Päihteet raskausaikana ja vauvaperheessä –hoito- ja palveluketju on kuvaus Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen palveluista vanhemmille, joiden päihteiden käyttö herättää huolta raskaus- tai pikkulapsiaikana. Hoito- ja palveluketjun tarkoitus on selkeyttää kohderyhmän sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukokonaisuutta ja palvelujen sisältöä, palveluihin hakeutumista sekä monialaista yhteistyötä. Asiakkaan palveluketju muodostuu yksilöllisen tarpeen mukaisesti useista osittain samanaikaisista tai peräkkäisistä palveluista.
Tässä hoito- ja palveluketjussa päihde-termillä tarkoitetaan kaikkia päihtymistarkoitukseen käytettävien aineiden riskikäyttöä (alkoholi, huumeet, impattavat aineet, sienet sekä lääkkeet) sekä keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä.
Raskauden aikaisella päihteiden käytöllä on haitallisia vaikutuksia sikiön kehitykseen sekä raskaana olevan ja syntyvän lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Päihteiden käytön puheeksi ottamisella, varhaisella päihteiden käytön tunnistamisella sekä oikea-aikaisesti toimivilla palveluilla tuetaan raskaana olevan päihteettömyyttä sekä ehkäistään päihteiden käytön aiheuttamia haittoja.
Raskauden aikaisen päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja tunnistaminen
Päihteiden käyttö on riskitekijä raskauden ehkäisyn epäonnistumiselle, raskaudelle sekä toistuville raskauden keskeytyksille. Luotettavasta raskauden ehkäisystä huolehtiminen on tärkeää silloin kun raskaus ei ole toivottu tai elämäntilanne raskauden kannalta suotuisa.
Raskauden ehkäisymenetelmistä kierukat ja ehkäisykapselit ovat luotettavia ja pitkäaikaisia, eivätkä vaadi päivittäistä muistamista. Oikein käytettyinä luotettavia raskauden ehkäisymenetelmiä ovat ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja kondomi. Kondomi suojaa myös seksitaudeilta.
Apteekista ilman reseptiä hankittava jälkiehkäisytabletti on raskauden ehkäisyn varamenetelmä, jota ei ole tarkoitettu toistuvaan käyttöön. Jälkiehkäisyä voi käyttää varsinaisen raskauden ehkäisyn käytön epäonnistuttua (esim. ehkäisy unohtunut tai kondomi rikkoontunut). Menetelmän teho on sitä parempi, mitä nopeammin se otetaan suojaamattoman yhdynnän jälkeen.
Maksuton raskauden ehkäisy
- Raskauden ehkäisy on Siun soten alueella maksutonta alle 25-vuotiaille.
- Yli 25-vuotiaalle päihdepalvelujen asiakkaalle voidaan tarjota maksuton pitkäkestoinen raskauden ehkäisy (kierukka tai ehkäisykapseli), mikäli omakustanteinen ehkäisy ei ole vaihtoehto.
- Kelan perustoimeentulotukea saava henkilö saa reseptiä edellyttävät ehkäisyvalmisteet apteekin maksusitoumuksella. Katso lisää tietoa Lääkkeet perustoimeentulotuessa ja maksusitoumus apteekkiin kela.fi).
Synnytyksen jälkeistä raskauden ehkäisyä suunnitellaan raskausaikana äitiysneuvolassa. Uusi raskaus voi olla mahdollinen hyvinkin pian synnytyksen jälkeen. Imetys ei suojaa raskaudelta, joten kondomin käyttöä suositellaan synnytyksen jälkeen, kunnes muu raskauden ehkäisy on aloitettu.
Raskauden ehkäisyimplantaatti on mahdollista asettaa synnytyksen jälkeen Naistenkeskuksen vuodeosastolla ennen sairaalasta kotiutumista. Muutoin raskauden ehkäisy voidaan aloittaa neuvolassa sairaalasta kotiutumisen jälkeen.
Päihteiden käyttö on riski raskauden epäonnistumiselle ja sikiön kehitykselle. Avoimuus omasta ja toisen tulevan vanhemman päihteiden käytöstä mahdollistaa oikeanlaisen raskauden seurannan ja tuen. Päihteiden ja lääkkeiden käyttö kannattaa ottaa puheeksi jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Päihteiden käytöstä voi puhua missä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelussa.
Ehkäisevän päihdetyön hoitoketjusta löytyy tietoa Siun soten alueella tarjolla olevista palveluista sekä yleistä tietoa päihteistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on velvollisuus keskustella päihteistä kaikkien lasta odottavien sekä alaikäisten lasten vanhempien kanssa. Päihteistä keskustellaan ja päihteiden käyttöä kartoitetaan, vaikka päihteiden käyttö ei herättäisi erityistä huolta.
Apua alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden riskikäyttöön saa ottamalla yhteyttä Siun soten mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Päihteiden käyttö on riskitekijä raskauden ehkäisyn epäonnistumiselle, raskaudelle sekä toistuville raskauden keskeytyksille. Päihteitä käyttävälle henkilölle tulee järjestää mahdollisuus luotettavaan ja vaivattomaan raskauden ehkäisyyn. Raskauden ehkäisyyn sekä seksuaaliterveyteen tulee kiinnittää huomiota kaikissa terveydenhuollon palveluissa. Tarvittaessa asiakas saatetaan ehkäisyneuvolan asiakkaaksi.
Päihteitä käyttävälle henkilölle turvallisimpana ja luotettavimpana vaihtoehtona pidetään käyttäjästään riippumattomia pitkäaikaisia ehkäisymenetelmiä, kuten ehkäisykapselit sekä kierukat. Raskauden ehkäisyn suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään Käypä hoito -suosituksia ja alueellisia ohjeita.
Pitkäkestoinen raskauden ehkäisy on maksuton alle 25-vuotiaalle Siun soten alueen asukkaalle. Yli 25-vuotiaalle päihdepalvelujen asiakkaalle voidaan tarvittaessa tarjota maksuton pitkäkestoinen raskauden ehkäisy, mikäli omakustanteinen ehkäisy ei ole vaihtoehto. Reseptiä edellyttävät raskauden ehkäisyvalmisteet ovat Kelan perustoimeentulotukea saavan henkilön saatavilla apteekin maksusitoumuksella.
Lääkkeet perustoimeentulotuessa ja maksusitoumus apteekkiin (kela.fi)
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia ottamaan päihteiden käyttö puheeksi osana tuottamaansa palvelua. Päihteistä keskustellaan, vaikka niiden käyttö ei herättäisi erityistä huolta. Puheeksi ottamisella pyritään tunnistamaan päihteiden riskikäyttö tai päihderiippuvuus sekä ohjaamaan asiakas mahdollisimman varhain päihteettömyyttä tukeviin palveluihin. Ideaalitilanteessa riippuvuussairaus olisi hyvässä hoitotasapainossa ennen raskautta.
Päihteiden käytön puheeksi ottamisessa ja mini-interventioiden toteuttamisessa käytetään Siun sotessa Ehkäisevä päihdetyö -palveluketjua. Ehkäisevän päihdetyön ketjusta löydät ohjeet mini-interventioon sekä hoidon porrastukseen. Tarvittaessa asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä puhelimitse mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattoriin tai jättämään sähköinen yhteydenottopyyntö mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Yhteydenoton voi tehdä myös yhdessä asiakkaan kanssa.
Raskauden tunnistaminen ja palveluihin hakeutuminen
Raskauden yleisiä oireita:
- Kuukautisten poisjääminen
- Rintojen arkuus, väsymys, pahoinvointi, alavatsakivut, tihentynyt virtsaamisen tarve
Raskauden oireet voivat olla yksilöllisiä tai oireita ei välttämättä esiinny lainkaan. Joskus kuukautiset voivat jatkua raskaudesta huolimatta. Raskaustesti kannattaa tehdä, jos raskauden mahdollisuus on olemassa. Virtsasta tehtävän raskaustestin voi ostaa päivittäistavarakaupasta tai apteekista.
Raskaus – Naistalo (terveyskyla.fi)
Äitiysneuvolaan tulee ottaa yhteyttä heti, kun raskaustestistä on tullut positiivinen tulos. Äitiysneuvolan ensipuhelussa kartoitetaan asiakkaan palvelutarvetta sekä annetaan neuvontaa ja ohjausta. Puhelussa käydään läpi raskauteen vaikuttavia tekijöitä, kuten esimerkiksi elämäntilanne, raskaana olevan terveydentila, käytössä olevat lääkkeet ja päihteiden käyttö. Kun terveydenhoitajalla on mahdollisimman tarkat ja ajantasaiset tiedot asiakkaan tilanteesta, pystyy hän tarjoamaan asiakkaan tarvetta vastaavaa apua ja tukea.
Päätös raskauden jatkamisesta tai keskeyttämisestä on aina raskaana olevan oma päätös.
Raskauden keskeyttäminen voidaan tehdä ennen raskausviikkoa 12+0 henkilön omasta toiveesta. Raskausviikoilla 12+1–20+0 raskauden voi keskeyttää Valviran luvalla, kun hakemuksen perusteeksi esitetään yksi tai useampi laissa säädetyistä raskauden keskeyttämisperusteista. Todetun sikiövaurion tai epämuodostuman perusteella raskauden keskeytyksen voi tehdä Valviran luvalla 24+0 raskausviikkoon asti.
Raskauden keskeytystä toivova henkilö voi ottaa yhteyttä Pohjois-Karjalan keskussairaalan naistentautien poliklinikkaan.
Lapsen antaminen adoptioon on mahdollista, jos vanhempi on vakaasti harkiten päätynyt siihen, ettei hän pysty tai voi huolehtia lapsestaan itse. Adoptioon liittyy aina harkinta-aika.
Lisätietoa adoptiosta:
Harkitsen lapseni antamista adoptoitavaksi (pelastakaalapset.fi)
Raskaus voi tulla ilmi missä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelussa. Päihteitä käyttävällä kuukautiskierto voi olla epäsäännöllinen, mistä syystä raskaustesti tulee tehdä herkästi, jos raskauden mahdollisuus on olemassa. Raskaus todetaan ensisijaisesti kotona virtsanäytteestä tehtävällä raskaustestillä. Tarvittaessa testi voidaan tehdä terveydenhuollon toimipisteessä
Raskaana oleva ohjataan äitiysneuvolan asiakkaaksi heti raskauden toteamisen jälkeen.
Päätös raskauden jatkamisesta tai keskeyttämisestä on aina raskaana olevan oma päätös.
Raskauden keskeyttäminen voidaan tehdä ennen raskausviikkoa 12 henkilön omasta toiveesta. Raskausviikoilla 12+1–20+0 raskauden voi keskeyttää Valviran luvalla, kun hakemuksen perusteeksi esitetään yksi tai useampi laissa säädetyistä raskauden keskeyttämisperusteista. Todetun sikiövaurion tai epämuodostuman perusteella raskauden keskeytyksen voi tehdä Valviran luvalla 24+0 raskausviikkoon asti. Raskauden keskeytystä harkitsevalle asiakkaalle tulee tarjota riittävästi tietoa sekä kiinnittää huomiota psyykkiseen tukeen.
Raskauden keskeytystä toivova henkilö ohjataan ottamaan yhteyttä Pohjois-Karjalan keskussairaalan naistentautien poliklinikalle.
Lapsen adoptioon antaminen on mahdollista, jos vanhempi on vakaasti harkiten päätynyt siihen, ettei hän pysty tai voi huolehtia lapsestaan itse. Adoptioon liittyy aina harkinta-aika.
Lisätietoa adoptiosta:
Päihteiden käytön vaikutuksia raskauteen, kehittyvään lapseen ja vanhemmuuteen
Raskauden aikaiselle päihteiden käytölle ei voida asettaa turvarajoja. Päihteet läpäisevät istukan, jolloin sikiö altistuu käytetylle päihteelle. Sikiön aineenvaihdunta poikkeaa aikuisen aineenvaihdunnasta, minkä vuoksi sikiön verenkierrossa olevan päihteen määrä voi olla jopa suurempi ja vaikutus pitkäkestoisempi, kuin raskaana olevalla. Sikiö voi kärsiä päihteen vieroitusoireista jo kohdussa ollessaan.
