Lyhyen ja pitkän aikavälin hai­tat riskiku­lu­tuk­ses­sa

Kysy asi­akkaal­ta onko alko­holin käytöstä aiheutunut fyy­sisiä, psyykkisiä tai sosi­aal­isia hait­to­ja.

Inter­ven­tios­sa huomioidaan asi­akkaan kokon­ais­ti­lanne ja annetaan inter­ven­tio mm. perus­sairaudet, ikä ja elämän­ti­lanne huomioiden.

Alko­holin sään­nölli­nen käyt­tö lisää mm. ahdis­tuneisu­ut­ta, uni­vaikeuk­sia ja kohot­taa veren­painet­ta.

Riskikäyt­tö ei vält­tämät­tä ole vielä aiheut­tanut ter­vey­del­lisiä hait­to­ja, mut­ta niiden ilmaan­tu­miseen on suuri toden­näköisyys, mikäli alko­holinkäyt­tö jatkuu riski­ta­sol­la.

Alko­holin riskiku­lu­tus altistaa mm. seu­raav­ille ongelmille

• Kohon­nut veren­paine ja sydä­men ryt­mi­häir­iö
• Vat­saoireet esim. närästys, ulosteen löysyys, eri­laiset vat­sakivut
• Yli­paino 
• Unet­to­muus, ahdis­tuneisu­us, masen­nus ja muut mie­len­ter­veysongel­mat
• Hor­moni­häir­iöt
• Suun kuiv­u­mi­nen, ham­paiden kulu­mi­nen, suun limakalvon muu­tok­set sekä suusyöpä
• Aivo­vam­mat ja aivov­eren­vuo­to
• Tas­apain­o­vaikeudet
• Muis­tion­gel­mat
• Tap­atur­mat ja väki­val­ta
• Sosi­aaliset hai­tat esim. talousongel­mat, ongel­mat ihmis­suhteis­sa, yksinäisyys
• Riip­pu­vu­u­den kehit­tymi­nen
• Mak­san rasvoit­tumi­nen (ras­va­mak­sa), mak­sakir­roosi ja mak­sasyöpä
• Delir­i­um, eli sekavu­usti­la
• Alko­holiri­ip­pu­vu­u­den kehit­tymi­nen

Humalati­la aiheut­taa eri­tyis­es­ti suuren­tuneen riskin tap­atur­mille ja väki­val­tati­lanteille.

Alaikäisil­lä alko­holinkäyt­tö vaikut­taa aivo­jen kehit­tymiseen. Tois­tu­va humala­hakuinen juomi­nen voi aiheut­taa aivoihin pysyviä vau­ri­oi­ta. Alko­holinkäyt­tö vaikut­taa mm. aivo­jen etuot­sa­lohkoon, jon­ka kyp­symistä tapah­tuu ainakin 20 ikävuo­teen saak­ka. Tämä alue on vas­tu­us­sa mm. toimin­nanoh­jauk­ses­ta ja tun­nesäätelystä. Päi­htei­denkäyt­tö nuore­na voi jät­tää muu­tok­sia näi­hin toim­intoi­hin, joka näkyvät myöhem­min aikuisiäl­lä.

Alaikäisil­lä päi­htei­denkäyt­tö voi hidas­taa tai pahim­mil­laan jopa pysäyt­tää nor­maalin her­moston kyp­symisen ja hait­ta voi jäädä pysyväk­si.

Alle 15 vuo­den iässä alko­ho­lia kokeilleel­la on moninker­tainen ris­ki myöhem­min alko­holiri­ip­pu­vu­u­den kehit­tymiseen. Nuoret ovat eri­tyisessä riskiryh­mässä alko­holimyrky­tys­ten suh­teen.

Alaikäisille alko­holinkäyt­tö ei ole koskaan tur­val­lista, eikä sille voi­da aset­taa tur­val­lisia rajo­ja!

Yli 65-vuo­ti­aat ovat alko­holi­haitoille alt­ti­impia. Ikään­tynyt humal­tuu helpom­min ja keskush­er­moston alko­holin sietokyky heiken­tyy. Alko­holin hajoami­nen ja pois­tu­mi­nen elim­istöstä hidas­tuu. Ikään­tyneil­lä alko­holin käyt­tö lisää eri­tyis­es­ti tap­atur­mariskiä, aiv­ota­pah­tu­mien riskiä sekä monien perus­sairauk­sien oirei­den ja hoidon vaikeu­tu­mista. Yleen­sä ikään­tyneel­lä on käytössä lääke­hoitoa, joka ei sovi yhteen alko­holin kanssa. Lääkkei­den ja alko­holin käytön yhteis­vaiku­tuk­set voivat olla jopa hen­gen­vaar­al­lisia.

Tietoiskut alko­holin vaiku­tuk­sista, voit käy­dä näitä läpi asi­akkaan kanssa tai pere­htyä itse

Kysy asi­akkaal­ta onko hänen kanssaan aiem­min keskustel­tu alko­holinkäytöstä.

Voit herätel­lä keskustelua kysymäl­lä:​

• Onko asi­akas ajatel­lut vähen­tää alko­holin käyt­töä?
• Mil­lainen suhde asi­akkaal­la on alko­holi­in? ​
• Mitä hyvää alko­holinkäytön vähen­tämis­es­tä voisi seu­ra­ta?​
• Miten alko­holinkäytön vähen­tämi­nen vaikut­taisi esimerkik­si ihmis­suhteisi­isi?

