Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii diabetesta sairastavalta päivittäistä omasta hyvinvoinnista huolehtimista ja sairauden hoitoa. Omahoito on keskeinen osa diabeteksen hoitoa. Aikuisten tyypin 2 diabetesta sairastavia hoidetaan pääsiassa sote-keskuksissa. Vaikeahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavia hoidamme erikoissairaanhoidon diabetesosaamiskeskuksessa, joka palvelee sekä keskussairaalassa että maakunnan terveysasemilla.
Ennaltaehkäisy
Tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen on usein monen tekijän summa, mutta onneksi osaan tekijöistä voidaan itse vaikuttaa. Terveillä elintavoilla voidaan useimmiten ehkäistä tai ainakin viivyttää tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Riittävä määrä liikkumista ja arkiaktiivisuutta, terveelliset ruokailutottumukset, tupakoimattomuus ja painonhallinta ovat keinoja ehkäistä diabetesta.
Lisätietoa ja tukea elintapojen muutokseen löydät Siun soten elintapaohjauksen polulta. Asiakkaan polku sisältää työkaluja ja testejä omien elintapojen ja elintapamuutosvalmiuksien arvioimiseksi, tietoa terveellisistä elintavoista sekä tukea omahoito-ohjelmien avulla aloittaa elintapamuutos.
Siun sotessa on otettu keväällä 2025 käyttöön aikuistyypin diabeteksen ja esidiabeteksen digitaalinen valmennusohjelma. Valmennus on 3 vuoden mittainen elintapahoitoon painottuva digivalmennus, joka toteutetaan Siun soten digitaalisen palvelualustan avulla. Valmennus voi edistää omahoitoa ja estää esidiabeteksen etenemistä diabetekseksi. Valmennus sisältää viikoittain ilmestyvää materiaalia, diabeteksen tietopaketin sekä erilaisia terveyskyselyitä ja -haasteita. Valmennuksessa seuranta ja kontakti ammattilaiseen toteutetaan lähtökohtaisesti Siun soten digitaalisten palvelujen kautta ja tarvittaessa käytettävissä on myös etävastaanotto. Halukkuuden valmennukseen voi toimittaa tiedoksi esimerkiksi lähettämällä kiireettömän viestin Siun soten digitaalisten palvelujen kautta omaan sote-keskukseen. Ammattilainen arvioi tämän jälkeen yksilöllisesti soveltuvuuden valmennukseen ja avaa valmennuksen asiakkaalle.
Epäterveelliset elintavat lisäävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Potilaan terveiden elintapojen tukeminen kuuluu osaksi sairauden ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Erityisesti tukea tarvitsevat ne henkilöt, jotka eivät ilman ulkopuolista tukea tai puuttumista ole muuttaneet elintapojaan terveyttä tukeviksi.
Lisätietoja elintapaohjauksen tueksi löydät Siun soten elintapaohjauksen polulta. Polku toimii ammattilaisten työkaluna elintapaohjauksen toteuttamiseen. Se sisältää valmiita malleja puheeksiottoon, menetelmiä motivointiin, työkaluja elintapaneuvontaan sekä ohjeet potilaan ohjaamiseen Siun soten prosessinomaisiin palveluihin ja eri toimijoiden palveluihin tai toimintaan. Jokainen ammattilainen voi ohjata potilaan myös asiakkaan polulle, josta löytyy työkaluja elintapamuutoksen aloittamiseen.
Siun sotessa on otettu keväällä 2025 käyttöön aikuistyypin diabeteksen ja esidiabeteksen digitaalinen valmennusohjelma. Valmennus on 3 vuoden mittainen elintapahoitoon painottuva digivalmennus, joka toteutetaan Siun soten digitaalisten palvelujen avulla. Valmennus voi edistää omahoitoa ja estää esidiabeteksen etenemistä diabetekseksi. Valmennus sisältää viikoittain ilmestyvää materiaalia, diabeteksen tietopaketin sekä erilaisia terveyskyselyitä ja -haasteita. Valmennuksessa seuranta ja kontakti ammattilaiseen toteutetaan lähtökohtaisesti Siun soten digitaalisten palvelujen kautta ja tarvittaessa käytettävissä on myös etävastaanotto. Ammattilaisten työohje on löydettävissä Siun soten Intranetistä nimellä Tyypin 2 diabeteksen ja esidiabeteksen digitaalinen hoito- ja valmennusohjelma.
Tunnistaminen
Tyypin 2 diabetes kehittyy yleensä hitaasti ja se voi olla pitkään oireeton, jolloin se voidaan löytää sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksen tai muun sairauden tutkimisen yhteydessä.
Sairastumisriskiä lisäävät sukurasitteen lisäksi ylipaino, epäterveelliset elämäntavat, vähäinen liikunta ja raskauden aikainen verensokeritason nousu. Diabeteksen syntyyn ja etenemiseen on myös vaikutusta pitkäkestoisella stressillä, univaikeuksilla ja masennuksella.
Tyypin 2 diabeteksen oireita:
- Väsymys
- Janon tunne
- Lisääntynyt virtsaamistarve
- Tahaton laihtuminen
- Muutokset näössä
Kansansairauksien riskitesti arvioi riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin seuraavan kymmenen vuoden aikana ja muistisairauteen seuraavan 20 vuoden aikana. Sairastumisriskin voi arvioida alla olevalle kansansairauksien riskitestillä. Aloita testi ja täytä taustatiedot. Seuraavaksi voit valita joko laajan testin, mikä kartoittaa riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin ja muistisairauteen tai kohdennetun testin tyypin 2 diabetekseen. Tyypin 2 diabeteksen riskitesti sisältää 9 kysymystä.
Jos epäilet itselläsi tyypin 2 diabetesta, ota yhteys työterveyteen tai omaan sotekeskukseen.
Tyypin 2 diabetes diagnoosi voidaan asettaa mahdollisten oireiden ja laboratoriotulosten perusteella.
- Satunnainen (tai sokerirasituksessa mitattu) verensokeri on yli 11 mmol/l ja/tai paastoverensokeri on 7,0 mmol/l tai enemmän.
- Jos oireet viittaavat diabetekseen, riittää yksi poikkeava mittaustulos. Jos muita diabetekseen viittaavia oireita ei ole, poikkeavia mittaustuloksia pitää olla kaksi tai enemmän.
Kun tyypin 2 diabetes todetaan, hoitaja varaa ajan hoitajan vastaanotolle alkuohjausta varten. Alkuohjauskäynnillä kartoitetaan mm. elintapoja ja annetaan verensokerimittari sekä ohjataan mittarin käyttö. Hoitajan käynnin jälkeen varataan soitto- tai vastaanottoaika lääkärille. Lääkäri asettaa diagnoosin ja hoidontavoitteet. Lisäksi lääkärin kanssa keskustellaan mahdollisesta lääkityksestä tyypin 2 diabeteksen hoidossa.
Sote-keskusten yhteystiedot ja puhelinajat löytyvät alla olevasta linkistä:
Tutkimukset ja diagnoosi
- Jos verensokerin paastoarvo on 6,1–6,9 mmol/l, on kyse suurentuneesta glukoosipitoisuuden paastoarvosta (impaired fasting glucose, IFG).
- Jos sokerirasituksessa 2 tunnin arvo on 7,8 mmol/l–11,0 mmol/l, on kyse heikentyneestä glukoosinsiedosta (impaired glucose tolerance, IGT).
- IFG:tä ja IGT:tä nimitetään esidiabetekseksi.
- HbA1c 43–47 mmol/mol
- Raskausdiabeteksen sairastaneet
Kun esidiabetes todetaan
- Kun esidiabetes todetaan, jatkohoito ja seurannat suunnitellaan yhteistyössä potilaan hoidosta vastaavan ammattilaisen kanssa ja sote-keskus kohtaiset käytännöt huomioiden.
- Potilas ohjataan aluksi esidiabetesta sairastavan alkuohjausryhmään. Ammattilaisten työohje on löydettävissä Siun soten Intranetistä nimellä Esidiabeteksen tunnistaminen ja seuranta sote-asemilla, alkuohjausryhmä.
- Mikäli potilaan sote-keskuksessa tai -asemalla ei ole alkuohjausryhmää, hänelle varataan soittoaika hoitajalle ohjausta varten sekä tarvittaessa vastaanottoaika verensokerin omaseurannan aloitukseen. Ammattilaisten työohje on löydettävissä Siun soten Intranetistä nimellä Esidiabeteksen tunnistaminen ja seuranta sote-asemilla, ei alkuohjausryhmää.
- Potilaalle suositellaan ensisijaisesti digivalmennusta. Ammattilaisten työohje on löydettävissä Siun soten Intranetistä nimellä Tyypin 2 diabeteksen ja esidiabeteksen digitaalinen hoito- ja valmennusohjelma.
- Alkuohjausryhmässä ja henkilökohtaisessa ohjauksessa käydään läpi mm. seuraavia asioita:
- Tietoa diabeteksesta, esidiabeteksesta ja liitännäissairauksista
- Verensokerin omaseurannan ohjaus
- Elintapaohjaus
- Hoitotarvikejakelulähete ja ohjaus hoitotarvikkeiden tilaamiseen
- Jatkoseurannan sopiminen
- Metformiinin voidaan aloittaa esidiabeteksen hoidoksi, erityisesti, jos on lisäksi paljon muita riskitekijöitä tai jos 3-6kk elämäntapamuutosten jälkeen sokeritasapaino ei ole korjautunut. Kela korvaus on kuitenkin mahdollinen vasta, kun on diabetes diagnoosi on asetettu. Lue lisää Metformiinistä: Hoito – ammattilainen – lääkehoito – verensokerin hoito – II Muut glukoosia alentavat lääkkeet – Metformiini
- Jatkossa seuranta toteutuu digitaalisen valmennusohjelman ohjaamana tai vuoden välein seurantakokein. Hoitajan yhteydenotto toteutetaan tarvittaessa tulosten perusteella.
- Elintapaneuvonnassa hyödynnetään myös muita palveluntuottajia, kuten ikäneuvolaa, liikuntaneuvontaa tai ravitsemusterapiaa. Ammattilaisten ohje on löydettävissä Siun soten Intranetistä nimellä Elintapaohjauksen jatko-ohjautumiskanavat.
Kirjaaminen
Esidiabetesta sairastavien seurantakontaktien kirjaamisen tukena voi hyödyntää DM-käynti-kirjaamisohjetta soveltuvilta osin. Ammattilaisen työohje on löydettävissä Siun soten Intranetistä nimellä DM-käynti-kirjaamisohje.
Asianmukaisten otsikoiden käyttö turvaa laadukkaan raportointitiedon organisaation omissa raportointijärjestelmissä ja valtakunnallisesti. Rakenteisella kirjaamisella sekä oikeilla diagnoosi-, käyntisyy/dg- ja toimenpidekoodien käytöllä on vaikutusta myös hyvinvointialueen rahoitukseen.
Elintapaneuvontaa toteutetaan osana esidiabetesta sairastavien hoitoa. Tehty työ on tärkeää saada näkyväksi rakenteisen kirjaamisen avulla. Elintapaneuvonnan kirjaaminen vaikuttaa hyvinvointialueen rahoitukseen HYTE-kertoimen kautta. Yhtenä HYTE-kertoimen mukaisena indikaattorina on elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabetesriskissä oleville.