Raskauden aikainen päihteiden käyttö vaikuttaa haitallisesti raskauteen, raskaana olevan terveyteen sekä sikiön kehitykseen. Päihteiden lisäksi myös lääkeaineet voivat olla haitallisia sikiölle, minkä vuoksi raskautta suunnittelevan ja raskaana olevan lääkitys tulee tarkistaa. Hoitavan terveydenhuollon henkilökunnan tulee olla tietoinen raskaana olevan käyttämistä päihteistä ja lääkkeistä niiden aiheuttamien riskien seuraamiseksi.
Tyypillisiä päihteiden aiheuttamia haittoja raskauden kulkuun ja sikiön kehitykseen ovat ennenaikainen synnytys, istukan toiminnan häiriöt, sikiön pieni kasvu, kohtukuolemat sekä vaikutukset sikiön aivojen kehitykseen.
Päihteet raskauden aikana – Naistalo (terveyskyla.fi)
HUS päihteet – lääkeneuvonta (hus.fi)
Tupakointi ja nikotiinia sisältävien tuotteiden käyttö heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa vaikeuttaen sikiön hapensaantia. Tuotteiden sisältämät raskasmetallit ja karsinogeenit vaikuttavat kehittyvän sikiön kudoksiin ja ovat vaaraksi sikiön aivojen kehitykselle. Vastasyntynyt voi kärsiä nikotiinivieroitusoireista ja riski joutua pienten lasten teho- ja valvontaosastolle on suurentunut. Passiivinen tupakointi on vähintään yhtä haitallista, kuin tupakointi itsessään.
Paras tilanne olisi, jos tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö lopetettaisiin ennen raskautta. Alkuraskaudessa tupakoinnin ja nikotiinin käytön lopettaminen vähentää istukkaan liittyvien ongelmien syntymistä ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tupakka ja nikotiini vaikuttavat myös sikiön kasvuun. Sikiön kasvu voi normalisoitua, jos käytön lopettaa ennen keskiraskautta.
Tupakoinnin lopettamiseen käytettävien lääkkeiden ja pitkävaikutteisten nikotiinikorvaushoitotuotteiden käyttöä ei suositella raskauden aikana. Sopivia menetelmiä vieroittautumiseen voi etsiä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Raskauden aikana päihteille altistunut lapsi voi kärsiä syntymänsä jälkeen vieroitusoireista, jotka voivat kestää päiviä tai viikkoja. Vieroitusoireita ovat mm. tärinä, lisääntynyt lihasjäykkyys, levottomuus, itkuisuus sekä suolistovaivat.
Vieroitusoireista ja muista mahdollisista päihteiden käytön seurauksista johtuen päihteille altistunut vastasyntynyt voi olla tavanomaista vaativampi hoitaa. Vauva heräilee usein, syö tiheästi tai syömiseen liittyy haasteita ja vauva on vaikeasti rauhoiteltavissa. Sikiöaikaisella päihdealtistuksella voi olla pitkäaikaisia ja eritasoisia vaikutuksia lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Alla on koottuna tunnistetuimpia vaikutuksia.
- Kohonnut kätkytkuoleman riski
- Pienipainoisuuden riski
- Alttius hengitystieinfektioille
- Oppimishäiriöt
- Ylivilkkaus
- Jos tupakoiva äiti imettää, äidinmaitoon kulkeutuessaan nikotiini aiheuttaa lapselle ärtyisyyttä, pahoinvointia ja vatsakipuja, myös koliikkia esiintyy useammin
- Syntymäpaino, -pituus ja -päänympärys ovat usein pienet suhteessa raskauden kestoon
- Pysyvän kasvuhäiriön riski
- Syömisen ongelmat
- Rytmin häiriöt, unihäiriöt
- Sikiöaikaisen alkoholisaltistuksen aiheuttamat oireyhtymät (FASD)
- Eriasteiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuus
- Aliravitsemus (amfetamiini)
- Keskittymiskyvyn, tarkkaavuuden, lähimuistin, oppimisen häiriöt (kannabistuotteet)
- Kielellisen kehityksen ongelmat (kokaiini)
- Näön häiriöt, esim. karsastus, taittovika, näköhermon surkastuminen (kokaiini)
- Tarkkaavuuden häiriöt (heroiini, buprenorfiini)
Vanhemman tulee huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, jotta pystyy olemaan lapsensa saatavilla ja asettamaan lapsen tarpeet omiensa edelle.
Vastasyntynyt ei osaa säädellä olotilaansa ja on siten täysin riippuvainen vanhemmalta saamastaan hoidosta ja turvasta. Vanhemman päihteiden käyttö vaikuttaa merkittävästi lapsen saamaan hoivaan ja kiintymyssuhteen muodostumiseen. Päihteiden käyttö haittaa lapsen viestien tulkitsemista, vähentää vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta, lisää riskiä lapsen kaltoinkohtelulle ja laiminlyönnille sekä suurentaa tapaturmariskiä.
Päihteiden käyttö kasvattaa vanhemman impulssiherkkyyttä. Päihteiden tai alkoholin vaikutuksen alaisen vanhemman käytös muuttuu lapsen näkökulmasta katsottuna selittämättömästä syystä, mikä aiheuttaa lapselle stressiä ollen vahingollista lapsen kehitykselle.
Tietoa vanhemmalle, jolla on päihdeongelma (mielenterveystalo.fi)
Minkään päihteen käytölle ei voida asettaa turvallista rajaa. Päihteet läpäisevät istukan, jolloin sikiö altistuu käytetylle päihteelle. Sikiön aineenvaihdunta poikkeaa aikuisen aineenvaihdunnasta, minkä vuoksi sikiön verenkierrossa olevan päihteen määrä voi olla jopa suurempi ja vaikutus pitkäkestoisempi, kuin raskaana olevalla. Sikiö voi kärsiä päihteen vieroitusoireista jo kohdussa ollessaan. Päihteiden lisäksi myös lääkeaineet voivat olla haitallisia sikiölle, minkä vuoksi raskautta suunnittelevan tai raskaana olevan lääkitys tulee tarkistaa. Päihteiden käyttö vaikuttaa haitallisesti sikiön kehitykseen sekä raskaana olevan ja syntyvän lapsen terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutukset sikiöön riippuvat käytetystä aineesta, annosmääristä ja käytön ajankohdasta.
Tyypillisiä päihteiden aiheuttamia haittoja raskauden kulkuun ja sikiön kehitykseen ovat ennenaikainen synnytys, istukan toiminnan häiriöt, sikiön pieni kasvu, kohtukuolemat sekä vaikutukset sikiön aivojen kehitykseen.
Raskaus ja tupakka, alkoholi sekä huumeet (terveyskirjasto.fi)
Alkoholiongelmat (kaypahoito.fi)
Tupakointi ja nikotiinia sisältävien tuotteiden käyttö heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa vaikeuttaen sikiön hapensaantia. Tuotteiden sisältämät raskasmetallit ja karsinogeenit vaikuttavat kehittyvän sikiön kudoksiin ja ovat vaaraksi sikiön aivojen kehitykselle. Passiivinen tupakointi on vähintään yhtä haitallista, kuin tupakointi itsessään.
Paras tilanne olisi, jos tupakointi ja nikotiinituotteiden käyttö lopetettaisiin ennen raskautta. Alkuraskaudessa tupakoinnin ja nikotiinin käytön lopettaminen vähentää istukan toimintaan liittyvien ongelmien ja ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. Sikiön kasvu voi normalisoitua, jos käyttö lopetetaan ennen keskiraskautta.
Tupakoinnin ja nikotiinia sisältävien tuotteiden käytön vierotusohjaus raskausaikana
Terveydenhuollon ammattihenkilön antamalla ohjauksella ja mini-interventiolla on näyttöön perustuen merkittävä vaikutus tupakoinnin tai nikotiinituotteiden käytön lopettamispäätöksen syntymiseen. Raskauden aikana äitiysneuvolalla on merkittävä rooli tupakoinnin ja nikotiinia sisältävien tuotteiden käytön tunnistamisen, lopettamishalukkuuden selvittämisen ja lopettamiseen liittyvien interventioiden toteuttajana. Ohjauksessa korostetaan nikotiinittomuuden positiivisia vaikutuksia kummallekin vanhemmalle.
Asiakkaalle etsitään sopivia keinoja tupakasta ja nikotiinista vieroittautumisen tueksi. Tupakoinnin lopettamisen lääkkeiden ja pitkävaikutteisten nikotiinikorvaushoitotuotteiden käyttöä ei suositella raskauden aikana.
Häkämittaus
Häkämittauksella voidaan konkretisoida sikiön häkäpitoisuutta raskausaikana. Häkämittarit ovat käytössä äitiysneuvolassa ja äitiyspoliklinikalla. Tupakoivan tai nikotiinia sisältäviä tuotteita käyttävän henkilön raskautta sekä sikiön kasvua ja hyvinvointia seurataan tarkemmin. Keskiraskauden jälkeen nikotiinituotteita käyttävän raskauden kulku ja sikiön vointi tarkistetaan äitiyspoliklinikan HAL-vastaanotolla raskausviikolla 26–32. Tämä käynti on asiakkaalle maksuton. Mahdolliset jatkokäynnit ovat maksullisia.
Työvälineitä tupakka- ja nikotiinivieroituksen tueksi
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito (kaypahoito.fi)
Tupakkavieroituksen tukimateriaalia (filha.fi)
Tupakoiva äiti kortti (julkari.fi)
Tiesitkö mitä tapahtuu kun lopetat tupakkatuotteiden käytön raskauden aikana.pdf (s3-eu-west-1.amazonaws.com)
Raskauden aikana päihteille altistunut lapsi voi kärsiä syntymänsä jälkeen vieroitusoireista, jotka voivat kestää päiviä tai viikkoja. Vieroitusoireita ovat mm. tärinä, lisääntynyt lihasjäykkyys, levottomuus, itkuisuus sekä suolistovaivat. Vieroitusoireista ja muista mahdollisista päihteiden käytön seurauksista johtuen päihteille altistunut vastasyntynyt voi olla tavanomaisesta vaativampi hoitaa. Vauva heräilee usein, syö tiheästi tai syömiseen liittyy haasteita ja vauva on vaikeasti rauhoiteltavissa.
Päihteille altistunut vauva tarvitsee erityisen kärsivällistä hoivaa ja apua oman olotilansa säätelyyn. Vanhemman kyky tulkita vauvan viestejä sekä sietää vauvan vaativuutta voi olla tämän omasta tilanteesta johtuen tavanomaista heikompi. Vanhempien kykyä asettua lapsen asemaan tulee tukea ja vuorovaikutusta opettaa lapsen turvallisuuden ja normaalin kiintymyssuhteen varmistamiseksi.
Sikiöaikaisella päihdealtistuksella voi olla pitkäaikaisia ja eritasoisia vaikutuksia lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen.
Alla on koottuna tunnistetuimpia vaikutuksia.
- Kohonnut kätkytkuoleman riski
- Pienipainoisuuden riski
- Alttius hengitystieinfektioille
- Oppimishäiriöt
- Ylivilkkaus
- Jos tupakoiva äiti imettää, äidinmaitoon kulkeutuessaan nikotiini aiheuttaa lapselle ärtyisyyttä, pahoinvointia ja vatsakipuja, myös koliikkia esiintyy useammin
- Syntymäpaino, -pituus ja -päänympärys ovat usein pienet suhteessa raskauden kestoon
- Pysyvän kasvuhäiriön riski
- Syömisen ongelmat
- Rytmin häiriöt, unihäiriöt
- Sikiöaikaisen alkoholisaltistuksen aiheuttamat oireyhtymät (FASD)
- Eriasteiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuus
- Aliravitsemus (amfetamiini)
- Keskittymiskyvyn, tarkkaavuuden, lähimuistin, oppimisen häiriöt (kannabistuotteet)
- Kielellisen kehityksen ongelmat (kokaiini)
- Näön häiriöt, esim. karsastus, taittovika, näköhermon surkastuminen (kokaiini)
- Tarkkaavuuden häiriöt (heroiini, buprenorfiini)
Raskaus
Hoito- ja palvelupolku muodostuu raskaana olevan yksilöllisen tarpeen perusteella yksittäisistä, useista samanaikaisista tai peräkkäisistä palveluista. Raskauden aikana keskeisiä palveluja ovat: Äitiysneuvola, äitiyspoliklinikan HAL-vastaanotto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastenpsykiatrian vauvaperheyksikkö sekä sosiaalipalvelut.
