Lasten ja nuorten ADHD hoito- ja palveluketju

• Arki toi­mi­maan ‑opas pdf (adhd-liitto.fi)
  • Arki toi­mi­maan ‑opas pdf (venä­jän­kie­li)
• Mei­dän per­heen hyvin­voin­ti­kurs­si (neuvokasperhe.fi)
• Taran tari­na — Mie­li ry:n jul­kai­se­mia ani­maa­tio­har­joi­tuk­sia lap­sen kehon ja mie­len vah­vis­ta­mi­seen (mieli.fi)
• Kan­nus­ta­van kas­va­tuk­sen verk­ko­kurs­si — kan­nus­ta­van kas­va­tuk­sen peri­aat­teet ja vink­ke­jä lap­sen kans­sa toi­mi­mi­seen (hyväkysymys.fi)
• Lap­si­per­hei­den hyvin­voin­ti­val­men­nus — Omao­lon val­men­nus vah­vis­ta­maan lap­sen ja van­hem­man vuo­ro­vai­ku­tus­ta (omaolo.fi)
• Mind­ful­nes ‑har­joi­tuk­sia (mieli.fi)*

* Uusim­pien tut­ki­mus­ten mukaan mind­ful­ness-ryh­mäin­ter­ven­tiot vähen­tä­vät las­ten ja nuor­ten ADHD:n ydin­oi­rei­ta. Nämä inter­ven­tiot anta­vat perus­val­miu­det tie­toi­suus­tai­to­jen sään­nöl­li­seen har­joit­te­luun. Kun tie­toi­suus­tai­to­ja har­joi­tel­laan lap­suu­des­ta läh­tien sään­nöl­li­ses­ti, ne vai­kut­ta­vat myön­tei­ses­ti tark­kaa­vuut­ta ja toi­min­na­noh­jaus­ta sää­te­le­vien her­mo­verk­ko­jen kehi­tyk­seen. Las­ten koh­dal­la tie­toi­suus­tai­to­jen har­joit­te­lun on tut­ki­muk­sis­sa osoi­tet­tu ole­van erit­täin hyö­dyl­lis­tä ja oirei­ta vähen­tä­vää, nuor­ten koh­dal­la vas­taa­va tut­ki­mus­näyt­tö on koh­ta­lais­ta.

• Tukea van­hem­muu­teen (mll.fi)
• Riit­tä­vä uni (mll.fi)
• Moni­puo­li­nen ravin­to (mll.fi)
• Ener­gia­juo­mien suo­si­tuk­set (thl.fi)
• Peli- ja ruu­tua­jat (mll.fi)
  • Digi­pe­li­ra­ja­ton (digipelirajton.fi)
  • Peli­tu­ki (pelituki.fi)
• Lii­kun­ta las­ten ja nuor­ten ADHD:n hoi­dos­sa (käypähoito.fi): 6–10 vii­kon kes­toi­nen sään­nöl­li­nen aero­bi­nen lii­kun­ta­har­joit­te­lu saat­taa vähen­tää ADHD:n kes­kei­siä oirei­ta lap­sil­la ja nuo­ril­la.
• Var­hais­vuo­sien fyy­si­sen aktii­vi­suu­den suo­si­tuk­set, Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö 2016 pdf (valtioneuvosto.fi)
• Neu­vo­kas ‑per­he (neuvokasperhe.fi)

Arjen rutii­nit, sään­nöl­li­syys, joh­don­mu­kai­suus ja enna­koin­ti hel­pot­ta­vat ja aut­ta­vat nep­sy-piir­tei­sen lap­sen toi­min­taa eri kehi­ty­sym­pä­ris­töis­sä. Var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ja kou­luil­la lap­sen toi­min­taa arvioi­daan arjes­sa päi­vit­täin ja tär­ke­ää on siel­lä oppia tun­nis­ta­maan var­hai­sen tuen tar­peet, joka tapah­tuu par­hai­ten yhteis­työs­sä var­hais­kas­va­tuk­sen opettajien/erityisopettajien, opet­ta­jien ja muun hen­ki­lö­kun­nan toi­mes­ta.

Lisäk­si PTH:n rutii­ni­seu­ran­nois­sa (las­ten­neu­vo­la, kou­lu­ter­vey­den­huol­to ja opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­to) havain­noi­daan ja arvioi­daan mah­dol­li­set kehi­tyk­sel­li­set vii­veet tai neu­rop­sy­kiat­ri­set oireet jokai­sen tar­kas­tuk­sen yhtey­des­sä. Eri­tyi­ses­ti huo­mio­ta tulee kiin­nit­tää lap­sen kuu­loon ja näköön.

Kun havai­taan pul­mia lap­sen kehi­tyk­seen liit­tyen tai arjes­sa ilme­nee tuen/vinkkien tar­vet­ta esim. lap­sen tai­to­jen kehit­ty­mi­ses­sä, suo­si­tel­laan kon­sul­toi­maan mah­dol­li­sim­man var­hain Siun soten eri­tyis­työn­te­ki­jöi­tä (esim. toi­min­ta­te­ra­pia, puhe­te­ra­pia).

Arjen kar­toi­tus ‑loma­ket­ta (alla tulos­tet­ta­vis­sa) suo­si­tel­laan käy­tet­tä­väk­si aina­kin ker­ran ennen diag­no­soin­tia. Sii­tä kir­ja­taan poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mään kes­kei­set asiat ker­to­mus­teks­tiin ja ydin­ta­voit­teet suun­ni­tel­ma ‑otsi­kon alle. Loma­ket­ta voi tar­vit­taes­sa hyö­dyn­tää myös muis­sa lap­sen, nuo­ren ja per­heen pal­ve­luis­sa.

Monia­lai­ses­sa yhteis­työs­sä on tär­ke­ää huo­mioi­da tie­don siir­ty­mi­nen asiak­kai­den luval­la työn­te­ki­jäl­tä toi­sel­le, huo­mioi­den esi­mer­kik­si kou­lus­ta toi­seen siir­ty­mi­nen, alu­eel­ta toi­sel­le muut­ta­mi­nen. Oikea-aikai­nen tuki voi rat­kai­se­vas­ti hel­pot­taa lap­sen, nuo­ren ja hänen lähiym­pä­ris­tön­sä elä­mää ja ennal­taeh­käis­tä ongel­mien ja nega­tii­vi­sen kier­teen syn­tyä. Tuel­la tar­koi­te­taan täs­sä yhtey­des­sä toi­min­taa, jon­ka avul­la van­hem­mat ja eri ammat­ti­lai­set edis­tä­vät lap­sen ja nuo­ren kehi­tys­tä.

