• Arki toim­i­maan ‑opas pdf (adhd-liitto.fi)
• Mei­dän per­heen hyv­in­voin­tikurssi (neuvokasperhe.fi)
• Taran tari­na — Mieli ry:n julkaisemia ani­maa­tio­har­joituk­sia lapsen kehon ja mie­len vahvis­tamiseen (mieli.fi)
• Kan­nus­ta­van kas­vatuk­sen verkkokurssi — kan­nus­ta­van kas­vatuk­sen peri­aat­teet ja vinkke­jä lapsen kanssa toim­imiseen (hyväkysymys.fi)
• Lap­siper­hei­den hyv­in­voin­ti­val­men­nus — Omaolon val­men­nus vahvis­ta­maan lapsen ja van­hem­man vuorovaiku­tus­ta (omaolo.fi)
• Mind­fulnes ‑har­joituk­sia (mieli.fi)*

* Uusimpi­en tutkimusten mukaan mind­ful­ness-ryh­mäin­ter­ven­tiot vähen­tävät las­ten ja nuorten ADHD:n ydi­noire­i­ta. Nämä inter­ven­tiot anta­vat perus­valmi­udet tietoisu­us­taito­jen sään­nöl­liseen har­joit­telu­un. Kun tietoisu­us­taito­ja har­joitel­laan lap­su­ud­es­ta läh­tien sään­nöl­lis­es­ti, ne vaikut­ta­vat myön­teis­es­ti tarkkaavu­ut­ta ja toimin­nanoh­jaus­ta säätele­vien her­moverkko­jen kehi­tyk­seen. Las­ten kohdal­la tietoisu­us­taito­jen har­joit­telun on tutkimuk­sis­sa osoitet­tu ole­van erit­täin hyödyl­listä ja oire­i­ta vähen­tävää, nuorten kohdal­la vas­taa­va tutkimus­näyt­tö on kohta­laista.

• Tukea van­hem­muu­teen (mll.fi)
• Riit­tävä uni (mll.fi)
• Monipuo­li­nen rav­in­to (mll.fi)
• Ener­gia­juomien suosi­tuk­set (thl.fi)
• Peli- ja ruu­tu­a­jat (mll.fi), digipeli­ra­ja­ton (digipelirajton.fi), peli­tu­ki (pelituki.fi)
• Liikun­ta las­ten ja nuorten ADHD:n hoi­dos­sa (käypähoito.fi): 6–10 viikon kestoinen sään­nölli­nen aer­obi­nen liikun­ta­har­joit­telu saat­taa vähen­tää ADHD:n keskeisiä oire­i­ta lap­sil­la ja nuo­ril­la.
• Varhaisvu­osien fyy­sisen akti­ivi­su­u­den suosi­tuk­set, Ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iö 2016 pdf (valtioneuvosto.fi)
• Neu­vokas ‑per­he (neuvokasperhe.fi)

Arjen ruti­init, sään­nöl­lisyys, johdon­mukaisu­us ja ennakoin­ti helpot­ta­vat ja aut­ta­vat nep­sy-piirteisen lapsen toim­intaa eri kehi­tysym­päristöis­sä. Varhaiskas­vatuk­ses­sa ja kouluil­la lapsen toim­intaa arvioidaan arjes­sa päivit­täin ja tärkeää on siel­lä oppia tun­nista­maan varhaisen tuen tarpeet, joka tapah­tuu parhait­en yhteistyössä varhaiskas­vatuk­sen opettajien/erityisopettajien, opet­ta­jien ja muun henkilökun­nan toimes­ta.

Lisäk­si PTH:n ruti­iniseu­ran­nois­sa (las­ten­neu­vola, kouluter­vey­den­huolto ja opiske­li­jater­vey­den­huolto) havain­noidaan ja arvioidaan mah­dol­liset kehi­tyk­sel­liset viiveet tai neu­rop­syki­a­triset oireet jokaisen tarkas­tuk­sen yhtey­dessä. Eri­tyis­es­ti huomio­ta tulee kiin­nit­tää lapsen kuu­loon ja näköön.

Kun havaitaan pul­mia lapsen kehi­tyk­seen liit­tyen tai arjes­sa ilme­nee tuen/vinkkien tarvet­ta esim. lapsen taito­jen kehit­tymisessä, suositel­laan kon­sul­toimaan mah­dol­lisim­man varhain Siun soten eri­ty­istyön­tek­i­jöitä (esim. toim­intat­er­apia, puheter­apia).

Arjen kar­toi­tus ‑lomaket­ta (alla tulostet­tavis­sa) suositel­laan käytet­täväk­si ainakin ker­ran ennen diag­nosoin­tia. Siitä kir­jataan poti­lasti­eto­jär­jestelmään keskeiset asi­at ker­to­mustek­sti­in ja ydin­tavoit­teet suun­nitel­ma ‑otsikon alle. Lomaket­ta voi tarvit­taes­sa hyö­dyn­tää myös muis­sa lapsen, nuoren ja per­heen palveluis­sa.

Moni­alaises­sa yhteistyössä on tärkeää huomioi­da tiedon siir­tymi­nen asi­akkaiden luval­la työn­tek­i­jältä toiselle, huomioiden esimerkik­si koulus­ta toiseen siir­tymi­nen, alueelta toiselle muut­ta­mi­nen. Oikea-aikainen tuki voi ratkai­sev­asti helpot­taa lapsen, nuoren ja hänen lähiym­päristön­sä elämää ja ennal­taehkäistä ongelmien ja negati­ivisen kier­teen syn­tyä. Tuel­la tarkoite­taan tässä yhtey­dessä toim­intaa, jon­ka avul­la van­hem­mat ja eri ammat­ti­laiset edis­tävät lapsen ja nuoren kehi­tys­tä.

