Päihteet raskausaikana ja vauvaperheessä hoito-ja palveluketju

Päih­tei­den käyt­tö on ris­ki­te­ki­jä ras­kau­den ehkäi­syn epä­on­nis­tu­mi­sel­le, ras­kau­del­le sekä tois­tu­vil­le ras­kau­den kes­key­tyk­sil­le. Luo­tet­ta­vas­ta ras­kau­den ehkäi­sys­tä huo­leh­ti­mi­nen on tär­ke­ää sil­loin kun ras­kaus ei ole toi­vot­tu tai elä­män­ti­lan­ne ras­kau­den kan­nal­ta suo­tui­sa.

Ras­kau­den ehkäi­sy­me­ne­tel­mis­tä kie­ru­kat ja ehkäi­sy­kap­se­lit ovat luo­tet­ta­via ja pit­kä­ai­kai­sia, eivät­kä vaa­di päi­vit­täis­tä muis­ta­mis­ta. Oikein käy­tet­tyi­nä luo­tet­ta­via ras­kau­den ehkäi­sy­me­ne­tel­miä ovat ehkäi­sy­pil­le­rit, ehkäi­sy­ren­gas ja kon­do­mi. Kon­do­mi suo­jaa myös sek­si­tau­deil­ta.

Aptee­kis­ta ilman resep­tiä han­kit­ta­va jäl­kieh­käi­sy­tablet­ti on ras­kau­den ehkäi­syn vara­me­ne­tel­mä, jota ei ole tar­koi­tet­tu tois­tu­vaan käyt­töön. Jäl­kieh­käi­syä voi käyt­tää var­si­nai­sen ras­kau­den ehkäi­syn käy­tön epä­on­nis­tut­tua (esim. ehkäi­sy unoh­tu­nut tai kon­do­mi rik­koon­tu­nut). Mene­tel­män teho on sitä parem­pi, mitä nopeam­min se ote­taan suo­jaa­mat­to­man yhdyn­nän jäl­keen.

Mak­su­ton ras­kau­den ehkäi­sy

• Ras­kau­den ehkäi­sy on Siun soten alu­eel­la mak­su­ton­ta alle 25-vuo­tiail­le.
• Yli 25-vuo­ti­aal­le päih­de­pal­ve­lu­jen asiak­kaal­le voi­daan tar­jo­ta mak­su­ton pit­kä­kes­toi­nen ras­kau­den ehkäi­sy (kie­ruk­ka tai ehkäi­sy­kap­se­li), mikä­li oma­kus­tan­tei­nen ehkäi­sy ei ole vaih­toeh­to.
• Kelan perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­va hen­ki­lö saa resep­tiä edel­lyt­tä­vät ehkäi­sy­val­mis­teet aptee­kin mak­susi­tou­muk­sel­la. Kat­so lisää tie­toa Lääk­keet perus­toi­meen­tu­lo­tues­sa ja mak­susi­tou­mus apteek­kiin kela.fi).

Päih­tei­den käyt­tö on ris­ki ras­kau­den epä­on­nis­tu­mi­sel­le ja sikiön kehi­tyk­sel­le. Avoi­muus omas­ta ja toi­sen tule­van van­hem­man päih­tei­den käy­tös­tä mah­dol­lis­taa oikean­lai­sen ras­kau­den seu­ran­nan ja tuen. Päih­tei­den ja lääk­kei­den käyt­tö kan­nat­taa ottaa puheek­si jo ras­kau­den suun­nit­te­lu­vai­hees­sa. Päih­tei­den käy­tös­tä voi puhua mis­sä tahan­sa sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lus­sa. 

Ehkäi­se­vän päih­de­työn hoi­to­ket­jus­ta löy­tyy tie­toa Siun soten alu­eel­la tar­jol­la ole­vis­ta pal­ve­luis­ta sekä yleis­tä tie­toa päih­teis­tä. 

Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­sil­la on vel­vol­li­suus kes­kus­tel­la päih­teis­tä kaik­kien las­ta odot­ta­vien sekä alai­käis­ten las­ten van­hem­pien kans­sa. Päih­teis­tä kes­kus­tel­laan ja päih­tei­den käyt­töä kar­toi­te­taan, vaik­ka päih­tei­den käyt­tö ei herät­täi­si eri­tyis­tä huol­ta.  

Apua alko­ho­lin, huu­mei­den ja lääk­kei­den ris­ki­käyt­töön saa otta­mal­la yhteyt­tä Siun soten mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin. 

Päih­tei­den käyt­tö on ris­ki­te­ki­jä ras­kau­den ehkäi­syn epä­on­nis­tu­mi­sel­le, ras­kau­del­le sekä tois­tu­vil­le ras­kau­den kes­key­tyk­sil­le. Päih­tei­tä käyt­tä­väl­le hen­ki­löl­le tulee jär­jes­tää mah­dol­li­suus luo­tet­ta­vaan ja vai­vat­to­maan ras­kau­den ehkäi­syyn. Ras­kau­den ehkäi­syyn sekä sek­su­aa­li­ter­vey­teen tulee kiin­nit­tää huo­mio­ta kai­kis­sa ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luis­sa. Tar­vit­taes­sa asia­kas saa­te­taan ehkäi­sy­neu­vo­lan asiak­kaak­si.

Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löt ovat vel­vol­li­sia otta­maan päih­tei­den käyt­tö puheek­si osa­na tuot­ta­maan­sa pal­ve­lua. Päih­teis­tä kes­kus­tel­laan, vaik­ka nii­den käyt­tö ei herät­täi­si eri­tyis­tä huol­ta. Puheek­si otta­mi­sel­la pyri­tään tun­nis­ta­maan päih­tei­den ris­ki­käyt­tö tai päih­de­riip­pu­vuus sekä ohjaa­maan asia­kas mah­dol­li­sim­man var­hain päih­teet­tö­myyt­tä tuke­viin pal­ve­lui­hin. Ide­aa­li­ti­lan­tees­sa riip­pu­vuus­sai­raus oli­si hyväs­sä hoi­to­ta­sa­pai­nos­sa ennen ras­kaut­ta.  

Päih­tei­den käy­tön puheek­si otta­mi­ses­sa ja mini-inter­ven­tioi­den toteut­ta­mi­ses­sa käy­te­tään Siun sotes­sa Ehkäi­se­vä päih­de­työ ‑pal­ve­lu­ket­jua. Ehkäi­se­vän päih­de­työn ket­jus­ta löy­dät ohjeet mini-inter­ven­tioon sekä hoi­don por­ras­tuk­seen. Tar­vit­taes­sa asia­kas ohja­taan otta­maan yhteyt­tä puhe­li­mit­se mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen hoi­to­koor­di­naat­to­riin tai jät­tä­mään säh­köi­nen yhtey­den­ot­to­pyyn­tö mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin. Yhtey­den­o­ton voi teh­dä myös yhdes­sä asiak­kaan kans­sa. 

Puheek­siot­to ja mini-inter­ven­tio (THL)

Äitiys­neu­vo­laan tulee ottaa yhteyt­tä heti, kun ras­kaus­tes­tis­tä on tul­lut posi­tii­vi­nen tulos. Äitiys­neu­vo­lan ensi­pu­he­lus­sa kar­toi­te­taan asiak­kaan pal­ve­lu­tar­vet­ta sekä anne­taan neu­von­taa ja ohjaus­ta. Puhe­lus­sa käy­dään läpi ras­kau­teen vai­kut­ta­via teki­jöi­tä, kuten esi­mer­kik­si elä­män­ti­lan­ne, ras­kaa­na ole­van ter­vey­den­ti­la, käy­tös­sä ole­vat lääk­keet ja päih­tei­den käyt­tö. Kun ter­vey­den­hoi­ta­jal­la on mah­dol­li­sim­man tar­kat ja ajan­ta­sai­set tie­dot asiak­kaan tilan­tees­ta, pys­tyy hän tar­joa­maan asiak­kaan tar­vet­ta vas­taa­vaa apua ja tukea.

Pää­tös ras­kau­den jat­ka­mi­ses­ta tai kes­keyt­tä­mi­ses­tä on aina ras­kaa­na ole­van oma pää­tös.

Ras­kau­den kes­keyt­tä­mi­nen voi­daan teh­dä ennen ras­kaus­viik­koa 12+0 hen­ki­lön omas­ta toi­vees­ta. Ras­kaus­vii­koil­la 12+1–20+0 ras­kau­den voi kes­keyt­tää Val­vi­ran luval­la, kun hake­muk­sen perus­teek­si esi­te­tään yksi tai useam­pi lais­sa sää­de­tyis­tä ras­kau­den kes­keyt­tä­mis­pe­rus­teis­ta. Tode­tun sikiö­vau­rion tai epä­muo­dos­tu­man perus­teel­la ras­kau­den kes­key­tyk­sen voi teh­dä Val­vi­ran luval­la 24+0 ras­kaus­viik­koon asti.

Ras­kau­den kes­key­tys­tä toi­vo­va hen­ki­lö voi ottaa yhteyt­tä Poh­jois-Kar­ja­lan kes­kus­sai­raa­lan nais­ten­tau­tien polikli­nik­kaan.

Lap­sen anta­mi­nen adop­tioon on mah­dol­lis­ta, jos van­hem­pi on vakaas­ti har­ki­ten pää­ty­nyt sii­hen, ettei hän pys­ty tai voi huo­leh­tia lap­ses­taan itse. Adop­tioon liit­tyy aina har­kin­ta-aika.  

Lisä­tie­toa adop­tios­ta: 

Har­kit­sen lap­se­ni anta­mis­ta adop­toi­ta­vak­si (pelastakaalapset.fi)  

Adop­tio­neu­von­ta (siunsote.fi) 

Pää­tös ras­kau­den jat­ka­mi­ses­ta tai kes­keyt­tä­mi­ses­tä on aina ras­kaa­na ole­van oma pää­tös.

Ras­kau­den kes­keyt­tä­mi­nen voi­daan teh­dä ennen ras­kaus­viik­koa 12 hen­ki­lön omas­ta toi­vees­ta. Ras­kaus­vii­koil­la 12+1–20+0 ras­kau­den voi kes­keyt­tää Val­vi­ran luval­la, kun hake­muk­sen perus­teek­si esi­te­tään yksi tai useam­pi lais­sa sää­de­tyis­tä ras­kau­den kes­keyt­tä­mis­pe­rus­teis­ta. Tode­tun sikiö­vau­rion tai epä­muo­dos­tu­man perus­teel­la ras­kau­den kes­key­tyk­sen voi teh­dä Val­vi­ran luval­la 24+0 ras­kaus­viik­koon asti. Ras­kau­den kes­key­tys­tä har­kit­se­val­le asiak­kaal­le tulee tar­jo­ta riit­tä­väs­ti tie­toa sekä kiin­nit­tää huo­mio­ta psyyk­ki­seen tukeen.

