Olet tullut palvelupolulle, jonne olemme koonneet mielenterveys- ja riippuvuusläheisen tukemiseen liittyvää tietoa.
Läheinen on henkilö, joka kantaa huolta psyykkisesti sairastuneesta, päihde- tai muusta riippuvuussairaudesta oireilevasta läheisestään. Läheisenä voit olla puoliso, lapsi, sisarus, vanhempi, muu sukulainen, ystävä tai vaikka työkaveri. Diagnoosia ei tarvita, huoli riittää.
Erityisen haavoittuvassa tilanteessa ovat lapsiomaiset, joiden vanhemmalla tai sisaruksella on mielenterveys- tai riippuvuushaasteita.
Läheiselle palvelupolku tarjoaa tietoa ja tukea kuormittavassa elämäntilanteessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen saa palvelupolusta tietoa mielenterveys- ja riippuvuusläheisen tunnistamisesta ja erilaisten tukimuotojen tarjoamisesta läheiselle.
Kun huoli herää
Huoli läheisen mielenterveydestä, päihteiden käytöstä tai muista riippuvuusongelmista voi hiipiä hitaasti tai tulla yllättäen aiheuttaen kriisin lähiympäristössä. Läheisen sairastuminen on usein kuormittava elämäntilanne myös itsellesi tai muille sairastuneen läheisille. Voit tuntea esim. väsymyksen, alakuloisuuden, syyllisyyden, toivottomuuden, surullisuuden ja vihankin tunteita. Läheisen sairastumiseen voi liittyä myös hämmennystä, epätietoisuutta ja epävarmuutta sekä joskus myös riitoja, jopa välirikkokin.
On tärkeää, että sinulla on mahdollisuus puhua myös omasta tilanteestasi ja saada tukea itsellesi.
Voit arvioida tilannettasi seuraavien kysymysten avulla:
- Oletko usein huolissasi läheisestäsi?
- Tunnetko syyllisyyttä läheisesi ongelmista?
- Huomaatko kantavasi vastuuta asioista, jotka eivät kuuluisi sinulle?
- Oletko opetellut reagoimaan läheisesi mielialojen mukaan?
- Oletko joutunut luopumaan jostain itsellesi mielekkäästä tekemisestä?
- Oletko huomannut mielialanlaskua, väsymystä tai keskittymisvaikeuksia?
Kun läheisesi sairastuu, sinunkin elämäsi muuttuu. Kerro rohkeasti huolesi. Älä jää yksin.
Lisätietoa saat alla olevista osioista.
Mielenterveysläheinen voi olla kuka tahansa, jolla on herännyt huoli läheisensä mielenterveydestä. Omainen voi olla perheenjäsen, ystävä, naapuri tai vaikka työkaveri.
Omaiset jäävät usein yksin tilanteessaan. On tärkeää, että haet itsellesi tukea omaan jaksamiseesi. Tarjolla on ammatillista ja vertaistuellista apua.
Läheisen riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai näitä kaikkia. Riippuvainen voi olla esimerkiksi päihteistä, raha- ja digipeleistä, seksistä tai syömisestä.
Läheisen riippuvuusvaikeudet vaikuttavat monen ihmisen elämään hänen ympärillään. Avun vastaanottaminen voi olla vaikeaa, mutta asian puheeksi ottaminen kannattaa.
Nuoret läheiset ovat nuoria aikuisia, jotka kantavat huolta psyykkisesti oireilevasta tai riippuvuusoireilevasta läheisestään. Tukea läheistilanteeseesi voit saada ammattilaiselta tai koulutetulta vertaiselta, jolla on samankaltaisia kokemuksia. Toimijat tarjoavat valtakunnallisesti sekä yksilöllistä että ryhmämuotoista tukea. Tukea nimettömästi voi saada myös eri verkkoalustoilla. Toimintaan osallistuminen ei vaadi, että läheiselläsi on diagnosoitu häiriö tai riippuvuus. Huoli toisen käytöksestä tai omasta jaksamisesta riittää.
Lapsiomainen on alaikäinen lapsi tai nuori, jonka vanhemmalla tai sisaruksella on psyykkinen- tai riippuvuussairaus ja hän joutuu sen vuoksi omaisen ja huolehtijan rooliin. Älä jää yksin, huolen voi ottaa puheeksi turvallisen aikuisen kanssa. Hän voi olla esimerkiksi sukulainen, kummi, opettaja tai kuraattori.
