Ahdistuneisuuden hoito- ja palveluketju

Hoita­jan vas­taan­otol­la

Asi­akkaan arvosta­va kohtaami­nen ja kuulem­i­nen ovat ensiar­voisen tärkeitä kon­tak­tis­sa asi­akkaan kanssa. Ter­veysase­mal­la tehdään tilan­nekar­toi­tus poti­laan kanssa keskustele­mal­la ja hän­tä kuun­tele­mal­la. Alla olevas­sa työo­hjeesta saat tietoa ja työkalu­ja ahdis­tuneen asi­akkaan kohtaamiseen vas­taan­otol­la tai puhe­limes­sa.

Vaikei­denkin asioiden puheek­si otta­mi­nen asi­akkaan kanssa on osa asi­akkaan elämän­ti­lanteen kar­toi­tus­ta. Mikäli asi­akas ker­too esim. lähisuhde­väki­val­las­ta elämässään, voit käyt­tää tulostet­tavaa Suo­datin- ja kar­toi­tus­lo­maket­ta apuna tilanteen kar­toit­tamises­sa. 

Työo­hjeet: (näkyvät vain Siun soten työn­tek­i­jöille):

Siunsote_TERVAS_TYOOHJE_ahdistunut_asiakas_terveysaseman_vastaanotolla_tai_puhelimessa.docx (Siun soten intra)

Lääkärin vas­taan­otol­la

• kar­toite­taan somaat­ti­nen tilanne (kivun hoito)
• ote­taan tarvit­ta­vat lab­o­ra­to­rioko­keet ero­tus­di­ag­nos­ti­ikas­sa lääkärin arvion mukaises­ti: PVK, Na, K, Krea, TSH (T4V), ALAT, B‑PEth, B‑12 ‑vita­mi­i­ni, huumau­saine­seu­la.
• tehdään diag­nos­ti­nen arvio
• aloite­taan tarvit­taes­sa lääk­i­tys
• arvioidaan jatko­hoidon tarve
• annetaan oma­hoito-ohjei­ta
• kir­joite­taan tarvit­taes­sa sairaus­lo­maa

Tilan­nekar­toi­tusten perus­teel­la asi­akas voidaan ohja­ta kri­isikeskuk­selle, mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­hin, erikois­sairaan­hoitoon tai sosi­aali­palvelui­hin. Kri­isikeskuk­selle ohjataan mata­lal­la kyn­nyk­sel­lä elämänkri­isi­ti­lanteessa, jos­sa nopean ja lyhy­taikaisen avun turvin estetään tilanteen pahen­e­m­i­nen. Asi­akas ohjataan mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­hin, kun ahdis­tus on keski­vaikeaa tai erikois­sairaan­hoitoon ahdis­tuneisu­u­den ollessa vakavaa.

Mikäli ahdis­tuneisu­u­den taustal­la on esimerkik­si asumiseen, toimeen­tu­loon tai arjes­ta selviämiseen liit­tyviä ongelmia, ammat­ti­lainen voi tehdä sosi­aali­palveluille ilmoituk­sen sosi­aal­i­huol­lon tarpeesta. Huoli-ilmoituk­sen tekemis­es­tä on hyvä ker­toa aina asi­akkaalle. Ilmoituk­sen saavut­tua asi­akkaaseen ote­taan yhteyt­tä palve­lu­tarpeen selvit­tämisek­si. Hänelle annetaan tietoa eri­lai­sista vai­h­toe­hdoista palvelu­iden toteut­tamises­sa. Asi­akkaal­la on myös oikeus kieltäy­tyä palve­lu­tarpeen selvit­tämis­es­tä tai avun vas­taan­ot­tamis­es­ta.

Alla link­ki Pohjois-Kar­jalan kri­isikeskuk­sen inter­net-sivus­tolle, jos­ta löy­tyy tietoa, ajan­va­rauk­sen puhe­lin­nu­merot ja net­ti­a­jan­va­raus.