Riit­tä­vä uni, sään­nöl­li­nen ja ter­veel­li­nen ate­ria­ryt­mi, riit­tä­vä ulkoi­lu ja lii­kun­ta sekä aikui­sen läs­nä­olo ja oikea-aikai­nen posi­tii­vi­nen palau­te ovat jokai­sen lap­sen hyvin­voin­nin ja ter­veen kehi­tyk­sen poh­ja­na.  Eri­lai­sis­ta ruo­ka­va­liois­ta tai lisä­ra­vin­teis­ta ei ole osoi­tet­tu ole­van hyö­tyä ADHD:n hoi­dos­sa. Kai­kil­le ADHD-piir­tei­tä omaa­vil­le lap­sil­le ja hei­dän per­heil­leen löy­tyy toi­mi­via arjen vink­ke­jä Arki toi­mi­maan-oppaas­ta (adhd-liitto.fi).

Kun huo­li lap­sen koh­dal­la on herän­nyt aktii­vi­suu­den ja tark­kaa­vuu­den häi­riös­tä (ADHD) TEHDÄÄN arjen laa­ja alai­nen­nen sel­vi­tys ja ohjel­moi­daan tar­vit­ta­vat tuki­toi­met sekä arvioi­daan nii­den vai­ku­tus riit­tä­vän pit­kän seu­ran­ta-ajan jäl­keen. Mikä­li tuki­toi­mien apu ei ole riit­tä­vä pyy­de­tään psy­ko­lo­gin kon­sul­taa­tio­ta. Psy­ko­lo­gi arvioi lap­sen koko­nais­ti­lan­net­ta ADHD:ta sel­vi­tel­täes­sä. Per­heen, lap­sen ja nuo­ren oma sekä kou­lun haas­tat­te­lu ja arvioin­tia tuke­vat kyse­ly­lo­mak­keet ovat tär­keä osa koko­nai­sar­vio­ta ADHD epäi­lyn koh­dal­la.

Siun sotes­sa neu­vo­lai­käis­ten ja päi­vä­ko­tien yhtey­des­sä esi­kou­lua käy­vien las­ten psy­ko­lo­gia arvioin­nit ja tut­ki­muk­set teh­dään las­ten kun­tou­tuk­sen yksi­kös­sä. Esi­kou­lun olles­sa kou­lun yhtey­des­sä lap­set kuu­lu­vat kou­lup­sy­ko­lo­gin pii­riin. Vas­taa­vas­ti van­hem­mil­la lap­sil­la arvioin­nit tapah­tu­vat oppi­las­huol­los­sa.

Las­ten kun­tou­tus­tar­peen arvio tapah­tuu las­ten kun­tou­tuk­sen yksi­kös­sä ja tera­pia­pal­ve­luis­sa, jon­ne lähet­teen tekee las­ten­neu­vo­lan ter­vey­den­hoi­ta­ja.

Toi­min­ta­te­ra­peut­tia voi kon­sul­toi­da muun muas­sa moto­rii­kan pul­mis­sa, ais­ti­mus­ten sää­te­lyn vai­keuk­sis­sa, toi­min­na­noh­jauk­sen pul­mis­sa, sosi­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen haas­teis­sa. Toi­min­ta­te­ra­pian tar­kem­mat kri­tee­rit, ohjeet ja yhteys­tie­dot int­ras­ta.

Puhe­te­ra­peut­tia kon­sul­toi­daan ikä­ta­soi­sen kie­len­ke­hi­tyk­sen pul­mis­sa, jot­ka voi­vat ilme­tä esi­mer­kik­si sana­va­ras­to­puut­tei­na, kom­mu­ni­kaa­tio ja puhee­nym­mär­tä­mi­sen vai­keuk­si­na. Puhe­te­ra­pian tar­kem­mat kri­tee­rit, ohjeet ja yhteys­tie­dot int­ras­ta.

Fysio­te­ra­peu­tin roo­li on tär­keä sil­loin, kun lapsella/nuorella ilme­nee moto­ri­sia ongel­mia (köm­pe­lyyt­tä, tasa­pai­non tai koor­di­naa­tion pul­maa, alentunut/kohonnut lihas­to­nus) tai tuki-ja lii­kun­tae­li­non­gel­mia (kipu­ja, ylä- tai ala­raa­jo­jen vir­hea­sen­to­ja, var­vas­kä­ve­ly tms.). Fysio­te­ra­pias­sa voi­daan har­joit­taa liik­ku­mis­ta ja edis­tää moto­riik­kaa niin, että lapsi/nuori saa onnis­tu­mi­sen tun­tei­ta ja hyviä koke­muk­sia lii­kun­nas­ta. Psy­ko­fyy­si­sel­lä fysio­te­ra­pial­la voi­daan aut­taa tun­nis­ta­maan, sää­te­le­mään ja tasaa­maan vireys­ti­laa mm. kehol­lis­ten har­joit­tei­den avul­la.