Äitiysneuvola turvaa raskaana olevan ja sikiön terveyttä sekä edistää tulevien vanhempien ja perheen hyvinvointia.
Äitiysneuvolaan otetaan yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskauden seurannan aloittamiseksi. Äitiysneuvolassa raskauden seuranta sekä vanhemmuuteen kasvun tuki ja ohjaus on tarkoitettu kummallekin tulevalle vanhemmalle, minkä vuoksi raskaana olevan henkilön puolison toivotaan osallistuvan neuvolakäynneille.
Äitiysneuvolassa kartoitetaan tulevien vanhempien elämäntilannetta, terveydentilaa sekä elintottumuksia, kuten päihteiden käyttöä. Avoimuus omasta ja puolison päihteiden käytöstä mahdollistaa tuen tarjoamisen sekä raskauskomplikaatioiden ja sikiön hyvinvointia uhkaavien tekijöiden havaitsemisen mahdollisimman varhain.
Äitiysneuvolakäynnit ovat maksuttomia.
Alkuraskauden sikiöseulonnat (terveyskyla.fi) ja ultraäänitutkimukset tehdään Naistenkeskuksen äitiyspoliklinikalla, mihin kaikista raskaana olevista tehdään äitiysneuvolasta lähete.
Raskautta seurataan äitiyspoliklinikan HAL-vastaanotolla, kun raskaana olevalla on:
- Päihteiden riski- tai ongelmakäyttöä ennen raskautta.
- Päihteiden käyttöä raskauden aikana.
- Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä raskauden aikana.
- Runsasta tupakointia tai nikotiinia sisältävien tuotteiden käyttöä keskiraskaudessa ja sen jälkeen.
Päihteet tai keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet voivat vaikuttaa raskauden kulkuun sekä sikiön kasvuun ja kehitykseen. HAL-vastaanotolla seurataan raskauden etenemistä sekä lääkkeiden ja päihteiden vaikutuksia raskaana olevan terveyteen, raskauteen ja sikiöön. Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikka tekevät tiivistä yhteistyötä raskauden seurannassa.
Jos äitiysneuvolassa herää huoli raskaana olevan päihteiden tai lääkkeiden käytöstä, tehdään asiakkaasta lähete päihdelääketieteen poliklinikalle päihteiden käytön kartoittamista ja päihdehoidon tarpeen arviointia varten. Lähetteen tekemisen tarkoituksena on ennaltaehkäistä päihteiden tai lääkkeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia ja haittoja. Raskaana olevalla on oikeus päästä viiveettömästi tarvitsemaansa päihdehoitoon, joten lähete tarjoaa matalan kynnyksen hoidon aloittamiseen. Päihdehoidon tarpeen arviointi johtaa asiakkuuteen vain tarvittaessa.
Toisen vanhemman päihdehoito järjestetään ensisijaisesti perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluissa, jonne hakeutumisessa äitiysneuvola ohjeistaa.
Päihteiden käyttö vaikuttaa suun terveyteen haitallisesti ja raskausajan hormonitoiminnan muutokset voivat pahentaa suun terveyden ongelmia. Koska vanhemman suun terveydellä voi olla vaikutuksia raskausaikaan ja erityisesti syntyvän lapsen suun terveyteen, suositellaan hampaiden tarkastus tehtäväksi viimeistään raskauden aikana. Kumpikin vanhempi varaa ajan suun terveystarkastukseen hammashoitolaan:
Raskautta seurataan äitiyspoliklinikan HAL-vastaanotolla, kun raskaana olevalla on:
- Päihteiden riski- tai ongelmakäyttöä ennen raskautta.
- Päihteiden käyttöä raskauden aikana.
- Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä raskauden aikana.
- Runsasta tupakointia tai nikotiinia sisältävien tuotteiden käyttöä keskiraskaudessa ja sen jälkeen.
HAL-vastaanotolla tehdään kätilön tai lääkärin toteuttamat sikiöseulonnat, raskausajan ultraäänitutkimukset sekä arvioidaan ja seurataan käytetyn päihteen tai lääkkeen vaikutuksia raskaana olevan terveyteen, raskauteen, sikiön kehitykseen ja synnytykseen. Päihteettömyyttä tukevia ja terveydentilaa selventäviä huumeseulontanäytteitä ja verikokeita otetaan tarvittaessa.
Terveyssosiaalityöntekijä kartoittaa vanhempien kanssa perheen kokonaistilannetta sekä palvelujen ja tuen tarvetta. Vanhemmat tapaavat terveyssosiaalityöntekijän päihdelääketieteen poliklinikkakäynnin tai HAL-vastaanoton yhteydessä. Tarvittaessa voidaan järjestää myös erillinen tapaaminen.
Päihteiden käyttö voi haitata lapsen ja vanhempien välisen kiintymyssuhteen kehittymistä. HAL-vastaanotolta tarjotaan konsultaatiota lastenpsykiatrian vauvaperheyksikköön raskausajan varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaan.
HAL-vastaanottokäynnit ovat maksuttomia.
Lähes jokainen raskaana oleva jännittää tulevaa synnytystä ja se on aivan normaalia. Merkittävästä synnytyspelosta puhutaan, kun pelko häiritsee iloa raskaudesta ja vaikuttaa arkeen merkittävästi. Synnytyksessä voi pelottaa esimerkiksi kipu, kontrollin menettäminen, oma tai syntyvän lapsen terveys, yksin jääminen tai ammattihenkilön kohtaaminen ja sairaalaympäristö. Synnytyspelolle altistavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi aiempi mielenterveydenhäiriö, erilaiset sosiaaliset tekijät, aiemmin koettu trauma tai läheisen kertomus.
Voimakas synnytyspelko haittaa jokapäiväistä elämää. Synnytyspelosta kysytään äitiyspoliklinikalla rakenneultraäänitutkimuksen yhteydessä ja tarvittaessa raskaana olevalle varataan aika synnytyspelkopoliklinikalle. Lähetteen synnytyspelkopoliklinikalle voi saada myös äitiysneuvolasta, mikäli synnytyspelko tulee esille neuvolakäynneillä. Synnytyspelkopoliklinikalla asiakkaan ottaa vastaan synnytyspelon hoitoon perehtynyt kätilö tai lääkäri. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata terapiaan lastenpsykiatrian vauvaperheyksikköön tai yleissairaalapsykiatrian poliklinikalle. Synnytyspelon ryhmähoitoa toteutetaan lastenpsykiatrian vauvaperheyksikössä. Neuvolan perhevalmennuksesta sekä sairaalan synnytysvalmennuksesta voi olla apua synnytyspelon käsittelemisessä.
Raskauteen liittyvissä asioissa otetaan ensisijaisesti yhteyttä äitiysneuvolaan tai tarvittaessa äitiyspoliklinikalle. Akuuteissa tilanteissa voi olla puhelimitse yhteydessä naistentautien päivystykseen. Syitä yhteydenottoon naistentautien päivystykseen ovat esimerkiksi verenvuoto, ennenaikaiset supistukset, voimakas kipu, sikiön liikkeiden väheneminen loppuraskaudessa sekä raskausmyrkytykseen liittyvät oireet, kuten verenpaineen nousu.
Naistentautien päivystys on auki 24/7.
Usein kysyttyä raskaudesta ja synnytyksestä: Usein kysyttyä – siunsote.fi
Hätätilanteessa soita 112
Äitiysneuvola tekee lähetteen päihdelääketieteen poliklinikalle, kun raskaana olevalla on:
- Päihteiden riski- tai ongelmakäyttöä ennen raskautta.
- Päihteiden käyttöä raskauden aikana.
- Keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöä raskauden aikana.
Päihdelääketieteen poliklinikan sairaanhoitaja on asiakkaaseen puhelimitse yhteydessä 1–2 viikon kuluessa äitiysneuvolan tekemän lähetteen saapumisesta. Sairaanhoitaja arvioi yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan päihteiden käyttöä ja päihdehoidon tarvetta. Hoitosuhde aloitetaan tarvittaessa. Arvioinnin tarkoituksena on ennaltaehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja sekä varmistaa raskaana olevan viiveetön päihdehoidon aloitus. Päihteettömyyttä tukevia ja terveydentilaa selventäviä huumeseulontanäytteitä ja verikokeita otetaan tarvittaessa.
Päihdehoidolla pyritään turvaamaan raskaana olevan päihteettömyyttä, raskaana olevan ja kehittyvän sikiön hyvinvointia sekä perheen yhteistä tulevaisuutta. Päihderiippuvuus on pitkäaikainen sairaus, jonka hoito ja kuntoutus jatkuu myös synnytyksen jälkeen.
Päihdelääketieteen poliklinikan käynnit ovat maksuttomia.
Päivystävä päihdesairaanhoitaja on tavattavissa ilman ajanvarausta joka päivä klo 8–16 Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Muuna aikana päivystävälle päihdesairaanhoitajalle voi jättää yhteydenottopyynnön soittamalla päivystysavun numeroon.
Päihdelääketieteen yksikkö Kompassin osastolla hoidetaan alkoholi-, lääke- huumausaine- ja monipäihdevieroituksia. Osastohoitoa voidaan tarjota myös arviointi-, kriisi- tai tukijaksona avopäihdehoidon rinnalla. Alkoholin vieroitushoitoa tarjotaan myös terveyskeskussairaaloiden vuodeosastolla. Osastohoito on vapaaehtoista. Hoitojakso kestää tavallisesti 1–2 viikkoa ja siitä peritään normaalit hoitopäivämaksut. Osastohoidon aikana arvioidaan jatkohoidon tarvetta. Hoito voi jatkua avohoidossa, asumispalveluissa tai päihdelaitoskuntoutuksessa. Osastohoitoon voi hakeutua päihdepäivystyksen, päihdelääketieteen poliklinikan tai perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelujen kautta.
Opioidiriippuvuuden korvaushoito on pitkäaikaista opioidiriippuvuuden hoitoa. Opioidiriippuvuuden korvaushoito on opioidiriippuvaiselle raskaana olevalle ensisijainen hoitomuoto ja hoito voidaan aloittaa myös raskausaikana. Ennen raskautta aloitettu opioidiriippuvuuden korvaushoito jatkuu omassa hoitoyksikössä. Mikäli raskaana oleva toivoo opioidikorvaushoitovalmisteesta vieroittautumista, tulee sen turvallisuus arvioida päihdelääkärin toimesta.
Opioidiriippuvuuden korvaushoito vähentää raskaana olevan riskiä vieroitusoireisiin ja retkahtamiseen, minkä vuoksi se parantaa myös syntyvän lapsen ennustetta. Opioidiriippuvuuden korvaushoito voi aiheuttaa vastasyntyneelle vieroitusoireita, minkä vuoksi opioidiriippuvuuden korvaushoidossa olleen äidin vastasyntynyttä hoidetaan syntymän jälkeen pienten lasten teho- ja valvontaosastolla. Vastasyntyneen vieroitusoireiden todennäköisyys lisääntyy, mikäli äiti tupakoi tai käyttää nikotiinipitoisia tuotteita tai hänellä on päihteiden käyttöä.
Mielenterveys- ja päihdepalveluihin hakeudutaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen ohjaamana, ottamalla itse yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattoriin tai tekemällä sähköisen ajanvarauksen kautta yhteydenottopyynnön mielenterveys- ja päihdepalvelujen MiePä-hoitajalle.
Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat ensisijainen ja pitkäaikainen hoitokontakti kummallekin vanhemmalle. Ennen raskautta alkanut hoitosuhde Miepä-palveluissa jatkuu raskauden aikana. Lisäksi neuvola pyytää päihdelääketieteen poliklinikan arvion, jossa päihdehoitoa arvioidaan raskaus huomioiden.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat asiakkaille maksuttomia.
Kuntouttava laitosmuotoinen päihdehoito antaa työkaluja päihteettömyyteen silloin, kun avohoidon keinot eivät ole riittävät. Kuntoutuksen aikana opetellaan keinoja, jotka tukevat päihteettömyyttä.
Raskaana oleville ja vauvaperheille suunnattuja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja tuottavat muun muassa päihteistä kuntoutumiseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet ensikodit. Yleensä ensikotien tarjoama kuntoutus aloitetaan mahdollisimman varhain ennen synnytystä ja kuntoutusta jatketaan lapsen syntymän jälkeen. Ensikotien kuntoutusjaksot ovat useiden kuukausien mittaisia.
Vauvaperheyksikössä toteutetaan raskausajan varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaa sekä raskaus- ja pikkulapsiajan hoidollista vauvaperhetyötä. Palvelun tarkoituksena on tukea ja edistää lasta odottavien henkilöiden varhaista vanhemmuutta ja tunnesuhteiden rakentumista kohdussa kasvavaa lasta kohtaan. Psykoterapiaan voidaan yhdistää mentalisaatio-ultraäänityöskentelyä.
Tavoitteena on, että hoitosuhde aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta ja raskausaikana aloitettu hoitosuhde jatkuu tarvittaessa lapsen syntymän jälkeen.
Raskaana oleva ohjataan HAL-vastaanotolta lastenpsykiatrian vauvaperheyksikköön. Lähetteen voi saada myös neuvolasta tai mielenterveys- ja päihdepalveluista. Vauvaperheyksikön käynnit ovat asiakkaille maksuttomia.
Raskauden aikana sosiaalipalvelujen tehtävänä on kartoittaa perheen kokonaistilannetta ja palvelujen tarvetta sekä suunnitella ja järjestää tarvittavat tukitoimet. Kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tavoitteena on koko perheen hyvinvointi ja syntyvän lapsen edun toteutuminen. Asiakkaan ja ammattilaisten yhdessä tekemä palvelusuunnitelma mahdollistaa perheen tuen saannin. Sosiaalipalvelujen tuki voi olla esimerkiksi toimeentuloon ja asioimiseen liittyvää ohjausta, kotiin tuotavaa tukipalvelua sekä päihdehoidon järjestämiseen liittyvää apua.
Työikäisten sosiaalipalvelut ohjaavat ja tukevat 18–64-vuotiaita aikuisia ja perheitä arkea kuormittavissa tilanteissa. Terveyssosiaalityöntekijä tapaa HAL-vastaanotolle lähetetyn asiakkaan, vaikka asiakkaasta ei olisi tehty lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain mukaista ilmoitusta. Terveyssosiaalityöntekijän tapaamisen tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan sosiaalista tilannetta ja raskaudesta aiheutuvaa tuen tarvetta.
Ilmoituksen omasta tai toisen henkilön avuntarpeesta voi tehdä sähköisesti:
Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen tavoitteena on tukea perheiden sekä lasten ja nuorten sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta, osallisuutta ja toimintakykyä. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat perheiden tukena silloin, kun perheillä on vaikeuksia selvitä omin avuin. Tukea on mahdollista saada raskausajasta lapsen täysi-ikäisyyteen saakka. Perheille tarjolla olevia tukimuotoja ovat esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, sosiaaliohjaus ja sosiaalityö sekä kasvatus- ja perheneuvonta.
Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalvelut – THL
Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin hakeudutaan ottamalla yhteyttä lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun palvelutarpeen arviointiin. Yhteydenoton voi tehdä puhelimitse tai sähköisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat velvollisia tekemään lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen lasta odottavasta henkilöstä tai alaikäisestä lapsesta silloin, kun huoli perheen tilanteesta on herännyt.
Raskausaikana tehdään ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltu syy epäillä, että syntyvä lapsi tulee synnyttyään tarvitsemaan lastensuojelulain mukaisia tukitoimia. Raskauden aikana tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus mahdollistaa perheen yksilöllisten tarpeiden mukaisten palvelujen suunnittelun perheen kanssa jo raskauden aikana.
Lastensuojeluilmoitus tehdään, jos ammattihenkilöllä herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen mahdollistaa vanhemmuuden tuen ja sosiaalipalvelujen tarjoamisen lapsen ja perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Asiakas ja ammattilainen voivat ottaa yhdessä yhteyttä sosiaalihuoltoon perheen tuen tarpeen arvioimiseksi. Tällöin ammattihenkilön ei tarvitse tehdä saman syyn perusteella ennakollista lastensuojeluilmoitusta tai lastensuojeluilmoitusta. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tai lastensuojeluilmoitus tehdään, jos asiakkaan kanssa yhdessä tehty yhteydenotto sosiaalihuoltoon ei ole ollut mahdollista.
Lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tai yhteydenoton jälkeen sosiaalipalvelusta otetaan yhteyttä suoraan asiakkaaseen palvelutarpeen arvioimiseksi.
Valtion palveluilla tarkoitetaan valtion tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oikeuslääketieteen palveluja. Tällaisia ovat muun muassa KELA, valtion mielisairaalat, valtion lastensuojeluyksiköt sekä vankiterveydenhuolto.
Asiakkaan käyttämissä palveluissa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset muodostavat asiakkaan ammattilaisverkoston. Ammattihenkilöiden edustamat palvelut muodostavat asiakkaan hoito- ja palveluketjun, jossa jokaisella palvelulla on oma roolinsa. Ammattihenkilöt ovat velvoitettuja tekemään monialaista yhteistyötä asiakkaan palvelujen tarpeen arvioinnissa, palvelujen tarjoamisessa sekä niiden toteutumisen seurannassa. Tiiviillä yhteistyöllä vähennetään palvelujen sisällön päällekkäisyyttä ja parannetaan asiakkaan saaman hoidon ja palvelun laatua. Yhteistyötä tekemällä asiakas ja ammattihenkilöt jakavat yhteisen näkemyksen perheen kokonaistilanteesta. Monialaista yhteistyötä tehdään asiakkaan suostumuksella.
Päihteiden käytön perusteella tehdyt erikoissairaanhoidon lähetteet (katso kohta Raskaus – Äitiysneuvola – Lähetteet erikoissairaanhoitoon) käsitellään Päihdelääketieteen poliklinikan ja Äitiyspoliklinikan HAL -vastaanoton muodostamassa monialaisessa tiimissä. Monialaiseen tiimiin kuuluvat terveyssosiaalityöntekijä, HAL-vastaanoton lääkäri ja kätilö sekä Päihdelääketieteen poliklinikan sairaanhoitaja ja päihdelääkäri. Monialainen tiimi toimii raskauden aikana hoitoa ja palveluja suunnittelevana, koordinoivana ja toteutumista seuraavana tahona.
Sosiaalihuollon palvelut liitetään osaksi asiakkaan palveluverkostoa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön tekemällä lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisella ilmoituksella.
Verkostokokouksella tarkoitetaan tilaisuutta, jossa asiakas ja häntä hoitavat ammattihenkilöt tapaavat ja keskustelevat asiakkaan kanssa tämän tuen tarpeista ja toiveista. Verkostokokouksen tavoitteena on löytää asiakkaan ja ammattihenkilöiden välille yhteinen ymmärrys asiakkaan tilanteesta, tuen ja palvelujen tarpeesta sekä asiakkaan valmiudesta sitoutua tarjolla oleviin palveluihin. Verkostokokoukset palvelevat erityisesti asiakkaita, joilla on laaja palvelutarve. Verkostokokouksia järjestetään tarvittaessa raskaus- ja vauva-aikana.
Loppuraskaudessa tai viimeistään synnytyksen jälkeen verkostoon liitetään lapsen syntymän jälkeen perheen kanssa työskentelyn aloittavat palvelut tai ammattihenkilöt. Vauvaperheen kanssa yhteistyötä jatkavia palveluja ovat esimerkiksi pienten lasten teho- ja valvontaosasto Ilmatar, lastenneuvola, lapsiperheiden sosiaalipalvelut tai lastensuojelu sekä perhekuntoutus.
Jokaisen asiakkaan hoidon ja palvelun tarve on yksilöllinen, jolloin hoito- ja palveluketju muodostuu raskaana olevan ja perheen tarpeiden mukaisesti. Hoito- ja palveluketju muodostuu raskaana olevan yksilöllisen tarpeen perusteella yksittäisistä tai useista samanaikaisista tai peräkkäisistä palveluista. Raskauden aikana keskeisiä palveluja ovat: Äitiysneuvola, äitiyspoliklinikan HAL-vastaanotto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastenpsykiatrian vauvaperheyksikkö sekä sosiaalipalvelut.
Äitiysneuvolan tehtävänä on tunnistaa raskaana olevan ja toisen vanhemman päihteiden käyttö mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta.
Äitiysneuvolan tehtävä on ottaa päihteiden käyttö puheeksi jo ensikontaktissa. Tavoitteena on tunnistaa raskaana olevan ja toisen vanhemman päihteiden käyttö mahdollisimman varhaisessa vaiheessa raskautta. Päihteiden käytön selvitys tehdään kummallekin vanhemmalle äitiysneuvolan ensikäynnillä. Keskustelun tukena käytetään päihteiden käyttöä selventäviä mittareita/kyselyjä, joiden tulokset kirjataan ja käydään läpi kummankin vanhemman kanssa. Keskustelu päihteistä jatkuu raskauden aikana kaikkien perheiden kanssa, vaikka päihteiden käyttö ei herättäisi erityistä huolta.
Tulevat vanhemmat, joiden elämään kuuluu tai on kuulunut päihteiden riskikäyttöä, tarvitsevat neuvolan tehostettua tukea ja tarvittaessa ohjausta hoitoon sekä palveluihin. Vastaanottokäyntien tiheys on yksilöllisen tarpeen mukainen. Käyntien sisällössä noudatetaan NEUKO-tietokantaa sekä alueellisia työohjeita. Toisen tulevan vanhemman asemaa tasavertaisena vanhempana pyritään vahvistamaan kiinnittämällä tehostetusti huomiota myös hänen hyvinvointiinsa ja päihteiden käyttöön. Puoliso kutsutaan mukaan äitiysneuvolakäynneille.
Raskaana olevasta tehdään kahden lähetteen mallin mukainen lähete äitiyspoliklinikan HAL- vastaanotolle sekä Päihdelääketieteen poliklinikalle seuraavilla kriteereillä:
- AUDIT-pisteet ovat 8 tai enemmän/alaikäisen AUDIT-pisteet 4 tai enemmän.
- Huumausaineiden tai lääkkeiden päihteenomainen aktiivinen käyttö raskautta edeltävän 5 vuoden aikana.
- Huumausaineiden tai lääkkeiden päihteenomaisen käytön kokeilu raskautta edeltävän 2 vuoden aikana.
- Lääke- tai huumeyliannostus raskautta edeltävän 2 vuoden aikana.
- Päihteiden käyttöön liittyvä ajoterveysseuranta raskautta edeltävän 2 vuoden aikana.
- Lääkkeiden väärinkäyttö/päihdekäyttö raskautta edeltävän 2 vuoden aikana.
- Alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden päihteenomainen käyttö raskauden aikana.
- Opioidiriippuvuuden korvaushoito tai muu lääkinnällinen opioidihoito (esim. kivun hoito) tai asiakas on muun päihdeongelman hoitoon sitoutunut.
- PKV-lääkkeiden käyttö raskauden aikana (myös reseptilääkkeet).
- Huoli tai epäselvä tilanne päihteiden käytöstä (ainakin 1 arviointikäynti).
- Keskiraskauden jälkeen jatkuva tupakointi 5 savuketta tai enemmän päivässä tai muiden nikotiinia sisältävien tuotteiden säännöllinen päivittäinen käyttö.