Lapselle ja nuorelle muutokset arjessa voivat olla hyvin pelottavia, erityisesti jos ne koskevat omaa vanhempaa. Ongelmien pitkittyessä lapsi tai nuori voi ajautua oman vanhempansa omaishoitajaksi. Näin ei saa olla!
Perheet tarvitsevat tukea. Kaikille, myös lapsiomaisilla ja nuorilla hoivaajilla, on oikeus kasvaa omaksi itsekseen ja elää hyvää ja turvallista elämää. Voit hakea tukea myös paikallisesta FinFamista tai valtakunnallisesta lasten ja nuorten puhelimesta.
Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa aina sairastuneen lisäksi myös hänen omaistensa ja läheistensä elämään ja arkeen. Sairastuminen tuo omaisten elämään ennakoimattomuutta sekä suurta huolenpitovastuuta. Omaiset joutuvat kantamaan vastuuta sairastuneen tukemisesta arjessa, toimimaan palveluohjaajina ja pohtimaan, miten voisivat parhaiten olla sairastuneen tukena.
Samalla kun sairastunut tarvitsee paljon tukea ja omainen on uudesta tilanteesta hämmentynyt, jää omaisen omasta hyvinvoinnista huolehtiminen vähiin. Mielenterveysomaisilla onkin kohonnut riski sairastua itse masennukseen tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Tämän vuoksi myös heidän huomioimisensa on ehdottoman tärkeää.
Läheisten ja perheen huomiointi on merkittävä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön keino. Mielenterveys- ja riippuvuussairaudet koskettavat läheisesti jossain elämän vaiheessa puolta suomalaisista ja sairastuminen vaikuttaa aina myös läheisiin.
Läheisen sairastaminen tuo elämään kuormitusta, joka voi vaikuttaa omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen ja työssä jaksamiseen.
Kohtaavana ammattilaisena sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulussa, neuvolassa, nuorisotyössä jne. olet merkittävässä roolissa läheisen tilanteen tunnistamisessa ja hänen tuen piiriin ohjaamisessa. Muista erityisesti, että läheinen ei ole ammattilainen tai hoitaja.
On hyvä muistaa, että ammattilaisena sinulla on lupa ottaa vastaan omaisen huoli, antaa toimintaohjeita ja ohjata omaista tarvittavan tuen piiriin antamatta läheisen hoitoa tai terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedonantolupaa ei ole myönnetty. Aito kohtaaminen ja huomioiduksi tuleminen on läheiselle merkityksellistä.
Selvitä aina, onko lähipiirissä alaikäisiä lapsia, joilla voi olla tuen tarvetta. Lapsiomainen on alaikäinen lapsi tai nuori, jonka vanhemmalla tai sisaruksella on mielenterveys- tai riippuvuushaasteita , ja joka joutuu sen vuoksi omaisen ja huolehtijan rooliin. Palveluissa olevien ammattilaisten tehtävä on tunnistaa lapsiomaiset ja ottaa asia puheeksi turvallisella tasolla.
Vanhemman psyykkinen sairaus aiheuttaa koko perheelle kuormitusta, ja erityisesti pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti lasten ja vanhemman väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tilanne on sitä haastavampi, mitä enemmän samalle perheelle kasaantuu erilaisia kuormituksia ja ongelmia. Näitä ongelmia ovat esimerkiksi vanhemman pitkäaikaistyöttömyys, toisen vanhemman puuttuminen kuoleman tai yksinhuoltajuuden takia tai vakava päihdeongelma.
Lapsuuden kuormittavat elinolosuhteet sekä vanhempien haavoittuva asema ovat merkittäviä riskitekijöitä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle ja syrjään jäämiselle aikuisuudessa.
Lapsiomaiset kokevat usein yksinäisyyttä, huolta, pelkoa ja häpeää. Vaikeat tunteet ja leimautumisen pelko estävät lapsiomaisia puhumasta kotona olevista ongelmista. Perheen lapselle voi myös langeta mittavia vastuita oman vanhempansa tai sisarustensa hoivasta ja perheen arjen sujumisesta. Tieto eri palveluista vaatii valveutuneisuutta ja varsinkaan lapset eivät aina tiedä, mistä apua voisi saada.