Ras­kau­den kes­key­tys­tä toi­vo­va hen­ki­lö ohja­taan otta­maan yhteyt­tä Poh­jois-Kar­ja­lan kes­kus­sai­raa­lan nais­ten­tau­tien polikli­ni­kal­le.

Lap­sen adop­tioon anta­mi­nen on mah­dol­lis­ta, jos van­hem­pi on vakaas­ti har­ki­ten pää­ty­nyt sii­hen, ettei hän pys­ty tai voi huo­leh­tia lap­ses­taan itse. Adop­tioon liit­tyy aina har­kin­ta-aika.

Lisä­tie­toa adop­tios­ta:

Adop­tio­neu­von­ta (siunsote.fi)

Ras­kau­den aikai­sel­le päih­tei­den käy­töl­le ei voi­da aset­taa tur­va­ra­jo­ja. Päih­teet läpäi­se­vät istu­kan, jol­loin sikiö altis­tuu käy­te­tyl­le päih­teel­le. Sikiön aineen­vaih­dun­ta poik­ke­aa aikui­sen aineen­vaih­dun­nas­ta, min­kä vuok­si sikiön veren­kier­ros­sa ole­van päih­teen mää­rä voi olla jopa suu­rem­pi ja vai­ku­tus pit­kä­kes­toi­sem­pi, kuin ras­kaa­na ole­val­la. Sikiö voi kär­siä päih­teen vie­roi­tusoi­reis­ta jo koh­dus­sa olles­saan.

Ras­kau­den aikai­nen päih­tei­den käyt­tö vai­kut­taa hai­tal­li­ses­ti ras­kau­teen, ras­kaa­na ole­van ter­vey­teen sekä sikiön kehi­tyk­seen. Päih­tei­den lisäk­si myös lää­ke­ai­neet voi­vat olla hai­tal­li­sia sikiöl­le, min­kä vuok­si ras­kaut­ta suun­nit­te­le­van ja ras­kaa­na ole­van lää­ki­tys tulee tar­kis­taa. Hoi­ta­van ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lö­kun­nan tulee olla tie­toi­nen ras­kaa­na ole­van käyt­tä­mis­tä päih­teis­tä ja lääk­keis­tä nii­den aiheut­ta­mien ris­kien seu­raa­mi­sek­si.

Tyy­pil­li­siä päih­tei­den aiheut­ta­mia hait­to­ja ras­kau­den kul­kuun ja sikiön kehi­tyk­seen ovat ennen­ai­kai­nen syn­ny­tys, istu­kan toi­min­nan häi­riöt, sikiön pie­ni kas­vu, koh­tu­kuo­le­mat sekä vai­ku­tuk­set sikiön aivo­jen kehi­tyk­seen.

Päih­teet ras­kau­den aika­na — Nais­ta­lo (terveyskyla.fi)

HUS päih­teet — lää­ke­neu­von­ta (hus.fi)

Ras­kau­den aika­na päih­teil­le altis­tu­nut lap­si voi kär­siä syn­ty­män­sä jäl­keen vie­roi­tusoi­reis­ta, jot­ka voi­vat kes­tää päi­viä tai viik­ko­ja. Vie­roi­tusoi­rei­ta ovat mm. täri­nä, lisään­ty­nyt lihas­jäyk­kyys, levot­to­muus, itkui­suus sekä suo­lis­to­vai­vat.

Vie­roi­tusoi­reis­ta ja muis­ta mah­dol­li­sis­ta päih­tei­den käy­tön seu­rauk­sis­ta joh­tuen päih­teil­le altis­tu­nut vas­ta­syn­ty­nyt voi olla tavan­omais­ta vaa­ti­vam­pi hoi­taa. Vau­va heräi­lee usein, syö tiheäs­ti tai syö­mi­seen liit­tyy haas­tei­ta ja vau­va on vai­keas­ti rau­hoi­tel­ta­vis­sa. Sikiö­ai­kai­sel­la päih­deal­tis­tuk­sel­la voi olla pit­kä­ai­kai­sia ja eri­ta­soi­sia vai­ku­tuk­sia lap­sen kas­vuun, kehi­tyk­seen ja oppi­mi­seen. Alla on koot­tu­na tun­nis­te­tuim­pia vai­ku­tuk­sia.

Van­hem­man tulee huo­leh­tia omas­ta hyvin­voin­nis­taan, jot­ta pys­tyy ole­maan lap­sen­sa saa­ta­vil­la ja aset­ta­maan lap­sen tar­peet omien­sa edel­le.

Vas­ta­syn­ty­nyt ei osaa sää­del­lä olo­ti­laan­sa ja on siten täy­sin riip­pu­vai­nen van­hem­mal­ta saa­mas­taan hoi­dos­ta ja tur­vas­ta. Van­hem­man päih­tei­den käyt­tö vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti lap­sen saa­maan hoi­vaan ja kiin­ty­mys­suh­teen muo­dos­tu­mi­seen. Päih­tei­den käyt­tö hait­taa lap­sen vies­tien tul­kit­se­mis­ta, vähen­tää van­hem­man ja lap­sen välis­tä vuo­ro­vai­ku­tus­ta, lisää ris­kiä lap­sen kal­toin­koh­te­lul­le ja lai­min­lyön­nil­le sekä suu­ren­taa tapa­tur­ma­ris­kiä.

Päih­tei­den käyt­tö kas­vat­taa van­hem­man impuls­si­herk­kyyt­tä. Päih­tei­den tai alko­ho­lin vai­ku­tuk­sen alai­sen van­hem­man käy­tös muut­tuu lap­sen näkö­kul­mas­ta kat­sot­tu­na selit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä, mikä aiheut­taa lap­sel­le stres­siä ollen vahin­gol­lis­ta lap­sen kehi­tyk­sel­le.

Tie­toa van­hem­mal­le, jol­la on päih­deon­gel­ma (mielenterveystalo.fi)

Vau­va ravis­te­lun ehkäi­sy Tie­dä ja toi­mi ‑kort­ti (THL)

Min­kään päih­teen käy­töl­le ei voi­da aset­taa tur­val­lis­ta rajaa. Päih­teet läpäi­se­vät istu­kan, jol­loin sikiö altis­tuu käy­te­tyl­le päih­teel­le. Sikiön aineen­vaih­dun­ta poik­ke­aa aikui­sen aineen­vaih­dun­nas­ta, min­kä vuok­si sikiön veren­kier­ros­sa ole­van päih­teen mää­rä voi olla jopa suu­rem­pi ja vai­ku­tus pit­kä­kes­toi­sem­pi, kuin ras­kaa­na ole­val­la. Sikiö voi kär­siä päih­teen vie­roi­tusoi­reis­ta jo koh­dus­sa olles­saan. Päih­tei­den lisäk­si myös lää­ke­ai­neet voi­vat olla hai­tal­li­sia sikiöl­le, min­kä vuok­si ras­kaut­ta suun­nit­te­le­van tai ras­kaa­na ole­van lää­ki­tys tulee tar­kis­taa. Päih­tei­den käyt­tö vai­kut­taa hai­tal­li­ses­ti sikiön kehi­tyk­seen sekä ras­kaa­na ole­van ja syn­ty­vän lap­sen ter­vey­teen ja hyvin­voin­tiin. Vai­ku­tuk­set siki­öön riip­pu­vat käy­te­tys­tä ainees­ta, annos­mää­ris­tä ja käy­tön ajan­koh­das­ta.

Tyy­pil­li­siä päih­tei­den aiheut­ta­mia hait­to­ja ras­kau­den kul­kuun ja sikiön kehi­tyk­seen ovat ennen­ai­kai­nen syn­ny­tys, istu­kan toi­min­nan häi­riöt, sikiön pie­ni kas­vu, koh­tu­kuo­le­mat sekä vai­ku­tuk­set sikiön aivo­jen kehi­tyk­seen.

Ras­kaus ja tupak­ka, alko­ho­li sekä huu­meet (terveyskirjasto.fi)

Alko­ho­lion­gel­mat (kaypahoito.fi)

Huu­meon­gel­mat (kaypahoito.fi)

Ras­kau­den aika­na päih­teil­le altis­tu­nut lap­si voi kär­siä syn­ty­män­sä jäl­keen vie­roi­tusoi­reis­ta, jot­ka voi­vat kes­tää päi­viä tai viik­ko­ja. Vie­roi­tusoi­rei­ta ovat mm. täri­nä, lisään­ty­nyt lihas­jäyk­kyys, levot­to­muus, itkui­suus sekä suo­lis­to­vai­vat. Vie­roi­tusoi­reis­ta ja muis­ta mah­dol­li­sis­ta päih­tei­den käy­tön seu­rauk­sis­ta joh­tuen päih­teil­le altis­tu­nut vas­ta­syn­ty­nyt voi olla tavan­omai­ses­ta vaa­ti­vam­pi hoi­taa. Vau­va heräi­lee usein, syö tiheäs­ti tai syö­mi­seen liit­tyy haas­tei­ta ja vau­va on vai­keas­ti rau­hoi­tel­ta­vis­sa.

Päih­teil­le altis­tu­nut vau­va tar­vit­see eri­tyi­sen kär­si­väl­lis­tä hoi­vaa ja apua oman olo­ti­lan­sa sää­te­lyyn. Van­hem­man kyky tul­ki­ta vau­van vies­te­jä sekä sie­tää vau­van vaa­ti­vuut­ta voi olla tämän omas­ta tilan­tees­ta joh­tuen tavan­omais­ta hei­kom­pi. Van­hem­pien kykyä aset­tua lap­sen ase­maan tulee tukea ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta opet­taa lap­sen tur­val­li­suu­den ja nor­maa­lin kiin­ty­mys­suh­teen var­mis­ta­mi­sek­si.

Sikiö­ai­kai­sel­la päih­deal­tis­tuk­sel­la voi olla pit­kä­ai­kai­sia ja eri­ta­soi­sia vai­ku­tuk­sia lap­sen kas­vuun, kehi­tyk­seen ja oppi­mi­seen.

 Alla on koot­tu­na tun­nis­te­tuim­pia vai­ku­tuk­sia.

Äitiys­neu­vo­la tur­vaa ras­kaa­na ole­van ja sikiön ter­veyt­tä sekä edis­tää tule­vien van­hem­pien ja per­heen hyvin­voin­tia.

Äitiys­neu­vo­laan ote­taan yhteyt­tä mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa ras­kau­den seu­ran­nan aloit­ta­mi­sek­si. Äitiys­neu­vo­las­sa ras­kau­den seu­ran­ta sekä van­hem­muu­teen kas­vun tuki ja ohjaus on tar­koi­tet­tu kum­mal­le­kin tule­val­le van­hem­mal­le, min­kä vuok­si ras­kaa­na ole­van hen­ki­lön puo­li­son toi­vo­taan osal­lis­tu­van neu­vo­la­käyn­neil­le.