Sosi­aali­palve­lut

Mikäli ahdis­tuneisu­u­den taustal­la on esimerkik­si asumiseen, toimeen­tu­loon tai arjes­ta selviy­tymiseen liit­tyviä ongelmia, asi­akas voidaan ohja­ta otta­maan yhteyt­tä sosi­aali­palvelui­hin.

Mikäli ammat­ti­laiselle herää huoli asi­akkaan kyvys­tä han­kkia itselleen tarvit­se­maansa apua, ammat­ti­lainen voi tehdä sosi­aali­palveluille ilmoituk­sen sosi­aal­i­huol­lon tarpeesta. Huoli-ilmoituk­sen tekemis­es­tä on hyvä ker­toa aina asi­akkaalle ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan se kan­nat­taa tehdä yhdessä asi­akkaan kanssa. Ilmoi­tus käsitel­lään tilanteen mukaan joko työikäis­ten sosi­aali­palveluis­sa, ikäih­mis­ten palveluis­sa tai lap­siper­hei­den palveluis­sa. Ilmoituk­sen saavut­tua asi­akkaaseen ote­taan yhteyt­tä palve­lu­tarpeen selvit­tämisek­si ja hän saa tietoa eri­lai­sista vai­h­toe­hdoista palvelu­iden toteut­tamises­sa.

Asi­akkaal­la on myös oikeus kieltäy­tyä palve­lu­tarpeen selvit­tämis­es­tä tai avun vas­taan­ot­tamis­es­ta. 

Opiskeluhuol­los­sa ahdis­tuneisu­u­den ennal­taehkäisyä, seu­lon­taa ja alku­ti­lanteen kar­toi­tus­ta tehdään esim. ter­veystapaamis­ten yhtey­dessä ter­vey­den­hoita­jan vas­taan­otol­la.

Ahdis­tuneisu­u­den kar­toi­tus­ta tekevät myös kuraat­torit ja psykolog­it.

Ahdis­tuneisu­u­den kar­toit­tamisek­si voidaan käyt­tää GAD‑7 ahdis­tuneisu­usky­se­lyä ja RBDI/BDI masen­nuk­sen mit­taris­toa. Asi­akas ohjataan opiskeluhuol­lon tai ter­veysase­man lääkärin vas­taan­otolle, mikäli on tarvet­ta ahdis­tuneisu­u­den hoidon ja kuntoutuk­sen suun­nit­telulle.

Lääkärin vas­taan­otol­la

• kar­toite­taan somaat­ti­nen tilanne (kivun hoito)
• ote­taan tarvit­ta­vat lab­o­ra­to­rioko­keet ero­tus­di­ag­nos­ti­ikas­sa lääkärin arvion mukaises­ti: PVK, Na, K, Krea, TSH (T4V), ALAT, B‑PEth, B12-vita­mi­i­ni, huumau­saine­seu­la.
• tehdään diag­nos­ti­nen arvio
• aloite­taan tarvit­taes­sa lääk­i­tys
• arvioidaan jatko­hoidon tarve
• annetaan oma­hoito-ohjei­ta
• kir­joite­taan tarvit­taes­sa sairaus­lo­maa

Vaikei­denkin asioiden puheek­si otta­mi­nen asi­akkaan kanssa on osa asi­akkaan elämän­ti­lanteen kar­toi­tus­ta. Alla olevas­sa työo­hjeesta saat tietoa ja työkalu­ja ahdis­tuneen asi­akkaan kohtaamiseen vas­taan­otol­la tai puhe­limes­sa.

Asi­akas ohjataan tarvit­taes­sa mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­hin, kun ahdis­tus on keski­vaikeaa ja erikois­sairaan­hoitoon ahdis­tuneisu­u­den ollessa vakavaa.