Riit­tävä uni, sään­nölli­nen ja ter­veelli­nen ate­ri­aryt­mi, riit­tävä ulkoilu ja liikun­ta sekä aikuisen läs­näo­lo ja oikea-aikainen posi­ti­ivi­nen palaute ovat jokaisen lapsen hyv­in­voin­nin ja ter­veen kehi­tyk­sen poh­jana.  Eri­lai­sista ruokavalioista tai lisärav­in­teista ei ole osoitet­tu ole­van hyö­tyä ADHD:n hoi­dos­sa. Kaikille ADHD-piirteitä omaav­ille lap­sille ja hei­dän per­heilleen löy­tyy toimivia arjen vinkke­jä Arki toim­i­maan-oppaas­ta (adhd-liitto.fi).

Kun huoli lapsen kohdal­la on herän­nyt akti­ivi­su­u­den ja tarkkaavu­u­den häir­iöstä (ADHD), pyy­de­tään mah­dol­lisim­man varhain psykolo­gi yksilöko­htaiseen, moni­alaiseen tapaamiseen tai vähin­tään kon­sul­toidaan psykolo­gia. Psykolo­gi arvioi lapsen kokon­ais­ti­lan­net­ta ADHD:ta selviteltäessä. Per­heen, lapsen ja nuoren oma sekä koulun haas­tat­telu ja arvioin­tia tuke­vat kyse­ly­lo­mak­keet ovat tärkeä osa kokon­ais­arvio­ta ADHD epäi­lyn kohdal­la.

Siun sotes­sa neu­volaikäis­ten ja päiväko­tien yhtey­dessä esik­oulua käyvien las­ten psykolo­gia­rvioin­nit ja ‑tutkimuk­set tehdään per­heneu­volan kaut­ta. Esik­oulun ollessa koulun yhtey­dessä lapset kuu­lu­vat koulup­sykolo­gin piiri­in. Vas­taavasti van­hem­mil­la lap­sil­la arvioin­nit tapah­tu­vat oppi­lashuol­los­sa.

Kun huoli lapsen kohdal­la on herän­nyt akti­ivi­su­u­den ja tarkkaavu­u­den häir­iöstä (AD/HD), pyy­de­tään mah­dol­lisim­man varhain psykolo­gi yksilöko­htaiseen, moni­alaiseen tapaamiseen tai vähin­tään kon­sul­toidaan psykolo­gia. Psykolo­gi arvioi lapsen kokon­ais­ti­lan­net­ta ADHD:ta selviteltäessä. Per­heen, lapsen ja nuoren oma sekä koulun haas­tat­telu ja arvioin­tia tuke­vat kyse­ly­lo­mak­keet ovat tärkeä osa kokon­ais­arvio­ta AD/HD epäi­lyn kohdal­la. Mikäli kokon­ais­arvios­sa tulee esille esim. oppimiseen tai mie­len­ter­vey­teen liit­tyviä haastei­ta, voi psykolo­gi suositel­la psykolo­gin kog­ni­ti­ivista tai tun­nepuolen arvio­ta. Psykolo­gin kog­ni­ti­iviset tutkimuk­set tehdään pääasi­as­sa koulup­sykolo­gien toimes­ta Siun sotes­sa ja per­heneu­volas­sa ollaan erikois­tut­tu las­ten ja nuorten tun­nepuolen arvioin­ti­in.

Siun sotes­sa neu­volaikäis­ten ja ja päiväko­tien yhtey­dessä esik­oulua käyvien las­ten psykolo­gia­rvioin­nit ja tutkimuk­set tehdään neu­volap­sykolo­gien toimes­ta. Neu­volap­sykolo­gin työtä tekevät Siun soten alueel­la per­heneu­volan ja las­ten kuntoutuk­sen tiimis­sä työsken­televät psykolog­it. 

Mikäli lapsen esik­oulu on koulun yhtey­dessä, voi psykolog­i­työ tul­la koulun oppi­lashuol­lon kaut­ta.

Eri­tyis­es­ti pien­ten koul­u­lais­ten kohdal­la moni­alainen, yksilöko­htainen tapaami­nen on vah­vasti suositel­tua. Ennen tapaamista psykolo­gi käy seu­raa­mas­sa oppi­laan tun­ti­työsken­te­lyä.

Moni­alaisel­la tapaamisel­la psykolo­gin kanssa voidaan yhdessä suun­nitel­la tukikeino­ja lapsen arjen tuek­si ja sopia seu­ran­nas­ta. Nämä huomiot kir­jataan osak­si hoito/kuntoutussuunnitelmaa.

Opiskeluikäisen nuoren kohdal­la hyö­dyn­netään ADHD-arvioin­nis­sa DIVA-haas­tat­telua sekä aiem­min tehtyjä tutkimuk­sia, uusia arvioi­ta tehdään tarpeen mukaan yksilöl­lis­es­ti.

Siun sotes­sa psykolo­gi voi kon­sul­toi­da las­ten­neu­rolo­gian erikoisp­sykolo­gia las­ten neu­rop­sykol­o­gisi­in haasteisi­in liit­tyvis­sä kysymyk­sis­sä, esimerkik­si jatko­tutkimusten kri­tee­rien täyt­tymis­es­tä.

