Muistipotilaan hoito- ja palveluketju sisältää omat osiot potilaalle ja läheisille sekä ammattilaiselle.
Hoito- ja palveluketjun tavoitteena on tarjota hyödyllistä tietoa potilaille ja heidän läheisilleen sekä yhtenäistää muistisairaiden hoitoa ja ammattilaisten työnjakoa Siun soten alueella. Terveydenhuollon hoitoketjun tavoitteena on sujuvoittaa muistisairauden oikea-aikaista tunnistamista, hoitoonohjausta, lähetekäytäntöjä ja hoitoa. Hoitoketju perustuu ensisijaisesti Muistisairauksien käypä hoito- suositus (2023) sekä näyttöön perustuvaan lääketieteeseen. Potilaan hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Perusselvitykset tehdään muistihoitajan vastaanotolla. Muistihoitajan tutkimusten jälkeen hoidonporrastus toteutuu Siun sotessa siten, että alle 75-vuotiaiden asiakkaiden selvitykset jatkuvat perusterveydenhuollossa ja neurologian poliklinikalla. Yli 75-vuotiaat potilaat tutkitaan Siun soten geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla. Geriatrille voidaan harkinnan mukaan ohjata myös 70 – 75 -vuotiaita potilaita. Muistisairauksien seurannat toteutuvat yksilöllisen suunnitelman mukaan muistihoitajan vastaanotolla tai muistikoordinaattorin kotikäynteinä. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien potilaiden muistiongelmia selvitellään ja muistisairauden seurantaa toteutetaan kotihoidossa.
Ennaltaehkäisy ja tunnistaminen
Muistisairauksien ennaltaehkäisy on kaikkien tehtävä. Muistisairauksien riskimittarin avulla voidaan tunnistaa muistisairauden riskiryhmässä olevia henkilöitä. Muokkaamalla heidän elintapoja terveellisemmiksi FINGER-toimintamallin mukaan (liikunta, terveellinen ruokavalio, aivojen aktiivinen käyttö, sosiaalinen aktiivisuus sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoitaminen) voidaan ennaltaehkäistä muistihäiriöiden syntymistä. Muistisairauksien ennaltaehkäisy tulisi integroida muuhun ennaltaehkäisevään toimintaan esim. perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon vastaanottopalveluissa. Geriatriset keskuksen ikäneuvola tarjoaa yli 65-vuotiaille terveyttä ja hyvinvointia edistävää ohjausta ja neuvontaa yksilöllisen tarpeen mukaan.
Muistihäiriöiden tunnistaminen
Jos olet huolissasi omasta tai läheisen arkielämää haittaavasta muistin heikentymisestä esim. sovitut tapaamiset unohtuvat toistuvasti, tärkeät esineet katoavat päivittäin tai puhuessa oikeiden sanojen löytyminen on vaikeaa, ota yhteyttä Siun soten muistihoitajaan. Et tarvitse erillistä lähetettä. Kotihoidon asiakkaana ota yhteyttä kotihoidon työntekijään. Jos olet alle 60-vuotias, ota yhteyttä oman sotekeskuksen lääkäriin tai työterveyshuoltoon.
Muistiongelmien tunnistaminen on kaikkien tehtävä. Kun potilas, omainen tai työntekijä huomaa muistihäiriön, hänen tulee ottaa yhteyttä oman alueen muistihoitajaan tai työikäisten kohdalla ensisijaisesti työterveyshuoltoon.
Siun soten työntekijät laittavat viestin muistihoitajalle (Tiedoksi- PTH -muistihoitaja, kunta) tai antavat potilaalle muistihoitajan yhteystiedot. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden muistiongelmat selvitetään kotihoidossa. Muistisairauksien diagnostisia selvittelyitä tehdään myös kuntoutusosastoilla, vanhuspsykiatrian osastolla sekä neurologian ja vanhuspsykiatrian poliklinikoilla.
Alle 60-vuotiaiden tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä työterveyshuoltoon tai oman alueen sotekeskuksen lääkäriin, jossa tehdään alkuvaiheen erotusdiagnostiset selvittelyt. Tarpeen mukaan lääkäri voi konsultoida neurologia.