Äitiys­neu­vo­las­sa kar­toi­te­taan tule­vien van­hem­pien elä­män­ti­lan­net­ta, ter­vey­den­ti­laa sekä elin­tot­tu­muk­sia, kuten päih­tei­den käyt­töä. Avoi­muus omas­ta ja puo­li­son päih­tei­den käy­tös­tä mah­dol­lis­taa tuen tar­joa­mi­sen sekä ras­kaus­kompli­kaa­tioi­den ja sikiön hyvin­voin­tia uhkaa­vien teki­jöi­den havait­se­mi­sen mah­dol­li­sim­man var­hain.

Äitiys­neu­vo­la­käyn­nit ovat mak­sut­to­mia.

Päih­tei­den käyt­tö vai­kut­taa suun ter­vey­teen hai­tal­li­ses­ti ja ras­kausa­jan hor­mo­ni­toi­min­nan muu­tok­set voi­vat pahen­taa suun ter­vey­den ongel­mia. Kos­ka van­hem­man suun ter­vey­del­lä voi olla vai­ku­tuk­sia ras­kausai­kaan ja eri­tyi­ses­ti syn­ty­vän lap­sen suun ter­vey­teen, suo­si­tel­laan ham­pai­den tar­kas­tus teh­tä­väk­si vii­meis­tään ras­kau­den aika­na.  Kum­pi­kin van­hem­pi varaa ajan suun ter­veys­tar­kas­tuk­seen ham­mas­hoi­to­laan:

Vau­va­per­heyk­si­kös­sä toteu­te­taan ras­kausa­jan var­hai­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen psy­ko­te­ra­pi­aa sekä ras­kaus- ja pik­ku­lap­sia­jan hoi­dol­lis­ta vau­va­per­he­työ­tä. Pal­ve­lun tar­koi­tuk­se­na on tukea ja edis­tää las­ta odot­ta­vien hen­ki­löi­den var­hais­ta van­hem­muut­ta ja tun­ne­suh­tei­den raken­tu­mis­ta koh­dus­sa kas­va­vaa las­ta koh­taan. Psy­ko­te­ra­pi­aan voi­daan yhdis­tää men­ta­li­saa­tio-ult­ra­ää­ni­työs­ken­te­lyä.

Tavoit­tee­na on, että hoi­to­suh­de aloi­te­taan mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa ras­kaut­ta ja ras­kausai­ka­na aloi­tet­tu hoi­to­suh­de jat­kuu tar­vit­taes­sa lap­sen syn­ty­män jäl­keen.

Ras­kaa­na ole­va ohja­taan HAL-vas­taa­no­tol­ta las­tenp­sy­kiat­rian vau­va­per­heyk­sik­köön. Lähet­teen voi saa­da myös neu­vo­las­ta tai mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­luis­ta. Vau­va­per­heyk­si­kön käyn­nit ovat asiak­kail­le mak­sut­to­mia.

Ras­kau­den aika­na sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen teh­tä­vä­nä on kar­toit­taa per­heen koko­nais­ti­lan­net­ta ja pal­ve­lu­jen tar­vet­ta sekä suun­ni­tel­la ja jär­jes­tää tar­vit­ta­vat tuki­toi­met. Kai­kis­sa sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­luis­sa tavoit­tee­na on koko per­heen hyvin­voin­ti ja syn­ty­vän lap­sen edun toteu­tu­mi­nen. Asiak­kaan ja ammat­ti­lais­ten yhdes­sä teke­mä pal­ve­lusuun­ni­tel­ma mah­dol­lis­taa per­heen tuen saan­nin. Sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen tuki voi olla esi­mer­kik­si toi­meen­tu­loon ja asioi­mi­seen liit­ty­vää ohjaus­ta, kotiin tuo­ta­vaa tuki­pal­ve­lua sekä päih­de­hoi­don jär­jes­tä­mi­seen liit­ty­vää apua.

Val­tion pal­ve­luil­la tar­koi­te­taan val­tion tuot­ta­mia sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon sekä oikeus­lää­ke­tie­teen pal­ve­lu­ja. Täl­lai­sia ovat muun muas­sa KELA, val­tion mie­li­sai­raa­lat, val­tion las­ten­suo­je­lu­yk­si­köt sekä van­ki­ter­vey­den­huol­to. 

Asiak­kaan käyt­tä­mis­sä pal­ve­luis­sa työs­ken­te­le­vät sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­set muo­dos­ta­vat asiak­kaan ammat­ti­lais­ver­kos­ton. Ammat­ti­hen­ki­löi­den edus­ta­mat pal­ve­lut muo­dos­ta­vat asiak­kaan hoi­to- ja pal­ve­lu­ket­jun, jos­sa jokai­sel­la pal­ve­lul­la on oma roo­lin­sa. Ammat­ti­hen­ki­löt ovat vel­voi­tet­tu­ja teke­mään monia­lais­ta yhteis­työ­tä asiak­kaan pal­ve­lu­jen tar­peen arvioin­nis­sa, pal­ve­lu­jen tar­joa­mi­ses­sa sekä nii­den toteu­tu­mi­sen seu­ran­nas­sa. Tii­viil­lä yhteis­työl­lä vähen­ne­tään pal­ve­lu­jen sisäl­lön pääl­lek­käi­syyt­tä ja paran­ne­taan asiak­kaan saa­man hoi­don ja pal­ve­lun laa­tua. Yhteis­työ­tä teke­mäl­lä asia­kas ja ammat­ti­hen­ki­löt jaka­vat yhtei­sen näke­myk­sen per­heen koko­nais­ti­lan­tees­ta. Monia­lais­ta yhteis­työ­tä teh­dään asiak­kaan suos­tu­muk­sel­la.

Äitiys­neu­vo­lan teh­tä­vä­nä on tun­nis­taa ras­kaa­na ole­van ja toi­sen van­hem­man päih­tei­den käyt­tö mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa ras­kaut­ta.

Äitiys­neu­vo­lan teh­tä­vä on ottaa päih­tei­den käyt­tö puheek­si jo ensi­kon­tak­tis­sa. Tavoit­tee­na on tun­nis­taa ras­kaa­na ole­van ja toi­sen van­hem­man päih­tei­den käyt­tö mah­dol­li­sim­man var­hai­ses­sa vai­hees­sa ras­kaut­ta. Päih­tei­den käy­tön sel­vi­tys teh­dään kum­mal­le­kin van­hem­mal­le äitiys­neu­vo­lan ensi­käyn­nil­lä. Kes­kus­te­lun tuke­na käy­te­tään päih­tei­den käyt­töä sel­ven­tä­viä mittareita/kyselyjä, joi­den tulok­set kir­ja­taan ja käy­dään läpi kum­man­kin van­hem­man kans­sa. Kes­kus­te­lu päih­teis­tä jat­kuu ras­kau­den aika­na kaik­kien per­hei­den kans­sa, vaik­ka päih­tei­den käyt­tö ei herät­täi­si eri­tyis­tä huol­ta.

Tule­vat van­hem­mat, joi­den elä­mään kuu­luu tai on kuu­lu­nut päih­tei­den ris­ki­käyt­töä, tar­vit­se­vat neu­vo­lan tehos­tet­tua tukea ja tar­vit­taes­sa ohjaus­ta hoi­toon sekä pal­ve­lui­hin. Vas­taan­ot­to­käyn­tien tiheys on yksi­löl­li­sen tar­peen mukai­nen. Käyn­tien sisäl­lös­sä nou­da­te­taan NEU­KO-tie­to­kan­taa sekä alu­eel­li­sia työ­oh­jei­ta. Toi­sen tule­van van­hem­man ase­maa tasa­ver­tai­se­na van­hem­pa­na pyri­tään vah­vis­ta­maan kiin­nit­tä­mäl­lä tehos­te­tus­ti huo­mio­ta myös hänen hyvin­voin­tiin­sa ja päih­tei­den käyt­töön. Puo­li­so kut­su­taan mukaan äitiys­neu­vo­la­käyn­neil­le.

Päih­tei­den käyt­tö vai­kut­taa suun ter­vey­teen hai­tal­li­ses­ti ja ras­kausa­jan hor­mo­ni­toi­min­nan muu­tok­set voi­vat pahen­taa suun ter­vey­den ongel­mia. Van­hem­man suun ter­vey­del­lä voi olla vai­ku­tuk­sia ras­kausai­kaan ja syn­ny­tyk­seen. Huo­no suun kun­to voi olla ris­ki leik­kauk­sis­sa ja syn­ny­tyk­ses­tä toi­pu­mi­ses­sa lisä­tes­sään mm. infek­tio­ris­kiä. Van­hem­pien suun ter­vey­del­lä on vai­ku­tus­ta ennen kaik­kea syn­ty­vän lap­sen suun ter­vey­teen, kos­ka esi­mer­kik­si karies­bak­tee­ri tart­tuu lap­seen her­käs­ti.   

Van­hem­pien ham­pai­den tar­kas­tus ja hoi­to suo­si­tel­laan teh­tä­väk­si jo ras­kaut­ta suun­ni­tel­taes­sa, kos­ka ras­kau­den aika­na kaik­kia suun ter­veyt­tä kor­jaa­via toi­men­pi­tei­tä ei pys­ty­tä teke­mään.

Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löt ovat vel­vol­li­sia teke­mään las­ten­suo­je­lu- tai sosi­aa­li­huol­to­lain mukai­sen ilmoituksen/yhteydenoton sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin, jos per­hees­tä on herän­nyt huo­li. Ilmoi­tuk­sen perus­teel­la sosi­aa­li­vi­ran­omai­set arvoi­vat, aloi­te­taan­ko pal­ve­lu­tar­peen arvioin­ti.

Ras­kau­den aika­na sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen teh­tä­vä­nä on kar­toit­taa per­heen koko­nais­ti­lan­ne ja pal­ve­lu­jen tar­ve sekä suun­ni­tel­la ja jär­jes­tää tar­vit­ta­vat tuki­toi­met. Kai­kis­sa pal­ve­luis­sa tavoit­tee­na on koko per­heen hyvin­voin­ti ja syn­ty­vän lap­sen edun toteu­tu­mi­nen. Monia­lai­nen yhteis­työ, asiak­kaan ja ammat­ti­lais­ten yhdes­sä teke­mä pal­ve­lusuun­ni­tel­ma sekä hyvä tie­don kul­ku mah­dol­lis­ta­vat per­heel­le tuen, johon per­heen on mah­dol­lis­ta sitou­tua. Sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen tuki voi olla esi­mer­kik­si toi­meen­tu­loon ja asioi­mi­seen liit­ty­vää ohjaus­ta, kotiin tuo­ta­vaa tuki­pal­ve­lua sekä päih­de­hoi­don jär­jes­tä­mi­seen liit­ty­vää apua.