Tähän tulos­sa suosi­tus yhteistyö­ta­hoille neu­volaikäis­ten las­ten ohjaamis­es­ta psykol­o­giseen arvioin­ti­in sekä Siun soten kri­teer­it koulup­sykolo­gin oppimis­tutkimuk­si­in.

__________________________________________________________________________________

Psykolo­gi voi hyö­dyn­tää tutkimuk­sis­saan mm.

• Kesky
• DIVA (opiskeluhuol­lon psykolo­gi)
• Viivi 5–15-kyselylomake
• R‑BDI ‑mielialaky­se­ly

__________________________________________________________________________________

Neu­volaikäisen psykologikon­sul­taa­tiot tapah­tu­vat Siun sotes­sa per­heneu­volan tai las­ten kun­touk­sen kaut­ta (kts. intrasta las­ten kuntoutuk­sen yksikkö).

Eri­ty­istyön­tek­i­jöi­den kon­sul­taa­tioi­ta pyy­de­tään lapsen eri­tyisen tuen tarpeisi­in.

Alueel­la on sovit­tu käytän­teet, kuin­ka esimerkik­si toim­intat­er­apeutin kon­sul­taa­tioi­ta ja lähet­teet tehdään. Toim­intat­er­apeut­tia voi kon­sul­toi­da muun muas­sa motori­ikan pul­mis­sa, ais­timusten sääte­lyn vaikeuk­sis­sa, toimin­nanoh­jauk­sen pul­mis­sa, sosi­aalisen kanssakäymisen haasteis­sa. Toim­intat­er­api­an tarkem­mat kri­teer­it, ohjeet ja yhteystiedot intrasta.

Puheter­apeut­tia kon­sul­toidaan ikä­ta­soisen kie­lenke­hi­tyk­sen pul­mis­sa, jot­ka voivat ilmetä esimerkik­si sanavarastop­u­ut­teina, kom­mu­nikaa­tio ja puheenymmärtämisen vaikeuksi­na. Puheter­api­an tarkem­mat kri­teer­it, ohjeet ja yhteystiedot intrasta.

Fys­ioter­apeutin rooli on tärkeä sil­loin, kun lapsella/nuorella ilme­nee motorisia ongelmia (köm­pe­lyyt­tä, tas­apain­on tai koor­di­naa­tion pul­maa, alentunut/kohonnut lihas­tonus) tai tuki-ja liikun­taeli­non­gelmia (kipu­ja, ylä- tai alaraa­jo­jen virheasen­to­ja, var­vaskäve­ly tms.). Fys­ioter­api­as­sa voidaan har­joit­taa liikku­mista ja edis­tää motori­ikkaa niin, että lapsi/nuori saa onnis­tu­misen tun­tei­ta ja hyviä koke­muk­sia liikun­nas­ta. Psyko­fy­y­sisel­lä fys­ioter­api­al­la voidaan aut­taa tun­nista­maan, säätelemään ja tasaa­maan vireysti­laa mm. kehol­lis­ten har­joit­tei­den avul­la.

Lääkäri selvit­tää esi­tiedot ja käy läpi tutkimus­tu­lok­set van­hempi­en kanssa. Haas­tat­telus­sa käy­dään läpi raskaus, syn­ny­tys ja varhais­vai­heet sekä siinä mah­dol­lis­es­ti olleet poikkea­mat. Lisäk­si esi­ti­etoi­hin kootaan lapsen kehi­tyk­sen vai­heet, nykyiset oireet, toim­intakyky ja päivit­täis­toimien suju­vu­us. Van­hem­mil­ta kar­toite­taan lapsen aiem­mat tutkimuk­set ja hoito­jak­sot, mut­ta selvitetään myös sukua­nam­neesi eri­tyis­es­ti oppimis­vaikeuk­sien, neu­rop­syki­a­tris­ten, psyki­a­tris­ten ja kar­di­ol­o­gis­ten sairauk­sien osalta. Per­heen nykyti­lanteesta kysytään, esimerkik­si per­heen keskinäiset suh­teet ja muu­tok­set niis­sä sekä lisäk­si ote­taan puheek­si lapsen/nuoren sekä per­heen­jäsen­ten päi­htei­denkäyt­tö. Samal­la huomioidaan van­hempi­en oma hoidon ja tuen tarve sekä ohjataan hei­dät tarvit­taes­sa palvelu­jen piiri­in. Lapsen/nuoren/perheen stres­si­ta­soon vaikut­ta­vat asi­at selvitetään, esimerkkinä trau­maat­tiset tapah­tu­mat, laimin­lyön­ti, kouluk­iusaami­nen sekä hah­motel­laan näi­den ja oirei­den ajalli­nen yhteys/järjestys.

Lääkäri selvit­tää mis­sä huoli herän­nyt lapsen/nuoren oireilus­ta, miten oireet näkyvät ja miten ne vaikut­ta­vat arjes­sa. Arvio­ta tehdessä on eri­tyis­es­ti kiin­nitet­tävä huomio­ta oireis­ton alka­misa­janko­htaan ja niiden kestoon, sil­lä oireku­va alkaa ADHD:ssa 7–12 ikävuo­teen men­nessä ja tulee olla kestänyt yli 6 kuukaut­ta.  Lisäk­si oire­i­ta on pitänyt näkyä use­am­mas­sa lapsen arjen toim­intaym­päristössä. Lapsen/nuoren saa­mat tuk­i­toimet kar­toite­taan ja miten ne ovat vaikut­ta­neet arjen toimintoihin/oireisiin sekä onko annet­tu­ja ohjei­ta nou­datet­tu.