Työohje:
Tutkimukset
Muistihoitajan vastaanottokäynti on sinulle maksuton. Ensikäynnillä muistihoitaja haastattelee sinua ja luvallasi myös läheistäsi. Vastaanotolla kartoitetaan arkiselviytymistä ja omatoimisuutta, tehdään erilaisia kyselyjä sekä muistitestit. Lisäksi mitataan verenpaine, pituus ja paino. Muistihoitaja tekee sinulle tarvittaessa lähetteen verikokeisiin, joilla selvitetään muistioireiden mahdollisia aineenvaihdunnallisia syitä (esim. kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja vitamiinipuutokset).
Jos tutkimusten tuloksissa on lievää poikkeavuutta, muistihoitaja tekee sinulle uusintatutkimuksen 10 – 12 kuukauden kuluttua.
Jos tutkimusten tulos on poikkeava, sinut lähetetään lisätutkimuksiin:
Jos olet alle 75-vuotias varaa aika sotekeskuksen lääkärin vastaanotolle tai ota yhteyttä omaan työterveyshuoltoon.
Jos olet yli 75-vuotias, geriatrisen keskuksen muistipoliklinikan lääkäri tekee suunnitelman jatkohoidostasi. Se voi olla tarpeen mukaan seuranta, lähettäminen pään kuvantamistutkimukseen, laboratoriotutkimuksiin tai suoraan geriatrin vastaanotolle
Aivojen kuvantaminen tehdään keskussairaalassa erikoissairaanhoidon röntgenosastolla. Lääkäri arvioi tehdäänkö sinulle pään tietokonekuvaus (CT-kuvaus) vai magneettikuvaus (MRI). Kuvantamisen tulokset sinulle kertoo lääkäri muistipoliklinikan vastaanotolla.
Jos asut kaukana Joensuusta, aivojen kuvantaminen ja ensikäynti geriatrin vastaanotolla voidaan tarvittaessa järjestää samalle päivälle.
Muistihoitajan vastaanotto on tarkoitettu yli 60-vuotiaille, sillä muistihoitajalla ei ole käytössä validoituja seulontatestejä alle 60-vuotiaille. Muistihoitajan tekemien perusselvitysten jälkeen tutkimukset jatkuvat hoidonporrastuksen mukaan joko geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla tai neurologian poliklinikalla. Muistihoitajan vastaanotto ja kotikäynti ovat maksuttomia. Lääkärin vastaanotoista peritään hinnaston mukainen maksu.
Alle 75-vuotiaat potilaat ohjataan muistihoitajan perusselvitysten jälkeen arvioon sotekeskuksen lääkärin vastaanotolle. Lääkäri tekee tarvittaessa lähetteen neurologian poliklinikalle.
Yli 75-vuotiaat potilaat tutkitaan Siun soten geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla. Geriatrille voidaan harkinnanvaraisesti ohjata myös 70–75-vuotiaita moniongelmaisia potilaita tai joilla muistisairaus vaikuttaa lähtökohtaisesti vaikeammalta.
Muiden erikoisalojen potilaista tehdään konsultaatiopyyntö neurologian poliklinikalle tai geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalle hoidonporrastuksen mukaan.
Kirjaaminen GER- tai NEU-lehdelle erikoisalan mukaan. Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia esim. neuropsykologinen tutkimus, likvor-tutkimus tai lisäkuvantaminen.
Muistihoitajan vastaanotolla tarkennetaan muistihäiriöön liittyviä tekijöitä, tehdään tavallisimmat muistisairauksien seulontatestit mm. MMSE, CERAD, GDS-15/BDI. Lisäksi selvitetään yleistä terveydentilaa, mitataan mm. paino, pituus, verenpaine tai ortostaattinen verenpaine. Vastaanotolla kartoitetaan toimintakykyä ja omatoimisuutta (esim. PADL ja IADL, voidaan käyttää myös Barthelin indeksiä tai ADCS-ADL haastattelua), haastatellaan potilasta ja omaista (muistikysely ja läheiskysely). Muistihoitaja kirjaa käynnin HOI-PTH – lomakkeelle.