Työo­hjeet: (näkyvät vain Siun soten työn­tek­i­jöille)

Siunsote_TERVAS_TYOOHJE_ahdistunut_asiakas_terveysaseman_vastaanotolla_tai_puhelimessa.docx (Siun soten intra)

Ennen ensim­mäistä yhtey­de­not­toa mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­hin asi­akkaan olisi hyvä täyt­tää Ter­api­anav­i­gaat­torin oireky­se­ly. Sen tuot­ta­ma tieto ja anta­ma koo­di toimi­vat apuna hoidon­tarpeen arvioin­nis­sa (HTA), jon­ka hoitoko­or­di­naat­tori tekee yhdessä asi­akkaan puhe­limes­sa tai dig­i­taalisen palvelun kaut­ta chatis­sa. Hoidon­tarpeen arvioin­ti tehdään sovi­tun pros­essin mukaises­ti

Kun asi­akas ottaa ensim­mäistä ker­taa yhteyt­tä mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­iden puhe­lin­palvelun hoitoko­or­di­naat­tori­in, tehdään hoidon­tarpeen arvioin­ti (HTA) ja suun­nitel­laan tai ohjataan jatko­hoito. Hoidon­tarpeen arvioin­ti sovi­tun pros­essin mukaises­ti. Ohjeen hoidon­tarpeen arvioin­ti­in löy­dät alla olev­as­ta linkistä.

Asi­akkaan arvosta­va kohtaami­nen ja kuulem­i­nen ovat ensiar­voisen tärkeitä kon­tak­tis­sa asi­akkaan kanssa. Miepässä tehdään tilan­nekar­toi­tus poti­laan kanssa keskustele­mal­la ja hän­tä kuun­tele­mal­la. Alla ole­vista työo­hjeista saat tietoa ja työkalu­ja ahdis­tuneen asi­akkaan kohtaamiseen vas­taan­otol­la tai puhe­limes­sa.

Vaikei­denkin asioiden puheek­si otta­mi­nen asi­akkaan kanssa on osa asi­akkaan elämän­ti­lanteen kar­toi­tus­ta. Mikäli asi­akas ker­too esim. lähisuhde­väki­val­las­ta elämässään, voit käyt­tää tulostet­tavaa Suo­datin- ja kar­toi­tus­lo­maket­ta apuna tilanteen kar­toit­tamises­sa. 

Työo­hjeet: (näkyvät vain Siun soten työn­tek­i­jöille):

Siun­sote_MIEPA_­TY­OOHJE_Ahdis­tus_oirei­den_kar­toi­tus_Miepa-hoita­jan_­vas­taan­otolle (Siun soten intra)

Hoidon­tarpeen arvioin­ti ja triage (Siun soten intra)

Psykolo­gin vas­taan­ot­to (miepä)

Psykolo­gin vas­taan­otol­la jatke­taan hoita­jan vas­taan­otol­la alka­nut­ta kar­toi­tus­ta oireista ja muus­ta psyykkises­tä voin­nista. Vas­taan­otol­la kar­toite­taan

• ydi­noire­i­ta
• oirei­den kestoa, laa­ju­ut­ta
• oireisi­in mah­dol­lis­es­ti johtanei­ta ja ylläpitäviä tek­i­jöitä
• elämän­ti­lan­net­ta
• mah­dol­lista moni­häir­iöisyyt­tä: uni, päi­h­teet

Mittareina käytetään

• BAI ja GAD‑7 ahdis­tuneisu­u­den mittare­i­ta
• OASIS ahdis­tuneisu­u­den ja pelko­jen kar­toituk­sen mittare­i­ta
• tarvit­taes­sa SPIN jän­nit­tämisen ja OCI‑R pakko-oirei­den kar­toituk­seen
• lisäk­si myös BDI-masen­nusky­se­lyä, SCL-90 ‑oiremit­taria sekä AUDIT-mit­taria  päi­htei­den käytön kar­toituk­seen

Mielenterveystalo.fi:n ammat­ti­lais­ten osioon kir­jau­tu­mal­la löy­dät eri­laisia kyse­ly­itä ja niiden tulk­in­tao­hjei­ta.