Lap­si­per­hei­den sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen työn­te­ki­jä voi toi­mia ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jän työ­pa­ri­na ras­kausai­ka­na, jol­loin voi­daan hyvis­sä ajoin poh­tia lap­sen syn­ty­män jäl­keis­tä tuen tar­vet­ta. HAL-lähe­te­kri­tee­rien täyt­tyes­sä ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jä tapaa asiak­kaan HAL-vas­taan­o­ton tai päih­de­lää­ke­tie­teen polikli­nik­ka­käyn­nin yhtey­des­sä, vaik­ka asiak­kaas­ta ei oli­si teh­ty sosi­aa­li­huol­to­lain mukais­ta ilmoi­tus­ta.

Val­tion pal­ve­luil­la tar­koi­te­taan val­tion tuot­ta­mia sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon sekä oikeus­lää­ke­tie­teen pal­ve­lu­ja. Täl­lai­sia ovat muun muas­sa KELA, val­tion mie­li­sai­raa­lat, val­tion las­ten­suo­je­lu­yk­si­köt sekä van­ki­ter­vey­den­huol­to. 

Päih­tei­tä käyt­tä­vät van­hem­mat tar­vit­se­vat usein laa­jaa monia­lais­ta tukea. Ammat­ti­lais­ten täy­tyy hah­mot­taa mitä pal­ve­lui­ta asiak­kaal­la jo on ja mitä pal­ve­lui­ta per­he saat­taa tar­vi­ta. Tar­vit­ta­vien pal­ve­lu­jen mää­rään ja ver­kos­ton monia­lai­suu­teen vai­kut­ta­vat päih­tei­den käy­tön aste ja se onko asiak­kaal­la lisäk­si mui­ta ongel­mia, kuten mie­len­ter­vey­den haas­tei­ta, lähi­suh­de­vä­ki­val­lan uhkaa, lii­tän­näis­sai­rauk­sia, toi­meen­tu­lo-ongel­mia tai asunn­ot­to­muut­ta.

Asiak­kaan käyt­tä­mis­sä pal­ve­luis­sa työs­ken­te­le­vät sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lai­set muo­dos­ta­vat asiak­kaan ammat­ti­lais­ver­kos­ton. Ammat­ti­hen­ki­löi­den edus­ta­mat pal­ve­lut muo­dos­ta­vat asiak­kaan hoi­to- ja pal­ve­lu­ket­jun, jos­sa jokai­sel­la pal­ve­lul­la on oma roo­lin­sa. Ammat­ti­hen­ki­löt ovat vel­voi­tet­tu­ja teke­mään monia­lais­ta yhteis­työ­tä asiak­kaan pal­ve­lu­jen tar­peen arvioin­nis­sa, pal­ve­lu­jen tar­joa­mi­ses­sa sekä nii­den toteu­tu­mi­sen seu­ran­nas­sa. Tii­viil­lä yhteis­työl­lä vähen­ne­tään pal­ve­lu­jen sisäl­lön pääl­lek­käi­syyt­tä ja paran­ne­taan asiak­kaan saa­man hoi­don ja pal­ve­lun laa­tua. Yhteis­työ­tä teke­mäl­lä asia­kas ja ammat­ti­hen­ki­löt jaka­vat yhtei­sen näke­myk­sen per­heen koko­nais­ti­lan­tees­ta. Monia­lais­ta yhteis­työ­tä teh­dään asiak­kaan suos­tu­muk­sel­la.

Soi­ta syn­ny­tys­sa­liin, kun epäi­let syn­ny­tyk­sen käyn­nis­ty­neen

Syn­ny­tyk­sen hoi­dos­sa kuun­nel­laan syn­nyt­tä­jän toi­vei­ta äidin ja syn­ty­vän lap­sen tur­val­li­suus huo­mioi­den. Syn­ny­tyk­sen yhtey­des­sä on tär­ke­ää, että hoi­to­hen­ki­lö­kun­ta tie­tää ras­kau­den aikai­ses­ta päih­tei­den käy­tös­tä, kos­ka se voi vai­kut­taa syn­ny­tyk­seen sekä vau­van voin­tiin syn­ny­tyk­sen aika­na ja syn­ty­män jäl­keen. Hen­ki­lö­kun­ta tutus­tuu syn­nyt­tä­jän ter­veys­tie­toi­hin ja ras­kausai­ka­na teh­tyyn hoi­to­suun­ni­tel­maan. Tar­vit­taes­sa syn­nyt­tä­jäl­tä pyy­de­tään huu­me­seu­lon­ta­näy­te tai alko­met­riin puhal­lus.

Hyväs­tä kivun­lie­vi­tyk­ses­tä huo­leh­di­taan syn­ny­tyk­sen aika­na ja sen jäl­keen. Lääk­keel­li­ses­sä kivun­lie­vi­tyk­ses­sä suo­si­taan var­hais­ta sel­kä­puu­du­tus­ta vah­vo­jen kipu­lääk­kei­den sijaan.

Puo­li­so tai tuki­hen­ki­lö on ter­ve­tul­lut mukaan syn­ny­tyk­seen. Tar­vit­taes­sa syn­nyt­tä­jäl­lä voi olla muka­na myös kou­lu­tet­tu syn­ny­tys­tu­ki­hen­ki­lö eli dou­la. Puo­li­son tai tuki­hen­ki­lön tulee olla päih­tee­tön sai­raa­las­sao­loai­ka­na.

Syn­ny­tys­sa­lin yhteys­tie­dot ja ohjeet sai­raa­lan saa­pu­mi­ses­ta löy­dät Poh­jois-Kar­ja­lan kes­kus­sai­raa­lan verk­ko­si­vuil­ta.

Vas­ta­syn­ty­nyt voi kär­siä vie­roi­tusoi­reis­ta, jos äiti on ras­kau­den aika­na käyt­tä­nyt päih­tei­tä, niko­tii­nia sisäl­tä­viä tuot­tei­ta tai esi­mer­kik­si opioi­di­riip­pu­vuu­den kor­vaus­hoi­toon tar­koi­tet­tu­ja lääk­kei­tä. Täl­löin vas­ta­syn­ty­nyt­tä hoi­de­taan pien­ten las­ten teho- ja val­von­tao­sas­tol­la. Vie­roi­tusoi­re­ris­kis­sä ole­vaa vau­va seu­ra­taan vähin­tään vii­si vuo­ro­kaut­ta ja mikä­li oirei­ta esiin­tyy, on hoi­toai­ka pidem­pi.

Vie­roi­tusoi­rei­ta hoi­de­taan ensi­si­jai­ses­ti lääk­keet­tö­min mene­tel­min, jol­loin van­hem­pien tar­joa­ma tur­va ja hoi­to ovat avai­na­se­mas­sa hel­pot­ta­mas­sa vau­van oloa. Vai­kei­siin vie­roi­tusoi­rei­siin käy­te­tään lää­ke­hoi­toa. Esi­merk­ke­jä vau­van vie­roi­tusoi­reis­ta ovat kimeä itku ja levot­to­muus, vapi­na, jäyk­kyys, syö­mis­vai­keu­det, nuk­ku­mis­vai­keu­det, lisään­ty­nyt ime­mi­sen tar­ve, ripuli/oksentelu sekä pai­non kehi­tyk­sen häi­riöt.

Van­hem­mat osal­lis­tu­vat aktii­vi­ses­ti vas­ta­syn­ty­neen hoi­toon ja huo­len­pi­toon hen­ki­lö­kun­nan ohjauk­ses­sa. Hyvä­voin­ti­set van­hem­mat voi­vat yöpyä vau­van luo­na. Van­hem­man päih­ty­mys tai syn­nyt­tä­neen huo­no voin­ti ovat tur­val­li­suus­syis­tä estei­tä Ilmat­ta­res­sa yöpy­mi­seen ja per­he­hoi­to­mal­lin mukai­seen lap­sen hoi­toon osal­lis­tu­mi­seen. Tar­vit­taes­sa van­hem­mil­ta voi­daan pyy­tää huu­me­seu­lon­ta­näy­te tai alko­met­ri­pu­hal­lus­koe. Lap­ses­ta ote­taan huu­me­seu­lon­ta­näyt­teet virt­sas­ta ja ensiu­los­tees­ta.

Ennen per­heen kotiu­tu­mis­ta syn­ny­tys­sai­raa­las­ta on ammat­ti­hen­ki­löi­den var­mis­tet­ta­va, että per­he kotiu­tuu lap­sen kan­nal­ta tur­val­li­seen ympä­ris­töön ja per­heel­lä on riit­tä­vä tuki van­hem­muu­teen ja arjes­sa sel­viä­mi­seen. Per­heel­le tar­jot­ta­va tuki voi olla esi­mer­kik­si kotiin tar­jot­ta­vaa tukea tai per­he­kun­tou­tus­ta päih­de-ensi­ko­dis­sa.

Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jä tapaa syn­nyt­tä­neen per­hei­neen ennen sai­raa­las­ta kotiu­tu­mis­ta ja ras­kausai­ka­na teh­ty per­heen jat­ko­suun­ni­tel­ma tar­kas­te­taan. Monia­lais­ta tukea tar­vit­se­vil­le per­heil­le jär­jes­te­tään ver­kos­to­ko­kous, johon osal­lis­tuu van­hem­pien lisäk­si myös per­heen kans­sa yhteis­työ­tä jat­ka­vat tahot.

Van­hem­mat otta­vat yhteyt­tä neu­vo­laan jat­ko­seu­ran­nan sopi­mi­sek­si ennen kotiu­tu­mis­ta sai­raa­las­ta.

Hoi­ta­va käti­lö tutus­tuu asiak­kaan tie­toi­hin sekä ras­kau­den aika­na teh­tyyn hoi­to­suun­ni­tel­maan. Huu­me­seu­lon­ta­näyt­teet ote­taan hoi­to­suun­ni­tel­man mukai­ses­ti tai lää­kä­rin mää­räyk­ses­tä. Opioi­di­riip­pu­vuu­den kor­vaus­hoi­to, HIV:n tai hepa­tii­tin hoi­toon käy­tet­ty lää­ki­tys sekä psyy­ken­lää­ki­tys huo­mioi­daan syn­ny­tyk­sen aika­na. Lääk­keel­li­ses­sä kivun­lie­vi­tyk­ses­sä suo­si­taan var­hais­ta sel­kä­puu­du­tus­ta vah­vo­jen kipu­lääk­kei­den sijaan. Opioi­dien käy­tös­tä syn­ny­tys­ki­vun hoi­dos­sa kes­kus­tel­laan asiak­kaan, hoi­ta­van lää­kä­rin sekä anes­te­sia­lää­kä­rin kans­sa. Äidin hyväs­tä kivun­lie­vi­tyk­ses­tä huo­leh­di­taan syn­ny­tyk­sen aika­na ja sen jäl­keen.