Alle 60-vuotiaiden tulee ottaa ensisijaisesti yhteyttä työterveyshuoltoon tai oman alueen sotekeskuksen lääkäriin, jossa alkuvaiheen erotusdiagnostiset selvittelyt tapahtuvat tarvittaessa neurologia konsultoiden. Muistihoitajalla ei ole käytössä validoituja seulontatestejä alle 60-vuotiaille.
Muistisairauksien diagnostisessa selvittelyssä on tavoitteena
- löytää parannettavissa olevia syitä esim. spesifistä hoitoa edellyttävät tilat kuten masennus tai päihdeongelmat (tarkemmat muistitutkimukset edellyttävät 3 kk päihteetöntä aikaa)
- löytää toimintakykyä ja kognitiota toissijaisesti heikentäviä tekijöitä sekä
- tunnistaa tyypilliset, tavallisimmat muistisairaudet ja erikoisosaamista vaativat tilanteet
Muistioireen lisäksi perusterveydenhuollossa selvitetään yleinen terveydentila, mieliala, sairaushistoria, lääkitys (erityisesti PKV-lääkkeet) ja tehdään kliininen tutkimus (sisältää suppean neurologisen tutkimuksen) sekä ohjelmoidaan muistilaboratoriokokeet. Kirjaukset potilasasiakirjoihin tehdään YLE-lehdelle. Työterveyshuolloissa on omat toimintamallinsa.
Tutkimusohje:
Aivojen kuvantaminen tehdään Siun soten kuvantamispalveluissa erikoissairaanhoidon röntgenosastolla. Lääkäri arvioi tehdäänkö pään tietokonekuvaus (CT-kuvaus) vai magneettikuvaus (MRI). Kuvantamisen tulokset potilaalle kertoo lääkäri vastaanotolla.
Jos potilas asuu kaukana Joensuusta, aivojen kuvantaminen ja ensikäynti geriatrin vastaanotolla voidaan tarvittaessa järjestää samalle päivälle.
Geriatrisen keskuksen tai neurologian poliklinikalla selvitetään diagnoosi ja arvioidaan toimintakykyluokka (ADL, IADL, Barthel, CDR tai GDS-FAST). Vastaanotolla otetaan tarvittaessa kantaa ajoterveyteen ja aselupaan sekä oikeustoimikelpoisuuteen ja etuuksiin.
Erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden kohdalla tulee suunnitella hoidonlinjauksia ja -rajauksia potilaan hoitotahdon mukaisesti. Tarvittaessa apuna voi käyttää CFS-luokitusta.
Toimintakyvyn arviointi:
CFS- luokitus (Vanhuksen toimintakyvyn arviointi akuuttisairaanhoidossa (duodecimlehti.fi))
IADL (Toimia-tietokanta, terveysportti.fi)
Barthel (terveysportti.fi)
CDR (kaypahoito.fi)
GDS-FAST (kaypahoito.fi)
Lomakkeet:Hoito
Etenevien muistisairauksien diagnosointi ja hoidon aloitus toteutetaan pääasiassa geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla tai neurologian poliklinikalla. Diagnoosin asettamisen jälkeen sinulle aloitetaan tarpeen mukainen lääkehoito ja tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Paikallinen Muistiyhdistys ja Kela järjestävät muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisille vertaistukea, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutuskursseja.
Sinulle varataan aika geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalle tai neurologian poliklinikalle lääkärin vastaanotolle. Ennen sitä on tarvittaessa vielä muistihoitajan vastaanotto. Käynnillä lääkäri asettaa sinulle diagnoosin ja määrää tarpeidesi mukaisen lääkityksen. Sinulle tehdään myös kuntoutus- ja palvelusuunnitelma, joka tarvittaessa kattaa terveys- ja hoitosuunnitelman.
Muistisairauteen sairastuneille järjestetään sopeutumisvalmennusta mm. ensitietopäivät ja omahoitovalmennus-kurssit yhteistyössä Pohjois-Karjalan Muisti ry:n kanssa. Lisäksi Kela järjestää sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja.