​__________________________________________________________________________________

Motivoin­nin muis­tilista

• Motivoi­da voi asi­akkaan ter­vey­den­ti­laan vedoten, eri­tyis­es­ti jos merkke­jä alko­holin riskiku­lu­tuk­sen haitoista.
• Muista voimavar­alähtöisyys ja neu­traalit kysymyk­set.
• Kuun­tele ja ymmär­rä mitä asi­akas ker­too ja kun­nioi­ta hänen näkökan­taansa​

Vaik­ka asi­akas ei olisi käyn­nil­lä motivoitunut tavoit­tele­maan päi­h­teet­tömyyt­tä tai käytön vähen­tämistä, voi näin kuitenkin olla tulevaisuudessa​.

__________________________________________________________________________________

Mini-inter­ven­tion annetaan tarvit­taes­sa sään­nöl­lisin väli­a­join (n. 1–2 vuo­den välein)

Voit arvioi­da asi­akkaan muu­tosmo­ti­vaa­tio­ta muu­tosvai­he­mallin hoito­su­un­nitel­man mukaises­ti.

Mikäli asi­akas on motivoitunut muu­tok­seen, voit pyytää hän­tä pohti­maan seu­raavia asioi­ta:

• Minkä tavoit­teen asi­akas halu­aa aset­taa alko­holinkäyt­töön liit­tyen?
• Mitä muu­tok­sia hän toivoo alko­holinkäyt­töön kuukau­den / puolen vuo­den / vuo­den päästä?
• Miten voit päästä kohti aset­ta­maasi tavoitet­ta?
• Mil­laisia muu­tok­sia aset­ta­masi tavoit­teet edel­lyt­tävät?

VINKKI! Pyy­dä asi­akas­ta esimerkik­si lis­taa­maan alko­holinkäytön hyödyt / hai­tat sekä alko­holinkäytön lopet­tamisen hyödyt / hai­tat

Har­joi­tus: Arvioi muu­tok­sen edut ja hai­tat pdf (mielenterveystalo.fi)

Pyy­dä asi­akas­ta itseään aset­ta­maan tavoit­teet alko­holinkäytölleen

• Juo­mamäärien tai juo­mak­er­to­jen vähen­tämi­nen. Pyy­dä täyt­tämään esimerkik­si juomapäiväkir­jaa muu­ta­man viikon ajal­ta.
• Mikäli ter­vey­den­ti­la selvästi edel­lyt­tää täys­rait­tiut­ta, muista tuo­da lopet­ta­mi­nen esi­in yht­enä vai­h­toe­htona

Tar­joa asi­akkaalle apua alko­holinkäytön vähen­tämiseen tai lopet­tamiseen​.
Sovi seu­ran­takäyn­ti / puhelu 2–6 viikon päähän.

Seu­ran­takäyn­nil­lä voitte käy­dä läpi mm. seu­raavia asioita​

• Tavoit­tei­den tarkastelu; onnis­tu­itko aset­tamis­sasi tavoit­teis­sa? Tun­tuiko jokin vaikeal­ta? Vai oliko muu­tos help­po ‑mitkä asi­at siihen vaikut­ti­vat?​
• Jos tavoit­teet eivät täyt­tyneet; onko tarpeel­lista aset­taa uudet, aiem­paa mata­lam­mat tavoit­teet? Miten tavoit­teisi­in voitaisi­in päästä? Mitä muu­tok­sia tulisi tapah­tua, että tavoit­teet onnis­tu­isi­vat?​
• Käykää läpi juomapäiväkir­jan tulok­set, oma­hoito-ohjelmien eten­e­mistä, tai yhdessä keskustellen oma­hoito ohjelmia.​

Mikäli inter­ven­tio­ta anta­neessa yksikössä seu­ran­takäyn­tiä tai puhelua ei ole mah­dol­lista toteut­taa, anna asi­akkaalle tietoa, mihin hän voi jatkos­sa olla yhtey­dessä, mikäli tarvit­see ohjaus­ta tai tukea tilanteessaan. Siun sotes­sa apua sekä mata­lan kyn­nyk­sen ohjaus­ta tar­joaa mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­iden hoitoko­or­di­naat­tori.

​Arvioi seu­ran­takäyn­tien jatko­jen tarve. Mikäli hoitoketjun mukaises­ti annet­tu lyhyt­neu­von­ta / seu­ran­ta ei kuvaudu riit­tävänä tai asi­akkaan voin­ti muut­tuu, ota yhteys mie­len­ter­veys ja päi­hde­palvelui­hin jatko­hoidon suun­nit­telemisek­si. seu­raa JATKO­HOITO-osios­sa annet­tu­ja ohjei­ta.

Alaikäis­ten kohdal­la alko­holin riskiku­lu­tuk­ses­sa ote­taan yhteyt­tä mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­hin jatko­hoidon jär­jestämisek­si sekä lap­siper­hei­den palvelu­iden PTA-yksikköön sosi­aal­i­huol­lon tarpeen arvioimisek­si, seu­raa jatko­hoito-osioon.

​

Tupakkatuot­tei­den tai nikoti­ini­tuot­tei­den käyt­töä pide­tään aina riskikäyt­tönä, tur­val­lisia käyt­töra­jo­ja ei ole. ​

Tupakoin­nil­la tarkoite­taan tässä tupakkatuot­tei­ta (savuke, nuus­ka) ja sähkösavukkei­ta. Nuuskan käytöstä on nos­tet­tu esille omia eri­ty­ispi­irteitä.

Tupakkatuot­tei­den sisältämä nikoti­i­ni aiheut­taa voimakas­ta riip­pu­vu­ut­ta. Se kulkeu­tuu savun tai höyryn mukana hen­gi­tys­tei­den kaut­ta keuhkoi­hin tai imey­tyy suun limakalvo­jen kaut­ta ja siir­tyy verenkier­toon nopeasti.