Vas­ta­syn­ty­nees­tä ote­taan huu­me­seu­lon­ta­näyt­teet virt­sas­ta ja meko­niu­mis­ta, mikä­li on epäily/tieto lap­sen ras­kau­den aikai­ses­ta päih­deal­tis­tuk­ses­ta tai syn­nyt­tä­jä on ollut päih­ty­nyt syn­nyt­tä­mään tul­les­saan. Ras­kau­den aika­na teh­ty ime­tys­suun­ni­tel­ma tulee olla kir­jat­tu iPa­naan. Vas­ta­syn­ty­neen voin­tia seu­ra­taan joko nais­ten­kes­kuk­sen vuo­deo­sas­tol­la tai pien­ten las­ten teho- ja val­von­tao­sas­to Ilmat­ta­res­sa riip­puen vas­ta­syn­ty­neen voin­nis­ta, äidin päih­tei­den käy­tös­tä ras­kau­den aika­na sekä teh­dys­tä hoi­to­suun­ni­tel­mas­ta.

Syn­ny­tyk­sen jäl­keen pyri­tään nor­maa­liin vie­ri­hoi­don toteu­tu­mi­seen Nais­ten­kes­kuk­sen vuo­deo­sas­tol­la. Hen­ki­lö­kun­ta ohjaa van­hem­pia vas­ta­syn­ty­neen hoi­dos­sa. Vuo­deo­sas­tol­la seu­ra­taan syn­nyt­tä­neen ja vas­ta­syn­ty­neen voin­tia sekä tark­kail­laan vas­ta­syn­ty­neen mah­dol­li­sia vie­roi­tusoi­rei­ta. Mikä­li vie­roi­tusoi­rei­ta ilme­nee, kon­sul­toi­daan las­ten­lää­kä­riä. Ras­kau­den aikais­ta päih­tei­den käyt­töä epäil­täes­sä vas­ta­syn­ty­nees­tä ote­taan huu­me­seu­lon­ta­näy­te ensi­virt­sas­ta ja ‑meko­niu­mis­ta, mikä­li nii­tä ei ole saa­tu otet­tua syn­ny­tys­sa­lis­sa. Van­hem­pia tue­taan vau­van vies­tien tul­kit­se­mi­seen ja vuo­ro­vai­ku­tuk­seen vau­van kans­sa. Hei­tä ohja­taan vau­van hoi­dos­sa ja ruo­kin­nas­sa sekä kiin­ni­te­tään huo­mio­ta van­hem­pien ja lap­sen väli­sen kiin­ty­mys­suh­teen muo­dos­tu­mi­seen ja äidin mie­lia­laan.

Mikä­li las­ta hoi­de­taan pien­ten las­ten teho- ja val­von­tao­sas­to Ilmat­ta­res­sa ja äiti on vie­ri­hoi­ta­mas­sa las­taan, säi­lyy äidin hoi­to­vas­tuu Nais­ten­kes­kuk­ses­sa. Per­heen jat­ko­hoi­toa suun­ni­tel­laan monia­lai­ses­sa yhteis­työs­sä. Äidin sään­nöl­li­ses­ti käyt­tä­mä lää­ki­tys huo­mioi­daan hoi­to­jak­son aika­na (opioi­di­riip­pu­vuu­den kor­vaus­hoi­to, HIV:n tai hepa­tii­tin hoi­toon käy­tet­ty lää­ki­tys, psyy­ken­lää­ki­tys). Ras­kau­den ehkäi­syn aloi­tuk­ses­ta kes­kus­tel­laan jokai­sen syn­nyt­tä­neen kans­sa, vaik­ka kes­kus­te­lua ehkäi­syn aloi­tuk­ses­ta on käy­ty jo äitiys­neu­vo­las­sa. Ras­kau­den ehkäi­syimplan­taat­ti voi­daan aset­taa asiak­kaan toi­vees­ta jo vuo­deo­sas­tol­la. Muu­toin syn­ny­tyk­sen jäl­kei­nen ras­kau­den ehkäi­sy aloi­te­taan asiak­kaan tar­pei­den ja toi­vei­den mukai­ses­ti neu­vo­las­sa.

Ras­kau­den aika­na teh­dyn suun­ni­tel­man mukai­ses­ti tai syn­ty­män jäl­kei­sen voin­nin perus­teel­la vas­ta­syn­ty­nyt­tä hoi­de­taan pien­ten las­ten teho-ja val­von­tao­sas­to Ilmat­ta­res­sa.

Vas­ta­syn­ty­neen vie­roi­tusoi­reet ilme­ne­vät yleen­sä 3–5 vuo­ro­kau­den kulues­sa syn­ty­mäs­tä, mis­tä syys­tä vas­ta­syn­ty­nyt­tä seu­ra­taan Ilmat­ta­res­sa vähin­tään vii­den vuo­ro­kau­den ajan. Ras­kau­den aikai­nen altis­tu­mi­nen niko­tii­nil­le vai­keut­taa vie­roi­tusoi­rei­ta.

Sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löt ovat vel­vol­li­sia teke­mään salas­sa­pi­to­sään­nös­ten estä­mät­tä las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­sen, mikä­li lap­sen hoi­don tai huo­len­pi­don tar­ve tai kehi­tys­tä vaa­ran­ta­vat olo­suh­teet edel­lyt­tä­vät las­ten­suo­je­lun tar­peen sel­vit­tä­mis­tä. Las­ten­suo­je­luil­moi­tus tulee teh­dä, vaik­ka lap­sel­la oli­si las­ten­suo­je­lun asiak­kuus.

Las­ten­suo­je­lu­la­ki 417/2007 — Ajan­ta­sai­nen lain­sää­dän­tö (FINLEX.fi)

Sosi­aa­li­huol­to­la­ki 1301/2014 — Ajan­ta­sai­nen lain­sää­dän­tö (FINLEX.fi)

Ilmoi­tus teh­dään ensi­si­jai­ses­ti yhteis­työs­sä van­hem­man kans­sa. Ilmoi­tuk­sen sisäl­tö tulee lap­sen huol­ta­jan näh­tä­väk­si sel­lai­se­naan. Lap­si­per­hei­den pal­ve­lu­jen ja las­ten­suo­je­lun pal­ve­lu­tar­peen arvioin­nis­ta saa tar­vit­taes­sa ohjaus­ta ilmoi­tuk­sen teke­mi­seen sekä ilmoi­tuk­sen teke­mi­sen tar­peel­li­suu­den arvioin­tiin.

Las­ten­suo­je­luil­moi­tus (THL)

Ennen per­heen kotiut­ta­mis­ta syn­ny­tys­sai­raa­las­ta on ammat­ti­hen­ki­löi­den var­mis­tet­ta­va, että per­he kotiu­tuu lap­sen kan­nal­ta tur­val­li­seen ympä­ris­töön ja per­heel­lä on riit­tä­vä tuki van­hem­muu­teen ja arjes­sa sel­viä­mi­seen.

Ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jä tapaa per­heen ennen kotiut­ta­mis­ta. Nais­ten­kes­kuk­ses­ta kotiu­dut­taes­sa ver­kos­to­ko­kous jär­jes­te­tään tar­vit­taes­sa, kun taas Ilmat­ta­res­ta kotiu­dut­taes­sa ver­kos­to­ko­kous jär­jes­te­tään aina. Ver­kos­to­ko­kouk­seen osal­lis­tuu van­hem­pien lisäk­si myös van­hem­pien  ja lap­sen kans­sa yhteis­työ­tä jat­ka­vat tahot. Ver­kos­to­ko­kouk­sen tar­koi­tuk­se­na on var­mis­taa, että per­he saa tar­vit­se­man­sa hoi­don ja pal­ve­lut myös vau­va-arjes­sa. Kokouk­seen tulee kut­sua myös van­hem­man päih­de­hoi­dos­ta vas­taa­va taho.

Per­he voi­daan kotiut­taa avo­pal­ve­lu­jen tur­vin kotiin tai lai­tos­muo­toi­seen per­he­kun­tou­tuk­seen päih­de-ensi­ko­tiin. Mikä­li kum­pi­kaan vaih­toeh­to ei ole lap­sen edun mukai­nen tai van­hem­pien toi­ve, päät­tää las­ten­suo­je­lu lap­seen koh­dis­tu­vis­ta jat­ko­toi­mis­ta. Lap­sen sai­raa­la­hoi­don päät­tyes­sä sai­raa­las­ta ote­taan yhteyt­tä neu­vo­laan per­heen jat­ko­hoi­don ja tie­don siir­ty­mi­sen var­mis­ta­mi­sek­si.

Van­hem­mat otta­vat yhteyt­tä äitiys­neu­vo­laan lap­sen syn­ty­män jäl­keen. Per­heen kotiu­dut­tua äitiys­neu­vo­lan ter­vey­den­hoi­ta­ja tekee koti­käyn­nin, joka voi­daan toteut­taa yhteis­työs­sä muun per­heen ver­kos­tos­sa toi­mi­van ammat­ti­hen­ki­lön tai las­ten­neu­vo­lan ter­vey­den­hoi­ta­jan kans­sa. Koti­käyn­nin tar­koi­tuk­se­na on seu­ra­ta äidin ja vas­ta­syn­ty­neen voin­tia sekä tukea van­hem­pia uudes­sa elä­män­ti­lan­tees­sa.

Lap­si siir­tyy las­ten­neu­vo­lan asiak­kaak­si 1–3‑viikon iäs­sä ja seu­ran­ta jat­kuu kou­lui­kään saak­ka. Ensim­mäi­nen las­ten­neu­vo­lan vas­taan­ot­toai­ka anne­taan äitiys­neu­vo­las­ta. Mikä­li lap­si kotiu­tuu sai­raa­las­ta tavan­omais­ta myö­hem­min, aika vara­taan otta­mal­la yhteyt­tä suo­raan las­ten­neu­vo­laan. Las­ten­neu­vo­lan teh­tä­vä­nä on tukea van­hem­muut­ta, seu­ra­ta lap­sen kehi­tys­tä ja hyvin­voin­tia sekä jat­kaa van­hem­pien päih­teet­tö­myy­teen tuke­mis­ta.