Kun huo­li lap­sen koh­dal­la on herän­nyt aktii­vi­suu­den ja tark­kaa­vuu­den häi­riös­tä (ADHD) TEHDÄÄN arjen laa­ja alai­nen­nen sel­vi­tys ja ohjel­moi­daan tar­vit­ta­vat tuki­toi­met sekä arvioi­daan nii­den vai­ku­tus riit­tä­vän pit­kän seu­ran­ta-ajan jäl­keen. Mikä­li tuki­toi­mien apu ei ole riit­tä­vä pyy­de­tään psy­ko­lo­gin kon­sul­taa­tio­ta. Psy­ko­lo­gi arvioi lap­sen koko­nais­ti­lan­net­ta ADHD:ta sel­vi­tel­täes­sä. Per­heen, lap­sen ja nuo­ren oma sekä kou­lun haas­tat­te­lu ja arvioin­tia tuke­vat kyse­ly­lo­mak­keet ovat tär­keä osa koko­nai­sar­vio­ta AD/HD epäi­lyn koh­dal­la. Mikä­li koko­nai­sar­vios­sa tulee esil­le esim. oppi­mi­seen tai mie­len­ter­vey­teen liit­ty­viä haas­tei­ta, voi psy­ko­lo­gi suo­si­tel­la psy­ko­lo­gin kog­ni­tii­vis­ta tai tun­ne­puo­len arvio­ta. Psy­ko­lo­gin kog­ni­tii­vi­set tut­ki­muk­set teh­dään pää­asias­sa kou­lup­sy­ko­lo­gien toi­mes­ta Siun sotes­sa ja per­he­neu­vo­las­sa ollaan eri­kois­tut­tu las­ten ja nuor­ten tun­ne­puo­len arvioin­tiin.

Siun sotes­sa neu­vo­lai­käis­ten ja päi­vä­ko­tien yhtey­des­sä esi­kou­lua käy­vien las­ten psy­ko­lo­gia arvioin­nit ja tut­ki­muk­set teh­dään las­ten kun­tou­tuk­sen yksi­kös­sä. Neu­vo­lap­sy­ko­lo­gin työ­tä teke­vät Siun soten alu­eel­la per­he­neu­vo­lan ja las­ten kun­tou­tuk­sen tii­mis­sä työs­ken­te­le­vät psy­ko­lo­git. 

Mikä­li lap­sen esi­kou­lu on kou­lun yhtey­des­sä, voi psy­ko­lo­gi­työ tul­la kou­lun oppi­las­huol­lon kaut­ta.

Eri­tyi­ses­ti pien­ten kou­lu­lais­ten koh­dal­la monia­lai­nen, yksi­lö­koh­tai­nen tapaa­mi­nen on vah­vas­ti suo­si­tel­tua. Ennen tapaa­mis­ta psy­ko­lo­gi käy seu­raa­mas­sa oppi­laan tun­ti­työs­ken­te­lyä.

Monia­lai­sel­la tapaa­mi­sel­la psy­ko­lo­gin kans­sa voi­daan yhdes­sä suun­ni­tel­la tuki­kei­no­ja lap­sen arjen tuek­si ja sopia seu­ran­nas­ta. Nämä huo­miot kir­ja­taan osak­si hoito/kuntoutussuunnitelmaa.

Opis­ke­lui­käi­sen nuo­ren koh­dal­la hyö­dyn­ne­tään ADHD-arvioin­nis­sa DIVA-haas­tat­te­lua sekä aiem­min teh­ty­jä tut­ki­muk­sia, uusia arvioi­ta teh­dään tar­peen mukaan yksi­löl­li­ses­ti.

Siun sotes­sa psy­ko­lo­gi voi kon­sul­toi­da las­ten kun­tou­tuk­sen neu­rop­sy­ko­lo­ge­ja las­ten neu­rop­sy­ko­lo­gi­siin haas­tei­siin liit­ty­vis­sä kysy­myk­sis­sä, esi­mer­kik­si jat­ko­tut­ki­mus­ten kri­tee­rien täyt­ty­mi­ses­tä.

__________________________________________________________________________________

Psy­ko­lo­gi voi hyö­dyn­tää tut­ki­muk­sis­saan mm.

• Kes­ky
• DIVA (opis­ke­lu­huol­lon psy­ko­lo­gi)
• Vii­vi 5–15-kyselylomake
• R‑BDI ‑mie­lia­la­ky­se­ly

__________________________________________________________________________________

Neu­vo­lai­käi­sen psy­ko­lo­gi­kon­sul­taa­tiot tapah­tu­vat Siun sotes­sa per­he­neu­vo­lan tai las­ten kun­touk­sen kaut­ta (kts. int­ras­ta las­ten kun­tou­tuk­sen yksik­kö).

Lää­kä­ri sel­vit­tää esi­tie­dot ja käy läpi tut­ki­mus­tu­lok­set van­hem­pien kans­sa. Haas­tat­te­lus­sa käy­dään läpi ras­kaus, syn­ny­tys ja var­hais­vai­heet sekä sii­nä mah­dol­li­ses­ti olleet poik­kea­mat. Lisäk­si esi­tie­toi­hin koo­taan lap­sen kehi­tyk­sen vai­heet, nykyi­set oireet, toi­min­ta­ky­ky ja päi­vit­täis­toi­mien suju­vuus. Van­hem­mil­ta kar­toi­te­taan lap­sen aiem­mat tut­ki­muk­set ja hoi­to­jak­sot, mut­ta sel­vi­te­tään myös sukua­nam­nee­si eri­tyi­ses­ti oppi­mis­vai­keuk­sien, neu­rop­sy­kiat­ris­ten, psy­kiat­ris­ten ja kar­dio­lo­gis­ten sai­rauk­sien osal­ta. Per­heen nyky­ti­lan­tees­ta kysy­tään, esi­mer­kik­si per­heen kes­ki­näi­set suh­teet ja muu­tok­set niis­sä sekä lisäk­si ote­taan puheek­si lapsen/nuoren sekä per­heen­jä­sen­ten päih­tei­den­käyt­tö. Samal­la huo­mioi­daan van­hem­pien oma hoi­don ja tuen tar­ve sekä ohja­taan hei­dät tar­vit­taes­sa pal­ve­lu­jen pii­riin. Lapsen/nuoren/perheen stres­si­ta­soon vai­kut­ta­vat asiat sel­vi­te­tään, esi­merk­ki­nä trau­maat­ti­set tapah­tu­mat, lai­min­lyön­ti, kou­lu­kiusaa­mi­nen sekä hah­mo­tel­laan näi­den ja oirei­den ajal­li­nen yhteys/järjestys.