Elintapaneuvonnan kirjaaminen HYTE-kertoimen mukaisesti
1. Lääkäri kirjaa esidiabeteksen potilasasiakirjoihin käyttäen ICD-diagnoosiluokitusta:
- R73 Hyperglykemia
- R73.0 Poikkeava glukoosirasituskoe
- R73.9 Määrittämätön hyperglykemia
- O24.4 Raskausdiabetes
Hoitaja kirjaa raskausdiabeteksen potilasasiakirjoihin käyttäen ICPC‑2 käyntisyykoodia:
- W85 Raskausdiabetes
2. Elintapaneuvonnan tulee toteutua puolen vuoden sisällä diagnoosin asettamisesta. Elintapaneuvonta kirjataan rakenteisesti käyttämällä toimenpide- tai lisätoimenpidekoodina jotakin seuraavista keskustelun pääasiallisen painopisteen mukaisesti:
Liikuntaneuvonnassa käytetään seuraavia koodeja:
- OAB36 Liikunnan puheeksi otto
Käytetään silloin, kun otetaan liikkumistottumukset ja liikkumisen hyödyt kertaluontoisesti puheeksi asiakkaan kanssa. - OAB77 Liikkumisen edistämisen mini-interventio
Käytetään silloin, kun arvioidaan asiakkaan liikkumisen tarve ja toteutetaan liikkumisen edistämisen mini-interventio, jonka mukaisesti asiakas ohjataan omatoimiseen tai ohjattuun liikuntatoimintaan ja/tai asiakas lähetetään prosessinomaiseen liikuntaneuvontaan. - OAB78 Prosessinomainen liikuntaelintapaneuvonta
Käytetään silloin, kun asiakas osallistuu prosessinomaiseen liikuntaneuvontaan, joka on vaiheittain etenevä ja tavoitteellinen. Se sisältää useampia tapaamisia ja/tai yhteydenottoja ammattihenkilön ja asiakkaan kesken.
Ravitsemusneuvonnassa käytetään seuraavia koodeja:
- OAB72 Painonhallinta- ja laihdutusohjaus
Käytetään silloin, kun keskustellaan painonhallinnasta tilanteissa, joissa se on keskeistä esimerkiksi asiakkaan perussairauden hoidon näkökulmasta. - OAB75 Terveyden ylläpitoon liittyvä ravitsemusohjaus
Käytetään silloin, kun annetaan ohjausta ruokailuun ravitsemuksellisen riittävyyden tai ennaltaehkäisyn näkökulmasta. - OAB76 Yleinen ravitsemus- ja elintarvikeneuvonta
Käytetään silloin, kun annetaan yleistä ravitsemukseen tai elintarvikkeisiin liittyvää neuvontaa.
Lisätietoa:
Elintapaohjaus (palveluketjut.siunsote.fi)
Ammattilaisen tietojärjestelmäohje on löydettävissä Siun soten Intranetistä nimellä Elintapaohjauksen kirjaamisohje.
Aikuistyypin diabeteksen riskiä lisäävät erityisesti ylipaino, lähisukulaisen sairastettu diabetes, rasvamaksa, uniapnea, PCOS, skitsofrenia, sairastettu raskausdiabetes, tiedossa oleva valtimotauti sekä muut metabolisen oireyhtymän sairaudet (verenpainetauti, dyslipidemia). Tyypillisiä diabeteksen oireita ovat lisääntynyt virtsaamisen tarve, jano, väsymys ja tahaton laihtuminen. Aikuistyypin diabetes on syytä pitää mielessä myös useamman sairauden kohdalla, joihin diabetes läheisesti liittyy. Näitä ovat muun muassa parestesiat, kuten rannekanavaoireyhtymä, ruusu, toistuvat virtsatieinfektiot, krooniset haavat, munuaisten vajaatoiminta, rasitusmurtumat sekä erektiohäiriö. Skitsofreniaan liittyy lisääntynyt diabestesriski. Psyyken lääkkeistä klotsapiini, olantsapiini sekä muista antipsykooteista (risperidoni, aripipratsoli yms uudemmat antipsykootit) lisäävät diabetesriskiä.
Diabeteksen riskin arvioimiseksi tehdään Diabetesriskitesti. Tulos kirjataan mediatriin DM-riskipisteet -otsikolla.
Jos riskipisteet >11p, tehdään sokerirasituskoe. Jos aiemmin mitattu paastosokeri on 7 mmol/l tai yli tai HBA1C on 48 mmol/mol tai yli, ei sokerirasituskoetta kuitenkaan tarvitse tehdä.
- Sokerirasitus tulee tehdä kolmen vuoden välein henkilöille, joilla
- Diabetesriskitesti >15p (5 vuoden välein, jos riskipisteet >11p)
- Vähintään 2 riskitekijää
- BMI >35
- Jatkossa kontrolloidaan vuosittain paastosokeri ja HBA1C, jos on ollut
- Raskausdiabetes
- fP-gluk 6.1-6.9
- 2h-rasitusarvo 7.8-11.0
- Potilaat, joilla diabetekseen liittyvät oireet (jano, suurentuneet virtsamäärät, selittämätön laihtuminen), diagnoosi voi perustua yhteen satunnaiseen plasman yli 11 mmol/l:n glukoosipitoisuuteen.
- Oireettomilla diagnoosi perustuu joko suurentuneeseen paastoarvoon (vähintään 7 mmol/l) tai kahden tunnin arvoon glukoosirasituskokeessa (yli 11 mmol/l) tai HbA1c mittaukseen (≥ 48 mmol/mol, ≥ 6,5 %).
- Oireettomalla edellytetään poikkeavaa tulosta kahdessa eri parametrissa. Jos muutos on vain yhdessä parametrissa, on koe tarkistettava eri päivänä. HbA1c:n osalta riittää yksikin poikkeava tulos.
- Kun tyypin 2 diabeteksen kriteerit täyttyvät, varataan aika mahdollisimman pian hoitajan vastaanotolle alkuohjausta varten.
Hoito
Tyypin 2 diabeteksen hoidon perustana on terveyttä edistävät elintavat, painonhallinta ja yksilöllisen tarpeen mukaiset lääkehoidot. Lääkehoito aloitetaan heti diagnoosin jälkeen. Elintapahoito tarkoittaa painoa, verensokeria ja valtimosairauksien riskitekijöitä alentavien liikunta- ja ruokailutottumusten omaksumista osana arkielämää.
Lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti. Verensokeria alentavan lääkityksen lisäksi on tärkeä aloittaa kolesteroli- ja verenpainelääkitykset, mikäli arvot ovat koholla.
Luonteeltaan sairaus on etenevä ja siihen liittyy verisuonisairauksien riski. Sen vuoksi jatkuva seuranta on tarpeen. Hoitotasapainon huonontuessa lääkityksiä on syytä tarkistaa ja tehostaa.
Siun sotessa on keväästä 2025 alkaen voitu toteuttaa aikuistyypin diabeteksen ja esidiabeteksen hoitoa myös digitaalisen valmennusohjelman avulla. Valmennus on 3 vuoden mittainen elintapahoitoon painottuva digivalmennus, joka toteutetaan Siun soten digitaalisten palvelujen avulla. Valmennus voi edistää omahoitoa, estää esidiabeteksen etenemistä diabetekseksi ja oleellisesti parantaa jo diabetekseen sairastuneen potilaan hoitotasapainoa sekä elämänlaatua. Valmennus sisältää viikoittain ilmestyvää materiaalia, diabeteksen tietopaketin sekä erilaisia terveyskyselyitä ja -haasteita. Valmennuksessa seuranta ja kontakti ammattilaiseen toteutetaan lähtökohtaisesti Siun soten digitaalisten palvelujen kautta ja tarvittaessa käytettävissä on myös etävastaanotto. Halukkuuden valmennukseen voi toimittaa tiedoksi esimerkiksi lähettämällä kiireettömän viestin Siun soten digitaalisten palvelujen kautta omaan sote-keskukseen. Ammattilainen arvioi tämän jälkeen yksilöllisesti soveltuvuuden valmennukseen ja avaa valmennuksen asiakkaalle.
Hoidon perusta on hyvä ruokavalio, sekä riittävä liikunta. Lääkehoito alkaa heti diagnoosista samanaikaisesti elintapahoidon kanssa. Luonteeltaan sairaus on etenevä ja siihen liittyy huomattava kardiovaskulaarisairauksien riski. Sen vuoksi jatkuva seuranta on tarpeen ja komplikaatiot on tunnistettava riittävän ajoissa, että niiden etenemiseen pystytään vaikuttamaan.
Diagnoosin jälkeen arvioidaan potilaan riski kardiovaskulaarisairauksiin ja lääkehoito (verensokeri, verenpaine, lipidi) räätälöidään riskin mukaan. Lisäksi huomioidaan potilaan sosioekonominen asema, sekä muutkin hoitoon myötävaikuttavat tekijät, kuten saatavilla oleva omaisten tuki, kognition antamat mahdollisuudet, tarve välttää hypoglykemioita, vara ostaa lääkkeitä sekä elinaika ennusteeseen vaikuttavat muut sairaudet. Liitännäissairaudet muokkaavat myös hoitoa.
Hoitotasapainon huonontuessa nämä asiat on syytä aina ensin tarkistaa, kysymyksessä on koko elämän kestävä sairaus ja siihen liittyy elämän aikana monenlaisia sosiaalisen elämän muutoksia, sekä hoitoväsymystä.
Terveet elintavat ovat erityisen tärkeitä tyypin 2 diabetesta sairastaville hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi ja lisäsairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Yleisiä elintapoja koskevat valtakunnalliset suositukset pätevät myös tyypin 2 diabetesta sairastaville.
Lisätietoja elintapaohjauksen tueksi löydät Siun soten elintapaohjauksen polulta. Polku toimii ammattilaisten työkaluna elintapaohjauksen toteuttamiseen. Se sisältää valmiita malleja puheeksiottoon, menetelmiä motivointiin, työkaluja elintapaneuvontaan sekä ohjeet potilaan ohjaamiseen Siun soten prosessinomaisiin palveluihin ja eri toimijoiden palveluihin tai toimintaan. Jokainen ammattilainen voi ohjata potilaan myös asiakkaan polulle, josta löytyy työkaluja elintapamuutoksen aloittamiseen.
Siun sotessa on keväästä 2025 alkaen voitu toteuttaa aikuistyypin diabeteksen ja esidiabeteksen hoitoa myös digitaalisen valmennusohjelman avulla. Valmennus on 3 vuoden mittainen elintapahoitoon painottuva digivalmennus, joka toteutetaan Siun soten digitaalisen palvelujen avulla. Valmennus voi edistää omahoitoa, estää esidiabeteksen etenemistä diabetekseksi ja oleellisesti parantaa jo diabetekseen sairastuneen potilaan hoitotasapainoa sekä elämänlaatua. Valmennus sisältää viikoittain ilmestyvää materiaalia, diabeteksen tietopaketin sekä erilaisia terveyskyselyitä ja -haasteita. Valmennuksessa seuranta ja kontakti ammattilaiseen toteutetaan lähtökohtaisesti Siun soten digitaalisten palvelujen kautta ja tarvittaessa käytettävissä on myös etävastaanotto. Ammattilaisten työohje on löydettävissä Siun soten Intranetistä nimellä Tyypin 2 diabeteksen ja esidiabeteksen digitaalinen hoito- ja valmennusohjelma.