Äitiyspoliklinikan HAL-vastaanotto (Huumeet, Alkoholi, Lääkkeet)
Lähetekriteerien täyttyessä raskaana olevasta tehdään lähete äitiyspoliklinikan HAL-vastaanotolle, missä tehdään alkuraskauden sikiöseulonnat ja ultraäänitutkimukset, seurataan raskauden etenemistä sekä lääkkeiden ja päihteiden vaikutuksia raskaana olevan terveyteen, raskauteen ja sikiöön. Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikka tekevät tiivistä yhteistyötä raskauden seurannassa.
Päihdelääketieteen poliklinikka
Lähetekriteerien täyttyessä raskaana olevasta tehdään lähete päihdelääketieteen poliklinikalle päihteiden käytön kartoittamista sekä päihdehoidon tarpeen arviointia varten. Lähetteen tarkoituksena on ennaltaehkäistä päihteiden tai lääkkeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia ja haittoja sekä tarjota asiakkaalle matala kynnys hakeutua päihdehoitoon. Raskaana olevalla on oikeus päästä viiveettömästi päihdehoitoon, joten tehty lähete nopeuttaa päihdehoidon arvion tekemistä ja tarvittaessa hoitoon pääsyä. Hoidon tarpeen arviointi ei automaattisesti johda hoitosuhteeseen.
Raskaana olevan päihdeongelmaisen hoidon järjestäminen (kaypahoito.fi)
Päihteiden käyttö vaikuttaa suun terveyteen haitallisesti ja raskausajan hormonitoiminnan muutokset voivat pahentaa suun terveyden ongelmia. Vanhemman suun terveydellä voi olla vaikutuksia raskausaikaan ja synnytykseen. Huono suun kunto voi olla riski leikkauksissa ja synnytyksestä toipumisessa lisätessään mm. infektioriskiä. Vanhempien suun terveydellä on vaikutusta ennen kaikkea syntyvän lapsen suun terveyteen, koska esimerkiksi kariesbakteeri tarttuu lapseen herkästi.
Vanhempien hampaiden tarkastus ja hoito suositellaan tehtäväksi jo raskautta suunniteltaessa, koska raskauden aikana kaikkia suun terveyttä korjaavia toimenpiteitä ei pystytä tekemään.
Äitiyspoliklinikan HAL-vastaanotolle tarvitaan lähete, joka tehdään HAL-lähetekriteerien täyttyessä äitiysneuvolassa. Päihteitä käyttävän henkilön raskaus on riskiraskaus, jota seurataan äitiyspoliklinikan HAL-vastaanoton ja äitiysneuvolan yhteistyönä. Lääkärin tai kätilön vastaanotolla tehdään sikiöseulonnat, ultraäänitutkimukset sekä seurataan ja arvioidaan käytetyn päihteen vaikutusta raskaana olevan terveyteen, raskauteen, sikiön kehitykseen ja synnytykseen. Päihteettömyyttä tukevia ja terveydentilaa selventäviä huumeseulontanäytteitä ja verikokeita otetaan tarvittaessa.
Terveyssosiaalityöntekijä kartoittaa perheen sosiaalista tilannetta ja koordinoi perheelle suunnattua tukea ja palveluja. Perhe tapaa terveyssosiaalityöntekijän joko päihdelääketieteen poliklinikan tai HAL-vastaanottokäyntien yhteydessä tai erillisinä tapaamisina.
Päihteiden käyttö voi haitata lapsen ja vanhempien välisen kiintymyssuhteen kehittymistä. HAL-vastaanotolta tarjotaan konsultaatiota lastenpsykiatrian vauvaperheyksikköön raskausajan varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaan.
HAL-vastaanottokäynnit ovat asiakkaille maksuttomia.
Äitiyspoliklinikka antaa rakenneultraäänikäynnin yhteydessä ajan HAL-lääkärin vastaanotolle raskausviikoille 26–32 sikiön kasvukontrolliin, mikäli raskaana oleva ei ole pystynyt lopettamaan tupakointia tai nikotiinipitoisten tuotteiden käyttöä keskiraskauteen mennessä. Tarvittaessa äitiysneuvola tekee lähetteentäydennyksen, mikäli aikaa ei ole asiakkaalle annettu.
Ensimmäinen käynti on asiakkaalle maksuton.
Lähes jokainen raskaana oleva jännittää tulevaa synnytystä. Merkittävästä synnytyspelosta puhutaan, kun pelko häiritsee iloa raskaudesta ja vaikuttaa arkeen merkittävästi. Synnytyksessä voi pelottaa esimerkiksi kipu, kontrollin menettäminen, oma tai syntyvän lapsen terveys, yksin jääminen tai ammattihenkilön kohtaaminen ja sairaalaympäristö. Synnytyspelolle altistavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi aiempi mielenterveydenhäiriö, erilaiset sosiaaliset tekijät, aiemmin koettu trauma tai läheisen kertomus.
Voimakas synnytyspelko haittaa jokapäiväistä elämää. Synnytyspelkoa seulotaan äitiyspoliklinikalla rakenneultraäänitutkimuksen yhteydessä. Tarvittaessa raskaana olevalle varataan aika synnytyspelkopoliklinikalle, Lähete synnytyspelkopoliklinikalle voidaan tehdä myös äitiysneuvolasta, mikäli synnytyspelko tulee esille neuvolakäynneillä. Synnytyspelkopoliklinikalla asiakkaan ottaa vastaan synnytyspelkoon perehtynyt kätilö tai lääkäri. Tarvittaessa asiakas voidaan ohjata lastenpsykiatrian vauvaperheyksikköön tai yleissairaalapsykiatrian poliklinikalle. Lastenpsykiatrian vauvaperheyksikössä toteutetaan synnytyspelon ryhmähoitoa. Asiakas voi saada apua synnytyspelon käsittelyyn myös neuvolan perhevalmennuksesta tai sairaalan synnytysvalmennuksesta.
Raskauteen liittyvissä asioissa ohjataan ottamaan ensisijaisesti yhteyttä neuvolaan tai tarvittaessa äitiyspoliklinikalle. Akuuteissa tilanteissa voi olla puhelimitse yhteydessä naistentautien päivystykseen. Syitä yhteydenotolle naistentautien päivystykseen ovat esimerkiksi verenvuoto, ennenaikaiset supistukset, voimakas kipu, sikiön liikkeiden väheneminen loppuraskaudessa sekä raskausmyrkytykseen liittyvät oireet, kuten verenpaineen nousu.
HAL-lähetekriteerien täyttyessä äitiysneuvolasta tehdään lähete Päihdelääketieteen poliklinikalle. Päihdelääketieteen poliklinikan tehtävänä on päihteistä aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisy ja raskaana olevan päihdehoidon tarpeen arviointi. Raskaana olevalla on oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat palvelut ja päihdehoito. Päihdehoidon tarpeen arvioinnin tarkoituksena on varmistaa hoidon oikea-aikainen käynnistyminen silloin, kun hoidon tarve on tunnistettu ja asiakas motivoituu hoitoon. Sairaanhoitaja on kahden viikon kuluessa puhelimitse yhteydessä raskaana olevaan ja antaa ajan päihdelääketieteen poliklinikan sairaanhoitajan vastaanotolle 1–4 viikon kiireellisyydellä.
Hoidon tarpeen arviointi ei automaattisesti johda hoitosuhteeseen.
Päihdelääketieteen poliklinikka toimii raskauden aikana avohoitokontaktina tai päihdehoitoa koordinoivana tahona sekä suunnittelee ja toteuttaa päihdehoitoa. Hoitoon osallistuu sairaanhoitaja ja tarvittaessa päihdelääkäri. Päihdelääketieteen poliklinikan henkilökunta arvioi yhdessä asiakkaan kanssa avohoitokäyntien, osastohoidon tai -vieroituksen sekä opioidiriippuvuuden korvaushoidon tarvetta. Päihteettömyyden toteutumista seurataan huumeseulontanäytteillä, alkometripuhallutuksilla ja laboratoriokokeilla. Päihdelääketieteen poliklinikan palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.
Päihdelääketieteen poliklinikka tekee monialaista yhteistyötä mm. äitiyshuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa. Poliklinikalla toimii myös päihdepsykiatrinen työryhmä, jonka moniammatillisella työskentelyllä voidaan suunnitella monidiagnoosipotilaiden tarvitsemaa hoito ja palveluja.
Päihdelääketieteen yksikkö Kompassin osastolla hoidetaan alkoholi-, lääke- huumausaine- ja monipäihdevieroituksia. Osastohoitoa voidaan tarjota myös arviointi-, kriisi- tai tukijaksona avopäihdehoidon rinnalla. Alkoholin vieroitushoitoa tarjotaan myös terveyskeskussairaaloiden vuodeosastolla. Osastohoidon tarpeen arvion tekee päihdepäivystys, päihdelääketieteen poliklinikka tai perusterveydenhuollon MiePä-palvelut. Osastohoito on vapaaehtoista ja hoitojakso kestää tavallisesti 1–2 viikkoa. Hoidosta peritään normaalit hoitopäivämaksut. Osastohoidon aikana arvioidaan asiakkaan jatkohoidon tarvetta ja asiakkaan hoito voi jatkua joko avohoidossa, asumispalveluissa tai päihdelaitoskuntoutuksessa.
Opioidiriippuvuuden korvaushoito on pitkäaikaista opioidiriippuvuuden hoitoa. Korvaushoito voidaan aloittaa raskausaikana, jolloin se parantaa opioidiriippuvaisen raskaana olevan ja sikiön hyvinvoinnin ennustetta. Ennen raskautta aloitettu opioidiriippuvuuden korvaushoito jatkuu raskauden aikana omassa hoitoyksikössä. Mikäli asiakas toivoo opioidiriippuvuuden korvaushoitovalmisteesta vieroittautumista raskauden aikana, tulee lopettamisen turvallisuus arvioida raskauden ja sikiön kannalta. Korvaushoidon lisäksi raskaana oleva tarvitsee intensiivistä tukea ja seurantaa päihteiden ja opioidiriippuvuuden korvaushoitovalmisteiden rinnakkaiskäytön välttämiseksi. Raskaana olevan päihdehoidossa tulee aktiivisesti pyrkiä myös tupakasta ja nikotiinista vieroittautumiseen.
Lisää tietoa raskaana olevan opioidiriippuvuuden korvaushoidosta:
Raskauden aikana päihdelääketieteen poliklinikka tekee päihdehoidon tarpeen arvion ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa MiePä-vastaanotolle tai käynnit voidaan järjestään päihdelääketieteen poliklinikalla. Jo olemassa oleva hoitosuhde mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatkuu raskauden aikana asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Hoitosuhteen aikana päihteiden käyttöä seurataan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti.
Asiakas voi hakeutua perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluihin myös hoitokoordinaattorin (HOIKO) tai sähköisen ajanvarauksen yhteydenottopyynnön kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö voi ohjata asiakkaan suoraan MiePän palveluihin myös suoralla yhteydenotolla tai tiedoksi-PTH-viestillä.
Raskaana olevan henkilön puoliso voidaan ohjata ottamaan yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattoriin (HOIKO) päihdehoidon tarpeen arvioimiseksi.
Kuntouttava laitosmuotoinen päihdehoito antaa työkaluja päihteettömyyteen silloin, kun avohoidon keinot eivät ole riittävät. Kuntoutuksen aikana on tarkoitus opetella keinoja, jotka tukevat päihteettömyyttä.
Laitosmuotoinen päihdekuntoutus on usein yksityinen sosiaalihuollon palvelu, jonka kustannuksien korvaamisesta sovitaan päihdepalvelujen ja sosiaalipalvelujen kesken. Pääsääntö on, että raskauden aikainen kuntoutus on päihdekuntoutusta yksilöpäätöksellä ja synnytyksen jälkeen kyseessä on perhekuntoutus lastensuojelun tukitoimena. Raskaana oleville ja vauvaperheille suunnattuja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja tuottavat muun muassa päihteistä kuntoutumiseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet ensikodit. Raskaana olevan päihdelaitoskuntoutukseen/ensikotiin ohjaaminen tehdään mielellään vähintään kaksi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Ensikotien kuntoutusjaksot ovat useiden kuukausien mittaisia.