Miepän lääkärin vas­taan­otol­la

• selvitetään diag­nos­ti­ikkaa
• tehdään hoito­su­un­nitel­maa
• tarvit­taes­sa aloite­taan, seu­rataan tai tehdään muu­tok­sia lääk­i­tyk­seen
• tehdään työkyk­yarvio­ta, Kelan kuntou­tusp­sykoter­api­an tai vaa­ti­van lääkin­näl­lisen kuntoutuk­sen arvioi­ta ja lähet­teitä

Vaikeas­ta ahdis­tuk­ses­ta kär­sivä asi­akas ohjataan tarvit­taes­sa erikois­sairaan­hoitoon.

Ahdis­tuneisu­ushäir­iötä sairas­ta­vat asi­akkaat kuu­lu­vat ensisi­jais­es­ti peruster­vey­den­huol­lon tai Siun soten mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­iden (miepä) hoito­vas­tu­ulle. Tietyis­sä tilanteis­sa asi­akkaan hoito voidaan toteut­taa myös erikois­sairaan­hoi­dos­sa. 

Akuutis­sa, vaikea-asteises­sa oireku­vas­sa asi­akas ohjataan aikuisp­syki­a­tri­an tehostet­tuun avo­hoitoon (tehoa­vo). Tehoa­vo tar­joaa päivystyk­sel­lisiä palvelu­ja kiireel­li­sis­sä mie­len­ter­vey­del­li­sis­sä ongelmis­sa.

Tehoavoon ei tarvitse lähetet­tä ja käyn­nit ovat mak­sut­to­mia. Yhteyt­tä voivat ottaa asi­akkaat, hei­dän läheisen­sä sekä vira­nomaiset. Hoito perus­tuu kuitenkin aina vapaae­htoisu­u­teen. Hoi­dos­sa pyritään otta­maan mukaan myös asi­akkaan per­he, läheiset ja muu verkos­to.

Päivystyk­sel­lisi­in palvelui­hin kuu­lu­vat myös yhteis­päivystyk­ses­tä tehoavoon ohjau­tu­vat psyki­a­triset kon­sul­taa­tiot.

Työo­hje: (näkyy vain Siun soten työn­tek­i­jöille)

Siunsote_PSY_tehoavo_hta_ja_triage.docx (Siun soten intra)

Siunsote_psy_tehoavo_esite2022.docx (Siun soten intra) 

Erikois­sairaan­hoidon hoito­vas­tu­ulle kuu­luu vaikea-asteinen ahdis­tuneisu­ushäir­iö, johon liit­tyy merkit­tävää ja pitkäaikaista työ‑, opiskelu- sekä toim­intakyvyn heiken­tymistä. Akuutis­sa, vaikea-asteises­sa oireku­vas­sa asi­akas ohjataan tehostet­tuun avo­hoitoon.

Kroon­is­tuneet ja hoitore­sisten­tit tilanteet, jois­sa on jo käytet­ty asian­mukaista erikois­sairaan­hoidon tasoista hoitoa, eivät enää kuu­lu erikois­sairaan­hoitoon. 

Ennen asi­akkaan lähet­tämistä erikois­sairaan­hoitoon aikuisp­syki­a­tri­an­po­lik­linikalle tulee tark­istaa seu­raa­vat asi­at ja kir­ja­ta ne lähet­teeseen:

• seu­lon­ta ja arvioin­ti: ahdis­tus, masen­nus, kak­sisu­un­tainen mielialahäir­iö, OCD, syömis‑, per­soon­al­lisu­us- ja päi­hde­häir­iöt, trau­maoireet, soma­ti­saa­tio sekä somaat­tiset syyt ja oireet
• lomakkei­den käyt­tö: BDI/MDI (masen­nus), CAD‑7/BAI (ahdis­tuneisu­us), MDQ (kak­sisu­un­tainen mielialahäir­iö), PROD-seu­la (psykoot­tisu­us), AUDIT/muu päi­hdekar­toi­tus, TSQ (psyykkisten trau­maoirei­den kyse­ly­lo­make), OCI‑R (pakko-oireinen häir­iö)
• lab­o­ra­to­rioko­keet ero­tus­di­ag­nos­ti­ikas­sa: PVK, Na, K, Krea, TSH (T4V), ALAT, B‑PEth, B‑12 ‑vita­mi­i­ni, huumau­saine­seu­la
• tarvit­taes­sa somaat­ti­nen kar­toi­tus ja tutkimus

Kir­jaa lähet­teeseen poti­laan taus­ta­tiedot, aikaisem­pi psyki­a­tri­nen sairaushis­to­ria, keskeiset oireet, työ/opiskelukyky, toimeen­tu­lo ja etu­udet, arjen toim­intakyky, päi­htei­den käyt­tö, poti­laan saa­ma hoito (lääke­hoito, hoito­suhde, muut hoidot), sitou­tu­mi­nen ja moti­vaa­tio.