Halutessasi voit laatia hoitotahdon, sen laatimisella voit edistää itsemääräämisoikeuttasi. Hoitotahto kannattaa tehdä riittävän ajoissa, jo muistisairauden lievässä vaiheessa. Sen avulla voit varmistaa, että hoidossa noudatetaan sinun omia elämänarvojasi ja että mahdolliset hoitoratkaisut perustuvat sinun tahtoosi. Kirjallinen hoitotahto liitetään potilasasiakirjoihin ja sähköiseen potilastietokantaan. Hoitohenkilökunta huomioi tekemäsi hoitotahdon tehdessään sinua koskevia hoitopäätöksiä. Voit tulostaa hoitotahtolomakkeen alla olevasta linkistä.
Voit myös ennakoida tuen tarvettasi ja tehdä edunvalvontavaltuutuksen siltä varalta, että et itse pysty myöhemmin hoitamaan esim. taloudellisia asioitasi. Valtuutus kirjataan valtakirjaan, johon nimeät etukäteen kuka asioitasi saa hoitaa ja määritellä asiat, jotka valtuutus kattaa. Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti testamentin tapaan. Ohjeita valtuutuksen tekemiseen on digi- ja väestötietoviraston internet-sivuilla.
Hoitotahtolomake (tulostettava):
Etenevien muistisairauksien diagnosointi ja hoidon aloitus toteutuu pääasiassa geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla tai neurologian poliklinikalla. Diagnoosin asettamisen jälkeen potilaalle aloitetaan tarpeen mukainen lääkehoito ja tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Muistisairauteen sairastuneille ja läheisille järjestetään vertaistukea ja sopeutumisvalmennusta mm. paikallisen Muistiyhdistyksen kautta. Potilasta voi kannustaa tekemään hoitotahdon ja näin varautumaan tulevaan.
Diagnoosin asettamisen jälkeen aloitetaan oireenmukainen kohdennettu lääkitys ja laaditaan yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Suunnitelma sisältää tarvittaessa kannanoton erityiskysymyksiin, kuten ajoterveys, edunvalvonta/oikeustoimikelpoisuus, aselupa, hoitotahto ja etuudet. Siinä otetaan kantaa myös oheissairauksien hoitoon.
Kaikille ikäryhmille järjestetään sopeutumisvalmennusta mm. ensitietopäivät ja omahoitovalmennus-kurssit yhteistyössä Pohjois-Karjalan Muisti ry:n kanssa. Lisäksi Kela järjestää sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja.
Ohjeet ja lomakkeet:
Terveys- ja hoitosuunnitelman kirjaaminen (näkyy vain siunsotelaisille)
Seuranta
Muistisairauden seurantaa toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaan. Seuranta toteutuu muistihoitajan tai muistikoordinaattorin tapaamisina. Muistisairauden seurannassa huomioidaan tärkeänä osana Finger-toimintamallin mukaiset elämäntavat: terveellinen ravinto, liikunta, sosiaalinen aktiivisuus, päihteettömyys ja aivojen sopiva haastaminen. Näiden avulla voit ennaltaehkäistä muiden sairauksien syntyä ja vaikuttaa muistisairauden etenemiseen sekä arjen toiminnoissa pärjäämiseen. Hyvä fyysinen ja psyykkinen terveydentila tukevat kotona asumista mahdollisimman pitkään.
Hoitosi aloitetaan neurologian poliklinikalla. Seuranta toteutetaan alkuun neurologian poliklinikalla. Tämän jälkeen seuranta siirretään neurologin arvion perusteella geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalle.
Muistiasioissa yhteyshenkilösi on oman alueesi muistihoitaja, johon voit olla tarvittaessa yhteydessä.
Muistihoitaja soittaa sinulle 3–4 viikon kuluttua muistisairauden lääkehoidon aloituksesta. Puolen vuoden kuluttua on ensimmäinen seurantakäynti muistihoitajan puhelinkäyntinä tai muistihoitajan vastaanotolla. Yksilöllinen tarve määrittää seurantavälin, mutta pääsääntöisesti seuraava tapaaminen on vuoden kuluttua muistisairauden diagnoosista, joko muistihoitajan vastaanotolla tai muistikoordinaattorin kotikäyntinä. Muistikoordinaattori voi tulla perheen tueksi myös erilaissa huolta aiheuttavissa tilanteissa, suunniteltujen seurantakäyntien lisäksi
Muistiasioissa yhteyshenkilösi on oman alueen muistihoitaja tai muistikoordinaattori, johon voit olla tarvittaessa yhteydessä.