Lastenpsykiatrian vauvaperheyksikössä toteutetaan raskausajan varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaa sekä raskaus- ja pikkulapsiajan hoidollista vauvaperhetyötä. Vauvaperheyksikön palvelut on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille sekä perheille, joissa on 0–3-vuotiaita lapsia.
Hoitosuhteessa keskitytään vanhemmuuden tukemiseen, turvallisten kasvuolosuhteiden ja kiintymyssuhteiden edistämiseen sekä raskausajan ja vauvavaiheen vuorovaikutus- ja kiintymyssuhdehäiriöiden hoitoon. Tavoitteena on edistää vanhempien päihteettömyyttä silloin, kun päihteet ovat olleet osa perheen elämää. Raskausajan hoito voi olla perusteltua myös silloin, kun raskaana olevan ahdistuneisuus, kiputilat, stressi, mielialahäiriöt ja parisuhteen ristiriidat voivat lisätä retkahtamisen riskiä. Riittävän intensiivinen ja varhain aloitettu hoito turvaa vanhempien mahdollisuutta käsitellä huoliaan, pelkojaan ja olotilojaan säännöllisesti terapeuttisessa hoitosuhteessa. Raskausajan hoidossa hyödynnetään tarvittaessa ultraäänilaitetta, jolla voidaan tarkastella sikiötä.
Kaikille HAL-vastaanotolla asioiville raskaana oleville kerrotaan lastenpsykiatrian vauvaperheyksikön raskausajan varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiasta ja raskausajan hoidollisesta vauvaperhetyöstä. Hoitosuhteen käynnistämiseksi kätilö tekee konsultaatiopyynnön lastenpsykiatrian vauvaperheyksikköön. Lähete voidaan laatia raskaana olevalle myös perusterveydenhuollosta esimerkiksi neuvolasta tai mielenterveys- ja päihdepalveluista. Vauvaperheyksikön palvelut ovat asiakkaille maksuttomia.
Päihteiden käyttö voi lisätä mielenterveyden häiriöiden riskiä tai päinvastoin. Tästä syystä mielenterveyden ja päihdesairauden yhtäaikainen hoito on huomioitava. Akuutisti psyykkistä tukea tarvitsevan asiakkaan hoidon järjestämiseksi on mahdollista konsultoida yleissairaalapsykiatriaa. Psykiatrian konsultoinnin tekee hoitava lääkäri. Päihdelääketieteen poliklinikan on mahdollista konsultoida päihdepsykiatrista työryhmää asiakkaan hoidossa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen/yhteydenoton sosiaalipalveluihin, jos perheestä on herännyt huoli. Ilmoituksen perusteella sosiaaliviranomaiset arvoivat, aloitetaanko palvelutarpeen arviointi.
Raskauden aikana sosiaalipalvelujen tehtävänä on kartoittaa perheen kokonaistilanne ja palvelujen tarve sekä suunnitella ja järjestää tarvittavat tukitoimet. Kaikissa palveluissa tavoitteena on koko perheen hyvinvointi ja syntyvän lapsen edun toteutuminen. Monialainen yhteistyö, asiakkaan ja ammattilaisten yhdessä tekemä palvelusuunnitelma sekä hyvä tiedon kulku mahdollistavat perheelle tuen, johon perheen on mahdollista sitoutua. Sosiaalipalvelujen tuki voi olla esimerkiksi toimeentuloon ja asioimiseen liittyvää ohjausta, kotiin tuotavaa tukipalvelua sekä päihdehoidon järjestämiseen liittyvää apua.
Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen työntekijä voi toimia terveyssosiaalityöntekijän työparina raskausaikana, jolloin voidaan hyvissä ajoin pohtia lapsen syntymän jälkeistä tuen tarvetta. HAL-lähetekriteerien täyttyessä terveyssosiaalityöntekijä tapaa asiakkaan HAL-vastaanoton tai päihdelääketieteen poliklinikkakäynnin yhteydessä, vaikka asiakkaasta ei olisi tehty sosiaalihuoltolain mukaista ilmoitusta.
Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia ilmoituksia ovat:
- Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi
- Ennakollinen lastensuojeluilmoitus
- Lastensuojeluilmoitus
Ilmoitusvelvolliset on määritelty lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolaissa.
Lastensuojelulaki 417/2007 – Ajantasainen lainsäädäntö (FINLEX.fi)
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 – Ajantasainen lainsäädäntö (FINLEX.fi)
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi
Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden voi täyttää ottamalla asiakkaan kanssa yhdessä yhteyttä asiakkaan tarvitsemaan sosiaalihuollon palveluun. Saman syyn perusteella ei tarvitse tehdä erillistä ennakollista lastensuojeluilmoitusta tai lastensuojeluilmoitusta, kun yhteydenotto tehdään viipymättä ja ilmoitetaan yhteydenottoon johtaneet syyt.
Mikäli yhteydenottoa ei voida toteuttaa yhdessä asiakkaan kanssa, on tehtävä lastensuojeluilmoitus tai ennakollinen lastensuojeluilmoitus.
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (THL)
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon voidaan tehdä sähköisesti tai puhelimitse.
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus salassapitosäännösten estämättä, kun on perusteltu syy epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Ennakollinen lastensuojeluilmoitus mahdollistaa palvelujen ja tuen suunnittelun jo raskausaikana. Mikäli perheessä on alaikäisiä lapsia, tulee ennakollisen lastensuojeluilmoituksen lisäksi tehdä lastensuojeluilmoitus.
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus tehdään huolimatta siitä, onko ilmoitus tehty aiemmin toisessa palvelussa tai onko perheellä valmiiksi sosiaalihuollon asiakkuus. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti yhteistyössä asiakkaan kanssa tai vähintään asiakas tulee informoida ilmoituksen tekemisestä. Ilmoituksen sisältö tulee asiakkaan nähtäväksi sellaisenaan.
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus (THL)
Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekeminen
- Soittamalla Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun palvelutarpeen arviointiin
- Kiireellisessä tapauksessa soittamalla sosiaali- ja kriisipäivystykseen
Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnista saa tarvittaessa ohjausta ilmoituksen tekemiseen sekä ilmoituksen tekemisen tarpeellisuuden arviointiin.
Lastensuojeluilmoitus
Raskauden aikana ennakollisen lastensuojeluilmoituksen lisäksi tehdään lastensuojeluilmoitus, kun perhekuntaan kuuluu jo ennestään alaikäisiä lapsia ja raskaana olevan tai hänen puolisonsa epäillään tai tiedetään käyttävän päihteitä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsella olisi lastensuojelun tai lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakkuus.
Muistathan tehdä ilmoituksen lapsista,
- joiden huoltaja tai huoltajan kanssa samassa taloudessa asuva kumppani käyttää tai epäillään käyttävän päihteitä.
- jotka asuvat tai käyvät tapaamassa vanhempaansa siinä perheessä, jossa käytetään tai epäillään käytettävän päihteitä.
- jotka asuvat päihteitä käyttävästä vanhemmasta erillään.
Ilmoitus tehdään ensisijaisesti yhteistyössä vanhemman kanssa. Ilmoituksen sisältö tulee lapsen huoltajan nähtäväksi sellaisenaan.
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen
- Sähköisesti Miun palvelut: Lastensuojeluilmoitus -lomakkeen kautta
- Kiireellisessä tapauksessa soittamalla sosiaali- ja kriisipäivystykseen
Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnista saa tarvittaessa ohjausta ilmoituksen tekemiseen sekä ilmoituksen tekemisen tarpeellisuuden arviointiin.
Valtion palveluilla tarkoitetaan valtion tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oikeuslääketieteen palveluja. Tällaisia ovat muun muassa KELA, valtion mielisairaalat, valtion lastensuojeluyksiköt sekä vankiterveydenhuolto.
Päihteitä käyttävät vanhemmat tarvitsevat usein laajaa monialaista tukea. Ammattilaisten täytyy hahmottaa mitä palveluita asiakkaalla jo on ja mitä palveluita perhe saattaa tarvita. Tarvittavien palvelujen määrään ja verkoston monialaisuuteen vaikuttavat päihteiden käytön aste ja se onko asiakkaalla lisäksi muita ongelmia, kuten mielenterveyden haasteita, lähisuhdeväkivallan uhkaa, liitännäissairauksia, toimeentulo-ongelmia tai asunnottomuutta.
Asiakkaan käyttämissä palveluissa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset muodostavat asiakkaan ammattilaisverkoston. Ammattihenkilöiden edustamat palvelut muodostavat asiakkaan hoito- ja palveluketjun, jossa jokaisella palvelulla on oma roolinsa. Ammattihenkilöt ovat velvoitettuja tekemään monialaista yhteistyötä asiakkaan palvelujen tarpeen arvioinnissa, palvelujen tarjoamisessa sekä niiden toteutumisen seurannassa. Tiiviillä yhteistyöllä vähennetään palvelujen sisällön päällekkäisyyttä ja parannetaan asiakkaan saaman hoidon ja palvelun laatua. Yhteistyötä tekemällä asiakas ja ammattihenkilöt jakavat yhteisen näkemyksen perheen kokonaistilanteesta. Monialaista yhteistyötä tehdään asiakkaan suostumuksella.
Päihteiden käytön perusteella tehdyt erikoissairaanhoidon lähetteet käsitellään Päihdelääketieteen poliklinikan ja äitiyspoliklinikan HAL-vastaanoton ammattihenkilöiden muodostamassa monialaisessa tiimissä. Monialaiseen tiimiin kuuluu terveyssosiaalityöntekijä, HAL-vastaanoton lääkäri ja kätilö sekä Päihdelääketieteen poliklinikan sairaanhoitaja ja päihdelääkäri. Monialainen tiimi toimii raskauden aikana hoitoa ja palveluja suunnittelevana, koordinoivana ja toteutumista seuraavana tahona.
Sosiaalihuollon palvelut liitetään osaksi asiakkaan palveluverkostoa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen tekemällä lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisella ilmoituksella.
Monialaisen yhteistyön jatkumisen turvaaminen asiakkaan vaihtaessa paikkakuntaa
Asiakkaan vaihtaessa paikkakuntaa, on ammattihenkilöiden varmistettava tiedon siirtyminen oleellisiin palveluihin uudella paikkakunnalla.
Potilastietojen luovuttaminen – Sote-ammattilaiset – Kanta.fi
Sosiaalipalveluita koskeva ilmoitusvelvollisuus: Ilmoitusvelvollisuus toiselle kunnalle – THL
Perheen hoitoon osallistuvat ammattihenkilöt ja asiakas läheisineen voidaan koota yhteiseen verkostokokoukseen, jonka koollekutsujana raskausaikana toimii yleensä HAL-poliklinikan terveyssosiaalityöntekijä. Koollekutsujana voi toimia myös muu monialaisen yhteistyön tarpeen havainnut ammattihenkilö. Verkostokokouksella tarkoitetaan tilaisuutta, jossa asiakas ja häntä hoitavat ammattihenkilöt tapaavat ja keskustelevat asiakkaan kanssa tämän tuen tarpeista ja toiveista. Verkostoyhteistyö mahdollistaa luotettavan tiedonkulun, eikä asiakkaan tarvitse toimia tiedonvälittäjänä ja kertoa tilannettaan jokaiselle verkostossa toimivalle taholle erikseen. Verkostokokouksen tavoitteena on löytää asiakkaan ja ammattihenkilöiden välille yhteinen ymmärrys asiakkaan tilanteesta, tuen ja palvelujen tarpeesta sekä asiakkaan valmiudesta sitoutua tarjolla oleviin palveluihin. Verkostokokoukset palvelevat erityisesti asiakkaita, joilla on laaja palvelutarve. Verkostokokouksia järjestetään tarvittaessa raskaus- ja vauva-aikana.
Loppuraskaudessa tai viimeistään synnytyksen jälkeen verkostoon liitetään lapsen syntymän jälkeen perheen kanssa työskentelyn aloittavat palvelut tai ammattihenkilöt. Vauvaperheen kanssa yhteistyötä jatkavia palveluja ovat esimerkiksi pienten lasten teho- ja valvontaosasto, lastenneuvola, lapsiperheiden sosiaalipalvelut tai lastensuojelu sekä perhekuntoutus.