_________________________________________________________________________________

Suosi­tus on, että nikoti­ini­tuot­tei­den käyt­tö tulee pyrk­iä lopet­ta­maan kokon­aan. Paras ter­veyshyö­ty on pysyvästä käytön lopet­tamis­es­ta. Jos käytön kokon­aan lopet­ta­mi­nen on asi­akkaalle han­kalaa, myös vähen­tämis­es­tä on asi­akkaalle ter­vey­del­listä hyö­tyä.​

Tupakoin­ti on monien sairauk­sien riskitek­i­jä ja pahen­taa jo todet­tu­ja sairauk­sia:​
​
Sydän- ja verenkier­toelin­ten­sairaudet: Sepel­val­ti­mo­tau­ti, sydän­in­fark­ti, sydän­peräi­nen äkkikuole­ma, kohon­nut veren­paine.​
Hen­gi­ty­se­lim­istön­sairaudet: Keuhkoah­tau­matau­ti, krooni­nen keuhkop­utk­i­t­ule­hdus, ast­ma
Syöpä­sairaudet: keuhkosyöpä, kurkun­pään syöpä
Suun­sairaudet: par­o­don­ti­it­ti, eli ham­paan kiin­ni­tysku­dosten sairaus, ham­paiden mene­tys, haju- ja makuaistin heikken­e­m­i­nen, ham­paiden reiki­in­tymi­nen
Hedelmäl­lisyys: sekä naisen että miehen hedelmäl­lisyy­den heikken­e­m­i­nen

​

Lopet­ta­mi­nen kan­nat­taa aina

• Haju- ja makuaisti alka­vat kor­jau­tua muu­ta­mas­sa päivässä 
• Yskä ja liman­nousu lievit­tyvät 1–2 kuukau­den kulues­sa 
• Keuhko­jen toim­inta para­nee merkit­tävästi 2–3 kuukau­den kulues­sa
• Sepel­val­ti­mo­taudin ja siitä johtu­van kuole­man ris­ki puolit­tuu vuodessa
• Tupakoin­nin lopet­ta­mi­nen paran­taa merkit­tävästi suun ter­veyt­tä. Se esimerkik­si vähen­tää ham­paiden mene­tys­tä, pienen­tää limakalvo­muu­tosten ja suusyövän riskiä
  

__________________________________________________________________________________

Nuus­ka

Nuus­ka valmis­te­taan jauhetus­ta tupakas­ta, johon on lisät­ty säilön­tä- ja makuainei­ta ja mui­ta lisäainei­ta. Nuuskaa ei saa ostaa Suomes­ta, sen myyn­ti on kiel­let­ty läh­es koko EU:n alueel­la. Ruot­si ja Nor­ja voivat poikkeuslu­van turvin myy­dä nuuskaa. Nuuskaa käytetään kuitenkin laa­jalti, eri­tyis­es­ti nuorten kesku­udessa. Nuuskan käyt­töä pide­tään virheel­lis­es­ti tupakoin­tia vaarat­tomam­pana. Nuuskan käyt­tö vaikut­taa yleis­ter­vey­teen, se edis­tää sydän- ja verisuon­i­sairauk­sia sekä tyypin 2 dia­betes­ta, vaikut­taa veren­painet­ta nos­tavasti ja altistaa muun muas­sa suu- ruoka­torvi. ja mahasyövälle.

• Nuuskas­ta saa keskimäärin suurem­man nikoti­ini­an­nok­sen kuin tupakas­ta. Nikoti­ini­an­nos on jopa 3–5 ker­tainen tupakkaan ver­rat­tuna.
• Nuuskan käyt­töön liit­tyy korkeampi nikoti­iniri­ip­pu­vu­u­den syn­tymisen ris­ki. 
• Nuuskaa­jan ham­paat vär­jäy­tyvät ja kulu­vat hel­posti. 
• Taval­lisin nuuskan aiheut­ta­ma ter­veyshait­ta on suun paikalli­nen limakalvo­vau­rio, nuuskaleesio. Se näkyy vaaleana tai harmah­ta­vana, ryp­pyisenä ja pak­su­un­tuneena kohtana paikas­sa, jos­sa nuuskaa useim­miten pide­tään. 
• Ien­ra­jat vetäy­tyvät ja syöpyvät ja ham­paiden kiin­ni­tysku­dok­set löystyvät.
• Limakalvo­vau­rio para­nee useim­miten sen jäl­keen, kun nuuskaamisen lopet­taa. Vaka­vat ja pitkälle eden­neet limakalvo­vau­ri­ot voivat olla syövän esi­astei­ta.

__________________________________________________________________________________

​

Sähkösavuk­keet

Sähkösavuk­keen käyt­tö on haitallista niin sivullisille kuin itse käyt­täjällekin. Sähkösavukkeis­sa hen­gitetään höyrystyvää nestet­tä, joka sisältää yleen­sä nikoti­inia. Sähkösavuket­ta kuumen­net­taes­sa muo­dos­tuu solu­ja vau­ri­oit­tavia hap­pi­radikaale­ja kuten polte­tuis­sa savukkeis­sakin. Nämä aiheut­ta­vat keuhkosoluis­sa tule­hduk­seno­maisen reak­tion sekä altista­vat suun alueen sairauk­sille. Sähkösavuket­ta käyt­tävil­lä on havait­tu yhtä voimakas­ta nikoti­iniri­ip­pu­vu­ut­ta kuin poltet­tavia savukkei­ta käyt­tävil­lä. Tutkimusti­eto sähkösavukkei­den käytön pitkäaikaisvaiku­tuk­sista on vielä vähäistä. Kuitenkin viit­teitä on siitä, että sähkösavuk­keet voivat aiheut­taa muu­tok­sia keuhko­jen toim­intaan lyhy­taikaisenkin käytön aikana ja lisäk­si suun sairauk­sien ris­ki kas­vaa.