Lää­kä­ri sel­vit­tää mis­sä huo­li herän­nyt lapsen/nuoren oirei­lus­ta, miten oireet näky­vät ja miten ne vai­kut­ta­vat arjes­sa. Arvio­ta teh­des­sä on eri­tyi­ses­ti kiin­ni­tet­tä­vä huo­mio­ta oireis­ton alka­mi­sa­jan­koh­taan ja nii­den kes­toon, sil­lä oire­ku­va alkaa ADHD:ssa 7–12 ikä­vuo­teen men­nes­sä ja tulee olla kes­tä­nyt yli 6 kuu­kaut­ta.  Lisäk­si oirei­ta on pitä­nyt näkyä useam­mas­sa lap­sen arjen toi­min­taym­pä­ris­tös­sä. Lapsen/nuoren saa­mat tuki­toi­met kar­toi­te­taan ja miten ne ovat vai­kut­ta­neet arjen toimintoihin/oireisiin sekä onko annet­tu­ja ohjei­ta nou­da­tet­tu.

Vas­taa­no­tol­la lää­kä­ri tut­kii lapsen/nuoren klii­ni­sen ja somaat­ti­sen sta­tuk­sen sekö arvioi lapsen/nuoren käyt­täy­ty­mis­tä, mie­lia­laa ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta saat­ta­jan kans­sa. Lisäk­si arvioin­nis­sa on huo­mioi­ta­va itse- ja tun­neil­mai­sun ikä­ta­soi­suus.

Ero­tus­diag­nos­tii­kas­sa on huo­mioi­ta­va, että saman­ai­kai­ses­ti ADHD:n kans­sa voi esiin­tyä seu­raa­via häiriöitä/sairauksia: kie­lel­li­nen eri­tyis­vai­keus, eri­ta­soi­set oppi­mis­vai­keu­det, kehi­tys­vam­mai­suus, autis­mi­kir­jon häi­riöt, koh­tausoi­reet, aivo­vam­mat ja nii­den jäl­ki­ti­lat, käytös‑, kiintymyssuhde‑, mie­lia­la- ja ahdistuneisuus‑, trau­ma­pe­räi­nen stressi‑, päihde‑, uni- ja psy­koot­ti­set häi­riöt. On kui­ten­kin huo­mioi­ta­va, että nämä häiriöt/sairaudet voi­vat aiheut­taa yksi­nään ADHD: n liit­ty­viä piir­tei­tä lapselle/nuorelle.

Jos lapsella/nuorella on aloi­tet­tu tai aloi­te­taan lää­ki­tys, tulee arvioi­da, kuin­ka tämä vai­kut­taa edel­lä mai­nit­tui­hin pul­miin.

Asiak­kaan EKG, veren­ku­va, ALAT ja kil­pi­rau­ha­sen toi­min­ta tar­kis­te­taan tar­vit­taes­sa labo­ra­to­rio­ko­kein. Päih­de­seu­la suo­si­tel­laan otet­ta­vak­si mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä.

On tär­ke­ää var­mis­tua, että lapselle/nuorelle/perheelle on aloi­tet­tu riit­tä­vät tuki­toi­met, joi­den arvioin­nis­sa avoi­muus ja rehel­li­syys on vält­tä­mä­tön­tä.   

Lää­kä­ri tekee yhteis­työs­sä monia­lai­sen tii­min ja per­heen kans­sa lapselle/nuorelle hoi­to- ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­man. Hoi­to- ja kun­tou­tus­muo­dot sekä hoi­don tavoit­teet vali­taan aina yksi­löl­li­ses­ti. Lisäk­si suun­ni­tel­maan kir­ja­taan aina vas­tuu­hen­ki­lö ja seu­ran­ta­suun­ni­tel­ma.

Lää­ke­hoi­don tar­koi­tuk­se­na on tehos­taa lääk­kee­tön­tä hoi­toa ja se on usein tar­peen vaa­ti­mus­ta­son kas­vaes­sa esi­kou­luiäs­tä läh­tien. Lää­ke vali­taan yksi­löl­lis­ten tar­pei­den mukaan ja se vähen­tää kes­kei­siä oirei­ta ja paran­taa toi­min­ta­ky­kyä.

Perus­teet­to­mia tyy­pil­li­siä pel­ko­ja ADHD lää­ki­tyk­seen liit­tyen ovat, että lää­ki­tys aiheut­tai­si riip­pu­vuut­ta tai muut­tai­si lap­sen luon­net­ta. Sen sijaan tut­ki­muk­sis­sa on osoi­tet­tu, että ADHD:n lää­ke­hoi­to vähen­tää päih­de­riip­pu­vuu­den ris­kiä.

Kun­tou­tus perus­tuu lap­sen / nuo­ren hoi­dos­ta vas­taa­vas­sa yksi­kös­sä laa­dit­tuun kun­tou­tus­suun­ni­tel­maan ja se jär­jes­te­tään joko KELA:n tai ter­veys­kes­kuk­sen kaut­ta.

KELAN tar­joa­mia kun­tou­tus­pal­ve­lu­ja on esim. vaa­ti­va lää­kin­näl­li­nen kun­tou­tus, johon on oikeu­tet­tu kun sai­raus tai vam­ma aiheut­taa huo­mat­ta­vaa vai­keut­ta arjen toi­mis­sa. Vaa­ti­va­na lää­kin­näl­li­se­nä kun­tou­tuk­se­na voi­daan myön­tää esi­mer­kik­si eri tera­pioi­ta.

KELA:n kun­tou­tuk­set (siir­ry koh­taan)

Diag­noo­sin aset­ta­mi­sen jäl­keen anne­taan lapselle/nuorelle ja van­hem­mil­le psy­koe­du­kaa­tio­ta, jol­la tar­koi­te­taan koko per­heen ymmär­ryk­sen ja tie­don lisää­mis­tä sekä ohjaus­ta saa­tuun diag­noo­siin liit­tyen. Ohjauk­ses­sa huo­mioi­daan asiak­kaan yksi­löl­li­set tar­peet ja toi­min­ta­ky­ky arjen eri ympä­ris­töis­sä. Neu­von­nan väli­nei­nä käy­te­tään eri­lai­sia esit­tei­tä, videoi­ta ja verk­ko­si­vu­ja. Siun sotes­sa hyö­dyn­ne­tään yhte­näis­tä ohjauk­sen tuki-mate­ri­aa­lia ja lisäk­si asiak­kail­le anne­taan mate­ri­aa­li­pa­ket­ti ADHD-diag­noo­sin aset­ta­mi­sen yhtey­des­sä. Siun soten alu­eel­la jokai­sen ammat­ti­lai­sen tulee antaa psy­koe­du­kaa­tio­ta ADHD diag­noo­sin saa­neel­le lapselle/perheelle.  Näi­den lisäk­si alu­eel­la on psy­koe­du­kaa­tion tuke­na ADHD-tie­don illat puo­li­vuo­sit­tain ADHD-diag­noo­sin saa­neil­le ja ‑piir­tei­tä omaa­vien las­ten van­hem­mil­le. Kai­kil­le diag­noo­sin saa­neil­le suo­si­tel­laan Kelan ja ADHD-lii­ton jär­jes­tä­miä sopeu­tu­mis­val­men­nus­kurs­se­ja.