Ammattilaisena sinulla on aina velvollisuus tehdä huoli- ja lastensuojeluilmoitus tilanteen niin vaatiessa, joko sähköisellä lomakkeella tai ilmoituksella sosiaalihuollon tarpeesta.
Kiireellisissä tapauksissa voit soittaa sosiaalipäivystyksen numeroon 013 330 9002.
Omaistilanteen tunnistaminen vaatii kohtaavassa tilanteessa olevalta ammattilaiselta puheeksi ottamista. Kohtaaminen ei vaadi erityistaitoja vaan halua ymmärtää omaisen kokemuksia, tunteita, käytöstä ja tilannetta sekä palveluiden piiriin ohjaamista.
Tilanteen selvittämiseksi voit kysyä seuraavia kysymyksiä:
- Miten sinä voit?
- Oletko huolissasi jonkun läheisesi hyvinvoinnista?
- Miten tämä huoli vaikuttaa omaan jaksamiseesi/arjen sujuvuuteen?
- Mitä sinä tarvitset tässä tilanteessa?
- Millaista apua toivot minulta?
Näitä kysymyksiä on hyvä kysyä omaiselta ilman sairastuneen läheisen läsnäoloa. Monesti omaiset suojelevat läheistään, eivätkä halua kuormittaa toipujaa omilla asioillaan ja tunteillaan.
Selvitä arjen sujuvuus ja omaisen pärjäävyys sekä konkreettisen tuen tarpeet kuten lasten- ja kodinhoitoapu, siivouspalvelu, taloudellisen tuen tarve jne. Sairastuneen taloudellinen tilanne heijastuu usein myös omaisen elämään. Sairastuneen tulojen pienenemisellä, kulujen lisääntymisellä tai rahankäytön hallinnan vaikeuksilla voi olla vaikutusta myös omaisen talouteen ja toimeentuloon.
Kuka vain ammattilainen voi tarjota keskustelutukea vaativassa läheistilanteessa olevalle ihmiselle.
On tärkeää, että psyykkisen sairastumisen tuoma kuormittavuus tunnistetaan myös sairastuneen läheisen elämässä niissä sosiaali‑, kasvatus- ja terveyspalveluissa, joissa omainen on asiakkaana omassa asiassaan. Usein jo keskustelu auttaa. Jos huomaat keskustelussa, että läheisellä on muita tuen tarpeita, voit hyödyntää palvelupolkua ohjataksesi hänet oikeisiin palveluihin. Muista, ettei sinun tarvitse tehdä tätä työtä yksin, vaan voit hyödyntää moniammatillista yhteistyötä ja ohjata oikeisiin palveluihin.
Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Riskikartoitustyökalu on apuna osoittamassa, mitkä tekijät vähentävät ja lisäävät omaisen riskiä sairastua myös itse.
1. Millaisia uupumisen riskiä lisääviä tekijöitä omaisella on?
2. Millaisia uupumiselta suojaavia tekijöitä omaisella on?
3. Millaista tietoa ja tukea omainen tarvitsee?
4. Tietääkö omainen organisaatiosi tarjoamista omaisten tukipalveluista?
5. Onko omainen tietoinen muista omaisten tukimahdollisuuksista sekä FinFamin tarjoamasta tuesta
Läheisen jaksaminen
On täysin normaalia, että sinulla on tarve huolehtia sairastuneesta läheisestäsi. Saatat kuitenkin väsyä tehtävässä ja itsestä huolehtiminen jää helposti taka-alalle. Mikäli huolehtijan rooli alkaa hallita elämääsi kokonaisvaltaisesti vaarana on, että oma toivo hupenee ja jaksaminen takkuaa. Elämänilo voi muuttua ilottomuudeksi.
Yhteisvaikutukset lisäävät läheisen alttiutta esimerkiksi masentua. Samoin on hyvä tiedostaa ja tunnustaa, että sinun lisäksi läheisen muuttunut tilanne voi olla raskas monelle muulle lähellä olevalle.
