaan erillisillä käynneillä paneutua ongelmiin, kuten ummetukseen/kasteluun, hengenahdistukseen ja astma epäilyyn tai korkeiden verenpainemittausten selvittelemiseen.
Psykiatrian työntekijä voi tulla mukaan ensikäynnille tai olla aloittava työntekijä, jos ahdistus tai mielialaongelmat rajoittavat arkea, eikä hoitosuhdetta psykiatrialle vielä ole.
Työohje:
Keskustellaan hoidon toteutumista ja pyritään vahvistamaan pitkäjänteisyyttä ja pystyvyyden kokemusta. Käynnillä arvioidaan kokonaistilanne sairausriskien kannalta uudelleen ja tehdään seurantasuunnitelma. Suurin osa lapsista ja nuorista perheineen palaa perusterveydenhuollon seurantaan. Tarvittaessa hoitoa jatketaan lastentaudeilla riskitekijäseurantana tai sairaudenhoitona.
Työohje:
Erikoissairaanhoidossa painohallinnan tukena toimii psykososiaalisen tuen tiimi. Siihen kuuluvat psykiatrian ja sosiaalityön painotiimin jäsenet ovat käytettävissä jo hoidon aloitusvaiheessa työparina painopoliklinikalla. Painopoliklinikan erikoislääkäri arvioi, osallistuuko psykiatrian tai sosiaalityön työntekijä jo perheen ensitapaamiselle vai tulevatko he mukaan hoitoon myöhemmin. Tuen osalta alkuarviossa on tärkeää tehdä hoitosuunnitelma yhdessä perheen kanssa huomioiden jo perheellä olemassa olevat palvelut.
Psykiatrian ja sosiaalityön työntekijät voivat työskennellä keskenään tai muiden painotiimin jäsenten kanssa työpareina. Tarkoituksena on, että perhettä auttaa moniammatillinen työryhmä.
Tapaamisten määrä ja sisältö määräytyvät perhekohtaisesti tarpeen mukaan huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso. Intensiivisempi työskentely mahdollistuu hyödyntäen etäkontaktitapoja.
Psykiatrian ja sosiaalityön työntekijät osallistuvat yhteisin koulutuksiin ja kehittämistyöhön painopolun hoitoketjun muiden yksiköiden työntekijöiden kanssa
Käyntien teemoja:
Käynneillä kartoitetaan ja työskennellään mm. seuraavien teemojen parissa
- perheen ja lapsen elämäntavat
- motivaatio
- muutosvalmius, toipumisrohkeus
- perheen ja lapsen omat tavoitteet
- perheen ja lapsen voimavarat
- muutosesteiden tunnistaminen
- perhe- ja sosiaaliset suhteet
- perheen vuorovaikutustavat — mikä toimii, mikä ei? Mikä tuottaa ja ylläpitää, mikä ei?
- tunnetyöskentely
- lapsuuden varhaisvaiheet ja kehityshistoria
Erikoissairaanhoidossa fysio- ja ravitsemusterapeutit ovat osa painotiimiä. He tukevat omalla osaamisellaan lapsen, nuoren ja hänen perheensä tavoitteiden toteutumista.
Lastentautien lääkäri tai toinen työntekijä ohjaa lapsen tai nuoren tarpeen mukaan
fysio- ja ravitsemusterapiaan.Tavoitteet fysioterapiassa:
- Harjaantua oman kehon kuunteluun ja saada positiivisia kokemuksia kehon käytöstä
- Lapsen ja nuoren yksilöllisistä voimavaroista lähtevä aktiivisen elämäntavan ja liikuntamyönteisen ilmapiirin mahdollistuminen
- Kartoittaa päivittäinen liikkuminen ja pyrkiä tarvittaessa lisäämään sitä
- Löytää oma miellyttävä tapa liikkua
Toteutus:
- Motivoiva haastattelu: asiakaslähtöinen, positiivinen ja kuunteleva
- Yksilöllisen tarpeen mukaan lapsen/nuoren kohtaaminen ilman vanhempia
Työohje:
Tavoitteet ravitsemusterapiassa:
- Saada lapsi/nuori ja perhe hahmottamaan nykyisiä ruokatottumuksiaan ja ruokavalion kokonaisuutta.