Miten valitaan diabeteslääkitys
Metformiinia voidaan käyttää hoitona jo esidiabetesdiagnoosin jälkeen yksilöllisesti harkiten.
Diagnoosin jälkeen suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa hänelle suotuisin hoito huomioiden kardiovaskulaarisairauksien riski sekä riskitekijäkasauma. Ne ohjaavat hoidon aloitusta.
Ensisijaisia lääkkeitä ovat SGLT2 estäjä, GLP1 analogi, metformiini, DDP4 estäjät sekä insuliini, jos tarvitaan vielä hoidon tehostusta. Glitatsoni käytetään vain erityistilanteissa. Lääkitystä tehostetaan kombinoimalla tarvittaessa 2. ja 3. lääke. Pitkään sairastaneiden lääkitystä kannattaa myös tarkastella ja vaihtaa tarvittaessa uusiin suosituksen mukaisiin lääkkeisiin. Lääkitys valitaan oheisen kaavion mukaan:
- jo olemassa oleva ateroskleroottinen kardiovaskulaari sairaus (ASCVD):
- sepelvaltimotauti, aivoverenkiertohäiriöt, ASO
- krooninen munuaissairaus
- GFR <60 ml/min, U-AlbKrea >3 mg/mmol
- sydämen vajaatoiminta
- olemassa oleva retinopatia/albuminuria/neuropatia/munuaisinsuffisienssi
- riskitekijäkasauma: 3 tai useampi riskitekijä:
- ikä yli 55 vuotta,
- verenpainetauti
- dyslipidemia
- tupakointi
- obesiteetti
- GFR alle 60
- DM kesto
- LVH
- Mikäli potilaalla on kardiovaskulaarisairaus (sepelvaltimotauti/TIA/ASO) tai on kohonnut kardiovaskulaaririski (3 tai useampi riskitekijä tai krooninen munuaissairaus tai sydämen vajaatoiminta painotetaan hoidon aloitusvaiheessa jo lääkitystä, millä on osoitettu kardiovaskulaariprotektio (GLP-1 analogi,SGLT2 estäjä).
- Mikäli sydämen vajaatoiminta tai krooninen munuaissairaus on prominoiva, aloitetaan ensimmäisenä SGLT2 estäjä, mikäli taas sepelvaltimotauti tai yli 3 riskitekijää aloitetaan GLP-1 analogi.
- Mikäli näin ei ole saavutettu yksilöllistä hoitotavoitetta kombinoidaan joko SGLT2 estäjä/GLP-1 analogi
- Metformiini lisää elimistön insuliiniherkkyyttä ja sen kombinoiminen lääkitykseen on mahdollista aina GFR tasolle yli 30 saakka, kuitenkin annosreduktio huomioiden. Käytännössä korkean riskin potilaiden aloituslääkitykseen kuuluu myös metformiini ellei sille ole kontraindikaatiota.
- Mikäli näillä kombinaatioilla ei saavuteta riittävää hoitotavoitetta, harkitaan perusinsuliinin aloittamista.
Lääkitys valitaan verensokerin ja painonhallinta tavoitteiden mukaan
- metformiini ensimmäisenä lääkkeenä puoltaa paikkaansa
- SGLT2 estäjillä hyvä teho verensokerin hallintaan
- painon hallinnassa tehokkaimpia ovat GLP-1 analogit
- DPP4 estäjillä hyvä teho verensokeriin, mutta ovat painoneutraaleja
- alkuvaiheessa myös insuliinin käyttö voi olla aiheellista hyvin korkeilla sokeritasoilla, kun halutaan saada oireet nopeasti hallintaan
- mikäli viitteitä rasvamaksasta, tulee myös pioglitatsoni tietyin rajoituksin kyseeseen (kts. kohta DM lääkkeet)
- Hoidon valintaan vaikuttaa myös potilaan sosioekonominen tausta, uudemmat DM lääkkeet ovat kalliita eikä kaikilla ole niihin varaa. Tämä asia on hyvä keskustella potilaan kanssa.
- Ratkaisevaa esimerkiksi GLP-1 analogin käytölle on, saadaanko Kelan korvattavuus: nykyiset kriteerit BMI 30 tai yli , eikä aloitetulla ensimmäisellä verensokerilääkkeellä ole saavutettu HbA1c tavoitetta, ei aina täyty vaikka kyseessä olisi korkean tai hyvin korkean riskin potilas.
285 Dulaglutidi, eksenatidi, liraglutidi ja semaglutidi (kela.fi)
Verensokeria alentavat lääkkeet lääkeryhmittäin
SGLT2-estäjät : empagliflotsiini, dapagliflotsiini, kanagliflotsiini
- käytetään munuaisia suojaavana lääkityksenä adekvaatin ACE-estäjän/ATR II salpaajan lisänä
- käytetään niin systolisen kuin diastolisen vajaatoiminnan hoitoon
- poistavat glukoosia munuaisten kautta silloin kun verensokeri on koholla
- eivät aiheuta hypoglykemiaa
- alentavat verenpainetta
- suotuisa vaikutus painoon
- mikäli munuaisten vajaatoiminta, SGLT2-estäjä aloitetaan munuaissuojaksi HbA1c tasosta riippumatta
- annosreduktio GFR tasolle alle 45 ml/min : kanagliflotsiini 100 mgx1, empa- ja dapagliflotsiini 10 mgx1
- aloitus aina GFR tasolle 20 ml/min (valmiste yhteenvedossa yli 25 ml/min, ADA/EASD 20ml/min) saakka, aloitettua lääkitystä ei lopeteta, vaikka GFR tästä laskisi, voidaan siis käyttää aina dialyysiin saakka
- GFR alle 45 ml/min vaikutus verensokeriin heikkenee ja verensokerin laskusta joudutaan huolehtimaan muilla lääkkeillä
- lääkityksen aloituksen jälkeen GFR taso muutaman viikon aikana hieman laskee, ei ole osoitus munuaisvauriosta (vaikutus on hemodynaaminen), ei tarvita Krea kontrollia aloituksen jälkeen
- ohjattava tauotus tilanteissa , missä elimistö on riskissä kuivua, kuten oksentelu, ripulointi, kuume
- tauotettava myös ennen tutkimuksia, joissa käytetään rtg varjoainetta tai ennen suuria leikkauksia
- lisää genitaalialueen hiivainfektion riskiä (tauotus, hiivan hoito ja voidaan aloittaa uudelleen, intiimihygieniaohjeet hoitajan ohjaamana)
GLP-1 ANALOGIT: semaglutidi (injektoitava tai tabletti), dulaglutidi, liraglutidi
- lisäävät glukoosista riippuvaista insuliinin tuottoa ja vähentävät glukagonin vaikutusta, hidastavat vatsalaukun tyhjenemistä, vähentävät ruokahalua sekä laskevat painoa, alentavat aterian jälkeistä verensokerin nousua
- vähentävät kardiovaskulaarisia päätetapahtumia potilailla, joilla jo kardiovaskulaari sairaus tai useita kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöitä
- laskevat painoa
- alentavat verenpainetta
- vähentävät albumiinin eritystä virtsaan ja hidastavat GFR laskua
- voidaan käyttää myös munuaisten vajaatoiminnassa aina dialyysiin asti, annosvähennystä ei tarvita (dulaglutidilla, semaglutidilla, liraglutidilla)
- turvallisuustutkimuksissa ei ole havaittu haimatulehduksen, haimasyövän tai medullaarisen kilpirauhassyövän lisääntyvän käytön myötä
- kuitenkin käyttö medullaarista kilpirauhassyöpää sairastavilla tai potilailla joiden perheessä on medullaarisen kilpirauhassyövän taustaa tai MEN 2, käyttö on kontraindisoitu
- etenkin hoidon alkuvaiheessa voivat aiheuttaa mahasuolikanavan oireita: pahoinvointia, ripulia, oksentelua. Toisaalta tämä on merkki siitä, että lääke vaikuttaa (pahoinvointia voidaan vähentää puolittamalla käytössä olevan metformiinin annos tilapäisesti, pienentämällä ateriakokoa sekä välttämällä kovin makeita ja rasvaisia ruokia)
- ohjattava, että syöminen tulee lopettaa vaikka kesken aterian kylläisyydentunteen tullessa, välttämään syömistä silloin kun ei ole nälkä, sekä syömään hitaasti
- mikäli ateriainsuliini on käytössä, sen annoksia tulee pienentää, mahdollisuuksien mukaan lopettaa
- mikäli perusinsuliini hoitoon lisätään GLP-1 analogi, tulee perusinsuliinin annoksia vähentää hypoglykemiariskin pienentämiseksi
- HbA1c alle 64 mmol/mol ja/tai paastosokeri alle 7mmol/l: vähennetään perusinsuliinia 20-30% ja lisämuutokset paastoarvon perusteella: paasto alle 6 insuliinin vähennys 5-10%, paasto alle 5 insuliinin vähennys 10-20%
- HbA1c yli 64 mmol/mol: ei aloituksen yhteydessä perusinsuliinin annosvähennystä, lisämuutokset paastoarvon perusteella: mikäli alle 6, vähennetään insuliinia 5-10%, mikäli alle 5, vähennetään 10-20%
- mikäli potilaalla on diabeettinen retinopatia, tulee verensokerin laskun tapahtua hitaasti ja mahdolliset perusinsuliinin vähennykset tehdään suurempina kuin edellä
GIP-/GLP-1-analogi (tirtsepatidi)
- Tirtsepatidi lisää haiman insuliinin eritystä ruokailun jälkeen ja auttaa verensokerin hallinnassa. Se vähentää ruokahalua sekä ruokailun aiheuttamia mielihyvän kokemuksia ja hidastaa mahalaukun tyhjenemistä edesauttaen kylläisyyden tunnetta. Lääke laskee painoa, mikä voi myötävaikuttaa insuliiniherkkyyden paranemiseen.
- Lääkkeellä on käyttöaihe tyypin 2 diabeteksen hoitoon sekä lihavuuden hoidossa painonhallinnan tueksi. Hoito toteutetaan kerran viikossa ihonalaisin pistoksin
- Painonlasku on suurempi kuin GLP1-analogeilla.
- Aloitusannos on 2,5 mg kerran viikossa. 4 viikon kuluttua annos suurennetaan 5 mg:aan kerran viikossa. Tarvittaessa annosta voidaan suurentaa 2,5 mg kerrallaan, kun käytössä olevaa annosta on käytetty vähintään 4 viikkoa.
- Suositellut ylläpitoannokset ovat 5, 10 ja 15 mg. Enimmäisannos on 15 mg kerran viikossa.
- Tirtsepatidin suolistohaittavaikutukset vastaavat GLP-1-analogien haittoja.