Synnytys
Soita synnytyssaliin, kun epäilet synnytyksen käynnistyneen
Synnytyksen hoidossa kuunnellaan synnyttäjän toiveita äidin ja syntyvän lapsen turvallisuus huomioiden. Synnytyksen yhteydessä on tärkeää, että hoitohenkilökunta tietää raskauden aikaisesta päihteiden käytöstä, koska se voi vaikuttaa synnytykseen sekä vauvan vointiin synnytyksen aikana ja syntymän jälkeen. Henkilökunta tutustuu synnyttäjän terveystietoihin ja raskausaikana tehtyyn hoitosuunnitelmaan. Tarvittaessa synnyttäjältä pyydetään huumeseulontanäyte tai alkometriin puhallus.
Hyvästä kivunlievityksestä huolehditaan synnytyksen aikana ja sen jälkeen. Lääkkeellisessä kivunlievityksessä suositaan varhaista selkäpuudutusta vahvojen kipulääkkeiden sijaan.
Puoliso tai tukihenkilö on tervetullut mukaan synnytykseen. Tarvittaessa synnyttäjällä voi olla mukana myös koulutettu synnytystukihenkilö eli doula. Puolison tai tukihenkilön tulee olla päihteetön sairaalassaoloaikana.
Synnytyssalin yhteystiedot ja ohjeet sairaalan saapumisesta löydät Pohjois-Karjalan keskussairaalan verkkosivuilta.
Päihteiden käyttö raskauden aikana lisää riskiä raskauden aikaisiin häiriöihin ja ennenaikaiseen synnytykseen, jolloin osastohoito voi olla tarpeen raskaana olevan ja sikiön voinnin seuraamiseksi jo ennen lapsen syntymää. Naistenkeskuksen vuodeosastolla hoidetaan naistentautien asiakkaita, raskaana olevia sekä synnyttäneitä. Puolison yöpyminen osastolla ei ole mahdollista, mutta vierailut ovat sallittuja päiväaikaan.
Osastohoidossa huomioidaan asiakkaalle tehty hoitosuunnitelma.
Synnytyksen jälkeen pyritään normaaliin vierihoidon toteutumiseen, jolloin vanhempi tai vanhemmat huolehtivat lapsen hoidosta hoitohenkilökunnan tukemana. Synnytyksen jälkeen osastolla seurataan vauvan ja synnyttäneen vointia, opetellaan vauvan ruokintaa ja hoitoa sekä harjoitellaan vuorovaikutusta vauvan kanssa. Lapsesta voidaan ottaa huumeseulontanäytteet virtsasta ja ensiulosteesta. Tarvittaessa myös äidiltä pyydetään huumeseulontanäyte. Vauva saa tarvittaessa Hepatiitti B -suojauksen.
Lapsen toinen vanhempi on tervetullut osastolle päiväaikaan. Synnyttäneen puolison yöpyminen osastolla on mahdollista ja toivottavaa, jos perhehuoneita on vapaana. Etukäteen perhehuonetta ei voi varata. Puolison yöpymisestä peritään vuorokausimaksu, ruokailut ovat omakustanteisia. Osastolla ei voi olla päihteiden vaikutuksen alaisena.
Imetystä suositellaan, mikäli siihen ei ole estettä. Imetyksen esteitä ovat tietyt lääkeaineet, päihteiden käyttö, HIV, tuberkuloosi sekä rinnan alueen aktiivinen herpes. Tupakointia ja nikotiinipitoisten tuotteiden käyttöä ei suositella.
Vastasyntynyt voi kärsiä vieroitusoireista, jos äiti on raskauden aikana käyttänyt päihteitä, nikotiinia sisältäviä tuotteita tai esimerkiksi opioidiriippuvuuden korvaushoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Tällöin vastasyntynyttä hoidetaan pienten lasten teho- ja valvontaosastolla. Vieroitusoireriskissä olevaa vauva seurataan vähintään viisi vuorokautta ja mikäli oireita esiintyy, on hoitoaika pidempi.
Vieroitusoireita hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömin menetelmin, jolloin vanhempien tarjoama turva ja hoito ovat avainasemassa helpottamassa vauvan oloa. Vaikeisiin vieroitusoireisiin käytetään lääkehoitoa. Esimerkkejä vauvan vieroitusoireista ovat kimeä itku ja levottomuus, vapina, jäykkyys, syömisvaikeudet, nukkumisvaikeudet, lisääntynyt imemisen tarve, ripuli/oksentelu sekä painon kehityksen häiriöt.
Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti vastasyntyneen hoitoon ja huolenpitoon henkilökunnan ohjauksessa. Hyvävointiset vanhemmat voivat yöpyä vauvan luona. Vanhemman päihtymys tai synnyttäneen huono vointi ovat turvallisuussyistä esteitä Ilmattaressa yöpymiseen ja perhehoitomallin mukaiseen lapsen hoitoon osallistumiseen. Tarvittaessa vanhemmilta voidaan pyytää huumeseulontanäyte tai alkometripuhalluskoe. Lapsesta otetaan huumeseulontanäytteet virtsasta ja ensiulosteesta.
Ennen perheen kotiutumista synnytyssairaalasta on ammattihenkilöiden varmistettava, että perhe kotiutuu lapsen kannalta turvalliseen ympäristöön ja perheellä on riittävä tuki vanhemmuuteen ja arjessa selviämiseen. Perheelle tarjottava tuki voi olla esimerkiksi kotiin tarjottavaa tukea tai perhekuntoutusta päihde-ensikodissa.
Terveyssosiaalityöntekijä tapaa synnyttäneen perheineen ennen sairaalasta kotiutumista ja raskausaikana tehty perheen jatkosuunnitelma tarkastetaan. Monialaista tukea tarvitseville perheille järjestetään verkostokokous, johon osallistuu vanhempien lisäksi myös perheen kanssa yhteistyötä jatkavat tahot.
Vanhemmat ottavat yhteyttä neuvolaan jatkoseurannan sopimiseksi ennen kotiutumista sairaalasta.
Hoitava kätilö tutustuu asiakkaan tietoihin sekä raskauden aikana tehtyyn hoitosuunnitelmaan. Huumeseulontanäytteet otetaan hoitosuunnitelman mukaisesti tai lääkärin määräyksestä. Opioidiriippuvuuden korvaushoito, HIV:n tai hepatiitin hoitoon käytetty lääkitys sekä psyykenlääkitys huomioidaan synnytyksen aikana. Lääkkeellisessä kivunlievityksessä suositaan varhaista selkäpuudutusta vahvojen kipulääkkeiden sijaan. Opioidien käytöstä synnytyskivun hoidossa keskustellaan asiakkaan, hoitavan lääkärin sekä anestesialääkärin kanssa. Äidin hyvästä kivunlievityksestä huolehditaan synnytyksen aikana ja sen jälkeen.
Vastasyntyneestä otetaan huumeseulontanäytteet virtsasta ja mekoniumista, mikäli on epäily/tieto lapsen raskauden aikaisesta päihdealtistuksesta tai synnyttäjä on ollut päihtynyt synnyttämään tullessaan. Raskauden aikana tehty imetyssuunnitelma tulee olla kirjattu iPanaan. Vastasyntyneen vointia seurataan joko naistenkeskuksen vuodeosastolla tai pienten lasten teho- ja valvontaosasto Ilmattaressa riippuen vastasyntyneen voinnista, äidin päihteiden käytöstä raskauden aikana sekä tehdystä hoitosuunnitelmasta.
Mikäli synnyttäjällä ei ole ollut raskauden seurantaa, otetaan hänestä tarvittavat verikokeet, huumeseulontanäytteet sekä tehdään ultraäänitutkimus raskauden tilan määrittämiseksi. Terveyssosiaalityöntekijä pyydetään viimeistään synnytyksen jälkeen käymään perheen luona ja tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus.
Synnytyksen jälkeen pyritään normaaliin vierihoidon toteutumiseen Naistenkeskuksen vuodeosastolla. Henkilökunta ohjaa vanhempia vastasyntyneen hoidossa. Vuodeosastolla seurataan synnyttäneen ja vastasyntyneen vointia sekä tarkkaillaan vastasyntyneen mahdollisia vieroitusoireita. Mikäli vieroitusoireita ilmenee, konsultoidaan lastenlääkäriä. Raskauden aikaista päihteiden käyttöä epäiltäessä vastasyntyneestä otetaan huumeseulontanäyte ensivirtsasta ja -mekoniumista, mikäli niitä ei ole saatu otettua synnytyssalissa. Vanhempia tuetaan vauvan viestien tulkitsemiseen ja vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Heitä ohjataan vauvan hoidossa ja ruokinnassa sekä kiinnitetään huomiota vanhempien ja lapsen välisen kiintymyssuhteen muodostumiseen ja äidin mielialaan.
Mikäli lasta hoidetaan pienten lasten teho- ja valvontaosasto Ilmattaressa ja äiti on vierihoitamassa lastaan, säilyy äidin hoitovastuu Naistenkeskuksessa. Perheen jatkohoitoa suunnitellaan monialaisessa yhteistyössä. Äidin säännöllisesti käyttämä lääkitys huomioidaan hoitojakson aikana (opioidiriippuvuuden korvaushoito, HIV:n tai hepatiitin hoitoon käytetty lääkitys, psyykenlääkitys). Raskauden ehkäisyn aloituksesta keskustellaan jokaisen synnyttäneen kanssa, vaikka keskustelua ehkäisyn aloituksesta on käyty jo äitiysneuvolassa. Raskauden ehkäisyimplantaatti voidaan asettaa asiakkaan toiveesta jo vuodeosastolla. Muutoin synnytyksen jälkeinen raskauden ehkäisy aloitetaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti neuvolassa.
Raskauden aikana tehdyn suunnitelman mukaisesti tai syntymän jälkeisen voinnin perusteella vastasyntynyttä hoidetaan pienten lasten teho-ja valvontaosasto Ilmattaressa.
Vastasyntyneen vieroitusoireet ilmenevät yleensä 3–5 vuorokauden kuluessa syntymästä, mistä syystä vastasyntynyttä seurataan Ilmattaressa vähintään viiden vuorokauden ajan. Raskauden aikainen altistuminen nikotiinille vaikeuttaa vieroitusoireita.
Keskushermostoperäiset oireet Autonomiset oireet Ruuansulatuskanavaperäiset oireet Kimeä ja jatkuva itku
Rauhattomuus
Vapina
Hypertonia
Univaikeudet
Vilkkaat refleksit
Jatkuva imeminen
KouristeluHengitystauot
Tiheä hengitys
Harva syke
Tukkoinen nenä
Hikoilu
Aivastelu
Haukottelu
Kutina
Ihon kirjavuus
LämmönvaihteluRipuli
Pulauttelu
Oksentelu
Jatkuva syöminen
Syömisvaikeus
Huono painonnousuMahdollisia vastasyntyneen vieroitusoireisiin viittaavia oireita. Vastasyntynyt siirtyy suoraan synnytyssalista pienten lasten teho- ja valvontaosasto Ilmattareen jos:
- Äiti on opioidiriippuvuuden korvaushoidossa raskausaikana.
- Äidin huumeseulontanäyte on positiivinen viimeisen raskauskolmanneksen aikana tai äiti on käyttänyt huumeita tai muita päihteitä raskauden aikana.
- Äiti on tullut synnyttämään päihtyneenä.
- Lapsen sikiöaikaisessa seurannassa on havaittu poikkeavaa.
- Lapsen syntymän jälkeinen vointi vaatii seurantaa ja hoitoa Ilmattaressa.
Lääkkeettömiä hoitomuotoja käyttämällä voidaan ehkäistä ja hoitaa vastasyntyneen vieroitusoireita tehokkaasti. Vieroitusoireiden seurannassa käytetään Eat-Sleep-Console -menetelmää. Vaikeiden vieroitusoireiden hoitoon käytetään lääkkeettömien hoitomuotojen lisäksi lääkehoitoa.