Sähkösavuke (THL)

Sähkösavuk­keet, sähkö­tu­pak­ka (terveyskir­jas­to)

Kysy asi­akkaan tupakoin­nista ja siitä, mitä hän itse ajat­telee tupakoin­nistaan ja lopet­tamis­es­ta. ​

Motivoin­nin muis­tilista

• Motivoi­da voi asi­akkaan ter­vey­den­ti­laan vedoten, eri­tyis­es­ti jos merkke­jä nikoti­ini­tuot­tei­den käytön haitoista, kts. Yllä ole­va lyhyt­neu­von­nan osu­us.
• Muista voimavar­alähtöisyys ja neu­traalit kysymyk­set.
• Kuun­tele ja ymmär­rä mitä asi­akas ker­too ja kun­nioi­ta hänen näkökantaansa​

___________________________________________________________________________________

Nuorten kohdal­la lopet­tamiske­ho­tus kan­nat­taa kytkeä nuoren elämän­ti­lanteeseen ja ter­vey­den­ti­laan; esimerkik­si vaiku­tuk­set ihon kun­toon, fyy­siseen suori­tuskykyyn, suun ter­vey­teen sekä sek­suaal­i­toim­intoi­hin ja ehkäisyyn ovat lähel­lä nuorten arkielämää.

Kar­toi­ta asi­akkaan moti­vaa­tio muu­tok­selle. 

​Jos ei asi­akas ei ole motivoitunut muu­tok­seen, kun­nioi­ta päätöstä ja tar­joa mah­dol­lisu­ut­ta pala­ta asi­aan seu­raav­il­la käyn­tik­er­roil­la​

​Jos asi­akas on motivoitunut lopettamaan/vähentämään, niin ker­ro mah­dol­li­sista vieroi­tu­soireista.

• Tupakoin­nin lopet­tamis­es­ta johtu­va elim­istön nikoti­inip­i­toisu­u­den pienen­e­m­i­nen aiheut­taa pääosan vieroi­tu­soireista. 
• Fyy­siset vieroi­tu­soireet alka­vat 2–12 tun­nin kulues­sa tupakoin­nin lopet­tamisen jäl­keen, ovat hui­pus­saan 1–3 vuorokau­den kulut­tua ja kestävät keskimäärin 3–4 viikkoa. 

Nikoti­iniko­r­vaushoito: ​

Nikoti­iniko­r­vaushoitoa on hyvä suositel­la lopet­tamista yrit­täville tupakoi­jille, jot­ka polt­ta­vat yli 10 savuket­ta päivässä​

Kaik­ki nikoti­iniko­r­vaushoito­valmis­teet tehoa­vat tupakas­ta vieroituk­ses­sa ja lisäävät onnis­tu­mis­mah­dol­lisu­ut­ta noin 1,5–2,5‑kertaiseksi riip­pumat­ta muus­ta vieroi­tustues­ta. Nikoti­iniko­r­vaushoito sopii myös nuuskas­ta eroon pyrkiville. Kat­so lisäti­etoa kor­vaushoi­dos­ta käypähoitosuosituksesta​

Pyy­dä asi­akas­ta aset­ta­maan tavoit­teet oma­lle nikoti­ini­tuot­tei­den käytön vähentämiselle/lopettamiselle: ​

Esimerkik­si asteit­tainen lopet­ta­mi­nen, päivit­täisen tupakka/nuuskamäärän vähen­tämi­nen. ​

Tehdään yhdessä vieroi­tus­su­un­nitel­ma:

• Kir­jataan ylös vieroituk­sen aikataulu
• Kir­jal­taan tapaamisker­rat ja ohjaus
• Lisäk­si kir­jataan ylös käytet­tävät kor­vaus­valmis­teet ​
• Vieroi­tus­su­un­nitel­maa tehtäessä on hyvä puhua aikaisem­mista lopet­tamisyri­tyk­sistä, relap­seista, ja ennakoi­da tarvit­tavaa relapsin ehkäisyä​

Asi­akkaan voi ohja­ta pitämään kotona tupakkapäiväkir­jaa, johon palataan seu­raav­il­la käyn­tik­er­roil­la.

Tupakkalo­make pdf (terveysportti.mobi)​

Tue asi­akkaan aset­tamia tavoit­tei­ta. Käykää läpi jär­jestö­jen tar­joa­ma tuki.

​Tar­joa kon­trol­likäyn­ti / seu­ran­ta­puhelu esim. 2–6 viikon päähän, tai yksilöl­lisen tarpeen mukaises­ti.

​__________________________________________________________________________________

Seu­ran­takäyn­nil­lä voitte käy­dä läpi mm. seu­raavia asioi­ta:​

Vieroi­tus­su­un­nitel­man toteu­tu­mista sekä täytet­tyä tupakkapäiväkir­jaa. Jos asi­akas ei ole täyt­tänyt päiväkir­jaa, keskustelkaa muu­toin edel­lis­ten viikko­jen suju­mis­es­ta. ​

Tavoit­tei­den tarkastelu:

• onnis­tuiko asi­akas aset­tamis­saan tavoit­teis­sa?
• Tun­tuiko jokin vaikeal­ta?
• Vai oliko muu­tos help­po ‑mitkä asi­at siihen vaikut­ti­vat? ​

Jos aset­ta­mat tavoit­teet, eivät täyt­tyneet, voidaan tarkastel­la tavoit­tei­ta uudelleen:

• onko tarpeel­lista aset­taa uudet, aiem­paa mata­lam­mat tavoit­teet? ​
• Miten tavoit­teisi­in voitaisi­in päästä?
• Mitä muu­tok­sia tulisi tapah­tua, että tavoit­teet onnis­tu­isi­vat? ​

Mikäli lopettamisen/vähentämisen käytön tuek­si on käytössä nikoti­iniko­r­vaus­valmis­tei­ta, niin käy­dään lävitse niiden sopivu­us ja mah­dol­liset hait­tavaiku­tuk­set.​

__________________________________________________________________________________

Mikäli inter­ven­tio­ta anta­neessa yksikössä seu­ran­takäyn­tiä tai puhelua ei ole mah­dol­lista toteut­taa, anna asi­akkaalle tietoa, mihin hän voi jatkos­sa olla yhtey­dessä, mikäli tarvit­see ohjaus­ta tai tukea tilanteessaan. Siun sotes­sa apua tupakoin­nin lopet­tamiseen saa peruster­vey­den­huol­lon palveluista.