Mikä­li per­he tar­vit­see sosi­aa­lioh­jaus­ta ja neu­von­taa tai lap­si­per­he­pal­ve­lui­den tukea, ote­taan van­hem­pien luval­la yhteys pal­ve­lu­tar­peen arvioon/perheneuvolaan.  

Var­mis­te­taan, että lapsella/nuorella/perheellä on aloi­tet­tu riit­tä­vät tuki­toi­met.

Lää­kä­ri tekee yhteis­työs­sä monia­lai­sen tii­min ja per­heen kans­sa lapselle/nuorelle hoi­to- ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­man. Hoi­to- ja kun­tou­tus­muo­dot sekä hoi­don tavoit­teet vali­taan aina yksi­löl­li­ses­ti. Lisäk­si suun­ni­tel­maan kir­ja­taan aina vas­tuu­hen­ki­lö ja seu­ran­ta­suun­ni­tel­ma.

Lää­ke­hoi­don tar­koi­tuk­se­na on tehos­taa lääk­kee­tön­tä hoi­toa ja se on usein tar­peen vaa­ti­mus­ta­son kas­vaes­sa esi­kou­luiäs­tä läh­tien. Lää­ke vali­taan yksi­löl­lis­ten tar­pei­den mukaan ja se vähen­tää kes­kei­siä oirei­ta ja paran­taa toi­min­ta­ky­kyä. Lää­ke ote­taan aamui­sin ruo­kai­lun yhtey­des­sä.

• Lää­ke­hoi­to (käypähoito.fi)

Ensi­si­jai­nen val­mis­te

ADHD:n hoi­dos­sa on metyy­li­fe­ni­daat­ti, jol­la on riit­tä­vän pit­kä vai­ku­tusai­ka (8 tai 12 tun­tia) ja jon­ka suu­rin vai­ku­tus on sil­loin, kun oirei­ta on eni­ten (aamu­päi­vä / ilta­päi­vä). Metyy­li­fe­ni­daat­ti-val­mis­teel­la voi­daan pitää tau­ko­ja lää­ki­tyk­ses­tä ja sen vai­ku­tuk­set alka­vat näkyä nopeas­ti. Annos­ta nos­te­taan tar­peen mukaan ja pyri­tään riit­tä­vän tehon omaa­vaan pie­nim­pään mah­dol­li­seen annok­seen. 

Tois­si­jai­set lää­ke­vaih­toeh­dot

Lää­ke­kor­vat­ta­vuu­den saa­mi­sek­si tois­si­jais­ten lää­ke­vaih­toeh­to­jen aloi­tuk­sen yhtey­des­sä kon­sul­toi­daan eri­kois­lää­kä­riä. Kon­sul­taa­tiot työ­lis­tal­le tie­dok­si-PTH las­ten ADHD lää­ki­tyk­sen eri­kois­lää­kä­rin kon­sul­taa­tiot. Ato­mok­se­tii­nin koh­dal­la taukoviikot/lomaviikot eivät ole mah­dol­li­sia. Lääk­keen vai­ku­tus alkaa muu­ta­man vii­kon kulues­sa sen aloi­tuk­ses­ta ja annos­nos­tot on teh­tä­vä riit­tä­vän pit­kin välein.

Lää­ke­hoi­don sivu­vai­ku­tuk­set ilme­ne­vät usein hoi­don alus­sa, mut­ta ne mene­vät useal­la ohi käy­tön myö­tä. Tyy­pil­li­siä sivu­vai­ku­tuk­sia ovat nukah­ta­mis­vai­keu­det, ruo­ka­ha­lun vähe­ne­mi­nen, pai­non kehi­tyk­sen muu­tok­set, pahoin­voin­ti, maha- ja pää­ki­pu, itku­herk­kyys. Toi­si­naan lääk­keen vai­ku­tuk­sen lop­pues­sa lap­si voi olla nor­maa­lia levot­to­mam­pi, jol­loin lää­ki­tys­tä arvioi­daan uudel­leen tilan­teen mukaan. Veren­pai­neen ja puls­si­ta­son lie­vä nousu kar­dio­vas­ku­laa­ri­ses­ti ter­veel­lä lap­sel­la / nuo­rel­la ei yleen­sä ole mer­ki­tyk­sel­li­nen. Mikä­li lap­sel­la on raken­teel­li­nen sydän­vi­ka tai suvus­sa esiin­tyy perin­nöl­lis­tä sydän/rytmihäiriösairautta, edel­ly­te­tään ekg:n ottoa ja kar­dio­lo­gin kon­sul­taa­tio­ta ennen lää­ke­hoi­don aloi­tus­ta.

Lää­kä­ri tekee yhteis­työs­sä monia­lai­sen tii­min kans­sa lapselle/nuorelle hoi­to- ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­man ja aloit­taa tar­vit­taes­sa lää­ke­hoi­don.

Oleel­lis­ta on koko­nais­ti­lan­teen huo­lel­li­nen sel­vit­te­ly ja per­heen tuke­mi­nen arjes­sa alus­ta läh­tien tar­vit­ta­van monia­lai­ses­ti. Hoi­to- ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma teh­dään aina yhdes­sä per­heen kans­sa ja tar­vit­ta­vat hoi­to- ja kun­tou­tus­muo­dot vali­taan yksi­löl­li­ses­ti, lisäk­si sovi­taan sen tavoit­teis­ta ja seu­ran­nas­ta sekä kir­ja­taan vas­tuu­hen­ki­lö. Lap­sen hoi­to- ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma kir­ja­taan käyn­ti­teks­tin Suun­ni­tel­ma-koh­taan. Mah­dol­li­suuk­sien mukaan teks­tin voi tulos­taa mukaan huol­ta­jal­le tai teks­tin voi ohja­ta kat­so­maan Oma­kan­nas­ta.