- Saada tietoa terveyttä edistävistä ja painonhallintaa tukevista ruokatottumuksista.
- Sopia asiakaslähtöisesti mahdollisista muutoskohteista lapsen/nuoren ruokatottumuksissa.
Ydinasioita ravitsemuksesta painonhallinnan ohjaukseen:
- Vanhempien esimerkki ja vastuu (vanhempien omat ruokatottumukset, elintarvikevalinnat jne.)
- Vanhempien rooli ruokakasvatuksessa ja perheen ruokailutilanteet
- Säännölliset, lautasmallin mukaiset ateriat (aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala)
- Napostelun välttäminen aterioiden välillä
- Runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja
- Vähärasvaiset maito- ja lihavalmisteet, kalan ja palkokasvien käyttö
- Täysjyväviljatuotteet
- Janojuomana vesi
- Herkuttelut harkitusti, sokeria kohtuudella
Työohje:
Tiimipalaveri kokoontuu neljä kerta vuodessa. Palaverin järjestämisestä vastaa kukin tiimiin kuuluva yksikkö vuorollaan. Tiimissä on mukana kaikki erikoissairaanhoidossa lasten ylipainon ja lihavuuden hoidon parissa työskentelevät yksiköt.
Palaverissa käsitellään lihavuuden hoitoon liittyviä asioita järjestävän yksikön näkökulmasta (koulutuksellisuus), suunnitellaan ja kehitetään toimintaa sekä käsitellään tarvittaessa moniammatillisesti potilaan hoitoon liittyviä asioita.
Hoitoketjun toimijoiden yhteystiedot
Opiskeluterveydenhuolto
Katri Räsänen, apulaisylilääkäri, neuvola‑, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Hanne Välilä, palvelusuunnittelija, neuvola‑, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Merja Leppänen, terveydenhoitaja, neuvola‑, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Aino Reijonen, terveydenhoitaja, neuvola‑, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Sari Mehtonen, terveydenhoitaja, neuvola‑, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
Anne Vänskä, terveydenhoitaja, neuvola‑, koulu‑, ja opiskelijaterveydenhuolto
Virpi Sidoroff, erikoislääkäri, lastenkeskus
Sari Toropainen, apulaisosastonhoitaja, lastenkeskus
Tiia Kallio, sairaanhoitaja, lastenpsykiatria
Hanne Valonen, sairaanhoitaja, lastenpsykiatria
Anne Piitulainen, psykologi, nuorisopsykiatria
Mirva Romppanen, psykologi, lastenpsykiatria
Anna Tuunanen, psykologi, nuorisopsykiatria
Riitta Gröhn, perheterapeutti, lastenkeskus
Sanna Ahopelto, perheterapeutti, lastenkeskus
Riikka Pirinen, psykoterapeutti, lastenkeskus
Virve Olkkonen, sosiaalityöntekijä, sosiaalityö
Maria Mantsinen, ravitsemusterapeutti, ravitsemusterapia
Elina Gröhn, fysioterapeutti, terapiapalvelut
Ville-Pekka Kokko, fysioterapeutti, terapiapalvelut
Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden hoito- ja palveluketjun tavoitteena on korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä ja vahvistaa neuvolan ja kouluterveydenhuollon roolia perheiden elintapaohjauksessa. Työskentelyn tarkoitus on vahvistaa perheiden voimavaroja ja tukea perheitä omahoidossa. Samalla hoito ja palveluketju kehittää lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden hoitoverkostoa asiakaslähtöisemmäksi ja lisää moniammatillisuutta. Toiminnan yhtenäistäminen parantaa hoidon saatavuutta ja lihavuuden liitännäissairauksien varhaista toteamista ja oikea-aikaista hoitoa. Pitkän aikavälin tavoitteena on aikuisiän terveyden turvaaminen.
Hoitoketjun mittarit:
Työkaluna tavoitteiden toteamiseksi käytetään asiakkaalle tehtävää hoitosuunnitelmaa. Tämä mahdollistaa hoidon seurannan asiakkaalle ja ammattilaiselle.
Julkaistu 5/2024