Mikäli taustal­la on voimakas nikoti­iniri­ip­pu­vu­us, eikä oma­toimi­nen lopet­ta­mi­nen ole onnis­tunut useista yri­tyk­sistä huoli­mat­ta, voidaan kokeil­la hoidok­si vieroi­tus­valmis­tei­ta: kat­so korkean riskin polku

Ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lais­ten velvol­lisuute­na on käy­dä tupakoivan asi­akkaan kanssa tupakoin­nin lopet­tamista tuke­va keskustelu vähin­tään ker­ran vuodessa.​

Riski­ta­son rahapelaami­nen tarkoit­taa pelaamista, joka aiheut­taa yksit­täisiä hait­to­ja. Se edeltää usein varsi­naisen rahape­lion­gel­man kehit­tymistä.​

Mie­len­ter­vey­den häir­iöt ja keskit­tymis­vaikeudet, kuten masen­nus, skit­sofre­nia tai ADHD, voivat myös altistaa rahape­lion­gel­malle. Run­saal­la alko­holinkäytöl­lä voi olla rahapelaamista edis­tävä vaiku­tus. 

Riskipelaami­nen voidaan määritel­lä seu­raavasti

• Riskipelaa­ja on rahapelaa­ja, joka pelaa usein ja käyt­tää pelaamiseen omi­in mah­dol­lisuuk­si­in­sa näh­den run­saasti aikaa tai rahaa tai molem­pia
• Pelaa yleen­sä usei­ta eri­laisia rahapele­jä
• Jolle mah­dol­lis­es­ti aiheutuu pelaamis­es­ta jotain hait­to­ja esim. taloudessa, ter­vey­dessä, sosi­aal­i­sis­sa suhteis­sa, työssä tai opiskelus­sa.  

________________________________________________________________________________

Kar­toi­ta asi­akkaan peli­ta­vat seu­raav­il­la kysymyk­sil­lä:

• Miten usein pelaat rahapele­jä?
• Mitä rahapele­jä pelaat?

Anna palaute peli­tavoista

“Mitä use­am­min pelaat rahapele­jä, sitä toden­näköisem­min pelaamis­es­ta aiheutuu jonkin­laisia hait­to­ja”

Pelaako asi­akas haitallisia pele­jä? Pelien haitallisu­u­teen vaikut­ta­vat esimerkik­si pelin tem­po sekä mak­simi­panok­sen ja päävoiton suu­ru­us. Mikäli asi­akkaal­la on usei­den riskipelien pelaamista, on aiheel­lista ottaa puheek­si, että ris­ki pelaamisen ongelmi­in on selkeästi suurentunut​​​

Alla lis­tatut rahapelit aiheut­ta­vat mui­ta use­am­min hait­to­ja, ns. riskipelit:

• urheiluve­donlyön­ti,
• Net­tiar­vat
• nopeat arvon­tapelit
• raha-automaatit
• kasinopelit: kuten rulet­ti tai Black­jack
• Net­tikasinopelit
• nettipokeri​

________________________________________________________________________________

Käy asi­akkaan kanssa läpi pelaamisen hyö­tyjä ja hait­to­ja. Kiin­nitä keskustelus­sa huomio­ta rahapelaamisen hait­toi­hin ja pelaamisen rajoit­tamisen tai lopet­tamisen hyö­ty­i­hin. ​Asi­akas­ta voi pyytää pohti­maan, mitä hyvää hän kokee pelaamis­es­ta ja mitä huonoa siitä on seu­ran­nut tai voisi tule­vaisu­udessa seu­ra­ta?

Huomioitavaa alle 18-vuo­ti­aat: Alaikäis­ten suo­jelemisek­si peli­haitoil­ta arpa­jais­lais­sa on rahapelien yleinen 18 vuo­den alaikära­ja.​ Alaikäisen pelates­sa rahapele­jä tulisi keskustel­la siitä, miten pelaami­nen mah­dol­lis­tuu. (huom. tun­nistau­tu­misen pakol­lisu­us)

Keskustelun herät­tämisek­si, voit kysyä asi­akkaal­ta seu­raa­vat kysymyk­set:

• Mitä ajat­telet pelaamis­es­tasi täl­lä het­kel­lä?
• Oletko itse tai onko joku läheis­esi ollut huolis­saan pelaamis­es­tasi?

​

Poh­di näitä asioi­ta yhdessä asi­akkaan kanssa:

• Kuin­ka paljon rahaa asi­akas käyt­tää pelaamiseen viikos­sa? Entä vuodessa?
• Onko asi­akkaal­la tapana yrit­tää voit­taa häviämiään raho­ja takaisin? Johtaako tämä siihen, että hän pelaa yhä enem­män?
• Kuin­ka paljon asi­akas käyt­tää aikaa pelaamiseen viikos­sa? Entä kuukaudessa? Jääkö hänelle riit­tävästi aikaa muuhun?​

Kuu­lostele, olisiko asi­akas halukas muut­ta­maan rahapelaamis­taan. 