Vas­taan­otol­la lääkäri tutkii lapsen/nuoren kli­inisen ja somaat­tisen statuk­sen sekö arvioi lapsen/nuoren käyt­täy­tymistä, mielialaa ja vuorovaiku­tus­ta saat­ta­jan kanssa. Lisäk­si arvioin­nis­sa on huomioita­va itse- ja tun­neil­maisun ikä­ta­soisu­us.

Ero­tus­di­ag­nos­ti­ikas­sa on huomioita­va, että samanaikaises­ti ADHD:n kanssa voi esi­in­tyä seu­raavia häiriöitä/sairauksia: kielelli­nen eri­ty­is­vaikeus, eri­ta­soiset oppimis­vaikeudet, kehi­tys­vam­maisu­us, autismikir­jon häir­iöt, kohtau­soireet, aivo­vam­mat ja niiden jälk­i­ti­lat, käytös‑, kiintymyssuhde‑, mieliala- ja ahdistuneisuus‑, traumaperäi­nen stressi‑, päihde‑, uni- ja psykoot­tiset häir­iöt. On kuitenkin huomioita­va, että nämä häiriöt/sairaudet voivat aiheut­taa yksinään ADHD: n liit­tyviä piirteitä lapselle/nuorelle.

Jos lapsella/nuorella on aloitet­tu tai aloite­taan lääk­i­tys, tulee arvioi­da, kuin­ka tämä vaikut­taa edel­lä mainit­tui­hin pul­mi­in.

Asi­akkaan EKG, verenku­va, ALAT ja kilpi­rauhasen toim­inta tark­iste­taan tarvit­taes­sa lab­o­ra­to­riokokein. Päi­hde­seu­la suositel­laan otet­tavak­si mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä.

On tärkeää varmis­tua, että lapselle/nuorelle/perheelle on aloitet­tu riit­tävät tuk­i­toimet, joiden arvioin­nis­sa avoimuus ja rehellisyys on vält­tämätön­tä.   

Lääkäri tekee yhteistyössä moni­alaisen tiimin ja per­heen kanssa lapselle/nuorelle hoito- ja kuntou­tus­su­un­nitel­man. Hoito- ja kuntou­tus­muodot sekä hoidon tavoit­teet val­i­taan aina yksilöl­lis­es­ti. Lisäk­si suun­nitel­maan kir­jataan aina vas­tu­uhenkilö ja seu­ran­ta­su­un­nitel­ma.

Lääke­hoidon tarkoituk­se­na on tehostaa lääk­keetön­tä hoitoa ja se on usein tarpeen vaa­timus­ta­son kas­vaes­sa esik­ouluiästä läh­tien. Lääke val­i­taan yksilöl­lis­ten tarpei­den mukaan ja se vähen­tää keskeisiä oire­i­ta ja paran­taa toim­intakykyä.

Perus­teet­to­mia tyyp­il­lisiä pelko­ja ADHD lääk­i­tyk­seen liit­tyen ovat, että lääk­i­tys aiheut­taisi riip­pu­vu­ut­ta tai muut­taisi lapsen luon­net­ta. Sen sijaan tutkimuk­sis­sa on osoitet­tu, että ADHD:n lääke­hoito vähen­tää päi­hderi­ip­pu­vu­u­den riskiä.

Kuntou­tus perus­tuu lapsen / nuoren hoi­dos­ta vas­taavas­sa yksikössä laa­dit­tuun kuntou­tus­su­un­nitel­maan ja se jär­jestetään joko KELA:n tai ter­veyskeskuk­sen kaut­ta.

KELAN tar­joamia kuntou­tus­palvelu­ja on esim. vaa­ti­va lääkin­nälli­nen kuntou­tus, johon on oikeutet­tu kun sairaus tai vam­ma aiheut­taa huo­mat­tavaa vaikeut­ta arjen toimis­sa. Vaa­ti­vana lääkin­näl­lisenä kuntoutuk­se­na voidaan myön­tää esimerkik­si eri ter­a­pi­oi­ta.

Diag­noosin aset­tamisen jäl­keen annetaan lapselle/nuorelle ja van­hem­mille psykoe­dukaa­tio­ta, jol­la tarkoite­taan koko per­heen ymmär­ryk­sen ja tiedon lisäämistä sekä ohjaus­ta saatu­un diag­noosi­in liit­tyen. Ohjauk­ses­sa huomioidaan asi­akkaan yksilöl­liset tarpeet ja toim­intakyky arjen eri ympäristöis­sä. Neu­von­nan välineinä käytetään eri­laisia esit­teitä, videoita ja verkko­sivu­ja. Siun sotes­sa hyö­dyn­netään yht­enäistä ohjauk­sen tuki-mate­ri­aalia ja lisäk­si asi­akkaille annetaan mate­ri­aali­paket­ti ADHD-diag­noosin aset­tamisen yhtey­dessä. Siun soten alueel­la jokaisen ammat­ti­laisen tulee antaa psykoe­dukaa­tio­ta ADHD diag­noosin saa­neelle lapselle/perheelle.  Näi­den lisäk­si alueel­la on psykoe­dukaa­tion tuke­na ADHD-tiedon illat puo­livu­osit­tain ADHD-diag­noosin saaneille ja ‑piirteitä omaavien las­ten van­hem­mille. Kaikille diag­noosin saaneille suositel­laan Kelan ja ADHD-liiton jär­jestämiä sopeu­tu­mis­val­men­nuskursse­ja.