Kun­tou­tus perus­tuu lap­sen / nuo­ren hoi­dos­ta vas­taa­vas­sa yksi­kös­sä laa­dit­tuun kun­tou­tus­suun­ni­tel­maan ja se jär­jes­te­tään joko KELA:n tai ter­veys­kes­kuk­sen kaut­ta.

KELA:n tar­joa­mia kun­tou­tus­pal­ve­lu­ja on esim. vaa­ti­va lää­kin­näl­li­nen kun­tou­tus, johon on oikeu­tet­tu kun sai­raus tai vam­ma aiheut­taa huo­mat­ta­vaa vai­keut­ta arjen toi­mis­sa. Vaa­ti­va­na lää­kin­näl­li­se­nä kun­tou­tuk­se­na voi­daan myön­tää esi­mer­kik­si eri tera­pioi­ta.  

Seu­ran­nan syy (vuosikontrolli/välikontrolli/annosnosto, jne.) kir­ja­taan poti­las­tie­to­jär­jes­tel­män käyn­nin otsi­kok­si.

• Onko lää­ke käy­tös­sä, mikä ja miten (arki­päi­vät, vii­kon­lo­put, jne).
• Hyödyt/Haitat
• Lapsen/nuoren ajan­koh­tai­set ja miel­tä askar­rut­ta­vat asiat (esim. kave­ri­suh­teet)
• Lap­sen ja van­hem­pien väli­nen vuo­ro­vai­ku­tus, per­heen arjen suju­mi­nen
• Pai­no, pituus
• Veren­pai­ne, syke
• Nuk­ku­mi­nen, ruo­kai­lut, mie­lia­la, päih­tei­den käy­tön nyky­ti­lan­ne
• Kou­lun suju­mi­nen
• Onko kou­lun tuki­toi­met riit­tä­vät? (peda­go­gi­nen, oppi­las­huol­to, jne.)
• Lap­sen, nuo­ren ja per­heen toi­veet jat­kon suh­teen
• Poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mään mer­ki­tään diag­noo­si
• Tie­dok­si lää­kä­ril­le, joka arvioi jat­ko­seu­ran­to­jen toteut­ta­mi­sen (esim. puhe­lin-/etäyh­teys (th/lääkäri), ter­vey­den­hoi­ta­jan kont­rol­lit, lää­kä­rin vas­taa­no­tot).

Ennen käyn­tiä vas­taa­no­tol­la ter­vey­den­hoi­ta­ja pyy­tää:

• Van­hem­mat täyt­tä­vät ADHD-RS- oire­ky­se­lyt (usean huol­ta­jan per­hees­sä, kaik­ki voi­vat täyt­tää oman lomak­keen) ja arjen kar­toi­tus­lo­mak­keen pdf (loma­ke alla)
  • 2 opet­ta­jaa täyt­tää ADHD – RS oire­ky­se­lyn (pie­nem­mil­lä oppi­lail­la esim. luo­kan­opet­ta­ja ja eri­tyi­so­pet­ta­ja) ja avoi­men lomak­keen (luo­kan­opet­ta­ja, loma­ke alla)
  • Kir­jaa ADHD-RS lomak­kees­ta (tul­kin­taoh­je, käy­pä­hoi­to)
    • Tark­kaa­vuus­pis­teet (esim. 15/27) sekä usein/hyvin usein sarak­kees­ta luku­mää­rä (esim. 5/9)
    • Yliak­tii­vi­suus-impul­sii­vi­suus­pis­teet (esim. 12/27) sekä usein/hyvin usein sarak­kees­ta luku­mää­rä (esim. 8/9)
    • Kyse­lys­tä las­ke­taan koko­nais­pis­te­mää­rä, jon­ka mak­si­mi 54.
  • ADHD- RS loma­ke pdf (terveysportti.fi)

Ks. edel­lä seu­ran­ta­käyn­nin muis­ti­lis­ta, huo­mioi ne käyn­nil­lä. Onko lapsella/nuorella/perheellä menos­sa kuntoutusta/tukitoimia tai jonot­taa­ko hän nii­hin pää­syä? Jos kuntoutusjakso/tuki menos­sa, pyy­de­tään palaut­teet toi­mi­joil­ta lää­kä­ri­käyn­tiä var­ten. Onko lapsen/perheen saa­mat etuu­det ajan­ta­sai­set?

Lää­kä­ri tar­kas­taa tut­ki­mus­tu­lok­set oman vas­taan­o­ton yhtey­des­sä.

Vuo­si­kont­rol­lien yhtey­des­sä kiin­ni­te­tään huo­mio­ta nuo­ren muut­tu­van elä­män­ti­lan­teen tuo­miin kysy­myk­siin. Nämä voi­vat liit­tyä muun muas­sa amma­tin­va­lin­taan, pal­ve­lus­kel­poi­suu­teen tai ajo­ter­vey­teen.

Hoi­ta­ma­ton ADHD on yhtey­des­sä hei­kom­paan suo­riu­tu­mi­seen opin­nois­sa ja työ­elä­mäs­sä. On kui­ten­kin huo­mioi­ta­va, että nyky­päi­vän kun­tou­tuk­sen ja tuen avul­la ennus­te on parem­pi. Jokai­sen nuo­ren koh­dal­la opis­ke­lusuun­taus­ta on arvioi­ta­va yksi­löl­li­ses­ti ja sii­nä on huo­mioi­ta­va oirei­den vai­keus­as­te, kog­ni­tii­vi­nen ja muu kyvyk­kyys sekä saman­ai­kais­sai­ras­ta­vuus.