1. Motivoi­da voi asi­akkaan elämän­ti­lanteeseen vedoten; mitä negati­ivista rahapelaami­nen tuo, jos pelaami­nen jatkuu saman­laise­na? Voisiko sil­lä olla vaiku­tus­ta talouteen / ihmis­suhteisi­in?​

2. Muista voimavar­alähtöisyys ja neu­traalit kysymyk­set.

3. Kuun­tele ja ymmär­rä, mitä asi­akas ker­too ja kun­nioi­ta hänen näkökan­taansa.

__________________________________________________________________________________

Mikäli asi­akas on huolestunut pelaamis­es­taan ja hän halu­aa jatkaa siitä keskustelua, voit kan­nus­taa hän­tä täyt­tämään rahapelipäiväkir­jaa esimerkik­si parin viikon ajan.​

Netis­sä täytet­tävä:

Raipe Rahapelipäiväkir­ja (rahapelipaivakirja.fi)

Paper­i­nen ver­sio:

Pelipäiväkir­ja pdf (paihdelinkki.fi)

Pyy­dä asi­akas­ta vas­taa­maan lisäk­si seu­raavi­in kysymyk­si­in pohti­mal­la asioi­ta taloudel­lisen tilanteen, ihmis­suhtei­den, psyykkisen ja fyy­sisen hyv­in­voin­nin näkökul­mista: 

• Mitä hyö­tyä muu­tok­ses­ta olisi?
• Mil­laisia mui­ta seu­rauk­sia muu­tok­ses­ta olisi?
• Mitä hait­taa muu­tok­sen toteut­ta­mat­ta jät­tämis­es­tä olisi?
• Mitkä tek­i­jät estävät ​muu­tok­sen toteut­tamista?
• Muu­tospäätöstä pohties­sa on hyvä selvit­tää tarkoin taloudelli­nen tilanne ja pelaamisen vaiku­tuk­set siihen.

Mikäli asi­akas ei ole huolestunut pelaamis­es­taan eikä halua jatkaa asi­as­ta keskustelua tai täyt­tää rahapelipäiväkir­jaa, voit ker­toa mis­tä hän halutes­saan saa apua ja tukea.

 __________________________________________________________________________________

TAVOITTEET​

Keskustele asi­akkaan kanssa, minkä tavoit­teen hän on valmis aset­ta­maan itselleen.
Tavoit­teen on hyvä olla selkeä ja saavutet­tavis­sa ole­va.​

Asi­akas voi aset­taa itsel­len­sä esimerkik­si seu­raa­van­laisia tavoit­tei­ta: 

• Hal­lit­tu pelaami­nen (esim. pelaamisen vähen­tämi­nen, peliko­htaiset rajat)
• Osit­tainen lopet­ta­mi­nen (esim. tietyn pelimuodon lopet­ta­mi­nen, estot, sulut).
• Kokon­aan lopet­ta­mi­nen (esim. täyspelaa­mat­to­muus)

Kat­sokaa yhdessä käytän­nön vinkke­jä rahapelaamisen hallintaan:

Rahapelaaminen.pdf (pelituki.fi)

Rahapelaami­nen (paihdelinkki.fi)

Rajoi­ta rahapelaamista netis­sä (pelu­uri.fi)​

Tärkein­tä on, että asi­akas­ta tue­taan juuri siinä tavoit­teessa, jon­ka hän halu­aa itselleen aset­taa.

Tar­joa kon­trol­likäyn­ti / seu­ran­ta­puhelu esim. 2–6 viikon päähän.

Seu­ran­takäyn­nil­lä käy­dään läpi asi­akkaan täyt­tämä rahapelipäiväkir­ja. Tun­nista asi­at, jot­ka tuke­vat muu­tos­ta ja mitkä jar­rut­ta­vat sitä.  Jos asi­akas ei ole täyt­tänyt päiväkir­jaa, keskustelkaa muu­toin edel­lis­ten viikko­jen pelaamis­es­ta. ​

Mikäli asi­akas halu­aa jatkaa työsken­te­lyä itsenäis­es­ti, voi hän käyt­tää tuke­naan esimerkik­si oma-apuopas­ta ja seu­ra­ta pelaamis­taan rahapelipäiväkir­jan avul­la. Oma-apuop­paan sisäl­löt on raken­net­tu itsenäisen työsken­te­lyn tuek­si. Lisäk­si voit ker­toa asi­akkaalle eri­lai­sista tuki- ja ver­tais­tukimuodoista.

 ​Mikäli inter­ven­tio­ta anta­neessa yksikössä seu­ran­takäyn­tiä tai puhelua ei ole mah­dol­lista toteut­taa, anna asi­akkaalle tietoa, mihin hän voi jatkos­sa olla yhtey­dessä, mikäli tarvit­see ohjaus­ta tai tukea tilanteessaan. Siun sotes­sa apua sekä mata­lan kyn­nyk­sen ohjaus­ta tar­joaa mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­iden hoitoko­or­di­naat­tori. ​

Yli 18-vuo­ti­aat

Arvioi seu­ran­takäyn­tien jatko­jen tarve. Mikäli annet­tu seu­ran­ta / tuki ei kuvaudu riit­tävänä tai asi­akkaan tilanne muut­tuu, ote­taan yhteys siun soten mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­hin jatko­hoidon suun­nit­telemisek­si. Kts. yhteystiedot JATKO­HOITO-osios­ta.

Alle 18-vuo­ti­aat:
Alaikäis­ten rahapelaamisen tilanteis­sa tulee selvit­tää, miten rahapelaami­nen mah­dol­lis­tuu. Yhteistyö per­heen kanssa aiheel­lista. Kon­sul­toi tarvit­taes­sa mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­ta jatko­hoidon selvit­tämisek­si. Lisäk­si ota tarvit­taes­sa yhteyt­tä lap­siper­hei­den palvelu­iden palve­lu­tarpeen arvioin­nin yksikköön (PTA-yksikköön). Kts. jatko­hoitoo-osio.