Mikäli per­he tarvit­see sosi­aalio­h­jaus­ta ja neu­von­taa tai lap­siper­hep­alvelu­iden tukea, ote­taan van­hempi­en luval­la yhteys palve­lu­tarpeen arvioon/perheneuvolaan.  

Varmis­te­taan, että lapsella/nuorella/perheellä on aloitet­tu riit­tävät tuk­i­toimet.

Lääkäri tekee yhteistyössä moni­alaisen tiimin ja per­heen kanssa lapselle/nuorelle hoito- ja kuntou­tus­su­un­nitel­man. Hoito- ja kuntou­tus­muodot sekä hoidon tavoit­teet val­i­taan aina yksilöl­lis­es­ti. Lisäk­si suun­nitel­maan kir­jataan aina vas­tu­uhenkilö ja seu­ran­ta­su­un­nitel­ma.

Lääke­hoidon tarkoituk­se­na on tehostaa lääk­keetön­tä hoitoa ja se on usein tarpeen vaa­timus­ta­son kas­vaes­sa esik­ouluiästä läh­tien. Lääke val­i­taan yksilöl­lis­ten tarpei­den mukaan ja se vähen­tää keskeisiä oire­i­ta ja paran­taa toim­intakykyä. Lääke ote­taan aamuisin ruokailun yhtey­dessä.

• Lääke­hoito (käypähoito)

Ensisi­jainen valmiste

ADHD:n hoi­dos­sa on metyylifenidaat­ti, jol­la on riit­tävän pitkä vaiku­tu­sai­ka (8 tai 12 tun­tia) ja jon­ka suurin vaiku­tus on sil­loin, kun oire­i­ta on eniten (aamupäivä / iltapäivä). Metyylifenidaat­ti-valmis­teel­la voidaan pitää tauko­ja lääk­i­tyk­ses­tä ja sen vaiku­tuk­set alka­vat näkyä nopeasti. Annos­ta nos­te­taan tarpeen mukaan ja pyritään riit­tävän tehon omaavaan pien­im­pään mah­dol­liseen annok­seen. 

Tois­si­jaiset lääke­vai­h­toe­hdot

Tois­si­jais­ten lääke­vai­h­toe­hto­jen aloituk­sen yhtey­dessä kon­sul­toidaan las­ten­tau­tien, las­ten­neu­rolo­gian tai las­ten-/nuorisop­syki­a­tri­an erikois­lääkäriä lääkeko­r­vat­tavu­u­den saamisek­si. Atom­ok­seti­inin kohdal­la taukoviikot/lomaviikot eivät ole mah­dol­lisia. Lääk­keen vaiku­tus alkaa muu­ta­man viikon kulues­sa sen aloituk­ses­ta ja annos­nos­tot on tehtävä riit­tävän pitkin välein.

Lääke­hoidon sivu­vaiku­tuk­set ilmenevät usein hoidon alus­sa, mut­ta ne menevät use­al­la ohi käytön myötä. Tyyp­il­lisiä sivu­vaiku­tuk­sia ovat nukah­tamis­vaikeudet, ruoka­halun vähen­e­m­i­nen, pain­on kehi­tyk­sen muu­tok­set, pahoin­voin­ti, maha- ja pääkipu, itkuherkkyys. Toisi­naan lääk­keen vaiku­tuk­sen lop­pues­sa lap­si voi olla nor­maalia lev­ot­tomampi, jol­loin lääk­i­tys­tä arvioidaan uudelleen tilanteen mukaan. Veren­paineen ja pulssi­ta­son lievä nousu kar­dio­vasku­laaris­es­ti ter­veel­lä lapsel­la / nuorel­la ei yleen­sä ole merk­i­tyk­selli­nen. Mikäli lapsel­la on rak­en­teelli­nen sydän­vi­ka tai suvus­sa esi­in­tyy perin­nöl­listä sydän/rytmihäiriösairautta, suositel­laan ekg:n ottoa ja kar­di­olo­gin kon­sul­taa­tio­ta ennen lääke­hoidon aloi­tus­ta.

Lääkäri tekee yhteistyössä moni­alaisen tiimin kanssa lapselle/nuorelle hoito- ja kuntou­tus­su­un­nitel­man ja aloit­taa tarvit­taes­sa lääke­hoidon.

Oleel­lista on kokon­ais­ti­lanteen huolelli­nen selvit­te­ly ja per­heen tukem­i­nen arjes­sa alus­ta läh­tien tarvit­ta­van moni­alais­es­ti. Hoito- ja kuntou­tus­su­un­nitel­ma tehdään aina yhdessä per­heen kanssa ja tarvit­ta­vat hoito- ja kuntou­tus­muodot val­i­taan yksilöl­lis­es­ti, lisäk­si sovi­taan sen tavoit­teista ja seu­ran­nas­ta sekä kir­jataan vas­tu­uhenkilö. Lapsen hoito- ja kuntou­tus­su­un­nitel­ma kir­jataan käyn­titek­stin Suun­nitel­ma-kohtaan. Mah­dol­lisuuk­sien mukaan tek­stin voi tulostaa mukaan huolta­jalle tai tek­stin voi ohja­ta kat­so­maan Omakan­nas­ta.