Läheisen sairastuminen vaatii usein myös läheiseltä itseltään käyttäytymisen muuttamista ja sopeutumista. Huoli läheisen selviytymisestä ja huolenpito hänen hyvinvoinnistaan voi johtaa oman hyvinvoinnin laiminlyömiseen. Tilanne voi kehittyä huomaamatta, eikä läheinen aina itse tunnista omaa kuormittuneisuuttaan. Siksi onkin hyvä kysyä myös itseltään, miten jaksaa.
On erittäin tärkeää, ettet jää tilanteessa yksin!
Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Fyysisiä oireita voivat olla mm. päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, hikoilu ja selkävaivat. Psyykkisiä oireita voivat olla mm. jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. (Lähde: Terveyskirjasto)
Mitä vaativampi sairastuneen tilanne on läheisen kannalta, sitä tärkeämpää on tunnistaa oman jaksamisensa rajat. Kriisitilanteissa on luonnollista unohtaa omat tarpeet ja keskittyä sairastuneen läheisen auttamiseen. Tilanteen pitkittyessä voi kuitenkin käydä niin, että läheinen huolehtii sairastuneesta jatkuvasti ympäri vuorokauden. Taustalla voi olla pelko siitä, että sairastuneen tilanne pahenee, mikäli läheinen ei ole paikalla tai saatavilla.
On hyvä muistaa, että läheisenkin voimavarat ovat rajalliset. Läheisellä on oikeus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja läheisen jaksaminen on myös sairastuneen etu.
Voit arvioida omaa kuormittumistasi seuraavien kysymysten avulla:
- Oletko usein huolissasi läheisestäsi?
- Oletko tavallista surullisempi tai ärtyisämpi?
- Tunnetko syyllisyyttä läheisesi ongelmista?
- Kärsitkö unettomuudesta tai väsymyksestä?
- Huomaatko kantavasi vastuuta läheisesi asioista, joiden ei todellisuudessa kuuluisi olla sinun vastuullasi?
- Tuntuuko sinusta, että saat olla oma itsesi läheisesi seurassa?
- Joudutko tekemään jotain sellaista, mitä et halua?
- Oletko luopunut esimerkiksi omista harrastuksistasi tai ystävistäsi läheisen sairauden vuoksi?
Terapianavigaattori
Terapianavigaattori on verkkokysely, joka auttaa sinua hahmottamaan mielenterveyteesi ja elämän tilanteeseesi liittyviä haasteita sekä löytämään juuri sinulle sopivaa apua.
Terapianavigaattorin avulla saat selkeämmän kuvan omasta tilanteestasi. Kyselyn tulokset auttavat ammattilaisia suosittelemaan sinulle sopivaa hoitoa tai tukea. Voit käyttää sitä missä ja milloin tahansa täysin anonyymisti. Henkilötietojasi ei kerätä tai tallenneta.
Kyselyn täyttäminen vie noin 25–30 minuuttia. Kannattaa varata rauhallinen hetki kyselyn täyttämiseen. Vastaa monivalintakysymyksiin ja lyhyisiin avoimiin kysymyksiin elämäntilanteestasi ja voinnistasi. Kyselyn loputtua saat henkilökohtaisen koodin. Koodin avulla voit jakaa tuloksesi ammattilaisen kanssa seuraavan kuukauden ajan. Voit käydä tuloksesi läpi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ja keskustella sinulle sopivasta hoitomuodosta. Tulokset ovat nähtävissä vain henkilökohtaisella koodillasi.
Alla olevista linkeistä löydät tietoa ja vinkkejä oman jaksamisen tueksi.
Erilaiset riippuvuus – ja mielenterveyden häiriöt koskettavat jossain elämänvaiheessa suoraan noin puolta miljoonaa suomalaista ja sairastuminen vaikuttaa aina läheisiin. Läheisen sairastuminen muuttaa omaisen elämää ja arkea, tuo elämään ennakoimattomuutta sekä varsin usein suurta huolenpitovastuuta. He joutuvat kantamaan vastuuta sairastuneen läheisen tukemisesta arjessa, toimimaan palveluohjaajina ja pohtimaan, miten voisivat parhaiten olla hänen tukenaan. Useimmat joutuvat ottamaan vastuuta sairastuneen läheisensä tukemisesta ilman tietoja, taitoja tai itse tarvitsemaansa tukea.
Läheiset ovat riskiryhmä, johon on suunnattava terveyden edistämisen toimia ja heidän huomioimisensa on nähtävä osana ennaltaehkäisevää työtä. Esimerkiksi mielenterveysomaisista joka toinen on vaarassa sairastua itse.