- Lääkkeellä ei ole vielä korvattavuutta
METFORMIINI
- hyvä verensokeria laskeva vaikutus
- ei aiheuta hypoglykemiaa myöskään yhdessä SGLT2 estäjien, GLP-1 analogien, DPP-4 estäjien tai pioglitatsonin kanssa käytettynä
- aloitus tehtävä hitaasti vatsaoireiden välttämiseksi, suositeltava max annos normaalilla munuaisfunktiolla 2g/vrk, yli 2g annoksilla on vain vähäinen tehon lisäys verensokeriin.
- annosvähennys, kun GFR laskee alle 45 ml/min
- jos GFR 30-45 ml/min, metformiini korkeintaan annoksella 1000mg/vrk, samoin mikäli potilaalla taipumus hypoksiaan kuten copd
- Krea seurattava 6-12 kk välein
- lopetettava, kun GFR alle 30 ml/min
- ei hengitysvajauspotilaille laktaattiasidoosin riskin vuoksi
- runsaasti alkoholia käyttävillä varovaisuutta
- painoneutraali
- vähentää elimistön B12 vitamiinitasoa ja voi pahentaa neuropatiaoireita, sen vuoksi ajoittain (3v välein) B12-TC2 määritys aiheellinen
- tauotus tilanteissa, joissa elimistö on riskissä kuivua (esim. ripulin ja kuumeen yhteydessä), akuutin sairauden yhteydessä sekä varjoainetta vaativien röntgen kuvausten yhteydessä
- turvallinen myös raskauden aikana
DPP-4 ESTÄJÄT
- estävät endogeenisten inkretiinihormonien entsymaattisen inaktivaation lisäten täten glukoosiriippuvaisen insuliinin eritystä ja vähentäen glukagonin vaikutusta
- eivät aiheuta hypoglykemiaa
- kohtalainen glukoosia laskeva teho
- teholtaan huomattavasti huonompia kuin GLP-1 estäjät
- lopetetaan, kun GLP-1 analogihoito alkaa
- painoneutraaleja
- ei näyttöä kardiovaskulaaririskin vähentämisessä. Kardiovaskulaari turvallisia (saksagliptiini, alogliptiini, sitagliptiini, linagliptiini)
- saksagliptiiniä ei sydämen vajaatoimintapotilaalle nesteretentio riskin takia
- linagliptiinillä todettu albuminurian lisääntymisen esto
- linagliptiinillä harvinaisena sivuvaikutuksena bulloosi pemphigoidi, minkä ilmaantuessa lääkitys lopetettava, eikä sitä saa aloittaa uudelleen
- muilla kuin linagliptiinillä annosreduktio GFR laskiessa, linagliptiiniä voidaan käyttää aina dialyysiin asti
- hyvin siedettyjä
GLITATSONI (pioglitatsoni) Käyttö erityistilanteissa
- lisäävät elimistön insuliiniherkkyyttä
- tehokkaita laskemaan verensokeria
- sopivat myös munuaisten vajaatoiminnassa käytettäviksi
- suositeltavia potilaille, joilla on todettu rasvamaksa
- aiheuttavat nesteretentiota, joten eivät sovellu sydämen vajaatoimintapotilaille
- nesteretention myötä aiheuttavat painonnousua
- sivuvaikutuksia (paino) voi lieventää käyttämällä yhdessä SGLT2 estäjien ja GLP-1 analogien kanssa
- osteoporoosiriski (ei suositeltava postmenopausaalisille naisille)
- käyttö tarkan harkinnan jälkeen
SULFONYYLIUREAT vain erityistilanteissa, ovat erityisluvallisia lääkkeitä
- Nykyisin käytetään vain erityistilanteissa tarkan harkinnan jälkeen
- laskevat verensokeria glukoositasosta riippumatta ja aiheuttavat näin ollen hypoglykemiaa
- sydänpotilailla ja munuaisten vajaatoiminnassa syytä noudattaa varovaisuutta hypoglykemiariskin takia
- aiheuttavat painon nousua
Milloin?
- voidaan käyttää jo diagnoosivaiheessa jos hyvin korkea verensokeritaso, eikä diabeteksen tyyppi ole vielä tiedossa
- taitetaan tuoreen taudin hyperglykemia ja helpotetaan oireita, puretaan myöhemmin pois, kun diabeteksen tyyppi on varmentunut ja päästään lisäämään kardiovaskulaariseen ennusteeseen vaikuttavia lääkkeitä ja Kela korvattavuus on saatu
- pitempään jatkuneen DM II hoitoon, kun muu lääkitys osoittautuu riittämättömäksi
- C-peptidi taso (stimuloitu) ja Gad -va hyvä tarkistaa, mikäli insuliinihoito tulee ajankohtaiseksi, varsinkin normaali painoisilta DM II potilailta, koska taustalla saattaa olla autoimmuuni pohjalta kehittyvä LADA , tuolloin monipistoshoito voi tulla ajankohtaiseksi
Insuliinihoito käytännössä
- perusinsuliini on ensisijainen valinta
- aloitus 0.1-0.2 U/kg tai samalla yksikkömäärällä mikä on keskimääräinen verensokeritaso paastomittauksissa (mikäli aamulla vs esim 14, aloitetaan 14 yksikköä yleensä iltaan), titrataan annos paastoverensokerin perusteella tavoitetasolle
- ateriainsuliinia kannattaa käyttää yleensä vasta silloin, kun C-peptidimittauksen perusteella todetaan selvä insuliinin puute.
- mikäli insuliinihoidon aikana ilmenee toistuvia hypoglykemioita, se voi aiheuttaa painon nousua
- 2-3 kg painon nousu insuliinihoidon alussa liittyy yleensä parantuneeseen verensokeritasoon
- munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä elimistön herkkyys insuliinille korostuu munuaisissa tapahtuvan glukoneogeneesin vähentymisen ja insuliinierityksen heikentymisen vuoksi. Hypoglykemioiden välttämiseksi tarvittaessa vähennetään insuliiniannosta
- insuliinihoidon aloitus vaatii huolellisen potilasohjauksen sekä selkeät ohjeet mihin ottaa yhteyttä ongelmien ilmaantuessa
- pistettävän glukagonin opetus omaiselle
Iäkkäät
- monipistoshoito ei onnistu muistisairaalla (MMSE alle 23/30)
- aamun sekoiteinsuliini+ illan pitkävaikutteinen voi olla toimiva kokonaisuus esim kotisairaanhoidon potilaalle, jolla ateriakokonaisuudet päivästä toiseen ovat samanlaiset
- Mikäli verensokeritasossa päiväaikainen nousutrendi, voi esim Levemir/Protaphane aamussa olla järkevämpi vaihtoehto kuin illan perusinsuliini (esim KSH potilaat)
Riskitekijät hoidetaan kokonaisvaltaisesti: verenpaine, lipidit ja verensokeri hoidetaan yksilölliselle tavoitetasolle, ja tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan. Siun soten riskitekijöiden hoitotavoitteet löydät alla olevasta taulukosta.
Tavoite asetetaan yksilöllisesti
- yleinen tavoite on kotimittauksissa < 125/80, vähintään < 135/80
- krooninen munuaissairaus kotimittauksissa <125/80
- iäkkäät ortostatismin välttämiseksi < 140-150/90
I lääke
- ATII-salpaaja/ACE- estäjä korkeimpaan siedettyyn/ valmiste yhteenvedon mukaiseen annokseen titrattuna
II+III lääke
- ellei I lääkkeellä ole saavutettu hoitotavoitetta, kombinoidaan joko kalsiumsalpaaja tai hydroklooritiatsidi pienellä annoksella
IV lääke
- ellei I+II+III kombinaatiolla ole saavutettu tavoitetta kombinoidaan mineralokortikoidi reseptorin antagonisti
Beetasalpaajia käytetään vain, jos niille on jokin muu indikaatio kuin verenpaine, kuten rytminhäiriö/sepelvaltimotauti
Usein saavutetaan parempi teho/siedettävyys kombinoimalla useampi lääke kuin nostamalla yhden lääkkeen annos maksimiin
LDL tavoite riippuu riskiluokituksesta. Lisätietoa riskiluokituksesta ja hoitotavoitteista alla olevista linkeistä.
erityisen suuri riski <1.4
suuri riski <1.8
kohtalainen riski <2.6
Lipidilääkkeen valinta
- Korkean ja erittäin korkean riskin potilaille: korkean ja kohtalaisen intensiteetin statiini
- Statiineissa on eroa hydrofiilisyyden/vaikutuksen keston, intensiteetin ja erittymisen suhteen
1.Intensiteetti riippuu osalla myös annoksesta
- Matalan intensiteetin statiinit
- simvastatiini 10 mg
- pravastatiini 10-20 mg
- lovastatiini 20 mg
- fluvastatiini 20-40 mg
- Kohtalaisen intensiteetin statiinit
- atorvastatiini 10-20 mg
- rosuvastatiini 5-10mg
- simvastatiini 20-40mg
- pravastatiini 40-80mg
- lovastatiini 40 mg
- Korkean intensiteetin statiinit
- atorvastatiini 40-80 mg
- rosuvastatiini 20-40 mg
2. Annosteluajankohta puoliintumisajan mukaan
- Lyhyt puoliintumisaika – annostus tehon maksimoimiseksi iltaisin
- lovastatiini
- simvastatiini
- fluvastatiini
- Pitkä puoliintumisaika – voidaan annostella mihin vrk aikaan tahansa
- atorvastatiini
- rosuvastatiini
3. Siedettävyyden mukaan valinta
- Hydrofliiliset Voivat sopia paremmin, mikäli lipofiilisistä on tullut lihassivuvaikutuksia
- rosuvastatiini
- pravastatiini
- fluvastatiini
- Lipofiiliset
- atorvastatiini
- lovastatiini
- simvastatiini
4. Munuaisten vajaatoiminta ja statiini
- mikäli dialyysissä, ei suositella statiinia
- atorvastatiini ja fluvastatiini erittyvät vähiten munuaisten kautta, rosuvastatiinistakin vain 10%.
- atorvastatiini ja fluvastatiini suositeltavimmat munuaisten vajaatoiminnassa
- rosuvastatiinia voidaan käyttää munuaisten vajaatoiminnassa varoen, mutta annosta pienentäen, pitkän puoliintumisajan vuoksi sen seerumipitoisuudet voivat nousta
Mikäli tarvitaan korkean intensiteetin statiinia ( korkea tai erittäin korkea riski): atorvastatiini 40-80 mgx1/rosuvastatiini 20-40 mgx1
Mikäli aiemmista statiineista lihaskipuja, valitaan hydrofiilinen statiini: rosuvastatiini/pravastatiini
Mikäli lääkkeen käyttö epävarmaa, valitaan pitkävaikutteinen statiini: atorvastatiini/rosuvastatiini
Mikäli pitää varoa lääkeaineinteraktiota CYP3A4 (amiodaroni/amlodipiini/azoliryhmän sienilääkkeet/diltiatseemi/verapamiili), vältä simvastatiinia, lovastatiinia, atorvastatiinia
Pravastatiini ei metaboloidu CYP reitin kautta, ja voi olla hyvä vaihtoehto, kun käytössä on CYP reittiä käyttäviä muita lääkeaineita.
- Mikäli korkeimmalla siedetyllä statiini annoksella ei saavuteta LDL tavoitetta, kombinoidaan siedetyn statiini annoksen rinnalle etsetimibi.