Syn­ny­tyk­sen jäl­ki­tar­kas­tus teh­dään äitiys­neu­vo­las­sa 6–12 viik­koa syn­ny­tyk­ses­tä. Syn­ny­tyk­sen jäl­kei­nen ras­kau­den ehkäi­sy aloi­te­taan yksi­löl­li­sen suun­ni­tel­man mukaan mah­dol­li­sim­man pian syn­ny­tyk­sen jäl­keen. Syn­ny­tyk­sen jäl­keen ras­kau­den ehkäi­syyn käy­te­tään kel­ta­rau­has­hor­mo­ni­val­mis­tei­ta tai kon­do­mia. Ehkäi­syn valin­nas­sa suo­si­tel­laan pit­kä­kes­tois­ta ras­kau­den ehkäi­syä, joka ei vaa­di päi­vit­täis­tä muis­ta­mis­ta. Mikä­li ras­kau­den ehkäi­syä ei ole aloi­tet­tu sai­raa­las­sa, voi­daan se aloit­taa koti­käyn­nin tai syn­ny­tyk­sen jäl­ki­tar­kas­tuk­sen yhtey­des­sä. Äitiys­neu­vo­lan asiak­kuus päät­tyy jäl­ki­tar­kas­tuk­seen.

Ras­kausai­ka­na aloi­tet­tua hoi­to­suh­det­ta mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin tulee jat­kaa lap­sen syn­ty­män jäl­keen, kos­ka uusi elä­mä­ti­lan­ne voi altis­taa ret­kah­duk­sil­le. Mikä­li hoi­to­suh­det­ta ei ole ollut ras­kausai­ka­na, päih­de­pal­ve­lui­hin voi hakeu­tua otta­mal­la yhteyt­tä mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen hoi­to­koor­di­naat­to­riin tai teke­mäl­lä säh­köi­sen ajan­va­rauk­sen kaut­ta yhtey­den­ot­to­pyyn­nön mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen Mie­Pä-hoi­ta­jal­le.

Mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lut ovat asiak­kaal­le mak­sut­to­mia.

Päi­vys­tä­vä päih­de­sai­raan­hoi­ta­ja on tavat­ta­vis­sa ilman ajan­va­raus­ta joka päi­vä klo 8–16 Poh­jois-Kar­ja­lan kes­kus­sai­raa­lan yhteis­päi­vys­tyk­ses­sä. Muu­na aika­na päi­vys­tä­väl­le päih­de­sai­raan­hoi­ta­jal­le voi jät­tää yhtey­den­ot­to­pyyn­nön soit­ta­mal­la päi­vys­ty­sa­vun nume­roon.

Lap­sen syn­ty­män jäl­keen toteu­tet­tu avo- tai lai­tos­muo­toi­nen päih­de- tai per­he­kun­tou­tus on tar­koi­tet­tu van­hem­pien päih­teet­tö­myy­den, van­hem­muu­den ja arjen hal­lin­nan tuke­mi­seen.

Kun­tout­ta­va lai­tos­muo­toi­nen päih­de­hoi­to antaa työ­ka­lu­ja päih­teet­tö­myy­teen sil­loin, kun avo­hoi­don kei­not eivät ole riit­tä­vät. Kun­tou­tuk­sen aika­na ope­tel­laan kei­no­ja, jot­ka tuke­vat päih­teet­tö­myyt­tä ja van­hem­muut­ta.

Vau­va­per­heil­le suun­nat­tu­ja lai­tos­muo­toi­sia kun­tou­tus­pal­ve­lu­ja tuot­ta­vat muun muas­sa päih­teis­tä kun­tou­tu­mi­seen sekä var­hai­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen ja van­hem­muu­den tuke­mi­seen eri­kois­tu­neet ensi­ko­dit. Yleen­sä ensi­ko­tien tar­joa­ma kun­tou­tus aloi­te­taan mah­dol­li­sim­man var­hain ennen syn­ny­tys­tä ja kun­tou­tus­ta jat­ke­taan vau­van syn­ty­män jäl­keen. Kun­tou­tuk­seen voi men­nä koko per­he tai vain toi­nen van­hem­pi vau­van kans­sa.

Kelas­ta on mah­dol­lis­ta saa­da kun­tou­tus­tu­kea: Päih­de- tai riip­pu­vuus­kun­tou­tus ja kun­tou­tus­ra­ha (kela.fi)

Ras­kausai­ka­na aloi­tet­tu var­hai­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen psy­ko­te­ra­pia sekä ras­kaus- ja pik­ku­lap­sia­jan hoi­dol­li­nen vau­va­per­he­työ jat­kuu lap­sen syn­nyt­tyä. Hoi­to­suh­de voi­daan aloit­taa myös lap­sen syn­ty­män jäl­keen alle kol­me­vuo­ti­aal­le lap­sel­le. Täl­löin lähet­teen las­tenp­sy­kiat­rian vau­va­per­heyk­sik­köön voi saa­da esi­mer­kik­si neu­vo­las­ta.

Vau­va­per­heyk­si­kön työn­te­ki­jä osal­lis­tuu monia­lai­seen yhteis­työ­hön per­heen hyvin­voin­nin tur­vaa­mi­sek­si. Vau­va­per­heyk­si­kön käyn­nit ovat asiak­kail­le mak­sut­to­mia.

Pien­ten las­ten teho- ja tark­kai­luo­sas­to Ilmat­ta­res­sa hoi­dos­sa olleen vas­ta­syn­ty­neen seu­ran­ta voi las­ten­lää­kä­rin arvion perus­teel­la jat­kua las­ten­kes­kuk­sen vas­ta­syn­ty­nei­den polikli­ni­kal­la (VAS). Syy lap­sen seu­ran­nan jat­ku­mi­seen voi olla esi­mer­kik­si äidin opioi­di­riip­pu­vuu­den kor­vaus­hoi­to, sikiön ras­kau­den aikai­nen päih­deal­tis­tus tai äidin hepa­tiit­ti B tai hepa­tiit­ti C ‑infek­tio. Las­ten­kes­kuk­sen seu­ran­nan jat­ku­mi­ses­ta pää­te­tään lap­sen syn­ty­män jäl­kei­sen osas­to­hoi­to­jak­son aika­na.

Las­ten­kes­kuk­ses­sa työs­ken­te­lee kun­tou­tusoh­jaa­jia, jot­ka voi­vat teh­dä koti­käyn­tei­nä toteu­tet­ta­vaa hoi­to- ja ohjaus­työ­tä. Kun­tou­tusoh­jaa­jien avul­la tehos­te­taan vau­van var­hais­vai­heen kehit­ty­mi­sen ja kas­vun seu­ran­taa sekä tue­taan van­hem­pia lap­sen hoi­dos­sa.

Ras­kausai­ka­na aloi­tet­tua hoi­to­suh­det­ta mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin tulee jat­kaa lap­sen syn­ty­män jäl­keen, kos­ka uusi elä­mä­ti­lan­ne voi altis­taa van­hem­man ret­kah­duk­sil­le. Mikä­li hoi­to­suh­det­ta ei ole ollut ras­kausai­ka­na, voi asiak­kaan ohja­ta otta­maan yhteyt­tä mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen hoi­to­koor­di­naat­to­riin tai teke­mään säh­köi­sen ajan­va­rauk­sen kaut­ta yhtey­den­ot­to­pyyn­nön mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen Mie­Pä-hoi­ta­jal­le. Ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö voi pyy­tää Mie­Pä-ammat­ti­lai­sen yhtey­den­ot­toa asiak­kaa­seen myös tie­dok­si-PTH-vies­til­lä.

Hoi­to­suh­de mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­luis­sa jat­kuu van­hem­man päih­teet­tö­myy­den tuke­na niin kau­an, kun tar­vet­ta on. Hoi­to­suh­teen aika­na päih­tei­den käyt­töä seu­ra­taan yksi­löl­li­sen suun­ni­tel­man mukai­ses­ti.

Mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen tulee teh­dä tii­vis­tä yhteis­työ­tä sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen ja las­ten­neu­vo­lan kans­sa koko per­heen hyvin­voin­ti huo­mioi­den. Monia­lais­ta yhteis­työ­tä teh­dään asiak­kaan suos­tu­muk­sel­la.

Lap­sen syn­ty­män jäl­keen toteu­tet­tu avo- tai lai­tos­muo­toi­nen päih­de- tai per­he­kun­tou­tus voi olla mer­kit­tä­vä tuki van­hem­pien päih­teet­tö­myy­teen, van­hem­muu­teen ja arjen hal­lin­taan.

Kun­tout­ta­va lai­tos­muo­toi­nen päih­de­hoi­to antaa työ­ka­lu­ja päih­teet­tö­myy­teen sil­loin, kun avo­hoi­don kei­not eivät ole riit­tä­vät. Kun­tou­tuk­sen aika­na ope­tel­laan kei­no­ja, jot­ka tuke­vat päih­teet­tö­myyt­tä. Lai­tos­muo­toi­nen päih­de­kun­tou­tus on usein yksi­tyi­nen sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­lu, jon­ka kus­tan­nuk­sien kor­vaa­mi­ses­ta sovi­taan päih­de­pal­ve­lu­jen ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen kes­ken.

Vau­va­per­heil­le suun­nat­tu­ja lai­tos­muo­toi­sia kun­tou­tus­pal­ve­lu­ja tuot­ta­vat muun muas­sa päih­teis­tä kun­tou­tu­mi­seen sekä var­hai­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen ja van­hem­muu­den tuke­mi­seen eri­kois­tu­neet ensi­ko­dit. Yleen­sä ensi­ko­tien tar­joa­ma kun­tou­tus aloi­te­taan mah­dol­li­sim­man var­hain ennen syn­ny­tys­tä ja kun­tou­tus­ta jat­ke­taan vau­van syn­ty­män jäl­keen. Kun­tou­tuk­seen voi men­nä koko per­he tai vain toi­nen van­hem­pi vau­van kans­sa.

Lap­si­per­heet voi­vat saa­da sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen tar­joa­maa tukea lap­si­per­hei­den sosi­aa­li­pal­ve­luis­ta, las­ten­suo­je­lus­ta sekä työi­käis­ten sosi­aa­li­pal­ve­luis­ta.

Las­ten­suo­je­lu- ja sosi­aa­li­huol­to­lain mukai­sia ilmoi­tuk­sia ovat:

• Yhtey­den­ot­to sosi­aa­li­huol­toon tuen tar­peen arvioi­mi­sek­si
• Las­ten­suo­je­luil­moi­tus

Ilmoi­tus­vel­vol­li­set on mää­ri­tel­ty las­ten­suo­je­lu- ja sosi­aa­li­huol­to­lais­sa:

Las­ten­suo­je­lu­la­ki 417/2007 — Ajan­ta­sai­nen lain­sää­dän­tö – FINLEX) ®

Sosi­aa­li­huol­to­la­ki 1301/2014 — Ajan­ta­sai­nen lain­sää­dän­tö — FINLEX ®

Ras­kausai­ka­na aloi­tet­tu var­hai­sen vuo­ro­vai­ku­tuk­sen psy­ko­te­ra­pia sekä ras­kaus- ja pik­ku­lap­sia­jan hoi­dol­li­nen vau­va­per­he­työ jat­kuu lap­sen syn­nyt­tyä. Hoi­to­suh­de voi­daan aloit­taa myös lap­sen syn­ty­män jäl­keen alle kol­me­vuo­ti­aal­le lap­sel­le.