Arvioi seu­ran­takäyn­tien jatko­jen tarve. Mikäli annet­tu seu­ran­ta / tuki ei kuvaudu riit­tävänä tai asi­akkaan voin­ti muut­tuu, seu­raa JATKO­HOITO-osios­sa annet­tu­ja ohjei­ta.

Alle 18- vuo­ti­aiden kohdal­la epä­selvis­sä tilanteis­sa kon­sul­toi tarvit­taes­sa mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­ta jatko­hoidon jär­jestämisek­si. Lisäk­si ota tarvit­taes­sa yhteyt­tä lap­siper­hei­den palvelu­iden palve­lu­tarpeen arvioin­nin yksikköön (PTA-yksikköön). Kts. jatko­hoito- osio.

• Ajatuk­set pyörivät jatku­vasti pelaamisen ympäril­lä
• Vieroi­tu­soireet (esim. ärtymys, her­mostuneisu­us) 

• Tarve käyt­tää yhä enem­män aikaa pelaamiseen 

• Epäon­nis­tuneet pelaamisen kon­trol­liyri­tyk­set 

• Kiin­nos­tuk­sen menet­tämi­nen aiem­pi­in har­ras­tuk­si­in 

• Run­sas pelaami­nen jatkuu huoli­mat­ta haitoista saadus­ta tiedos­ta 

• Pelaamisen määrään liit­tyvä harhaut­ta­mi­nen (esim. vale­htelu, salailu) 

• Pakopelaami­nen (esim. ikävien asioiden tai tun­tei­den vält­te­ly pelaa­mal­la) 

• Ihmis­suh­teen tai tärkeän mah­dol­lisu­u­den mene­tys pelaamisen takia 

Digipelaamisen ongel­mallisu­ut­ta pohdit­taes­sa eri­tyisen tärkeäk­si nousee pelaa­jan oma henkilöko­htainen koke­mus tilanteesta.

Pelkkä peli­ai­ka ei ker­ro pelaamisen ongel­mallisu­ud­es­ta, mut­ta run­sas peli­ai­ka lisää riskiä digipelaamisen kehit­tymis­es­tä ongel­mallisek­si. 

Ongel­malliseen digipelaamiseen on yhdis­tet­ty eri­laisia psykososi­aalisen hyv­in­voin­nin ongelmia

• masen­nus­ta ja ahdis­tus­ta
• uni­vaikeuk­sia
• sosi­aalisen vuorovaiku­tuk­sen vähyyt­tä
• arjen hallintaan liit­tyviä

Lisäk­si ongel­malli­nen pelaami­nen voi aiheut­taa fyy­sisiä oire­i­ta kuten: tuki- ja liikun­taelin­ten hait­to­ja, silmien väsymistä ja väsymys­tä.  Jatku­vat peli­hai­tat ker­to­vat pelaa­jan vaikeud­es­ta hal­li­ta pelaamis­taan. Täl­löin voidaan puhua ongel­mallis­es­ta pelaamis­es­ta.

Ongel­mallises­sa pelaamises­sa on kyse pelaamisen ja ongelmien kytkey­tymis­es­tä yhteen.
Keskeistä on pelaamisen haitalliset seu­rauk­set hyv­in­voin­ti­in, ter­vey­teen, arjen suju­miseen, talouteen tai ihmis­suhteisi­in, kuten parisuh­teeseen ja per­he­suhteisi­in.

​​Ongel­malli­nen pelaami­nen siis ylläpitää, pahen­taa tai syn­nyt­tää ongelmia pelaamisen ulkop­uolises­sa elämässä. Pelaa­ja ei joko halua tai kykene muut­ta­maan peli­tapo­jaan, vaik­ka tun­nistaisi niiden haitalliset seu­rauk­set.   

Ongel­malli­nen digipelaami­nen on usein osa ongel­mavyy­hteä. On tärkeää selvit­tää, mitkä asi­at liit­tyvät ongel­malliseen pelaamiseen ja miten. 

Alaikäi­nen lap­si tai nuori huolestuu harvem­min itse omas­ta digipelaamis­es­taan. Aikuisen tehtävä on keskustel­la pelaamis­es­ta ja sen merk­i­tyk­ses­tä lapselle tai nuorelle yhdessä tämän kanssa. Samal­la voi virit­tää keskustelua siitä, mil­laisia vaiku­tuk­sia pelaamisel­la voi lapsen tai nuoren elämään olla. 

Tärkeää on pelaa­jan oma henkilöko­htainen koke­mus tilanteesta: 

Kysy asi­akkaal­ta esimerkik­si seu­raa­van­laisia kysymyk­siä: 

• Mikä merk­i­tys pelaamisel­la on elämässäsi?
• Mik­si pelaat ja mitä se tuo elämääsi?

Voit tehdä asi­akkaan kanssa digipelaamisen nelikent­tä-tehtävän, jon­ka poh­jal­ta voitte keskustel­la pelaamisen hyödy­istä ja haitoista Tehtävä-Digipelaamisen-nelikenttä.pdf (digipelirajaton.fi)

Muu­tosmo­ti­vaa­tio pelaamisen suh­teen

• Onko yri­tyk­siä muut­taa pelaamista ja mitä tapah­tui?
• Miten pelaamisen toivoisi nyt muut­tuvan?
• Mil­laista apua ja tukea tarvit­see?