ADHD diag­noo­sin saa­nut nuo­ri tar­vit­see aina lää­kä­rin­lausun­non ajo­ter­vey­des­tään (lisä­tie­dot lää­kä­rin tie­to­kan­nas­ta). Tar­peen mukaan on mah­dol­lis­ta myös hakea piden­net­tyä vas­tausai­kaa teo­ria­ko­keel­le. ADHD on este esi­mer­kik­si lii­ken­ne­len­tä­jän ja rai­de­kul­jet­ta­jan ammat­tiin (Traficom.fi).

• Ajo­ter­veys (käypähoito.fi)
• Tra­ficom (traficom.fi)
  

ADHD ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole este varus­mies­pal­ve­lun suo­rit­ta­mi­sel­le. Pal­ve­lus­kel­poi­suut­ta arvioi­taes­sa on huo­mioi­ta­va ADHD:n oire­ku­va, sil­lä lie­väs­ti oirei­le­vat pys­ty­vät usein suo­rit­ta­maan varus­mies­pal­ve­luk­sen nor­maa­lis­ti. Mikä­li oire­ku­va on sel­keäs­ti toi­min­ta­ky­kyä alen­ta­va tai jat­ku­vaa lää­ki­tys­tä vaa­ti­va suo­si­tel­laan vapau­tus­ta rau­han­ajan pal­ve­luk­ses­ta (C‑lk).

• Duo­decim (ter­veys­port­ti)
• Puo­lus­tus­voi­mat (puolustusvoimat.fi)
• Lää­kä­rin­lausun­to-ohje psy­kiat­ri­sis­ta ter­veys­tie­dois­ta (puolustusvoimat.fi)

Eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa teh­dään tar­vit­ta­vat ero­tus­diag­nos­ti­set sel­vit­te­lyt ja nii­hin kuu­lu­vat lisä­tut­ki­muk­set. Eri­kois­sai­raan­hoi­to huo­leh­tii riit­tä­väs­tä alu­eel­li­ses­ta kou­lu­tuk­ses­ta. Siun soten las­ten­neu­ro­lo­gial­la toi­mii polikli­nik­ka ja päi­vä­sai­raa­la, jos­sa toteu­te­taan muu­ta­man päi­vän kes­tä­vät tut­ki­mus­jak­sot, joi­den tavoit­tee­na on lap­sen kehi­tys­ta­son arvioi­mi­nen ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­nen. Las­ten­neu­ro­lo­gian asiak­kaat ovat alle 16-vuo­tiai­ta.

Siir­ry koh­taan kun­tou­tus­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­nen

Siun sotes­sa tavoit­tee­na on, että perus­ta­sol­la alueit­tain toi­mii ADHD:hen pereh­ty­nei­tä lää­kä­ri ja hoi­ta­ja ‑työ­pa­re­ja, joi­ta voi kon­sul­toi­da lapsen/nuoren ADHD-diag­nos­tii­kas­ta ja hoi­dos­ta. Hei­dän yhteys­tie­to­jaan voi kysyä omal­ta ter­veys­a­se­mal­ta.

Eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta las­tenp­sy­kiat­ri­aa tai nuo­ri­sop­sy­kiat­ri­aa kan­nat­taa ensi­si­jai­ses­ti kon­sul­toi­da, jos lapsella/nuorella on käy­tös­pul­mia koto­na enem­män kuin kou­lus­sa, hänel­lä on päih­de­proble­ma­tiik­kaa tai psyyk­kis­tä oirei­lua. Lisäk­si lähe­te eri­kois­sai­raan­hoi­toon on tar­peen, mikä­li perus­ter­vey­den­huol­lon hoi­to- ja kun­tou­tus­toi­met ovat olleet riit­tä­mät­tö­mät kon­sul­taa­tio­tues­ta huo­li­mat­ta. Las­tenp­sy­kiat­rial­la hoi­de­taan alle 14-vuo­tiai­ta ja vas­taa­vas­ti nuo­ri­sop­sy­kiat­rial­la hoi­de­taan yli 14-vuo­ti­aat.

Nuo­ri­sop­sy­kiat­rian polikli­ni­kan sih­tee­ril­le voi jät­tää soit­to­pyyn­nön kon­sul­taa­tios­ta mut­ta myös pape­ri­kon­sul­taa­tiot ovat mah­dol­li­sia.

Las­ten­neu­ro­lo­gi­aa voi kon­sul­toi­da puhe­li­mit­se, esim. soit­ta­mal­la suo­raan yksi­kön neu­ro­lo­gil­le tai jät­tä­mäl­lä soit­to­pyyn­nön polikli­ni­kan sih­tee­ril­le. Las­ten­neu­ro­lo­gial­la ei ole käy­tös­sä eril­lis­tä kon­sul­taa­tio­nu­me­roa. Lisäk­si on mah­dol­lis­ta teh­dä kir­jal­li­nen kon­sul­taa­tio­pyyn­tö.  

Siun sotes­sa on mah­dol­lis­ta kon­sul­toi­da mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­ta epäil­täes­sä alle 18-vuo­ti­aal­la päih­deon­gel­maa.

Kon­sul­taa­tios­sa hoi­to­vas­tuu ei siir­ry.

Mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lut, hoi­to­koor­di­naat­to­ri

• Hoi­toon­pää­sy (siunsote.fi)

Lisä­tie­dot eri­kois­sai­raan­hoi­don kon­sul­taa­tiois­ta ammat­ti­lai­sil­le löy­ty­vät int­ras­ta: las­ten­neu­ro­lo­gia, las­tenp­sy­kiat­ria, nuo­ri­sop­sy­kiat­rian polikli­nik­ka

Las­ten­neu­ro­lo­gia

• alle kou­lui­käi­sen ADHD/ADD epäi­ly
• kou­lui­käi­sen kompli­soi­tu­nut ADHD/ADD
• vai­kea kehi­tyk­sel­li­nen kie­li­häi­riö
• vai­kea luki/hahmotushäiriö
• laa­ja-alai­set kehi­tys­häi­riöt
• kehi­tys­vam­mae­päi­ly
• kehi­tys pysäh­tyy / taan­tuu
• koh­tauk­sel­li­set oireet
• alle kou­lui­käi­sen autis­mi­kir­jon häi­riö
• Tou­ret­ten oireyh­ty­män epäi­ly
• aivoin­fark­ti, ‑vam­ma, ‑veren­vuo­to, ‑kas­vain
• ADHD + alle 32 ras­kaus­vii­kol­la syn­ty­neen lap­sen seu­ran­ta
• CP-lap­set
• lihas­sai­rau­det
• ete­ne­vät neu­ro­me­ta­bo­li­set sai­rau­det