Lähes kaikilla muistisairautta sairastavilla on jossakin muistisairauden vaiheessa oireita, joka ilmenevät neuropsykiatrisina oireina eli käyttäytymisen muutoksina. Jos muistisairauteesi liittyy käyttäytymisen muutoksia, on hyvä selvittää, onko oireiden taustalla jokin muukin syy. Käyttäytymisen muutokset voivat liittyä fyysiseen sairauteen, kipuun tai muuhun vaivaan. Joskus myös epäsopiva lääkitys saattaa aiheuttaa haittavaikutuksena käyttäytymisen muutoksia. On hyvä huomioida myös ympäristöstäsi johtuvat syyt (melu, rauhattomuus, kylmyys, kuumuus). Myös vuorovaikutuksen vaikeudet voivat aiheuttaa haastetta arjessa.
Läheisen on hyvä huomioida oma kohtaamisen tapa. Muistisairautta sairastava tulee kohdata aikuisena, arvostavasti ja rauhallisesti. Muistisairaus voi tuoda mukanaan puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeutta. Tämän takia voi syntyä väärinymmärryksiä, jotka tulevat esiin käyttäytymisen muutoksina. Läheisenä voit perehtyä tarkemmin kohtaamisen keinoihin esimerkiksi alla olevista linkeistä.
Neuropsykiatristen oireiden hoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä ja vasta toissijaisesti lääkkeellistä. Jos lääkkeettömät keinot yhdistettynä lääkehoitoon eivät auta, voidaan tilannetta tarvittaessa arvioida muistipoliklinikan lisäksi geriatrisen arviointi- ja kuntoutusosaston jaksolla.
Muistisairauden edetessä on hyvä keskustella avoimesti hoitavan tahon kanssa siitä, missä vaiheessa muistisairautesi on. Etenevät muistisairaudet ovat kulultaan yksilöllisiä ja hoitavan tahon kanssa tehdään tarvittaessa hoitolinjaukset palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Muistisairauden loppuvaiheen hoito toteutuu useimmiten pitkäaikaishoidossa, mutta myös potilaan kotona tai sotekeskuksen vuodeosastoilla.
Elämän loppuvaiheen hyvän hoidon tavoitteena on antaa sinulle sairauden oireita lievittävää ja elämänlaatua vaalivaa hoitoa siitä huolimatta, että sairauttasi ei voida parantaa tai sen etenemistä ei voida enää jarruttaa lääketieteellisin keinoin.
Lomake (tulostettava):
Ohje:
Neurologialla tutkittujen ja diagnosoitujen alle 75-vuotiaiden potilaiden hoito ja seuranta jatkuu yksilöllisen suunnitelman mukaan neurologian poliklinikalla. Seuranta kestää yleensä 6 – 12 kk. Tämän jälkeen hoitovastuu siirtyy geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalle. Yhteyshenkilönä on alueen muistihoitaja.
Yli 75-vuotiaiden hoitovastuu on geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden seuranta toteutuu kotihoidossa ja tarvittaessa geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla.
Geriatrisen keskuksen muistipoliklinikalla seuranta toteutuu seuraavasti:
Muistihoitaja soittaa potilaalle tai omaiselle 3–4 viikon kuluttua muistisairauden lääkehoidon aloituksesta. Puolen vuoden kuluttua on ensimmäinen seurantakäynti muistihoitajan puhelinkäyntinä tai muistihoitajan vastaanotolla. Yksilöllinen tarve määrittää seurantavälin, mutta pääsääntöisesti seuraava tapaaminen on vuoden kuluttua muistisairauden diagnoosista, joko muistihoitajan vastaanotolla tai muistikoordinaattorin kotikäyntinä. Muistikoordinaattori voi tulla perheen tueksi myös erilaissa huolta aiheuttavissa tilanteissa, suunniteltujen seurantakäyntien lisäksi. Tarvittaessa potilaalle varataan aika myös geriatrin vastaanotolle.