- etsetimibiä voidaan käyttää munuaisten vajaatoiminnassa, eikä annosta tarvitse säätää
- Mikäli korkeimmalla siedetyllä statiini annoksella yhdessä etsetimibin (tai mikäli näitä tai näistä jompaakumpaa ei siedetä) kanssa ei saavuteta yksilöllistä hoitotavoitetta, harkitaan PCSK9 liittämistä lääkitykseen tietyin edellytyksin. –
- Kyseessä on kallis lääke, tarvitaan Kelan korvaus:
Todetun diabeteksen munuaistaudin etenemistä voidaan ehkäistä tehokkaalla, kaikkiin riskitekijöihin kohdistuvalla kokonaisvaltaisella hoidolla. Sama hoito myös pienentää riskiä sairastua kardiovaskulaaritapahtumiin.
- Munuaista suojaava lääkitys
- Jos todetaan toistetusti mikroalbuminuria, aloitetaan suojalääkkeeksi ACE-estäjä/ ATR salpaajalääkitys. Nämä ovat myös ensisijaisia verenpainelääkkeitä diabeteksen munuaistaudissa.
- SGLT2:n estäjät vähentävät albuminuriaa ja hidastavat GFR:n laskua (erityisesti jos on kardiovaskulaari sairaus tai runsaasti riskitekijöitä; joten se on syytä aloittaa valmisteyhteenvedon sallimissa GFR-rajoissa
- Munuaisten vajaatoiminnassa silloin, kun albuminuria on alkanut ja GFR on >25 ml/min ja käytössä on ATII salpaaja/ACE, sekä SGLT2 estäjä tai ne eivät sovi, tulee harkita munuaisten vajaatoiminnan etenemisen estämiseksi finerenonin aloitusta.
- Kalium oltava alle 5,0. Ei spironolaktonin kanssa.
- Kelan korvauskriteerit: 3071 Finerenoni (kela.fi)
- EPO
- Erytropoietiini voidaan aloittaa, jos Hb on toistuvasti alle 100 g/l eikä anemialle ole muita syitä kuin munuaisten vajaatoiminta, eGFR yleensä alle 40 ml/min, rauta- ja vitamiiniarvot kunnossa (TfFesat yli 20%, ferrit yli 100 ug/l, B12TC2 ja S-fol normaalit).
- EPO:n aloittaa (ja B-lausunnon tekee) nefrologian tai sisätautien erikoislääkäri.
- Proteiinirajoitus
- Ravinnon proteiinirajoitus saattaa hidastaa munuaisten toiminnan etenemistä ja vähentää tai siirtää munuaisten toiminnan hiipumista. Tehokkaan proteiinirajoituksen (0,6 mg/kg/vrk) toteuttaminen on vaikeata ja siihen liittyy ilmeinen proteiinialiravitsemuksen kehittymisriski.
- Yleisesti pidetään suotavana, että ravinnon proteiinimäärä olisi kutakuinkin normaali eli 0,8-1,0 g/kg/vrk.
- Fosfaattirajoitus
- Fosfaattirajoitus ruokavalioon aloitetaan, kun fosfaattitaso nousee yli viitealueen.
- Fosfaatinsitojalääkitys (ensisijaisesti kalsiumkarbonaatti) aloitetaan, jos ruokavaliohoito ei riitä pitämään fosfaattia normaalirajoissa. Kalsiumsuolojen (kalsiumkarbonaatti) määrä pyritään nykyisin pitämään maltillisena (yleensä enintään 1500 mg/ vrk).
- Kalsium-, fosfaatti- ja parathormonitasoja seurattava fosfaatinsitojalääkityksen yhteydessä.
- D-vitamiini
- D-vitamiinivalmisteita (D3-vitamiinia) käytetään yleisen väestötason suosituksen mukaan.
- Aktiivisen D-vitamiinin (alfakalsidolin) aloitus kuuluu erikoissairaanhoitoon.
- Ravitsemusterapeutin konsultaatio on aiheellinen niin fosfaattirajoituksen, proteiinirajoituksen kuin mahdollisen kaliumrajoituksenkin kohdalla. Rajoituksista huolimatta riittävästä energiansaannista ja proteiinin saannista on huolehdittava.
Diabetesta sairastavan jalat tutkitaan vuosittain joko lääkärin, tutkimiseen koulutetun diabeteshoitajan, sairaanhoitajan tai jalkaterapeutin vastaanotolla. Jos sokerihoitotasapaino on yksilöllisessä tavoitteessa, omahoito toteutuu hyvin, riskiluokka 0 ja kykenee itse hoitamaan jalat, voidaan jalkojen tarkistusväli pidentää 2 vuoteen. Riskijalat tutkitaan useamman kerran vuodessa.
Diabeteksen yhteydessä voi ilmaantua vaikeita jalkaongelmia, joista yleisimpiä ovat jalkojen pitkäaikaiset (krooniset) haavaumat. Niiden vaara suurenee vuosien mittaan samalla kun alkaa ilmaantua diabeteksen lisäsairauksia, etenkin ääreishermojen häiriötä eli neuropatiaa Hermo- ja verisuonivauriot voivat johtaa muun muassa jalkaterän tuntoaistin alenemiseen, ihon kuivumiseen, nivelten jäykistymiseen ja jalkaterän virheasentoihin.
Haavaumia voidaan hyvin tehokkaasti ennaltaehkäistä diabeteksen hyvällä hoidolla ja huolellisella jalkojen omahoidolla.
- Ohjaa potilaalle jalkojen kunnon omatoiminen seuraaminen.
- Kirjaus mediatriin:
- ADP
- ATP
- Monofilam.testi
- Jalkojen tunto
- Jalk.riskiluokka
- Värinätunto
Diabeettinen neuropatia voidaan jakaa perifeeriseen ja autonomiseen neuropatiaan.
1. Perifeerisen neuropatian oireita ovat jalkaterien pistely, puutuminen, ääreisosasta alkava kipu, lihaskouristukset sekä tuntohäiriöt. Kipuaistimus voi myös puuttua, jos tunto on huonontunut.
2. Autonomisen neuropatian oireet voivat olla moninaisia, esim. tiheälyöntisyys, ortostaattinen verenpaineen lasku, suolisto-oireet (ripuli, ummetus), gastropareesi, pahoinvointi, erektiohäiriöt, hikoiluhäiriöt sekä hypoglykemiatuntemusten väheneminen.
Tutkiminen
- Määräaikaiskontrollissa jalkojen tutkimisella saadaan vinkkiä mahdollisesta neuropatiasta (monofilamenttikoe, värinätunto)
- Epäselvissä tilanteissa voi tehdä ENMG
- Poissulje:
- B12-vitamiinin (B12-TC) ja folaatin puute
- Hypotyreoosi (TSH)
- Munuaisten vajaatoiminta
- Alkoholin liikakäyttö (maksa-arvot, CDT)
Ehkäisy ja hoito
- Hyvä sokeritasapaino ehkäisee neuropatian ilmaantumista sekä hidastaa sen etenemistä
- Tupakoinnin lopettaminen
- Alkoholin lopettaminen
- Hyvä sokeritasapaino
- Ortostatismin huomioiminen lääkityksessä
- Jalkojen säännölliset tarkastukset ja hoito (linkki jalkaosioon)
- Tarvittaessa fysioterapia
Lääkkeet neuropaattisen kivun hoidossa
- Ensisijaisesti trisykliset / uudemmat depressiolääkkeet (duloksetiini, venlafaksiini)
- Epilepsialääkkeet (gabapentiini, pregabaliini)
- Em. Lääkkeiden yhdistelmät
- Vaikeassa kivussa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet (tramadoli, oksikodoni)
- Joskus TNS eli transkutaaninen hermostimulaatiohoito
- Vaikeassa kivussa tarvittaessa kipupoliklinikan konsultaatio
Diagnoosivaiheessa kuvataan, jos HBa1c-taso ylittää 57 mmol/mol (7.5% tai yli)
Jatkossa yksilöllinen kuvausfrekvenssi hoitotasapainon mukaan
HbA1c aina alle 48 mmol/mol (alle 6.5%): ei kuvaseurantaa
Hyvä hoitotasapaino, HbA1c 48-57 mmol/mol (6.5 – alle 7.5%): kuvaus 5 v välein
Kohtalainen tai huono hoitotasapaino, HbA1c 58 mmol/l (7.5%) tai yli: kansallisen suosituksen mukaan (3 v välein tai tiheämmin)
Huomioidaan myös verenpaineen ja lipidien hoidon onnistuminen.
Mikroalbuminurian ilmaantuminen -> kuvaus kansallisen suosituksen mukaisesti.
”Drop outit”: kutsutaan kuviin 3 v välein, ellei HbA1c taso tiedossa (ts. ensin yritetään kutsua laboratorioon ja hoitajavastaanotolle, mutta ellei tule, kutsutaan kuviin).
Lääkärin muistilista diagnoosivaiheessa
- Aseta diagnoosi
- Tarkista HOI-PTH-lehdeltä omaseurantatiedot (verenpaine, verensokeri)
- Tulkitse laboratoriokokeiden tulokset
- Aloita tarpeelliset lääkitykset (Diabetes, lipidi, verenpaine) suosituksen mukaan
- B-todistus lääkekorvattavuudesta. Lisätietoa lääkekorvattavuuksista alla olevista linkeistä.
- Aseta yksikölliset hoitotavoitteet – käytä mediatrissa DM-hoid.tavoitteet -otsikkoa
- käytä apuna riskitekijöiden huoneentaulua
- perustele potilaalle lääkkeiden merkitys ja miksi tavoitteisiin pyritään
- 3kk päähän sokeritasapainon tarkistusaika (hoitaja)
- tarvittaessa B-todistus GLP1 analogista tuolloin, jos BMi yli 30
Tyypin 2 diabeteksen hoidonohjauksen malli on tarkoitettu kaikille ammattilaisille, jotka osallistuvat diabetesta sairastavien hoitoon. Mallin tarkoituksena on yhdenmukaistaa diabeteksen hoitoa ja hoidonohjausta Siun Soten alueella.
Alla olevasta linkistä pääset tyypin 2 diabeteksen hoidon ohjauksen malliin (powerpoint). Pääset ohjauksen sisältöihin klikkaamalla etusivun kaaviokuvan kuvakkeita. Avautuvat tiedostot eivät välttämättä kaikki täytä saavutettavuus direktiiviä.
Diabetes on pitkäaikaissairaus joka kuormittaa mieltä. Se voi vaarantaa mielen hyvinvoinnin eri tavoin. Se voi aiheuttaa stressiä, unettomuutta, uupumusta, ahdistusta ja masennusta.