1. Motivoi­da voi asi­akkaan ter­vey­den­ti­laan vedoten, eri­tyis­es­ti jos merkke­jä väsymyk­ses­tä, ahdis­tuk­ses­ta, ter­vey­den­ti­lan tai verikokei­den muu­tok­sista.

2. Muista voimavar­alähtöisyys ja neu­traalit kysymyk­set.

3. Kuun­tele ja ymmär­rä, mitä asi­akas ker­too ja kun­nioi­ta hänen näkökan­taansa.

_________________________________________________________________________________

Voit yhdessä asi­akkaan kanssa kar­toit­taa seu­raavia asioi­ta: 

Kuin­ka usein? Kuin­ka paljon? Päivit­täin? Mihin aikaan vuorokaud­es­ta?

Mil­loin? Vapaa-ajal­la, työssä, koulus­sa, tauoil­la?

Pelaamisen moti­iv­it: Taito­jen ja kyky­jen tes­taus ja osoi­tus, Mah­dol­lisu­udet vali­ta, ohja­ta ja vaikut­taa itse, Vuorovaiku­tus ja kuu­lu­mi­nen peliy­hteisöi­hin, pakopelaami­nen?

Nykyti­lanne: Mitä ajatuk­sia ja tun­tei­ta pelaami­nen herät­tää? Mil­laisia tavoit­tei­ta pelaamiseen liit­tyy?  Miten pelaami­nen on vaikut­tanut elämään? Mil­laisia hait­to­ja ilmen­nyt?  Huo­let­taako joku asia eri­tyis­es­ti pelaamises­sa? 

TAVOITTEET

• Asi­akas voi halutes­saan aset­taa itselleen tavoit­teen suh­teessa toiv­ot­tuun muu­tok­seen tai mah­dol­lis­es­ti koet­tuun hait­taan
• Tavoit­tei­ta voivat olla esimerkik­si pelaamiseen käyte­tyn ajan vähen­tämi­nen, hait­taa aiheut­ta­van pelin tauot­ta­mi­nen tai lopet­ta­mi­nen, pelaamisen rajoit­ta­mi­nen, vuorokausiryt­min kor­jaami­nen tai muun tekemisen lisäämi­nen digipelaamisen rin­nalle
• Pelaamiseen liit­tyvän tavoit­teen saavut­tamises­sa voidaan ede­tä asteit­tain. Tavoite voi muut­tua tilanteen edetessä. Pienetkin askeleet tai muu­tok­set ovat merk­i­tyk­sel­lisiä tavoit­teen saavut­tamises­sa. Esimerkik­si aluk­si lyhytkin peli­a­jan vähen­tämi­nen voi olla ensim­mäi­nen tavoite
• Tavoit­tei­ta on hyvä tarkastel­la sään­nöl­lis­es­ti ja muut­taa tarvit­taes­sa tilanteen mukaan

Ohjaa asi­akas­ta tutus­tu­maan tai voitte yhdessä tutus­tua eri jär­jestö­jen tuot­tami­in mate­ri­aalei­hin ja itse­hoito-ohjelmi­in:

Tar­joa seu­ran­takäyn­ti­aikaa vas­taan­otolle 2–6 viikon päähän, käyn­ti voi toteu­tua myös puhe­lim­itse.

Käyn­nil­lä voitte keskustel­la seu­raav­ista asioista:

• onko muu­tok­sia pelaamises­sa tapah­tunut?
• Onko asi­akkaan itse luomi­in tavoit­teisi­in päästy? jos ei, niin mitkä tek­i­jät tähän on vaikut­tanut.
• Mikäli tavoit­teet eivät ole täyt­tyneet, yritetään silti löytää posi­ti­ivisia asioi­ta men­neistä viikoista.

Yli 18-vuo­ti­aat:

Arvioi seu­ran­takäyn­tien jatko­jen tarve. Mikäli annet­tu seu­ran­ta / tuki ei kuvaudu riit­tävänä tai asi­akkaan tilanne pelaamisen suh­teen lisään­tyy, voit kon­sul­toi­da tilanteesta mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­ta.

Mikäli inter­ven­tio­ta anta­neessa yksikössä seu­ran­takäyn­tiä tai puhelua ei ole mah­dol­lista toteut­taa, anna asi­akkaalle tietoa, mihin hän voi jatkos­sa olla yhtey­dessä, mikäli tarvit­see ohjaus­ta tai tukea tilanteessaan. Siun sotes­sa apua sekä mata­lan kyn­nyk­sen ohjaus­ta tar­joaa mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­iden hoitoko­or­di­naat­tori.

Alle 18- vuo­ti­aat:

Alaikäis­ten kohdal­la tulee arvioi­da digipelaamisen vaiku­tuk­sia nuoren elämään ja keskustel­la esimerkik­si per­heen kanssa yhdessä tilanteelle ratkaisu­ja, mm. Van­hem­mille tukea ja neu­von­taa digipelaamisen rajoit­tamisek­si.

Mikäli digipelaami­nen aiheut­taa hait­to­ja ja sitä on vaikeuk­sia hal­li­ta kon­trol­likeinoista huoli­mat­ta, voit kon­sul­toi­da mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­ta tilanteessa.  Lisäk­si voit ottaa yhteyt­tä lap­siper­hei­den palvelu­iden palve­lu­tarpeen arvioin­nin yksikköön (PTA-yksikköön), mikäli nuoren pelaami­nen aiheut­taa mm. pois­saolo­ja koulus­ta, syr­jäy­tyneisyyt­tä tai mui­ta haastei­ta arjes­sa. Tilanteessa on syytä pohtia nuorelle moni­ammatil­lista tukea tilanteen hal­lit­semisek­si, mikäli muut rajaamis- ja hallintakeinot eivät tilanteessa ole aut­ta­neet. Kts. jatko­hoito-osio.