Kon­sul­toi tarvit­taes­sa aikuisp­syki­a­tri­an polik­linikan Käyt­täy­tymis­ter­apeut­tisen työryh­män lääkäriä ennen lähet­teen laa­timista.

Mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palveluis­sa jär­jestetään koko maakun­nan alueel­la toimivia digiryh­miä muun muas­sa ahdis­tuneisu­u­den ja masen­nuk­sen hoitoon Teams-sovel­lus­ta käyt­täen. Ryh­mi­in on help­po tul­la mukaan ja osal­lis­tu­mi­nen onnis­tuu kotoa käsin tietokoneel­la tai puhe­limel­la.  Ryh­mät ovat määrämit­taisia ja kokoon­tu­misia on 1–2 viikon välein 4–10 ker­taa.

Ryh­mäkoke­muk­sen paran­tamisek­si tapaami­sis­sa pide­tään kam­er­at pääl­lä, jol­loin digiryh­mässäkin on mah­dol­lista nähdä toiset ryh­mäläiset. Ryh­mäo­h­jaa­jat valmis­tel­e­vat tapaamiset etukä­teen. Ryh­mis­sä välitetään tietoa oirei­den luon­teesta, toipumis­es­ta ja itse­hoi­dos­ta. Sisältöön vaikut­taa myös ryh­mäläis­ten omat toiveet ja akti­ivi­su­us.

Ryh­mä­muo­toinen hoito sopii henkilöille, joiden oireilu on lievää tai keski­vaikeaa ja jot­ka pystyvät ole­maan ryh­mässä osal­listuen sekä toisia kuun­nellen. Lisäk­si digiryh­mien kohdal­la tarvi­taan riit­tävät dig­i­taidot ja väli­neet.

Maakun­nal­lisi­in ryh­mi­in ohjaudu­taan mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­jen ammat­ti­lais­arvion kaut­ta. Arvion tekee joko mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­jen hoitoko­or­di­naat­tori,  vas­taan­oton työn­tek­i­jä tai ryh­mäo­h­jaa­ja yhdessä asi­akkaan kanssa.

Yhtey­de­not­tor­e­it­te­jä ovat:

• Mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­jen puhe­lin­palvelu
• Dig­i­taa­li­nen chat-palvelu
• Yhtey­de­not­topy­yn­nön varaami­nen Siun soten mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­jen verkkoa­jan­va­rauk­ses­ta
• Mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­jen asi­akkaat voivat hakeu­tua ryh­mään kon­tak­ti­hoita­jansa kaut­ta

Koke­musasiantun­ti­ja on henkilö​, jol­la on oma tai läheisen koke­mus tietyn palvelun asi­akkaana olemis­es­ta tietys­tä elämän­ti­lanteesta. Hänel­lä on koke­mus sairaud­es­ta tai vam­mas­ta ja hän on kiin­nos­tunut ker­tomaan tästä koke­muk­ses­taan. Hänel­lä on myös asian­mukainen koulu­tus tehtävään­sä.

Asi­akastyössä hän voi toimia ammat­ti­laisen työ­pa­ri­na, ryh­män vetäjänä tai tava­ta sovi­tusti asi­akas­ta kah­den kesken. Ahdis­tuneisu­u­den hoi­dos­sa voi olla mukana myös koke­musasiantun­ti­ja, jos yhdessä hoita­jasi kanssa näin sovitte.