- sairauteen sopeutumiseen liittyvät haaste
- elämäntilanteen kuormitukset ja muutokset (esimerkiksi perheen perustaminen, ammatinvalinta, ikääntyminen)
- työelämään liittyvät kuormitukset ja stressi
- omahoitoon vaikuttavat haasteet ihmissuhteissa
- haasteet ja kuormitukset omahoidossa sekä vaikeudet saavuttaa hyvä hoitotasapaino ja hoitoväsymys
- heikentyneet tai heikentyvät valmiudet huolehtia omahoidosta (esimerkiksi kognitiivinen heikentyminen tai vamma)
- pelot ja huolet (mm. hypoglykemian pelko, lisäsairauksien pelko ja pistospelot
- merkit masennuksesta, mahdollisesti validoidulla arviointivälineellä arvioituna
- itsetuhoiset ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
- ahdistuneisuus ja traumat
- viitteet vakavasta mielenterveyden häiriöstä
- merkit syömishäiriöistä
- merkit riippuvuuksista (esimerkiksi päihteiden käyttö)
- laihdutusleikkaus ja sen jälkeiset vaiheet, jos on tarvetta sopeutumisen tukeen
Mielenterveyden tuki erikoissairaanhoidossa
Moniammatillinen tiimi ja kaikki työntekijät hoitavat diabeetikkoja, joten konsultaatiopyynnöt voi tehdä entiseen malliin yleispsykiatrialle. Tiimi käsittelee pyynnöt ja katsoo kuka ottaa ko. potilaan vastaan.
Psykologi hoitaa normaalisti konsultaationa tai lähetteellä tulevia potilaita. Erikseen hän ei perusterveydenhuollon potilaita hoida, vaan potilaalla tulee olla kytkös hoitosuhde talon jollekin poliklinikalle tai osastolle.
Mielenterveyden tuki perusterveydenhuollossa
Jokaisessa Siun soten alueen kunnassa on mielenterveys- ja päihdepalveluja tarjoava yksikkö. Yksikkö tarjoaa mielenterveyden avohoidon palveluja yli 18-vuotiaille kuntalaisille. Psykiatrinen avohoito on asiakkaalle maksutonta. Psykologin vastaanotolle mahdollisuus vain psykiatrisen sairaanhoitajan kautta.
Alla olevista linkeistä löydät Siun soten mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteystiedot sekä tukea asiakasohjaukseen.
On tärkeää ymmärtää ympäristö (arjen näkökulma), jossa asiakas elää. Millaiset asiat arjessa voivat olla esteenä sairauden hoidossa ja kykeneekö asiakas omatoimisesti muuttamaan näitä esteitä arjessaan vai kaipaako hän ulkopuolista tukea mahdollisessa muutoksessa.
Ketä asiakkaan verkostoon kuuluu, läheiset ja muut toimijat? Voisiko yhteistyöllä olla merkitystä asiakkaan sairauden hoidossa. Mikäli asiakkaalla on asiakkuus muissa palveluissa, antaako asiakas luvan yhteistyölle, kuten esim. talouteen liittyvissä haasteissa. Työntekijän on hyvä perustella yhteistyön hyötyjä ja mahdollisuuksia asiakkaalle.
Mikäli työntekijälle syntyy huoli asiakkaan tilanteesta, niin hänen velvollisuutensa on tehdä tilanteessa SHL:n mukainen ilmoitus sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Työntekijän tukena huolen tunnistamisessa voi käyttää alta löytyvää huolen tunnistamisen ensiapu taulukkoa, josta löytyy myös linkki Miun palveluihin, jossa voi ilmoituksen tehdä.
- jo olemassa oleva ateroskleroottinen kardiovaskulaari sairaus (ASCVD):
Seuranta
Tyypin 2 diabetes on luonteeltaan etenevä ja siihen liittyy verisuonisairauksien riski. Sen vuoksi jatkuva seuranta on tarpeen. Hoitotasapainon huonontuessa lääkityksiä on syytä tarkistaa ja tehostaa.
Yksilölliset hoitotavoitteet sovitaan yhdessä ammattilaisten kanssa ja ne kirjataan omaan hoitosuunnitelmaan.
Vuosikontrollissa selvitetään omahoidon toteutuminen, sokeritasapainon ja verenpaineen lisäksi diabeteksen lisäsairauksien ja valtimosairauksien riskitekijät ja mahdolliset oireet ja löydökset. Vuosikontrolli voi toteutua joko lääkärin tai hoitajan vastaanottona tai etäkontaktina, jos hoitotasapainot ovat kunnossa ja olet oireeton. Vuosittain on syytä kontrolloida ns. vuosikontrollikokeet, joihin kuuluu HBA1c (pitkäsokeri) pvk (verenkuva), krea (munuaisarvo) , kalium ja natrium –suola-arvot, alat (maksa-arvo), LDL-kolesteroli sekä virtsanäyte U-Alb/Krea.
Tyypin 2 diabeetikoiden seuranta on Pohjois-Karjalassa pääasiassa perusterveydenhuollossa terveysasemilla. Vaikeahoitoisten tyypin 2 diabeetikoiden seuranta on Diabetesosaamiskeskuksessa.
Siun sotessa on keväästä 2025 alkaen voitu toteuttaa aikuistyypin diabeteksen ja esidiabeteksen hoito ja seuranta myös digitaalisen valmennusohjelman avulla. Valmennus on 3 vuoden mittainen elintapahoitoon painottuva digivalmennus, joka toteutetaan Siun soten digitaalisten palvelujen avulla. Valmennus sisältää viikoittain ilmestyvää materiaalia, diabeteksen tietopaketin sekä erilaisia terveyskyselyitä ja -haasteita. Valmennuksessa oleville seuranta ja kontakti ammattilaiseen toteutetaan lähtökohtaisesti Siun soten digitaalisten palvelujen kautta valmennuksen sisältörungon mukaisesti.
Diabeettinen verkkokalvosairaus on yksi yleisimmistä diabeteksen liitännäissairauksista. Se voi hoitamattomana johtaa vakavaan näön heikkenemiseen. Hyvä veren glukoositasapaino ja hyvä iänmukainen verenpaine hidastavat diabetekseen liittyvien silmänpohjamuutosten etenemistä.
Diabetesta sairastavan silmänpohjien tilannetta seurataan silmänpohjakuvausten avulla. Diabeettinen verkkokalvosairaus voi olla oireeton, heikentää näköä tai aiheuttaa puutoksia näkökenttään.
Seulontakuvauksen tarkoituksena on todeta ensimmäiset verkkokalvomuutokset, seurata niiden mahdollista etenemistä sekä ohjata henkilö tarvittaessa silmälääkärille hoidon tarpeen arvioon.
Siun soten alueella tyypin 2 diabetesta sairastavalla kuvataan diagnoosivaiheessa silmänpohjat, jos HBa1C ylittää 57mmol/mol (7.5%). Jatkossa kuvausväli on yksilöllinen, hoitotasapainon mukainen.
Silmänpohjakuvauksesta voi kysyä omasta sote-keskuksesta puhelimitse.
Diabetesta sairastavan jalat tutkitaan vuosittain joko lääkärin, tutkimiseen koulutetun diabeteshoitajan, sairaanhoitajan tai jalkaterapeutin vastaanotolla. Jos sokerihoitotasapaino on yksilöllisessä tavoitteessa, omahoito toteutuu hyvin, riskiluokka 0 ja kykenee itse hoitamaan jalat, voidaan jalkojen tarkistusväli pidentää 2 vuoteen. Riskijalat tutkitaan useamman kerran vuodessa.
Parhaita keinoja ehkäistä jalkaongelmia on huolehtia hyvästä diabeteksen hoitotasapainosta. Jalkojen kuntoa kannattaa myös seurata sekä hoitaa omatoimisesti pitämällä huolta jalkojen puhtaudesta ja pienten ihovaurioiden hyvästä hoidosta. Diabeteksen aiheuttamia jalkaongelmia voi ehkäistä myös eri tilanteisiin valituilla sopivilla ja tarkoituksenmukaisilla jalkineilla. Jalkojen hoito on tärkeä osa päivittäistä omahoitoa.
- Diabetekseen voi liittyä vähitellen kehittyvä krooninen munuaistauti (eli nefropatia), joka ilmenee munuaisten toiminnan heikkenemisenä ja albumiinin eli valkuaisen erittymisenä virtsaan.
- Diabeteksen munuaistaudin riskitekijöitä ovat huono diabeteksen hoitotasapaino, kohonnut verenpaine, kohonneet rasva-arvot, tupakointi sekä perintötekijät.
- Munuaistaudin selvittämiseksi vuosittain on tärkeä tutkia (vuosikokeissa) munuaisarvot (krea, GRF sekä virtsan valkuainen U-albKre).
- Jos kokeiden perusteella todetaan alkava munuaistauti, niin aloitetaan munuaisten suojalääkitys sekä tarkistetaan verenpaineen ja LDL kolesterolin tavoitteita tiukemmaksi.
- Jos munuaistauti etenee, niin annetaan myös ruokavalio-ohjeita.
Hyvässä verensokeritasapainossa diabetes ei erityisesti altista suun sairauksille. Korkea verensokeri ja verensokerin vaihtelut altistavat suun kuivumiselle, hampaiden reikiintymiselle ja kiinnityskudossairauksille eli ientulehdukselle ja parodontiitille sekä suun limakalvojen sienitulehdukselle. Suun kuivumista voivat aiheuttaa myös useat eri lääkkeet.
Hampaista ja niiden kiinnityskudoksesta lähtevät tulehdukset, kuten muutkin tulehdukset, voivat nostaa verensokeria. Riski hammasperäiselle yleistulehdukselle on diabetesta sairastavalla muita suurempi. Suun tulehdussairauksilla on todettu myös yhteyksiä yleissairauksiin. Hampaiden kiinnityskudossairaus lisää myös valtimosairauksien riskiä ja mahdollisesti diabeteksen munuaissairauden riskiä.
Suun terveyden perusta on omahoidossa. Hampaiden säännöllisen harjaamisen ja hammasvälien puhdistuksen lisäksi suun terveyteen vaikuttavat mitä syömme ja juomme ja kuinka usein. Hyvä sokeritasapaino edistää suun terveyttä. Tupakointi ja nuuska vaikuttavat myös haitallisesti suun terveyteen.
Säännölliset hammaslääkärin tekemät suun terveyden tarkastukset ovat myös osa diabeteksen hyvää hoitoa ja seurantaa. Tarkastusväli määritellään yksilöllisesti.
Diabetes on pitkäaikaissairaus joka kuormittaa mieltä. Se voi vaarantaa mielen hyvinvoinnin eri tavoin. Se voi aiheuttaa stressiä, unettomuutta, uupumusta, ahdistusta ja masennusta.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa on käytössä digitaalinen palvelu Terapianavigaattori. Terapianavigaattori nopeuttaa hoidon tarpeen arviota ja psykososiaaliset hoidot voivat näin alkaa aiempaa nopeammin. Asiakas täyttää Terapianavigaattorin itsenäisesti ennen yhteydenottoa mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Asiakas saa täyttämisen jälkeen henkilökohtaisen koodin Terapianavigaattorin tuloksiin, jotka säilyvät palvelussa kuukauden ajan.
Sosiaalipalvelut auttavat sinua silloin, kun tarvitset tukea, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa arkielämän tilanteissa. Voit ottaa sosiaalipalveluihin yhteyttä esimerkiksi, jos sinulla on
- vaikeuksia selvitä arjessa
- vaikeuksia päästä elämässä eteenpäin pitkittyneen työttömyyden tai alentuneen työkyvyn vuoksi
- mielenterveys- ja päihdeongelmia
- ongelmia asumisessa tai olet vailla asuntoa
- tarve sosiaaliturvaan tai muihin sosiaalipalveluihin liittyvään ohjaukseen ja neuvontaan
- äkillinen kriisi tai väkivaltakokemus
- taloudellisia ongelmia
Työikäisten sosiaalityö palvelee 18–64-vuotiaita Siun soten alueen aikuisia ja perheitä. Työikäisten sosiaalipalveluiden keskitetty puhelinpalvelu puh. 013 330 2810, soittoajat arkisin klo 10–14.