Kuntou­tus perus­tuu lapsen / nuoren hoi­dos­ta vas­taavas­sa yksikössä laa­dit­tuun kuntou­tus­su­un­nitel­maan ja se jär­jestetään joko KELA:n tai ter­veyskeskuk­sen kaut­ta.

KELA:n tar­joamia kuntou­tus­palvelu­ja on esim. vaa­ti­va lääkin­nälli­nen kuntou­tus, johon on oikeutet­tu kun sairaus tai vam­ma aiheut­taa huo­mat­tavaa vaikeut­ta arjen toimis­sa. Vaa­ti­vana lääkin­näl­lisenä kuntoutuk­se­na voidaan myön­tää esimerkik­si eri ter­a­pi­oi­ta.  

Seu­ran­nan syy (vuosikontrolli/välikontrolli/annosnosto, jne.) kir­jataan poti­lasti­eto­jär­jestelmän käyn­nin otsikok­si.

• Onko lääke käytössä, mikä ja miten (arkipäivät, viikon­lop­ut, jne).
• Hyödyt/Haitat
• Lapsen/nuoren ajanko­htaiset ja mieltä askar­rut­ta­vat asi­at (esim. kaverisuh­teet)
• Lapsen ja van­hempi­en väli­nen vuorovaiku­tus, per­heen arjen suju­mi­nen
• Paino, pitu­us
• Veren­paine, syke
• Nukku­mi­nen, ruokailut, mieliala, päi­htei­den käytön nykyti­lanne
• Koulun suju­mi­nen
• Onko koulun tuk­i­toimet riit­tävät? (ped­a­gogi­nen, oppi­lashuolto, jne.)
• Lapsen, nuoren ja per­heen toiveet jatkon suh­teen
• Poti­lasti­eto­jär­jestelmään merk­itään diag­noosi
• Tiedok­si lääkärille, joka arvioi jatkoseu­ran­to­jen toteut­tamisen (esim. puhe­lin-/etäy­hteys (th/lääkäri), ter­vey­den­hoita­jan kon­trol­lit, lääkärin vas­taan­otot).

Ennen käyn­tiä vas­taan­otol­la ter­vey­den­hoita­ja pyytää:

• Van­hem­mat täyt­tävät ADHD-RS- oireky­se­lyt (use­an huolta­jan per­heessä, kaik­ki voivat täyt­tää oman lomak­keen) ja arjen kar­toi­tus­lo­mak­keen pdf (lomake alla)
  • 2 opet­ta­jaa täyt­tää ADHD – RS oireky­se­lyn (pienem­mil­lä oppi­lail­la esim. luokanopet­ta­ja ja eri­ty­isopet­ta­ja) ja avoimen lomak­keen (luokanopet­ta­ja, lomake alla)
  • Kir­jaa ADHD-RS lomak­keesta (tulk­in­tao­hje, käypähoito)
    • Tarkkaavu­us­pis­teet (esim. 15/27) sekä usein/hyvin usein sarak­keesta lukumäärä (esim. 5/9)
    • Yli­ak­ti­ivi­su­us-impul­si­ivi­su­us­pis­teet (esim. 12/27) sekä usein/hyvin usein sarak­keesta lukumäärä (esim. 8/9)
    • Kyselystä las­ke­taan kokon­aispis­temäärä, jon­ka mak­si­mi 54.
  • ADHD- RS lomake pdf (terveysportti.fi)

Ks. edel­lä seu­ran­takäyn­nin muis­tilista, huomioi ne käyn­nil­lä. Onko lapsella/nuorella/perheellä menos­sa kuntoutusta/tukitoimia tai jonot­taako hän niihin pääsyä? Jos kuntoutusjakso/tuki menos­sa, pyy­de­tään palaut­teet toim­i­joil­ta lääkärikäyn­tiä varten. Onko lapsen/perheen saa­mat etu­udet ajan­ta­saiset?

Lääkäri tarkas­taa tutkimus­tu­lok­set oman vas­taan­oton yhtey­dessä.

Vuosikon­trol­lien yhtey­dessä kiin­nitetään huomio­ta nuoren muut­tuvan elämän­ti­lanteen tuomi­in kysymyk­si­in. Nämä voivat liit­tyä muun muas­sa ammat­in­val­in­taan, palveluskelpoisu­u­teen tai ajoter­vey­teen.

Hoita­m­a­ton ADHD on yhtey­dessä heikom­paan suo­ri­u­tu­miseen opin­nois­sa ja työelämässä. On kuitenkin huomioita­va, että nykypäivän kuntoutuk­sen ja tuen avul­la ennuste on parem­pi. Jokaisen nuoren kohdal­la opiskelusu­un­taus­ta on arvioita­va yksilöl­lis­es­ti ja siinä on huomioita­va oirei­den vaikeusaste, kog­ni­ti­ivi­nen ja muu kyvykkyys sekä samanaikais­sairas­tavu­us.

ADHD diag­noosin saanut nuori tarvit­see aina lääkärin­lausun­non ajoter­vey­destään (lisätiedot lääkärin tietokan­nas­ta). Tarpeen mukaan on mah­dol­lista myös hakea piden­net­tyä vas­tau­saikaa teo­ri­ako­keelle. ADHD on este esimerkik­si liiken­ne­len­täjän ja raidekul­jet­ta­jan ammat­ti­in (Traficom.fi).