Lähe­te las­tenp­sy­kiat­rian vau­va­per­heyk­sik­köön teh­dään, jos perus­ter­vey­den­huol­lon ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen anta­ma neu­von­ta ja ohjaus ei tar­joa riit­tä­vää apua ja tukea per­heel­le. Lähe­te tai kon­sul­taa­tio voi­daan teh­dä per­heen luval­la esi­mer­kik­si Ilmat­ta­res­ta tai neu­vo­la­pal­ve­luis­ta.

Vau­va­per­heyk­si­kön työn­te­ki­jä osal­lis­tuu monia­lai­seen yhteis­työ­hön per­heen hyvin­voin­nin tur­vaa­mi­sek­si. Vau­va­per­heyk­si­kön käyn­nit ovat asiak­kail­le mak­sut­to­mia.

Ilmat­ta­res­sa hoi­dos­sa olleen vas­ta­syn­ty­neen seu­ran­ta voi las­ten­lää­kä­rin arvion perus­teel­la jat­kua Las­ten­kes­kuk­sen vas­ta­syn­ty­nei­den polikli­ni­kal­la (VAS). Seu­ran­ta las­ten­tau­tien polikli­ni­kal­la voi tul­la kysee­seen esi­mer­kik­si sil­loin kun lap­si on ras­kausai­ka­na altis­tu­nut opioi­di­riip­pu­vuu­den kor­vaus­hoi­to­lääk­keel­le, päih­teil­le tai äidin kan­ta­mal­le infek­tio­tau­dil­le, kuten hepa­tii­til­le tai HIV:lle.

Las­ten­kes­kuk­sen kun­tou­tusoh­jaa­jat voi­vat teh­dä koti­käyn­tei­nä hoi­to- ja ohjaus­työ­tä. Kun­tou­tusoh­jaa­jien avul­la tehos­te­taan vau­van var­hais­vai­heen kehit­ty­mi­sen ja kas­vun seu­ran­taa sekä tue­taan van­hem­pia lap­sen hoi­dos­sa. Kun­tou­tusoh­jaa­jat voi­vat myös toi­mia yhdys­hen­ki­lö­nä per­heil­le, jot­ka tar­vit­se­vat monia­lais­ta tukea.

Siun soten lap­si­per­hei­den yhteis­asia­kas­oh­jauk­sen pal­ve­lut on tar­koi­tet­tu per­heil­le, joil­la on tar­ve useil­le eri toi­mi­joi­den jär­jes­tä­mil­le sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luil­le. Yhteis­asia­kas­oh­jaus­pal­ve­lun tar­koi­tuk­se­na on estää pal­ve­lu­jen väliin putoa­mis­ta, avun­saan­nin vii­väs­ty­mis­tä ja koor­di­noi­da pal­ve­lu­jen yhteen­so­vit­ta­mis­ta. Yhteistyöaloitteen/konsultaation tekee per­heen luval­la toi­nen sosi­aa­li- tai ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö. 

Lap­si­per­hei­den yhteis­asia­kas­oh­jaus kuu­luu perus­pal­ve­lui­hin osa­na neu­vo­la­pal­ve­lui­ta. Lap­si­per­heen yhteis­asia­kas­oh­jauk­ses­sa työs­ken­te­lee ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löi­tä; lää­kä­rei­tä, asian­tun­ti­ja­hoi­ta­jia- ja asia­kas­koor­di­naat­to­rei­ta ras­kaa­na ole­vien ja 0–18 v. las­ten per­hei­den tuke­na. Lap­si­per­hei­den yhteis­asia­kas­oh­jaus­tii­min vau­va­per­he­työ­tä tar­jo­taan per­heil­le, jot­ka tar­vit­se­vat van­hem­muut­ta vah­vis­ta­vaa tukea neu­vo­la­pal­ve­lu­jen lisäk­si. Vau­va­per­he­työ on per­heen koko­nais­val­tais­ta elä­män­ti­lan­teen tuke­mis­ta; kes­kus­te­lua, ohjaa­mis­ta, yhdes­sä teke­mis­tä ja mui­den tar­vit­ta­vien pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­tä. 

Vau­va­per­he­työ­tä teh­dään monia­lai­se­na yhteis­työ­nä mm. neu­vo­lan, lap­si­per­hei­den sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen, mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen, ter­veys­so­si­aa­li­työn, Las­ten­kes­kuk­sen kun­tou­tusoh­jaa­jien, Vau­va­per­heyk­si­kön ja aikuisp­sy­kiat­rian kans­sa. 

Pik­ku­töp­pö­set Onnis­tu­mi­seen — Tupa­kan lopet­ta­mi­nen — Tie­toa ja tukea (pikkutopposet.fi) 

Savu­ton ja niko­tii­ni­ton elä­mä (hengitysliitto.fi) 

Oma­tAs­ke­leet — kol­me askel­ta koh­ti savut­to­muut­ta (terveyskyla.fi) 

Huu­me­hait­to­jen vähen­tä­mi­nen (paihdelinkkki.fi)

Ehkäi­se­vä päih­de­työ — Siun sote pal­ve­lu­ket­jut 

Mis­tä apua? — Päih­de­link­ki (paihdelinkki.fi)  

Päih­de­neu­von­ta: Mak­su­ton­ta tukea päih­tei­den­käy­tön aiheut­ta­maan huo­leen (ehyt.fi)  

Päih­de- ja mie­len­ter­veys­työ­tä teke­vien yhdis­tys­ten yhteys­tie­dot (lahella.fi)  

Päih­tei­tä käyt­tä­vien äitien net­ti­ryh­mä — Päih­de­link­ki (paihdelinkki.fi) 

Eri­tyi­ses­ti Isä, päih­teet isyy­den haas­tee­na | isaerityinen.fi (erityisestiisa.fi)

Per­he­kah­vi­la | MLL Joen­suun yhdis­tys ry 

Poh­jois-Kar­ja­lan Yhden Van­hem­man Per­heet ry (pkyvp.fi) 

Mies­sa­kit Ry (miessakit.fi) 

Seu­ra­kun­nat tar­joa­vat lap­si­työ­tä ja per­he­kah­vi­la­toi­min­taa. Tutus­tu tar­jon­taan seu­ra­kun­ta­si verk­ko­si­vuil­la.

Vau­va mie­les­sä — Folk­häl­san (folkhalsan.fi)

Voi­ma­va­ro­ja van­hem­muu­teen — Suo­men Peri­na­taa­li­mie­len­ter­veys ry (perinataalimielenterveys.fi) 

Tutus­tu itsee­si — MIELI ry (mieli.fi)  

miten-huolehdin-lapsistani-opaskirja‑1.pdf (mieli.fi) 

miten_autan_lastani_opaskirja‑2.pdf (mieli.fi) 

Vuo­ro­vai­ku­tuk­sen var­hai­nen kehi­tys (papunet.net) 

Ter­ve­tu­loa lap­sen ja van­hem­man vuo­ro­vai­ku­tuk­sen oma­hoi­to-ohjel­maan! (mielenterveystalo.fi)

Neu­vo­kas­per­he (neuvokasperhe.fi)  

Van­hem­muus ja pari­suh­de (lastensuojelu.info) 

Itse­hoi­to-oppaat ja mate­ri­aa­lit (perinataalimielenterveys.fi)  

Mie­len­ter­veys­ta­lo (mielenterveystalo.fi) 

Miten autan las­ta­ni? — Opas van­hem­mil­le, joil­la on mie­len­ter­vey­den ongel­mia (julkari.fi) 

Voi­ma­va­ro­ja van­hem­muu­teen — Suo­men Peri­na­taa­li­mie­len­ter­veys ry (perinataalimielenterveys.fi) 

Sosi­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tyk­sel­lä tar­koi­te­taan vält­tä­mät­tö­mien ja kii­reel­lis­ten sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen ja mui­den tuki­toi­mien jär­jes­tä­mis­tä eri­lai­sis­sa sosi­aa­li­sis­sa hätä- ja krii­si­ti­lan­teis­sa kaik­ki­na vuo­ro­kau­de­nai­koi­na. Täl­lai­sia tilan­tei­ta voi­vat olla esi­mer­kik­si per­he- ja lähi­suh­de­vä­ki­val­ta­ti­lan­teet, rikok­sen uhrik­si jou­tu­mi­nen, las­ten­suo­je­lul­li­set asiat tai onnet­to­muu­det ja krii­sit. 

SERI-tuki­kes­kus ja tuki­pu­he­lin ovat auki kaik­ki­na vuo­ro­kau­den aikoi­na sek­su­aa­li­ri­kok­sen uhreik­si jou­tu­neil­le. Pal­ve­lu on mak­su­ton ja tar­koi­tet­tu yli 16-vuo­tiail­le suku­puo­leen kat­so­mat­ta. SERI-tuki­kes­kuk­sen pal­ve­lui­hin ei tar­vi­ta lähe­tet­tä. Alle 16-vuo­tiai­den yhtey­den­ot­to päi­vys­ty­sa­vun kaut­ta p. 116 117. SERI-tuki­kes­kus tar­jo­aa tukea ja apua, riko­soi­keu­del­li­set tut­ki­muk­set sekä jat­ko­hoi­don jär­jes­tä­mi­sen.  

Sek­su­aa­li­ter­veys­po­likli­ni­kal­la aute­taan sek­su­aa­li­sen kal­toin­koh­te­lun tai väki­val­lan uhre­ja sekä hen­ki­löi­tä, joil­la on sai­rau­den tai vam­mau­tu­mi­sen vuok­si ongel­mia sek­su­aa­li­suu­des­saan. Sek­su­aa­li­po­likli­ni­kal­le tar­vi­taan lähe­te, jon­ka saa perus­ter­vey­den­huol­los­ta (esi­mer­kik­si neu­vo­las­ta) tai eri­kois­sai­raan­hoi­don yksi­kös­tä. 

Synnytyksen jälkeinen masennus 

Syn­nyt­tä­nyt äiti her­kis­tyy tun­nis­ta­maan vau­van­sa tar­pei­ta, jol­loin mie­lia­lan las­ku ja itkui­suus on nor­maa­lia. Jos ala­ku­lo on taval­lis­ta voi­mak­kaam­paa tai se ei mene ohi, voi kysees­sä olla syn­ny­tyk­sen jäl­kei­nen masen­nus. Ala­ku­loi­suu­den jat­kues­sa, itse­tu­hoi­sis­sa aja­tuk­sis­sa, vaka­vas­sa unet­to­muu­des­sa ja toi­vot­to­muu­des­sa on syy­tä hakea apua. Myös toi­nen van­hem­pi voi sai­ras­tua syn­ny­tyk­sen jäl­kei­seen masen­nuk­seen.