Seniorineuvonta Ankkuri palvelee yli 65 -vuotiaita Siun soten asukkaita. Puh. 013 330 2890, soittoajat arkisin klo 8-16. Voit jättää takaisinsoittopyynnön, jos numero on varattu.
Milloin lääkärin vastaanotolle:
- Diagnoosivaiheessa (vuoden sisällä) lääkärikäynti potilaille, joilla täyttyy jokin seuraavista: BMI yli 35, ikää alle 60 v, R2 ajokorttiluokka, HbA1c-taso alkuvaiheessa yli 90 mmol/mol tai insuliinihoitoa joudutaan arvioimaan. Huomioitava hoidon porrastus (dmkeskus-sotekeskukset).
- Muuten lääkärille ohjataan hoitajan arvion mukaan, jos hoitotasapainoa ei saada konsultaatioin kuntoon (erityisesti korkea HBA1c, BMI yli 35 ja noususuuntainen tai merkkejä lisäsairauksista).
Seuranta:
- Laboratoriokokeet vähintään kerran vuodessa.
- Hoitajan kontrolli vuosittain ainakin etänä/videovastaanottona.
- Fyysinen hoitajan vastaanotto ja jalkojen tutkimus vähintään 1-2 vuoden välein
- jos sokeritasapaino on yksilöllisessä tavoitteessaan, omahoito toteutuu hyvin, riskiluokka on 0 ja potilas kykenee itse hoitamaan jalat, niin jalkojen tarkastusväli voi olla 2 vuotta – muussa tapauksessa vuosittain.
- Tarvittaessa hoitajan vastaanotto yksilöllisen arvion mukaan tiheämmin.
Lääkärin muistilista jatkoseurannan yhteydessä
Määräaikaiskontrollissa käytä Mediatrin DM-käynti -otsikoita (mallikirjaus)
- auttaa muistamaan kaikki tarkistettava asiat (ajoterveys, suun terveys, tupakointi, alkoholin käyttö)
- tarkista jalat ja kirjaa Jalk.riskiluokka -otsikolla
- tarkista silmänpohjakuvaus ja kirjaa Silmänpohjat -otsikolla
Tarkista omaseurantatiedot (verensokeri, verenpaine)
- kirjaa Verenpaineluokka -otsikolla
Tulkitse vuosikontrollikokeet (DIA-VUO-PTH)
Tehosta aktiivisesti lääkityksiä, jos ei ole päästy hoitotavoitteisiin
- tarkista ja korjaa lääkelistaan
Tarkista yksilölliset hoitotavoitteet, käytä DM-hoid.tavoitteet -otsikkoa. Käytä apuna Riskitekijöiden huoneentaulua.
Tyypin 2 diabeteksen hoidonohjauksen malli on tarkoitettu kaikille ammattilaisille, jotka osallistuvat diabetesta sairastavien hoitoon. Mallin tarkoituksena on yhdenmukaistaa diabeteksen hoitoa ja hoidonohjausta Siun Soten alueella.
Alla olevasta linkistä pääset tyypin 2 diabeteksen hoidon ohjauksen malliin (powerpoint). Pääset ohjauksen sisältöihin klikkaamalla etusivun kaaviokuvan kuvakkeita. Avautuvat tiedostot eivät välttämättä kaikki täytä saavutettavuus direktiiviä.
Siun sotessa on keväästä 2025 alkaen voitu toteuttaa aikuistyypin diabeteksen ja esidiabeteksen hoito ja seuranta myös digitaalisen valmennusohjelman avulla. Valmennus on 3 vuoden mittainen elintapahoitoon painottuva digivalmennus, joka toteutetaan Siun soten digitaalisten palvelujen avulla. Valmennus sisältää viikoittain ilmestyvää materiaalia, diabeteksen tietopaketin sekä erilaisia terveyskyselyitä ja -haasteita. Valmennuksessa oleville seuranta ja kontakti ammattilaiseen toteutetaan lähtökohtaisesti Siun soten digitaalisten palvelujen kautta valmennuksen sisältörungon mukaisesti. Ammattilaisten työohje on löydettävissä Siun soten Intranetistä nimellä Tyypin 2 diabeteksen ja esidiabeteksen digitaalinen hoito- ja valmennusohjelma.
Diabeettinen verkkokalvosairaus on yksi yleisimmistä diabeteksen liitännäissairauksista. Se voi hoitamattomana johtaa vakavaan näön heikkenemiseen. Hyvä veren glukoositasapaino ja hyvä iänmukainen verenpaine hidastavat diabetekseen liittyvien silmänpohjamuutosten etenemistä.
Diabetesta sairastavan silmänpohjien tilannetta seurataan silmänpohjakuvausten avulla. Diabeettinen verkkokalvosairaus voi olla oireeton, heikentää näköä tai aiheuttaa puutoksia näkökenttään.
Seulontakuvauksen tarkoituksena on todeta ensimmäiset verkkokalvomuutokset, seurata niiden mahdollista etenemistä sekä ohjata henkilö tarvittaessa silmälääkärille hoidon tarpeen arvioon.
Siunsoten alueella tyypin 2 diabetesta sairastavalla kuvataan diagnoosivaiheessa silmänpohjat, jos HBa1C ylittää 57mmol/mol (7.5%). Jatkossa kuvausväli on yksilöllinen, hoitotasapainon mukainen.
Silmänpohjakuvausten pääpaino on perusterveydenhuollossa.
– Joensuun, Kontiolahden potilaiden kuvaus on Siilaisella
– Muiden kuntien potilaat: kuvaus kiertävällä kameralla potilaan omalla paikkakunnalla
– ks alla tarkemmat ohjeet
Silmänpohjakuvien seulontasuositus Pohjois-Karjalassa:
- Diagnoosivaiheessa kuvataan, jos HBa1c-taso ylittää 57 mmol/mol (7.5% tai yli)
- Jatkossa yksilöllinen kuvausfrekvenssi hoitotasapainon mukaan
- HbA1c aina alle 48 mmol/mol (alle 6.5%): ei kuvaseurantaa
- Hyvä hoitotasapaino, HbA1c 48-57 mmol/mol (6.5 – alle 7.5%): kuvaus 5 v välein
- Kohtalainen tai huono hoitotasapaino, HbA1c 58 mmol/l (7.5%) tai yli: kansallisen suosituksen mukaan (3 v välein tai tiheämmin)
- Huomioidaan myös verenpaineen ja lipidien hoidon onnistuminen.
- Mikroalbuminurian ilmaantuminen -> kuvaus kansallisen suosituksen mukaisesti.
- ”Drop outit”: kutsutaan kuviin 3 v välein, ellei HbA1c taso tiedossa (ts. ensin yritetään kutsua laboratorioon ja hoitajavastaanotolle, mutta ellei tule, kutsutaan kuviin).
Ammattilaisten lisätietoa silmänpohjakuvauksen prosessista on löydettävissä Siun soten Intranetistä nimellä Silmänpohjakuvauksen prosessi.
Diabetesta sairastavan jalat tutkitaan vuosittain joko lääkärin tai, tutkimiseen koulutetun diabeteshoitajan, sairaanhoitajan tai jalkaterapeutin vastaanotolla. Jos sokerihoitotasapaino on yksilöllisessä tavoitteessa, omahoito toteutuu hyvin, riskiluokka 0 ja kykenee itse hoitamaan jalat, niin voidaan jalkojen tarkistusväli pidentää 2 vuoteen. Riskijalat tutkitaan useamman kerran vuodessa.
Diabeteksen yhteydessä voi ilmaantua vaikeita jalkaongelmia, joista yleisimpiä ovat jalkojen pitkäaikaiset (krooniset) haavaumat. Niiden vaara suurenee vuosien mittaan samalla kun alkaa ilmaantua diabeteksen lisäsairauksia, etenkin ääreishermojen häiriötä eli neuropatiaa Hermo- ja verisuonivauriot voivat johtaa muun muassa jalkaterän tuntoaistin alenemiseen, ihon kuivumiseen, nivelten jäykistymiseen ja jalkaterän virheasentoihin.
Haavaumia voidaan hyvin tehokkaasti ennaltaehkäistä diabeteksen hyvällä hoidolla ja huolellisella jalkojen omahoidolla.
Ohjaa potilaalle jalkojen kunnon omatoiminen seuraaminen.
Jalkojen omahoito-ohje diabetesta sairastavalle potilaalle.
Kirjaus mediatriin:
- ADP
- ATP
- Monofilam.testi
- Jalkojen kunto
- Jalk.riskiluokka
- Värinätunto
Lisätietoa Siun soten työntekijöille Siun soten intranetistä uutisena otsikolla Ennaltaehkäisevän jalkojenhoidon palvelkusetelikäytäntöön liittyvien ohjeiden kertausta ja seuraavat työhjeet Siun soten intrasta
- Lähete jalkaterapeutille
- Riskijalkaisten diabeetikkojen ja reumaatikkojen jalkojen hoidon palveluseteli
- Diabetesjalkatyöryhmä
- Charcot jalan opas diabetespotilaalle (potilasohje)
- Diabeettinen nefropatia on krooninen munuaistauti, jonka ilmentyminä todetaan munuaisten toiminnan heikkenemistä ja albuminuriaa.
- Diabeettisen nefropatian riskitekijöitä ovat huono diabeteksen hoitotasapaino, kohonnut verenpaine, tupakointi, dyslipidemia ja perintötekijät.
- Tyypin 2 diabeetikolta tulee seuloa vuosittain albuminuriaa ja GRF:ää heti taudin toteamisesta lähtien.
- Vuosikokeissa tutkitaan GFR, krea sekä U-AlbKre
- U-AlbKre kertavirtsanäyte mieluiten aamuvirtsasta
- jos U-AlbKre tulos on yli 3,0 mg/mml ensimmäistä kertaa, otetaan näyte uudelleen 3 kuukauden kuluttua
- jos tulos on toistetusti yli 3,0 mg/mmol, on kyseessä lisääntynyt albuminuria
- jos U-AlbKre on koholla, tarkista myös U-solut
- Jos todetaan toistetusti albunimuria, aloitetaan munuaisia suojaava lääkitys. Lisätietoa nefropatian hoidosta: Hoito – ammattilainen – Komplikaatioiden ehkäisy ja hoito – Nefropatian hoito.
- Albuminurian toteamisen jälkeen arvioidaan tiukennetut hoitotavoitteet
- Verenpaineen hoitotavoite alle 130/80 (kotimittauksissa alle 125/80)
- LDL tavoite alle 1,4
Diabeettinen neuropatia voidaan jakaa perifeeriseen ja autonomiseen neuropatiaan.
- Perifeerisen neuropatian oireita ovat jalkaterien pistely, puutuminen, ääreisosasta alkava kipu, lihaskouristukset sekä tuntohäiriöt. Kipuaistimus voi myös puuttua, jos tunto on huonontunut.