• Ajoter­veys (käypähoito.fi)
• Trafi­com (traficom.fi)
• Asioin­ti Trafi­com (traficom.fi)
  

ADHD ei lähtöko­htais­es­ti ole este varus­mies­palvelun suorit­tamiselle. Palveluskelpoisu­ut­ta arvioitaes­sa on huomioita­va ADHD:n oireku­va, sil­lä lievästi oireil­e­vat pystyvät usein suorit­ta­maan varus­mies­palveluk­sen nor­maal­isti. Mikäli oireku­va on selkeästi toim­intakykyä alen­ta­va tai jatku­vaa lääk­i­tys­tä vaa­ti­va suositel­laan vapau­tus­ta rauhana­jan palveluk­ses­ta (C‑lk).

• Duodec­im (ter­veysport­ti)
• Puo­lus­tusvoimat (puolustusvoimat.fi)
• Lääkärin­lausun­to-ohje psyki­a­tri­sista ter­veystiedoista (puolustusvoimat.fi)

Erikois­sairaan­hoi­dos­sa tehdään tarvit­ta­vat ero­tus­di­ag­nos­tiset selvit­te­lyt ja niihin kuu­lu­vat lisä­tutkimuk­set. Sinne kuu­luu myös vaa­tivien lääke­hoito­jen aloit­ta­mi­nen, vaa­ti­van hoidon ja kuntoutuk­sen suun­nit­telu sekä jatko­hoi­dos­ta ja ‑seu­ran­nas­ta sopimi­nen. Erikois­sairaan­hoito huole­htii riit­tävästä alueel­lis­es­ta koulu­tuk­ses­ta. Siun soten las­ten­neu­rolo­gial­la toimii polik­linikka ja päivä­sairaala, jos­sa toteutetaan muu­ta­man päivän kestävät tutkimus­jak­sot, joiden tavoit­teena on lapsen kehi­tys­ta­son arvioimi­nen ja kuntou­tus­su­un­nitel­man laa­timi­nen. Las­ten­neu­rolo­gian asi­akkaat ovat alle 16-vuo­ti­ai­ta.

Siir­ry kohtaan kuntou­tus­su­un­nitel­man laa­timi­nen

Siun sotes­sa tavoit­teena on, että perus­ta­sol­la alueit­tain toimii ADHD:hen pere­htyneitä lääkäre­itä, joi­ta voi kon­sul­toi­da lapsen/nuoren ADHD-diag­nos­ti­ikas­ta ja hoi­dos­ta. Hei­dän yhteysti­eto­jaan voi kysyä oma­l­ta ter­veysase­mal­ta.

Erikois­sairaan­hoi­dos­ta las­tenpsyki­a­tri­aa tai nuorisop­syki­a­tri­aa kan­nat­taa ensisi­jais­es­ti kon­sul­toi­da, jos lapsella/nuorella on käytöspul­mia kotona enem­män kuin koulus­sa, hänel­lä on päi­hdeprob­lemati­ikkaa tai psyykkistä oireilua. Lisäk­si lähete erikois­sairaan­hoitoon on tarpeen, mikäli peruster­vey­den­huol­lon hoito- ja kuntou­tus­toimet ovat olleet riit­tämät­tömät kon­sul­taa­tiotues­ta huoli­mat­ta. Las­tenpsyki­a­tri­al­la hoide­taan alle 14-vuo­ti­ai­ta ja vas­taavasti nuorisop­syki­a­tri­al­la hoide­taan yli 14-vuo­ti­aat.

Nuorisop­syki­a­tri­an polik­linikan sih­teer­ille voi jät­tää soit­topy­yn­nön kon­sul­taa­tios­ta mut­ta myös paperikon­sul­taa­tiot ovat mah­dol­lisia.

Las­ten­neu­rolo­giaa voi kon­sul­toi­da puhe­lim­itse, esim. soit­ta­mal­la suo­raan yksikön neu­rologille tai jät­tämäl­lä soit­topy­yn­nön polik­linikan sih­teer­ille. Las­ten­neu­rolo­gial­la ei ole käytössä eril­listä kon­sul­taa­tion­u­meroa. Lisäk­si on mah­dol­lista tehdä kir­jalli­nen kon­sul­taa­tiopy­yn­tö.  

Siun sotes­sa on mah­dol­lista kon­sul­toi­da mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­ta epäiltäessä alle 18-vuo­ti­aal­la päi­hdeon­gel­maa.

Kon­sul­taa­tios­sa hoito­vas­tuu ei siir­ry.

Mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palve­lut, hoitoko­or­di­naat­tori

• Hoitoon­pääsy (siunsote.fi)

Erikois­sairaan­hoidon kon­sul­taa­tiot ammat­ti­laisille löy­tyvät intrasta

• Las­ten­neu­rolo­gia
• Las­tenpsyki­a­tria
• Nuorisop­syki­a­tri­an polik­linikka

Las­ten­neu­rolo­gia

• alle kouluikäisen ADHD / ADD epäi­ly
• kouluikäisen kom­plisoitunut ADHD/ADD
• vaikea kehi­tyk­selli­nen kieli­häir­iö
• vaikea luki/hahmotushäiriö
• laa­ja-alaiset kehi­tyshäir­iöt
• kehi­tys­vam­maepäi­ly
• kehi­tys pysähtyy / taan­tuu
• kohtauk­sel­liset oireet
• alle kouluikäisen autismikir­jon häir­iö
• Touret­ten oirey­htymän epäi­ly
• aivoin­fark­ti, ‑vam­ma, ‑veren­vuo­to, ‑kas­vain
• ADHD + alle 32 raskausvi­ikol­la syn­tyneen lapsen seu­ran­ta
• CP-lapset
• lihas­sairaudet
• etenevät neu­rometaboliset sairaudet