Ter­veysase­mal­la ahdis­tuneisu­u­den hoito keskit­tyy ennal­taehkäisyyn ja oirei­den varhaiseen tun­nistamiseen. Oirei­den­mukaisen ohjauk­sen ja neu­von­nan tärkeys koros­tu­vat hoi­dos­sa. Ter­veysase­mal­la on tärkeää ohja­ta asi­akas­ta oikean­laisi­in palvelui­hin oikea-aikaises­ti.

Alla olevas­sa työo­hjeesta saat tietoa ja työkalu­ja ahdis­tuneen asi­akkaan kohtaamiseen vas­taan­otol­la tai puhe­limes­sa.

Työo­hje: (näkyy vain Siun soten työn­tek­i­jöille)

Siunsote_TERVAS_TYOOHJE_ahdistunut_asiakas_terveysaseman_vastaanotolla_tai_puhelimessa.docx (Siun soten intra)

Opiskeluhuol­los­sa hoide­taan lievää ahdis­tuneisu­ut­ta. Asi­akkaan kanssa käy­dään läpi ahdis­tuneisu­u­den oma­hoitoa, ennal­taehkäi­sevää keskustelua esimerkik­si elin­tapo­jen merk­i­tyk­ses­tä ahdis­tuneisu­udessa hoi­dos­sa. Ter­vey­den­hoita­jat ohjaa­vat lievässä ahdis­tuneisu­udessa asi­akas­ta käyt­tämään Mie­len­ter­veystalon oma­hoito-ohjel­maa.

Kuraat­torin työtä ohjaa sosi­aal­i­työn näkökul­ma. Koulun ja hoito­ta­hon yhdis­tämi­nen sekä opiskelun kannal­ta tärkei­den tehtävien suun­nitelmien tekem­i­nen ovat osa hoitoa. Opetuk­sen jär­jestämisen pohtimi­nen yhdessä asi­akkaan ja opet­ta­jien kanssa ja tarvit­tavien tuk­i­toimien jär­jestämi­nen, mah­dol­lis­ta­vat opin­to­jen jatku­misen. Ahdis­tuneisu­u­den oma­hoidon ohjaus sekä neu­von­ta ovat kuraat­to­rien tehtäviä.

Psykolo­gi kar­toit­taa ja selvit­tää yhdessä asi­akkaan kanssa hänen tilan­net­taan ja ahdis­tuneisu­ut­taan tarkem­min. Hoitoon kuu­luu ahdis­tuk­sen psykoe­dukaa­tio, Mielenterveystalo.fi:n oma­hoito-oppaiden hyö­dyn­tämi­nen sekä ahdis­tuk­sen hallintakeino­jen vahvis­t­a­mi­nen. Psykolog­it käyt­tävät ahdis­tuk­sen mit­taamisen mittareina GAD‑7 ja RBDI/BDI masen­nusky­se­ly­itä sekä BAI- ahdis­tusky­se­ly­itä.

Hoi­dos­sa käytetään ohjat­tua oma­hoitoa Mielenterveystalo.fi ‑sivus­tol­ta sekä ahdis­tuk­sen lääk­keet­tömien hallintakeino­jen opet­telua. Miepässä asi­akas ohjataan ryh­mä­toim­intaan tai tarvit­taes­sa lyhyt­ter­api­aan.

Mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palveluis­sa jär­jestetään koko maakun­nan alueel­la toimi­va digiryh­mä ahdis­tuneisu­u­den ja masen­nuk­sen hoitoon Teams-sovel­lus­ta käyt­täen. Ryh­mi­in on help­po tul­la mukaan, ja osal­lis­tu­mi­nen onnis­tuu kotoa käsin tietokoneel­la tai puhe­limel­la.  Ryh­mät ovat määrämit­taisia ja kokoon­tu­misia on 1–2 viikon välein kuusi ker­taa, minkä lisäk­si on seu­ran­takäyn­ti 4–6 viikon kulut­tua.