- Autonomisen neuropatian oireet voivat olla moninaisia, esim. tiheälyöntisyys, ortostaattinen verenpaineen lasku, suolisto-oireet (ripuli, ummetus), gastropareesi, pahoinvointi, erektiohäiriöt, hikoiluhäiriöt sekä hypoglykemiatuntemusten väheneminen.
Tutkiminen
- Vuosikontrollissa jalkojen tutkimisella saadaan vinkkiä mahdollisesta neuropatiasta (monofilamenttikoe, värinätunto)
- Epäselvissä tilanteissa voi tehdä ENMG
- Poissulje:
- B12-vitamiinin (B12-TC) ja folaatin puute
- Hypotyreoosi (TSH)
- Munuaisten vajaatoiminta
- Alkoholin liikakäyttö (maksa-arvot, CDT)
Ehkäisy ja hoito
- Hyvä sokeritasapaino ehkäisee neuropatian ilmaantumista sekä hidastaa sen etenemistä
- Tupakoinnin lopettaminen
- Alkoholin lopettaminen
- Hyvä sokeritasapaino
- Ortostatismin huomioiminen lääkityksessä
- Jalkojen säännölliset tarkastukset ja hoito (linkki jalkaosioon)
- Tarvittaessa fysioterapia
Lääkkeet neuropaattisen kivun hoidossa
- Ensisijaisesti trisykliset / uudemmat depressiolääkkeet (duloksetiini, venlafaksiini)
- Epilepsialääkkeet (gabapentiini, pregabaliini)
- Em. Lääkkeiden yhdistelmät
- Vaikeassa kivussa keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet (tramadoli, oksikodoni)
- Joskus TNS eli transkutaaninen hermostimulaatiohoito
- Vaikeassa kivussa tarvittaessa kipupoliklinikan konsultaatio
Hyvässä verensokeritasapainossa diabetes ei erityisesti altista suun sairauksille. Korkea verensokeri ja verensokerin vaihtelut altistavat suun kuivumiselle, hampaiden reikiintymiselle ja kiinnityskudossairauksille eli ientulehdukselle ja parodontiitille sekä suun limakalvojen sienitulehdukselle. Suun kuivumista voivat aiheuttaa myös useat eri lääkkeet.
Hampaista ja niiden kiinnityskudoksesta lähtevät tulehdukset, kuten muutkin tulehdukset, voivat nostaa verensokeria. Riski hammasperäiselle yleistulehdukselle on diabetesta sairastavalla muita suurempi. Suun tulehdussairauksilla on todettu myös yhteyksiä yleissairauksiin. Hampaiden kiinnityskudossairaus lisää myös valtimosairauksien riskiä ja mahdollisesti diabeteksen munuaissairauden riskiä.
Suun terveyden perusta on omahoidossa. Hampaiden säännöllisen harjaamisen ja hammasvälien puhdistuksen lisäksi suun terveyteen vaikuttavat mitä syömme ja juomme ja kuinka usein. Hyvä sokeritasapaino edistää suun terveyttä. Tupakointi ja nuuska vaikuttavat myös haitallisesti suun terveyteen.
Säännölliset hammaslääkärin tekemät suun terveyden tarkastukset ovat myös osa diabeteksen hyvää hoitoa ja seurantaa. Tarkastusväli määritellään yksilöllisesti.
Karies
Korkea verensokeritaso lisää hampaiden reikiintymistä
- Ientaskusta tihkuvan nesteen ja syljen sokeripitoisuus on myös korkea
Erityisen haitallista on makean juominen, kun suu on kuiva, esimerkiksi yöllä
- Yöllä makean juomista vältettävä (ellei ole hypoglykemia)
Happohyökkäykset
- Hampaan kiille vaurioituu happojen vaikutuksesta
- Kuiva suu (eli vähentynyt syljen eritys) altistaa
- Syynä voi olla itse diabetes tai suun kuivumiselle altistavat lääkkeet
Suun sieni-infektiot
Tavallisimmin aiheuttaja Candida albicans – normaalistikin suussa
Suun sieni-infektiolle altistaa:
- Suun kuivuus, huono suuhygienia
- Huonossa tasapainossa oleva diabetes
- Antibiootit, kortisonilääkitys
- Tupakointi
- Makeat välipalat
Oireet
- limankalvon kipu, polttelu, vaaleat peitteet, makuaistin häiriöt
Hoito
- Hyvä diabeteksen hoito, suuhygienia, joskus sienilääkitys
Kuiva suu
Diabeetikolla sylkirauhasen rakenteellisia muutoksia ja mikroverenkierron häiriöitä
- Syljen sokeritaso nousee
Syljen sokeripitoisuutta nostaa myös sylkeen sekoittuva ientaskunneste
Korkea verensokeri alentaa syljen eritystä
Lääkkeet voivat lisätä suun kuivuutta
Ientulehdus
Kiinnityskudossairauksien varhaisvaihe
Yleinen aikuisväestössä kaikilla
Bakteeripeite kovettuu hammaskiveksi
Oireena hammasväleissä verenvuoto esim. hampaita pestessä
Ehkäisynä hyvä suuhygienia
Parodontiitti
- Diabeteksen yksi lisäsairaus
- Diabeetikolla riski sairastua vaikeaan parodontiittiin 2-4x suurempi
- Krooninen parodontiitti huonontaa diabeteksen tasapainoa ja vaikeuttaa sen hoitoa
- Parodontiitti uusiutuu herkästi diabeetikoilla (säännöllinen suun hoito tärkeää)
- Parodontiitin riskitekijät:
- Huono suuhygienia
- Pitkä diabeteksen kesto
- Huono diabetestasapaino
- Komplisoitunut diabetes
Parodontiitin hoito
- Riskitekijöiden hoito
- Tupakoinnin lopetus
- Sokeritasapainon hoito
- Suuhygienia
- Anti-infektiivinen hoito (esimerkiksi hammaskiven poisto ja tarvittaessa kirurginen hoito, antibioottilääkitys
Ota suun terveys puheeksi vastaanotolla ja muistuta suun terveyden merkityksestä:
- Milloin olet viimeksi käynyt hammaslääkärillä suun ja hampaiden tarkastuksessa?
- Miten huolehdit suusi terveydestä?
- Onko hampaisiin/ikeniin liittyvien ongelmia? Vuotavatko ikenesi verta?
Kirjaa Mediatriin (otsikko: hampaat)
Lisätietoa diabeetikon suun terveydestä alla olevista linkeistä.
Hoidon porrastus
Tyypin 2 diabeetikoiden seuranta on Pohjois-Karjalassa pääasiassa perusterveydenhuollossa terveysasemilla. Vaikeahoitoisten tyypin 2 diabeetikoiden seuranta on Diabetesosaamiskeskuksessa.
Milloin diabeetikko on syytä lähettää sydänkeskukseen ?
- Epäily sepelvaltimotaudista: rasituksessa tulee rintakipu, hengenahdistus, joka helpottaa levossa tai nitrolla. Jos rintakipu tulee hyvin pienessä rasituksessa tai jopa levossa, on harkittava potilaan lähettämistä päivystykseen sydäninfarktin poissulkemiseksi
- Sivuääni: Sydämestä kuuluu Gr. II tai voimakkaampi sivuääni. Oireettomalla potilaalla Gr. I systolinen sivuääni ei johda lähetteeseen kardiologille, koska diabeetikoilla heikkoja sivuääniä aiheutuu aorttaläppäkuspien jäykistymisestä ja nousevan aortan ateroskleroosista
- Sydämen vajaatoimintaepäily: rasitushengenahdistus, merkittävät sydänperäiseksi epäillyt turvotukset ja proBNP arvo on viitealueen yläpuolella tai keuhkokuvassa suurentunut sydän tai kohonnut verekkyys
- Rytmihäiriöt: yleisten periaatteiden mukaisesti. Elämänlaatua häiritsevä lisälyöntisyys, kun lisälyöntejä <10000/vrk holterissa, kun hoitokokeilu b-salpaajalla ei auta. Jos lisälyöntejä on >10000/vrk, kannattaa potilas lähettää suoraan kardiologille. Elämän laatua häiritsevä SVT. Eteisvärinän rytmikontrolliongelmat ja kardioversiota varten
Milloin diabeetikko on syytä lähettää munuaiskeskukseen?
- Edennyt diabeettinen nefropatia: Nefrologia tulee konsultoida viimeistään, kun potilaan laskennallinen GFR (eGFR) on alle 20 ml/min vähintään kolmessa mittauksessa kolmen kuukauden kuluessa.
- Tai tarvittaessa aikaisemmin, jos
- Nopeasti etenevä munuaisten vajaatoiminta
- Proteiinivirtsaisuus yli 1 g/ vrk tuoreena löydöksenä ja noussut selvästi edeltävästä tasosta (jos asian suhteen ei aiempaa kannanottoa nefrologialta)
- Vaikeasti hallittava verenpaine tai turvotukset
- Munuaistaudin diagnoosi on epäselvä
Diabetesjalkatyöryhmä, lähettämisen aiheet ja jalkojen hoidon porrastus Siun sotessa.
Päivi Rautiainen (omistaja), ylilääkäri (diabetesosaamiskeskus)
Saila Hurskainen, lääkäri (diabetesosaamiskeskus)
Eelis Kosonen, jalkaterapeutti
Elina Pellinen, terveydenhoitaja
Janita Suutarinen, sairaanhoitaja
Kristian Taipale, kehittäjäylilääkäri
Tuula Karjalainen, sairaanhoitaja (diabetesosaamiskeskus)
Sini Kujala, sairaanhoitaja (diabetesosaamiskeskus)
Leena Koistinen , sairaanhoitaja (diabetesosaamiskeskus)
Hanna Rummukainen, sairaanhoitaja (diabetesosaamiskeskus)
Satu Hasunen (vastuuhenkilö), apulaisosastonhoitaja (diabetesosaamiskeskus)
Ossi Syrjänen, apulaisylilääkäri (pth)
Kati Pykäläinen, palveluesihenkilö (kuntoutus)
Reeta Raimoaho, projektiasiantuntija
Mirja Huuskonen, ravitsemusterapeutti
Maija Heikura, ravitsemusterapeutti
Tyypin 2 diabeetikoiden hoidon seuranta toteutuu säännöllisesti koko Siun soten alueella.
Mittari: Siun soten 24 kuukauden HBA1C mittauskattavuus on vähintään 90% ja 24 kuukauden U-AlbKre mittauskattavuus nousee vähintään 60%:iin.
Diabeteksen hoidon tavoitteet on määritetty selkeästi potilaan kanssa.
Mittari: Hoitotavoite on kirjattu rakenteisesti vähintään 50%:lla tyypin 2 diabeetikoista.
Diabetekseen sairastumisen riski tunnistetaan ja riskin merkittävyyttä arvioidaan perusterveydenhuollossa.
Mittari: Kaikilla laajan palvelun sote-asemilla lasketaan ja kirjataan rakenteisesti mahdollisessa diabetesriskissä olevien potilaiden diabetesriskipisteitä.
Päivitetty 3/2026
Omia tietoja voit tarkastella Kanta.fi sivustolla.
Ja asiakkaan oikeuksista lisätietoja pääset siunsote.fi sivulta.