Jos on kär­si­nyt mie­len­ter­vey­teen liit­ty­väs­tä häi­riös­tä ennen ras­kaut­ta, on syn­ny­tyk­sen jäl­keen hyvä kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mio­ta omaan mie­lia­laan ja riit­tä­vään lepoon. Mikä­li mie­lia­la­lää­ki­tys on tauo­tet­tu ras­kau­den ajak­si, on syn­ny­tyk­sen jäl­kei­ses­tä lää­ki­tyk­sen jat­ka­mi­ses­ta hyvä kes­kus­tel­la oman lää­kä­rin kans­sa. Syn­ny­tys ja muut­tu­nut elä­män­ti­lan­ne on aina rasi­tus kehol­le ja mie­lel­le. Ole­mas­sa ole­vaa hoi­to­suh­det­ta mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lui­hin on hyvä jat­kaa syn­ny­tyk­sen jäl­keen.

Syn­ny­tyk­sen jäl­kei­nen masen­nus — Las­ten­ta­lo (terveyskyla.fi)

Mie­lia­laan liit­ty­viin muu­tok­siin saa apua neu­vo­las­ta tai mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­luis­ta.

Lapsivuodepsykoosi

Syn­ny­tyk­sen jäl­kei­nen psy­koo­si alkaa yleen­sä nopeas­ti ja on rajuoi­rei­nen. Psy­koo­sin oirei­ta ovat unet­to­muus, voi­mak­kaat mie­lia­lan vaih­te­lut, ärtyi­syys, seka­vuus, kes­kit­ty­mi­seen liit­ty­vät häi­riöt sekä har­ha­luu­loi­suus. Tila vaa­tii väli­tön­tä sai­raa­la­hoi­toa.

Mikä­li epäi­let, että sinä tai lähei­se­si on sai­ras­tu­nut lap­si­vuo­dep­sy­koo­siin, soi­ta 112.

Lap­si­vuo­dep­sy­koo­sin oireis­ta ja hoi­dos­ta löy­dät lisää tie­toa:

Lap­si­vuo­dep­sy­koo­si — Ter­veys­kir­jas­to

Psykiatrinen tehostettu avohoito

Tehos­tet­tu avo­hoi­to tar­jo­aa apua, kun tar­vi­taan kii­reel­lis­tä psy­kiat­ris­ta arvio­ta tai hoi­toa. Aikuisp­sy­kiat­rian tehos­tet­tu avo­hoi­to on 18-vuot­ta täyt­tä­neil­le. Alle 18-vuo­ti­aan tehos­tet­tu avo­hoi­to toteu­tuu nuo­ri­sop­sy­kiat­rian kli­ni­kas­sa.

Ret­kah­ta­mi­nen on osa riip­pu­vuus­sai­raut­ta. On hyvä tun­nis­taa teki­jät, jot­ka lisää­vät ret­kah­duk­sen ris­kiä. Ris­ki­te­ki­jöi­den tun­nis­ta­mi­ses­sa voi hyö­dyn­tää aiem­mis­ta ret­kah­dus­ko­ke­muk­sis­ta saa­tua tie­toa. Avun hake­mi­nen ajois­sa voi ehkäis­tä ret­kah­duk­sen toteu­tu­mi­sen. Ret­kah­duk­sen varal­le on hyvä laa­tia suun­ni­tel­ma mihin ottaa yhteyt­tä, kun mie­li­teot lisään­ty­vät tai huo­maa ris­kin päih­tei­den käy­töl­le. Päih­tei­tä ei tule kos­kaan käyt­tää lap­sen läs­nä olles­sa. Van­hem­man teh­tä­vä on huo­leh­tia tur­val­li­nen ja päih­tee­tön aikui­nen huo­leh­ti­maan lap­ses­ta, jos ris­ki päih­tei­den käy­töl­le on ole­mas­sa.

Yhtey­den otta­mi­nen omaan mie­len­ter­veys- ja päih­de­työn työn­te­ki­jään tai lähei­seen ihmi­seen voi olla avuk­si. Mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen kaut­ta on mah­dol­lis­ta saa­da kes­kus­te­lua­pua tai pääs­tä lyhyel­le osas­to­hoi­to­jak­sol­le ret­kah­duk­sen estä­mi­sek­si.

Ret­kah­duk­sen ehkäi­syn käsi­kir­ja (paihdelinkki.fi)

Miten huo­leh­din lap­sis­ta­ni? : Käsi­kir­ja van­hem­mil­le, joi­ta oma päih­tei­den­käyt­tö askar­rut­taa (julkari.fi) 

Avun hakeminen akuutissa retkahdusriskissä

Päi­vys­ty­sa­vun kaut­ta on mah­dol­li­suus saa­da yhteys päi­vys­tä­vään päih­de­sai­raan­hoi­ta­jaan

Sosi­aa­li- ja krii­si­päi­vys­tyk­seen tulee ottaa yhteyt­tä, jos ret­kah­dus­ris­ki on akuut­ti tai tar­vit­set päih­ty­mys­ti­lan vuok­si apua las­ten hyvin­voin­nis­ta ja tur­val­li­suu­des­ta huo­leh­ti­mi­seen

Tehos­tet­tu avo­hoi­to tar­jo­aa apua, kun tar­vi­taan kii­reel­lis­tä psy­kiat­ris­ta arvio­ta tai hoi­toa. Aikuisp­sy­kiat­rian tehos­tet­tu avo­hoi­to on 18-vuot­ta täyt­tä­neil­le. Alle 18-vuo­ti­aan tehos­tet­tu avo­hoi­to toteu­tuu nuo­ri­sop­sy­kiat­rian kli­ni­kas­sa.

Lähi­suh­de­vä­ki­val­ta voi ilme­tä useis­sa eri muo­dois­sa. Lisää tie­toa väki­val­lan eri muo­dois­ta Väki­val­lan muo­dot (THL). Apua on tar­jol­la sekä väki­val­lan uhril­le, että teki­jäl­le.

Poh­jois-Kar­ja­lan hyvin­voin­tia­lu­eel­la on käy­tös­sä MARAK-toi­min­ta­mal­li. Toi­min­ta­mal­liin kuu­luu väki­val­lan puheek­si otta­mi­nen, tun­nis­ta­mi­nen ja väki­val­lan ris­ki­nar­vioin­ti, sekä moniam­ma­til­li­ses­sa yhteis­työs­sä teh­tä­vä uhrin aut­ta­mi­nen ja väki­val­lan uusiu­tu­mi­sen ehkäi­se­mi­nen.

Ota väki­val­ta tai sen uhka puheek­si mis­sä tahan­sa sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lus­sa.

Hen­keä uhkaa­vas­sa tai hätä­ti­lan­tees­sa sekä riko­se­päi­lys­sä ota yhteyt­tä 112.

Tur­va­ko­ti on paik­ka, jon­ne voi men­nä yksin tai lap­sen kans­sa, jos koto­na ole­mi­nen ei ole tur­val­lis­ta. Eril­lis­tä lähe­tet­tä ei tar­vi­ta, pal­ve­lu on mak­su­ton.

Itä-Suo­men tur­va­ko­ti sijait­see Joen­suus­sa: puh. 013 330 6008

Ras­kaus- ja pik­ku­lap­si­vai­he voi­daan kokea haas­ta­va­na elä­män­vai­hee­na, joka tes­taa myös pari­suh­det­ta. Van­hem­mil­la voi olla eri­lai­nen käsi­tys sii­tä, mil­lai­nen van­hem­pi halu­aa olla omal­le lap­sel­leen ja miten halu­aa las­taan kas­vat­taa. Van­hem­mak­si tule­mi­nen muo­vaa iden­ti­teet­tiä ja tule­vai­suu­den toi­vei­ta, jol­loin uuden­lai­nen elä­män­ti­lan­ne voi kas­vat­taa parin eril­leen. Pari­suh­teen haas­tei­siin kan­nat­taa hakea apua mah­dol­li­sim­man var­hain.  

Päih­tei­den käyt­tö ja sitä seu­raa­vat ilmiöt voi­vat lisä­tä pari­suh­teen haas­tei­ta. Mikä­li päih­teet­tö­myys ei ole yhtei­nen pää­mää­rä, voi päih­teet­tö­myy­teen pyr­ki­vä osa­puo­li kokea puo­li­son päih­tei­den käy­tön omaa rait­tiut­taan haas­ta­vak­si tai per­hear­kea kuor­mit­ta­vak­si. Ero­pää­tös ei ole help­po ja eroon liit­tyy monen­lais­ten tun­tei­den läpi­käy­mi­nen sekä usein myös arjen käy­tän­nön jär­jes­te­lyi­den suun­nit­te­lu ja toteu­tus. Apua eroon ja eron käsit­te­lyyn on tar­jol­la. 

Kir­kon per­he­neu­von­ta (evl.fi)

Pari­suh­teet (vaestoliitto.fi)

Avo- tai avio­ero (suomi.fi)

Päih­tei­siin liit­ty­vät erot (kuivinjaloin.fi)

Ero­krii­sin oma­hoi­to-ohjel­ma (mielenterveystalo.fi)

Eros­ta Elos­sa (miessakit.fi)

Lap­sen siir­ty­mi­nen sijais­huol­toon toteu­te­taan aina suun­ni­tel­mal­li­ses­ti ja huo­lel­li­ses­ti, jol­lei kysees­sä ole akuut­ti krii­si­ti­lan­ne. Kodin ulko­puo­lel­le sijoi­te­tun lap­sen van­hem­pia tue­taan heti sijoi­tuk­sen alus­ta läh­tien ja huos­taan­o­ton aiheut­ta­mia tun­tei­ta on mah­dol­li­suus käsi­tel­lä ammat­ti­lais­ten kans­sa. Lap­sen huos­taan­ot­to on per­heen krii­si ja se voi aiheut­taa ris­ti­rii­tai­sia ja vai­kei­ta tun­tei­ta, kuten eroah­dis­tus­ta, häpe­ää, vihaa, epä­toi­voa ja lamaan­tu­mis­ta. Myös epä­on­nis­tu­mi­sen ja epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den koke­muk­set ovat taval­li­sia. 

Lap­sen van­hem­mil­le laa­di­taan asia­kas­suun­ni­tel­ma tar­vit­ta­van tuen jär­jes­tä­mi­sek­si. Lisäk­si sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen teh­tä­vä­nä on huo­leh­tia lap­sen yhtey­den säi­ly­mi­ses­tä van­hem­piin sekä van­hem­pien ja sijais­huol­to­pai­kan väli­ses­tä yhteis­työs­tä. 

Las­ten­suo­je­lu — Suo­men Kas­per ry (suomenkasper.fi)