Ryh­mäkoke­muk­sen paran­tamisek­si tapaami­sis­sa pide­tään kam­er­at pääl­lä, jol­loin digiryh­mässäkin on mah­dol­lista nähdä toiset ryh­mäläiset. Ryh­mäo­h­jaa­jat valmis­tel­e­vat tapaamiset etukä­teen. Ryh­mis­sä välitetään tietoa oirei­den luon­teesta, toipumis­es­ta ja itse­hoi­dos­ta. Sisältöön vaikut­ta­vat myös ryh­mäläis­ten omat toiveet ja akti­ivi­su­us.

Ryh­mä­muo­toinen hoito sopii lievästi tai keski­vaikeasti oireileville henkilöille, jot­ka ovat kiin­nos­tunei­ta ryh­mä­muo­tois­es­ta hoi­dos­ta ja kykenevät toim­intaan ryh­mässä osal­listuen sekä toisia kuun­nellen. Etäryh­mien osalta tarvi­taan myös riit­tävät dig­i­taidot sekä väli­neet.

Maakun­nal­lisi­in ryh­mi­in ohjaudu­taan mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­jen ammat­ti­lais­arvion kaut­ta. Ennen ensim­mäistä yhtey­de­not­toa mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelui­hin asi­akkaan olisi hyvä täyt­tää Ter­api­anav­i­gaat­torin oireky­se­ly. Sen tuot­ta­ma tietoa ja anta­ma koo­di ovat apuna hoidon tarpeen arvioin­nis­sa (HTA). Arvioin­nin tekee joko mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­jen hoitoko­or­di­naat­tori tai vas­taan­oton hoita­ja yhdessä asi­akkaan kanssa.

Yhtey­de­not­tor­e­it­te­jä ovat:

• Soit­to mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­jen hoitoko­or­di­naat­to­rille
• Yhtey­de­not­topy­yn­nön varaami­nen Siun soten verkkoa­jan­va­rauk­sen kaut­ta. Palveluk­si val­i­taan “Mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­jen yhtey­de­not­topy­yn­tö”
• Mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­jen hoidon piiris­sä ole­vat voivat hakeu­tua ryh­mään kon­tak­ti­hoita­jansa kaut­ta.
• Chat (kts. ryh­mä­muo­toinen)

Hoidon aikana voidaan hyö­dyn­tää työ­par­i­työsken­te­lyä psykolo­gin kanssa tai kon­sul­toi­da psykolo­gia hoi­dos­sa. Asi­akkaan per­heen sekä verkos­ton huomioimi­nen ja yhteistyö on tärkeää. Ryh­mä­muo­toista hoitoa käytetään ahdis­tuneisu­u­den hoit­o­muo­tona. Hoito miepässä on aina määrämit­tainen ja voi kestää 1–20 ker­taa asi­akkaan tilanteesta riip­puen.

Psykolo­gin vas­taan­ot­tokäyn­nit toteu­tu­vat yleen­sä kohden­netusti 1–5 ker­taa, ja niihin sisäl­tyy mm. psykoe­dukaa­tio­ta ja lääk­keet­tömien ahdis­tuk­sen­hallintakeino­jen opet­telua. Tuke­na käytetään Mielenterveystalo.fi ‑sivus­ton ohjatun oma­hoidon ohjel­maa. Tarvit­taes­sa varataan aika miepä-lääkärin vas­taan­otolle. Tarpeen mukaan voidaan tehdä myös laa­jem­paa tapausjäsen­nys­tä psykol­o­gisin tutkimus­menetelmin.

Ahdis­tuneisu­ushäir­iötä sairas­ta­vat poti­laat kuu­lu­vat ensisi­jais­es­ti peruster­vey­den­huol­lon tai Siun soten mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palvelu­iden (miepä) hoito­vas­tu­ulle. Tietyis­sä tilanteis­sa poti­laan hoito voidaan toteut­taa myös erikois­sairaan­hoi­dos­sa. 

Aikuisp­syki­a­tri­an tehostet­tu avo­hoito (tehoa­vo) tar­joaa päivystyk­sel­lisiä palvelu­ja kiireel­li­sis­sä mie­len­ter­vey­del­li­sis­sä ongelmis­sa. Tehoavoon ei tarvitse lähetet­tä. Yhteyt­tä voi ottaa niin vira­nomaiset kuin omaiset ja asi­akkaat itse. Hoito perus­tuu kuitenkin aina vapaae­htoisu­u­teen. Hoi­dos­sa pyritään myös poti­laan per­heen, läheis­ten ja muiden verkos­to­jen mukaan ottamiseen.