Omaisen huolenpitotehtävän ulottuvuudet:
- käytännön askareista huolehtiminen sairastuneen puolesta tai tämän tukena ja apuna
- sairastuneen valvominen itselle tai muille vahingollisen toiminnan varalta
- omaisen yleinen huolestuneisuus esim. läheisen terveydentilasta, toimeentulosta tai tulevaisuudesta
- sairastuneen, omaisen tai lähipiirin vuorovaikutuksen jännittyneisyys
- vaikutukset perheen taloudelliseen tilanteeseen
Ammattilaisena voit tukea omaisen positiivista mielenterveyttä ja elämänlaatua. Kuulluksi tulemisen kannalta omaisen huomioiminen ja yhteiset tapaamiset lähipiirin kanssa lisäävät yhteistä ymmärrystä ja lisäävät perheen sisäistä vuorovaikutusta.
Toivoa-verkkokoulu on suunnattu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, opiskelijoille ja päättäjille. Se tarjoaa tietoa psyykkisen sairauden vaikutuksista omaisten elämään, erilaisista omaistilanteista, niiden tyypillisistä haasteista ja tuen tarpeista, ymmärrystä omaisen toipumisen vaiheista ja keinoista, joilla voi tukea omaisen ja koko perheen toipumista osana omana työtään.
Tietoa ja tukea
Läheiselle on tarjolla monenlaista tietoa ja tukea. Jos olet työterveys- tai opiskelijahuollon asiakas ja tarvitset terveydenhuollon kiireetöntä tukea, ota ensisijaisesti yhteyttä työterveys- tai opiskelijaterveydenhuoltoosi.
Pikaisen avun tarve tarkoittaa henkeä uhkaavaa tilannetta tai asiaa, joka ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään.
Moni taho tarjoaa tukea läheisille. Alla on listattuna paikallisia palveluntarjoajia, joilta saat apua ja tukea monipuolisesti. Voit aina aloittaa tuen hakemisen ottamalla yhteyttä mielenterveysomaisten yhdistys FinFami Karjalaan.
FinFami Karjala ry edistää toiminnallaan mielenterveysomaisten ja läheisten hyvinvointia, elämänlaatua ja arjessa selviytymistä. Tukea, toivoa, mukana – et jää yksin!
Ammatillinen keskustelutuki on maksutonta omaisneuvontaa, jossa saat tietoa ja tukea psyykkisesti oireilevien ja sairastuneiden omaisena ja läheisenä. Keskustelutuki voidaan toteuttaa kasvokkain, puhelimitse tai Teamsin välityksellä.
FinFami tarjoaa keskustelutukea myös Tukinet-alustalla. Tukinetissä voit ottaa yhteyttä nimimerkillä ja keskustella FinFamin työntekijän kanssa yksityisesti ja luottamuksellisesti kirjoittaen omaan tahtiisi.
FinFamin ryhmätoiminta on mielenterveys- ja/tai päihdeomaisia varten. Ryhmiin osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.
Voit olla yhteydessä mihin tahansa Siun soten sosiaali- ja terveysasemaan. Opiskelijana tai työntekijänä saat palvelut opiskelijahuollon tai työterveyshuollon kautta.
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa (miepä-palvelut) olemme tukemassa sinua. Palveluista saat tietoa ja tukea, jos oma tai läheisen mielenterveydessä tai päihteiden käytössä on haasteita.
Terapianavigaattori kannattaa täyttää ennen yhteydenottoa. Se auttaa sinua ja ammattilaista kartoittamaan tilannettasi ja nopeuttaa hoidon tarpeen arviointia.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakas- ja palveluohjaus sekä hoidon tarpeen arviointi:
- asiakas- ja palveluohjaus sekä hoidon tarpeen arviointi voit soittaa hoitokoordinaattoriin tai käyttää mielenterveys-tai päihdeasioissa mielen hyvinvointi chat, myös nimettömästi
Pohjois-Karjalan kriisikeskus tarjoaa tukea ja apua erilaisissa kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa. Tapaaminen kriisikeskuksen työntekijän kanssa onnistuu vastaanotolla tai etänä puhelimella vai verkkovastaanotolla. Kaikki tapaamiset ovat maksuttomia.