LAPSY / NUOPSY

• Oireku­vas­sa psyykki­nen oireilu (käyt­täy­tymis- tai aggres­sio-ongel­mat) on vaikea-asteista
• Kotikäyt­täy­tymi­nen on koulukäyt­täy­tymistä ongel­mallisem­paa
• Liitän­näis­masen­nuk­sen epäi­ly, ahdis­tushäir­iötä tai mukana on päi­hdekäyt­töä

SISÄLTÖ

• Yleis­ten läheteo­hjei­den lisäk­si tiedot
• Esi­tiedot
  • varhais­vai­heet ja nlaseu­ran­ta (kehi­tyk­sen virstan­pylväät)
  • kasvu­tiedot
  • koulu­tarkas­tuk­set
  • muut sairaudet
  • näkö ja kuu­lo
• Per­he
  • biol. van­hempi­en sairaudet
  • biol. van­hempi­en koulu­tus
  • biol. sis­aruk­set; koulunkäyn­ti, pitkäaikais­sairaudet
  • per­heen rakenne ja toim­intakyky
• Nyky­sairaus
  • oirei­den kehit­tymi­nen ikäkausi­na
  • tiedot lapsen aikaisem­mista tuk­i­toimista ja hoitopaikoista
  • päiväkoti- ja koulu­tiedot
  • mah­dolli­nen aiem­pi lääke­hoito
  • lapsen / nuoren nyky­on­gel­mat ja suo­ri­u­tu­mi­nen arkiru­ti­ineista
• Huolelli­nen somaat­ti­nen ja neu­rologi­nen sta­tus
• Merk­itään yksikkö, jonne tieto lapsen jatko­hoi­dos­ta tulee toimit­taa sekä mah­dolli­nen yhteyshenkilö

LIITTEET (sovel­tuvin osin)

• psykolo­gin tutkimus­palaute (yli 4‑vuotiailta)
• TT arvio
• PT, äidinkie­len / suomen kie­len taito­jen arvio
• päivähoidon/ opet­ta­jan kir­jalli­nen kuvaus laps­es­ta
• opet­ta­jan ja van­hempi­en täyt­tämät tarkkavaisu­ushäir­iöky­se­ly­lo­makkei­den pis­teet / lomakkei­den skan­naus

Hoito­vas­tu­un siir­to tulee tapah­tua saat­taen ja erikois­sairaan­hoito kan­nat­telee tarvit­taes­sa niin pitkään, että jatkokon­tak­ti on tavoitet­tu. Nuorisop­syki­a­tri­al­la on mah­dol­lisu­us siir­topalaveri­in jatko­hoidon varmis­tamisek­si.

Siir­toepikri­isin tulee sisältää jatko­hoidon kannal­ta oleel­liset tiedot:

• diag­noosi
• tutkimus­tu­lok­set
• kli­ini­nen tilanne
• lääk­i­tyk­sen ja psykososi­aalisen hoidon hoito­vaste
• tieto kir­joite­tu­ista lausun­noista, esim. B‑lausunto tehty 2/2022
• hoito- ja kuntou­tus­su­un­nitel­ma, jos­ta käy ilmi jatko­hoidon tavoit­teet, tuk­i­toimet, seu­ran­ta­su­un­nitel­ma ja seu­ran­tata­ho
• tieto, mil­loin kuntou­tus­su­un­nitel­ma tulee tark­istaa sekä ohje uuteen yhtey­de­not­toon
• nuoren asi­akkaan kohdal­la kan­nan­ot­to palveluskelpoisu­u­teen, ajokykyyn ja ammat­in­val­in­taan vaikut­tavi­in tek­i­jöi­hin.

Epikriisin/yhteenvedon jakelun on olta­va riit­tävän laa­ja. Se toimite­taan per­heelle koti­in ja lisäk­si Siun sotes­sa on sovit­tu, että epikri­isi jae­taan sähköis­es­ti neuvola/koulu/opiskeluterveydenhuollon sanomakan­sioon koti­paikkakun­nan mukaan sekä lisäk­si jatko­hoi­dos­ta vas­taavalle, mut­ta myös lähet­täneelle lääkärille.
Siun sotes­sa neuvola/koulu/opiskeluterveydenhuollossa on sovit­tu vas­tu­u­työn­tek­i­jät, jot­ka purka­vat alueen­sa sähköisen sanomakan­sion.  On myös huomioita­va, että tarvit­taes­sa epikri­isi lähetetään muille lapsen/nuoren jatko­hoi­dos­ta vas­taav­ille tahoille, esim. per­heneu­vola, koulu, varhaiskas­va­tus, toim­intat­er­apia.

Lisäk­si hoito­vas­tu­un siir­to­vai­heessa ohjeis­te­taan per­he otta­maan yhteyt­tä itse jatko­hoi­dos­ta vas­taavaan yksikköön heti epikriisin/vastaavan yhteenve­don erikois­sairaan­hoi­dos­ta saat­u­aan. Näin saadaan varmis­tet­tua tiedon nopea siir­tymi­nen paikas­ta toiseen.