Työohjeet:
Lähes kaikilla muistisairautta sairastavilla on jossakin muistisairauden vaiheessa oireita, jotka ilmenevät neuropsykiatrisina oireina eli käyttäytymisen muutoksina. On tärkeää selvittää oireiden taustalla oleva syy. Neuropsykiatriset oireet voivat liittyä fyysiseen sairauteen, kipuun tai muuhun vaivaan. Joskus myös epäsopiva lääkitys saattaa aiheuttaa haittavaikutuksena käyttäytymisen muutoksia. On hyvä huomioida myös ympäristöstä johtuvat syyt (melu, rauhattomuus, kylmyys, kuumuus). Myös vuorovaikutuksen vaikeudet voivat aiheuttaa haastetta arjessa.
Neuropsykiatristen oireiden hoitovastuu on pääsääntöisesti hoitavassa yksikössä. Tarvittaessa voi konsultoida geriatria, neurologia tai vaikeissa oireissa vanhuspsykiatria.
Neuropsykiatristen oireiden hoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä. Tarvittaessa arviointia voidaan toteuttaa Siilaisen kuntoutumiskeskuksen geriatrisella arviointi- ja kuntoutusosastolla tai vanhuspsykiatrian osastolla. Joissakin tapauksissa myös terveyskeskusten vuodeosastoilla. Neuropsykiatrisia oireita tulee arvioida systemaattisesti apuvälineitä (esim. CMAI tai FBI-Mod) käyttäen.
Työohje:
Kirjautuminen Verkkareihin omalla Microsoft-tunnuksella.
Muistisairaanhoito Siun sotessa (verkkarit.fi)
Muistisairauden loppuvaiheen hoito toteutuu useimmiten pitkäaikaishoidossa. Siun soten alueella pitkäaikaishoitoa tarjoavat perushoivapalveluja (ympärivuorokautinen asuminen) tuottavat sekä omat että ostopalveluyksiköt. Ympärivuorokautisen asumisen asukkaista suurin osa on muistisairaita, joiden hyvästä elämän loppuvaiheen hoidosta tulee huolehtia.
Etenevät muistisairaudet johtavat pitkän sairastamisen jälkeen lopulta kuolemaan. Hoitovastuu elämän loppuvaiheen hoidosta on ensisijaisesti perusterveydenhuollon lääkäreillä, jotka vastaavat alueensa perushoivapalveluiden asukkaiden lääketieteellisestä hoidosta. Geriatrisen keskuksen ja/tai palliatiivisen keskuksen asiantuntijoita voi konsultoida.
Ennen asukkaan ympärivuorokautiseen asumiseen siirtymistä on ajoissa selvitettävä hoitotahto sekä laadittava terveys- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmaa on tarkistettava sairauden edetessä.
Lomake (tulostettava):
Omia tietoja voit tarkastella Kanta.fi sivustolla
Asiakkaan ja potilaan oikeudet – siunsote.fi
Pentti Saarinki, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, muistisairauksien erityispätevyys, palvelupäällikkö, geriatrinen osaamiskeskus
Simo Mölsä, apulaisylilääkäri, geriatrinen keskus, geriatrian erikoislääkäri
Heikki Hyvärinen, ylilääkäri, geriatrinen keskus, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Siru Siimes, muistihoitaja, tiimivastaava, geriatrinen keskus, muistipoliklinikka
Anna Maija Saukkonen, apulaisylilääkäri, neurologian klinikka
Antti Liuska, ylilääkäri palvelupäällikkö, psykiatrinen klinikkaryhmä
Leena Surakka apulaisylilääkäri, palliatiivinen keskus
Jussi Laakkonen, kokemusasiantuntija
Potilaat ja läheiset ovat tyytyväisiä muistipotilaan saamiin palveluihin
Potilaat saavat yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta.
Hoito- ja palveluketjun toimivuutta kuvaavat mittarit:
Asiakastyytyväisyyskysely: NPS > 70
Jonotusaika muistihoitajan vastaanotolle ensikäynnille
Päivitetty 3/2026