LAPSY / NUOPSY

• Oire­ku­vas­sa psyyk­ki­nen oirei­lu (käyt­täy­ty­mis- tai aggres­sio-ongel­mat) on vai­kea-asteis­ta
• Koti­käyt­täy­ty­mi­nen on kou­lu­käyt­täy­ty­mis­tä ongel­mal­li­sem­paa
• Lii­tän­näis­ma­sen­nuk­sen epäi­ly, ahdis­tus­häi­riö­tä tai muka­na on päih­de­käyt­töä

SISÄLTÖ

• Yleis­ten lähe­teoh­jei­den lisäk­si tie­dot
• Esi­tie­dot
  • var­hais­vai­heet ja neu­vo­la­seu­ran­ta (kehi­tyk­sen virs­tan­pyl­väät)
  • kas­vu­tie­dot
  • kou­lu­tar­kas­tuk­set
  • muut sai­rau­det
  • näkö ja kuu­lo
• Per­he
  • biol. van­hem­pien sai­rau­det
  • biol. van­hem­pien kou­lu­tus
  • biol. sisa­ruk­set; kou­lun­käyn­ti, pit­kä­ai­kais­sai­rau­det
  • per­heen raken­ne ja toi­min­ta­ky­ky
• Nyky­sai­raus
  • oirei­den kehit­ty­mi­nen ikä­kausi­na
  • tie­dot lap­sen aikai­sem­mis­ta tuki­toi­mis­ta ja hoi­to­pai­kois­ta
  • päi­vä­ko­ti- ja kou­lu­tie­dot
  • mah­dol­li­nen aiem­pi lää­ke­hoi­to
  • lap­sen / nuo­ren nyky­on­gel­mat ja suo­riu­tu­mi­nen arki­ru­tii­neis­ta
• Huo­lel­li­nen somaat­ti­nen ja neu­ro­lo­gi­nen sta­tus
• Mer­ki­tään yksik­kö, jon­ne tie­to lap­sen jat­ko­hoi­dos­ta tulee toi­mit­taa sekä mah­dol­li­nen yhteys­hen­ki­lö

LIITTEET (sovel­tu­vin osin)

• psy­ko­lo­gin tut­ki­mus­pa­lau­te (yli 4‑vuotiailta)
• TT arvio
• PT, äidin­kie­len / suo­men kie­len tai­to­jen arvio
• päivähoidon/ opet­ta­jan kir­jal­li­nen kuvaus lap­ses­ta
• opet­ta­jan ja van­hem­pien täyt­tä­mät tark­ka­vai­suus­häi­riö­ky­se­ly­lo­mak­kei­den pis­teet / lomak­kei­den skan­naus

Hoi­to­vas­tuun siir­to tulee tapah­tua saat­taen ja eri­kois­sai­raan­hoi­to kan­nat­te­lee tar­vit­taes­sa niin pit­kään, että jat­ko­kon­tak­ti on tavoi­tet­tu. Nuo­ri­sop­sy­kiat­rial­la on mah­dol­li­suus siir­to­pa­la­ve­riin jat­ko­hoi­don var­mis­ta­mi­sek­si.

Siir­toe­pi­krii­sin tulee sisäl­tää jat­ko­hoi­don kan­nal­ta oleel­li­set tie­dot:

• diag­noo­si
• tut­ki­mus­tu­lok­set
• klii­ni­nen tilan­ne
• lää­ki­tyk­sen ja psy­ko­so­si­aa­li­sen hoi­don hoi­to­vas­te
• tie­to kir­joi­te­tuis­ta lausun­nois­ta, esim. B‑lausunto teh­ty 2/2022
• hoi­to- ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma, jos­ta käy ilmi jat­ko­hoi­don tavoit­teet, tuki­toi­met, seu­ran­ta­suun­ni­tel­ma ja seu­ran­ta­ta­ho
• tie­to, mil­loin kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma tulee tar­kis­taa sekä ohje uuteen yhtey­den­ot­toon
• nuo­ren asiak­kaan koh­dal­la kan­nan­ot­to pal­ve­lus­kel­poi­suu­teen, ajo­ky­kyyn ja amma­tin­va­lin­taan vai­kut­ta­viin teki­jöi­hin.

Epikriisin/yhteenvedon jake­lun on olta­va riit­tä­vän laa­ja. Se toi­mi­te­taan per­heel­le kotiin ja lisäk­si Siun sotes­sa on sovit­tu, että epi­krii­si jae­taan säh­köi­ses­ti neuvola/koulu/opiskeluterveydenhuollon sano­ma­kan­sioon koti­paik­ka­kun­nan mukaan sekä lisäk­si jat­ko­hoi­dos­ta vas­taa­val­le, mut­ta myös lähet­tä­neel­le lää­kä­ril­le.
Siun sotes­sa neuvola/koulu/opiskeluterveydenhuollossa on sovit­tu vas­tuu­työn­te­ki­jät, jot­ka pur­ka­vat alu­een­sa säh­köi­sen sano­ma­kan­sion.  On myös huo­mioi­ta­va, että tar­vit­taes­sa epi­krii­si lähe­te­tään muil­le lapsen/nuoren jat­ko­hoi­dos­ta vas­taa­vil­le tahoil­le, esim. per­he­neu­vo­la, kou­lu, var­hais­kas­va­tus, toi­min­ta­te­ra­pia.

Lisäk­si hoi­to­vas­tuun siir­to­vai­hees­sa ohjeis­te­taan per­he otta­maan yhteyt­tä itse jat­ko­hoi­dos­ta vas­taa­vaan yksik­köön heti epikriisin/vastaavan yhteen­ve­don eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta saa­tu­aan. Näin saa­daan var­mis­tet­tua tie­don nopea siir­ty­mi­nen pai­kas­ta toi­seen.

Hoi­to-ja kun­tou­tus­suun­ni­tel­ma (siir­ry koh­taan)