Kenenkään ei tarvitse jäädä huolen kanssa yksin. Läheisten jaksaminen varmistetaan parhaiten, kun heille on tarjolla tarvittavaa ja oikea-aikaista tukea.
Voit hakea tukea paikallisesta FinFamista tai valtakunnallisesta lasten ja nuorten puhelimesta. Jos olet huolissasi vanhemman tai muun läheisen mielenterveydestä tai päihdekäytöstä. FinFamista saat tietoa ja neuvontaa sekä tukea omaan jaksamiseen.
Syömishäiriöisen läheisenä saat FinFamien lisäksi tukea myös Syömishäiriöliitosta.
Lastensuojeluilmoitus tehdään, kun on huoli lapsen hyvinvoinnista. Ilmoituksen taustalla voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen huoltajan päihde- ja mielenterveyden ongelmat ja jaksamattomuus tai vanhemman ja lapsen väliset vuorovaikutuksen haasteet.
Kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen. Julkisessa virassa oleva toimija on velvoitettu tekemään ilmoituksen, jos hänellä on huoli lapsesta ja kasvuympäristöstä.
Huoli-ilmoitus
Voit tehdä huoli-ilmoituksen aikuisesta ihmisestä, jos olet huolissasi hänen hyvinvoinnistaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Sosiaalipalvelujen ammattilaiset selvittävät, millaista apua kyseinen henkilö tarvitsee.
Kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen. Voit tehdä ilmoituksen myös itsestäsi tai perheestäsi. Parasta olisi, jos voit kysyä huolen kohteena olevalta henkilöltä suostumuksen ilmoituksen tekemiseen. Voit kuitenkin tehdä ilmoituksen myös ilman suostumusta nimettömänä.
Soita 112
- hätätilanteessa, kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan uhattuna tai vaarassa
- kun on tarvetta ambulanssille, poliisille tai sosiaaliviranomaiselle.
- kun läheisesi ei ota apua vastaan, vaikka on selkeästi itselleen hengenvaarallinen tai esim. psykoottinen (tila, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt).
Lääkärillä on velvollisuus toimittaa henkilö hoitoon, jos kyse on hyvin vakavasta mielenterveyden häiriöstä, johon on hoitokeinoja, mutta potilas ei itse sairaudesta johtuen tunnista hoidon tarvetta tai ei kykene hakeutumaan hoitoon. Tahdosta riippumaton hoito on äärimmäinen keino turvata psykiatrinen hoito ja sitä käytetään erittäin suurella harkinnalla.
Päivystysapu
Kiireellisissä tilanteissa soita 116117, kun oma tai läheisesi tilanne ei ole hengenvaarallinen, mutta koet tarvitsevasi apua. Tärkeintä on, että et jää tilanteesi kanssa yksin.
Psykiatrinen päivystys
Kiireellisissä mielenterveyteen liittyvissä asioissa voit soittaa aikuispsykiatrian tehostettuun avohoitoon. Palvelemme koko Siun soten alueella ja ohjaamme sinut tarvittavan avun piiriin.
Lähetettä ei tarvita ja yhteydenotto voi tulla potilaalta, läheiseltä tai viranomaiselta. Palvelemme Siun soten alueella ja päivystämme kaikkina aikoina.
Sosiaali- ja kriisipäivystys
Kun tarvitaan kiireellisesti sosiaalitoimen arviota tai ratkaisuja ja jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Sosiaali- ja kriisipäivystyksestä annetaan myös konsultaatioapua muille viranomaisille.
MIELI ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää joka päivä kellon ympäri p. 09 — 2525 0111.
Alla olevan linkin kautta palautetta tästä palvelupolusta voivat antaa sekä asiakkaat että ammattilaiset.
Johanna Suvanto, palvelupäällikkö, omistaja
Erja Kortelainen, palvelusuunnittelija, vastuuhenkilö
Anne Alakiuttu, kehitysjohtaja, FinFami ry
Virpi Kettunen, toiminnanjohtaja, FinFami Karjala ry
Kokemusasiantuntijat:
Hannu, Henry, Juha ja Janne
Ammattilaiset ja asiakkaat tietävät riippuvuusläheisille tarjottavista palveluista.
Asiakaspalaute kyselyn vastaukset
Julkaistu 14.1/2026