Käyn­nit ovat mak­sut­to­mia.

Päivystyk­sel­lisi­in palvelui­hin kuu­lu­vat myös yhteis­päivystyk­ses­tä tehoavoon ohjau­tu­vat psyki­a­triset kon­sul­taa­tiot.

Tehoavos­sa tehdään yhtey­de­no­ton perus­teel­la hoidon tarpeen arvio, jon­ka kiireel­lisyyt­tä ohjaa tehoavon triage-luokit­telu.  Hoidon tarpeen arvio tehdään aina, myös niis­sä tapauk­sis­sa, kun toinen vira­nomainen on kehot­tanut asi­akas­ta soit­ta­maan tehoavoon.

Työo­hje: (näkyy vain Siun soten työn­tek­i­jöille)

Siunsote_PSY_tehoavo_hta_ja_triage.docx (Siun soten intra)

Siunsote_psy_tehoavo_esite2022.docx (Siun soten intra) 

Aikuisp­syki­a­tri­an polik­linikan käyt­täy­tymis­ter­apeut­ti­nen työryh­mä (KT-työryh­mä) vas­taa Siun soten alueel­la ahdis­tuneisu­ushäir­iöi­sistä asi­akkaiden psyki­a­tris­es­ta erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Työryh­män hoito­vas­tu­ulle kuu­lu­vat myös pakko-oireis­es­ta häir­iöstä, traumaperäis­es­tä stres­si­häir­iöistä sekä kom­plek­sis­es­ta psyki­a­tris­es­ta trau­ma­ti­soi­tu­mis­es­ta kär­sivät asi­akkaat. Työryh­mä tar­joaa kog­ni­ti­iviseen käyt­täy­tymis­ter­api­aan poh­jau­tu­vaa, näyt­töön perus­tu­vaa hoitoa.   

KT-työryh­män vas­tu­ulle kuu­luu myös vaikeaoireisen epä­vakaan per­soon­al­lisu­u­den hoitoon käytet­tävä dialek­ti­nen käyt­täy­tymis­ter­api­an (DKT) hoito-ohjel­ma.    

Hoito­jak­sot työryh­mässä ovat aina määrämit­taisia, keskimäärin 3–12 kk. Ne vaa­ti­vat sitou­tu­mista viikoit­taisi­in hoito­suhdekäyn­tei­hin sekä valmiuk­sia psykoter­apeut­tistyyp­piseen työsken­te­lyyn. Työsken­te­lyn tavoit­teet hoito­jak­sol­la ovat usein vakaut­tavia, eikä työryh­mä tar­joa pitk­iä, vuosia kestäviä ter­api­a­jak­so­ja. Jatko­hoito hoito­jak­son jäl­keen toteu­tuu usein peruster­vey­den­huol­los­sa, miepä-palveluis­sa tai mah­dol­lis­es­ti KELA:n tuke­m­ana kuntoutuk­se­na.   

 

Koke­musasiantun­ti­ja on henkilö​, jol­la on oma tai läheisen koke­mus tietyn palvelun asi­akkaana olemis­es­ta tietys­tä elämän­ti­lanteesta. Hänel­lä on koke­mus sairaud­es­ta tai vam­mas­ta ja hän on kiin­nos­tunut ker­tomaan tästä koke­muk­ses­taan. Hänel­lä on myös asian­mukainen koulu­tus tehtävään­sä.

Asi­akastyössä hän voi toimia ammat­ti­laisen työ­pa­ri­na, ryh­män vetäjänä tai tava­ta sovi­tusti asi­akas­ta kah­den kesken. Ahdis­tuneisu­u­den hoi­dos­sa voi olla mukana myös koke­musasiantun­ti­ja, jos yhdessä hoita­jasi kanssa näin sovitte.