Ilmattaressa vanhemmille opetetaan, miten helpottaa vastasyntyneen vieroitusoireita lääkkeettömästi sekä opastetaan vastasyntyneen hoidossa ja ruokinnassa. Vanhempien ja vauvan välistä vuorovaikutusta tuetaan ja tarvittaessa konsultoidaan lastenpsykiatrian vauvaperheyksikköä varhaisen vuorovaikutuksen tuen käynnistämiseksi. Perhehoitomallin mukaisesti vanhemmat yöpyvät vauvan luona. Vanhemman päihtymys tai synnyttäneen huono vointi ovat turvallisuussyistä esteitä Ilmattaressa yöpymiseen ja lapsen hoitoon osallistumiseen. Vanhemmilta voidaan pyytää huumeseulontanäyte tai alkometripuhalluskoe. Lapsesta otetaan huumeseulontanäytteet ensivirtsasta ja -mekoniumista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia tekemään salassapitosäännösten estämättä lastensuojeluilmoituksen, mikäli lapsen hoidon tai huolenpidon tarve tai kehitystä vaarantavat olosuhteet edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsella olisi lastensuojelun asiakkuus.
Lastensuojelulaki 417/2007 – Ajantasainen lainsäädäntö (FINLEX.fi)
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 – Ajantasainen lainsäädäntö (FINLEX.fi)
Ilmoitus tehdään ensisijaisesti yhteistyössä vanhemman kanssa. Ilmoituksen sisältö tulee lapsen huoltajan nähtäväksi sellaisenaan. Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnista saa tarvittaessa ohjausta ilmoituksen tekemiseen sekä ilmoituksen tekemisen tarpeellisuuden arviointiin.
Ennen perheen kotiuttamista synnytyssairaalasta on ammattihenkilöiden varmistettava, että perhe kotiutuu lapsen kannalta turvalliseen ympäristöön ja perheellä on riittävä tuki vanhemmuuteen ja arjessa selviämiseen.
Terveyssosiaalityöntekijä tapaa perheen ennen kotiuttamista. Naistenkeskuksesta kotiuduttaessa verkostokokous järjestetään tarvittaessa, kun taas Ilmattaresta kotiuduttaessa verkostokokous järjestetään aina. Verkostokokoukseen osallistuu vanhempien lisäksi myös vanhempien ja lapsen kanssa yhteistyötä jatkavat tahot. Verkostokokouksen tarkoituksena on varmistaa, että perhe saa tarvitsemansa hoidon ja palvelut myös vauva-arjessa. Kokoukseen tulee kutsua myös vanhemman päihdehoidosta vastaava taho.
Perhe voidaan kotiuttaa avopalvelujen turvin kotiin tai laitosmuotoiseen perhekuntoutukseen päihde-ensikotiin. Mikäli kumpikaan vaihtoehto ei ole lapsen edun mukainen tai vanhempien toive, päättää lastensuojelu lapseen kohdistuvista jatkotoimista. Lapsen sairaalahoidon päättyessä sairaalasta otetaan yhteyttä neuvolaan perheen jatkohoidon ja tiedon siirtymisen varmistamiseksi.
Vauvaperhe
Raskauden aikana aloitettua tiivistä ja pitkäkestoista monialaista tukea jatketaan lapsen synnyttyä. Riittävällä tuella varmistetaan, että vanhemmat pystyvät huolehtimaan lapsestaan sekä omasta hyvinvoinnistaan vauva-arjessa. Vanhempien asiakkuus päihdepalveluissa jatkuu päihteettömyyden tukena. Vauvaperheaikana keskeisiä perheen hoitoon osallistuvia palveluja ovat lastenneuvola, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lastenpsykiatrian vauvaperheyksikkö.
Vanhemmat ottavat yhteyttä äitiysneuvolaan lapsen syntymän jälkeen. Perheen kotiuduttua äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin, joka voidaan toteuttaa yhteistyössä muun perheen verkostossa toimivan ammattihenkilön tai lastenneuvolan terveydenhoitajan kanssa. Kotikäynnin tarkoituksena on seurata äidin ja vastasyntyneen vointia sekä tukea vanhempia uudessa elämäntilanteessa.
Lapsi siirtyy lastenneuvolan asiakkaaksi 1–3-viikon iässä ja seuranta jatkuu kouluikään saakka. Ensimmäinen lastenneuvolan vastaanottoaika annetaan äitiysneuvolasta. Mikäli lapsi kotiutuu sairaalasta tavanomaista myöhemmin, aika varataan ottamalla yhteyttä suoraan lastenneuvolaan. Lastenneuvolan tehtävänä on tukea vanhemmuutta, seurata lapsen kehitystä ja hyvinvointia sekä jatkaa vanhempien päihteettömyyteen tukemista.
Synnytyksen jälkitarkastus tehdään äitiysneuvolassa 6–12 viikkoa synnytyksestä. Synnytyksen jälkeinen raskauden ehkäisy aloitetaan yksilöllisen suunnitelman mukaan mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen raskauden ehkäisyyn käytetään keltarauhashormonivalmisteita tai kondomia. Ehkäisyn valinnassa suositellaan pitkäkestoista raskauden ehkäisyä, joka ei vaadi päivittäistä muistamista. Mikäli raskauden ehkäisyä ei ole aloitettu sairaalassa, voidaan se aloittaa kotikäynnin tai synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä. Äitiysneuvolan asiakkuus päättyy jälkitarkastukseen.
Raskausaikana aloitettua hoitosuhdetta mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee jatkaa lapsen syntymän jälkeen, koska uusi elämätilanne voi altistaa retkahduksille. Mikäli hoitosuhdetta ei ole ollut raskausaikana, päihdepalveluihin voi hakeutua ottamalla yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattoriin tai tekemällä sähköisen ajanvarauksen kautta yhteydenottopyynnön mielenterveys- ja päihdepalvelujen MiePä-hoitajalle.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.
Lapsen syntymän jälkeen toteutettu avo- tai laitosmuotoinen päihde- tai perhekuntoutus on tarkoitettu vanhempien päihteettömyyden, vanhemmuuden ja arjen hallinnan tukemiseen.
Kuntouttava laitosmuotoinen päihdehoito antaa työkaluja päihteettömyyteen silloin, kun avohoidon keinot eivät ole riittävät. Kuntoutuksen aikana opetellaan keinoja, jotka tukevat päihteettömyyttä ja vanhemmuutta.
Vauvaperheille suunnattuja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja tuottavat muun muassa päihteistä kuntoutumiseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet ensikodit. Yleensä ensikotien tarjoama kuntoutus aloitetaan mahdollisimman varhain ennen synnytystä ja kuntoutusta jatketaan vauvan syntymän jälkeen. Kuntoutukseen voi mennä koko perhe tai vain toinen vanhempi vauvan kanssa.
Kelasta on mahdollista saada kuntoutustukea: Päihde- tai riippuvuuskuntoutus ja kuntoutusraha (kela.fi)
Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat perheiden tukena silloin, kun perheillä on vaikeuksia selvitä omin avuin. Raskausaikana tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus on mahdollistanut lapsiperheiden sosiaalipalvelujen tuen suunnittelun perheelle jo raskausaikana.
Jos perheen tuen tarve tulee ilmi vasta lapsen synnyttyä, hakeudutaan lapsiperheiden sosiaalipalveluihin joko ottamalla yhteyttä lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun palvelutarpeen arviointiin tai tekemällä sähköinen yhteydenotto sosiaalihuollon tarpeesta. Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat veloitettuja tekemään lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen, jos perheen tilanne herättää huolta.
Perheille tarjolla olevia tukimuotoja ovat esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, sosiaaliohjaus ja sosiaalityö sekä kasvatus- ja perheneuvonta.
Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat perheiden tukena raskausajasta lapsen täysi-ikäisyyteen saakka.
Lastensuojelun tavoitteena on tukea perhettä siten, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä omien vanhempiensa kanssa. Lastensuojelun tukitoimia perheelle ovat muun muassa avohuollon tukitoimet, joita ovat esimerkiksi kotiin järjestettävä tehostettu perhetyö , tukihenkilö- ja tukiperhepalvelu sekä taloudellinen tuki. Lapsen edun toteutuminen on aina lastensuojelun ensisijainen tavoite. Mikäli lapsen etu ei tarjotusta tuesta huolimatta toteudu, on lastensuojelulla velvollisuus toimia ja tehdä lapsen kiireellinen sijoitus tai huostaanotto lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen sijoitusta voi pyytää myös vanhempi itse.
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä vanhempi itse tai muu perheestä huolestunut henkilö. Lastensuojeluilmoitus tehdään ottamalla yhteyttä lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun palvelutarpeen arviointiin tai täyttämällä sähköinen lastensuojeluilmoitus. Huolen herätessä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiset ovat veloitettuja tekemään lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen.
Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen vanhemmuus on tunnustettava. Vanhemmuuden tunnustaminen otetaan vastaan ensisijaisesti äitiysneuvolassa raskausaikana. Jos tunnustamista ei ole voitu vastaanottaa neuvolassa, vanhemmuuden selvittäminen ja tunnustaminen tehdään oman alueen perheoikeudellisissa palveluissa lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Perheoikeudellisissa palveluissa saa ohjausta myös lapsen huoltajuuteen tai elatukseen liittyvissä asioissa.
Raskausaikana aloitettu varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia sekä raskaus- ja pikkulapsiajan hoidollinen vauvaperhetyö jatkuu lapsen synnyttyä. Hoitosuhde voidaan aloittaa myös lapsen syntymän jälkeen alle kolmevuotiaalle lapselle. Tällöin lähetteen lastenpsykiatrian vauvaperheyksikköön voi saada esimerkiksi neuvolasta.
Vauvaperheyksikön työntekijä osallistuu monialaiseen yhteistyöhön perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vauvaperheyksikön käynnit ovat asiakkaille maksuttomia.
Pienten lasten teho- ja tarkkailuosasto Ilmattaressa hoidossa olleen vastasyntyneen seuranta voi lastenlääkärin arvion perusteella jatkua lastenkeskuksen vastasyntyneiden poliklinikalla (VAS). Syy lapsen seurannan jatkumiseen voi olla esimerkiksi äidin opioidiriippuvuuden korvaushoito, sikiön raskauden aikainen päihdealtistus tai äidin hepatiitti B tai hepatiitti C -infektio. Lastenkeskuksen seurannan jatkumisesta päätetään lapsen syntymän jälkeisen osastohoitojakson aikana.
Lastenkeskuksessa työskentelee kuntoutusohjaajia, jotka voivat tehdä kotikäynteinä toteutettavaa hoito- ja ohjaustyötä. Kuntoutusohjaajien avulla tehostetaan vauvan varhaisvaiheen kehittymisen ja kasvun seurantaa sekä tuetaan vanhempia lapsen hoidossa.
Ammattilaisen tehtävänä on kiinnittää huomiota riittävään vanhemmuuden tukemiseen sekä erityisesti lapsen edun toteutumiseen ja turvalliseen kasvuympäristöön lapsen normaalin kehityksen turvaamiseksi. Perheiden tarvitsemat tukitoimet ovat eriasteisia ja vaativat monialaista tiivistä sekä pitkäkestoista yhteistyötä. Perheen tilannetta on seurattava säännöllisesti ja kysyttävä vanhempien tilanteesta kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Vauvaperheaikana keskeisiä perheen hoitoon osallistuvia palveluja ovat lastenneuvola, lapsiperheen sosiaalipalvelut, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lastenpsykiatrian vauvaperheyksikkö.
Sairaalan tulee informoida äitiysneuvolaa puhelimitse perheen kotiutumisesta. Perheen kotiuduttua synnytyssairaalasta äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin tai kotikäynti korvataan vastaanottokäynnillä, jossa äidin ja vastasyntyneen vointi tarkistetaan. Kotikäynti voidaan tehdä äitiysneuvolan ja lastenneuvolan tekemänä työparityönä. Äitiysneuvolan terveydenhoitajan työparina voi olla myös muu ammattihenkilö perheen verkostosta.
Mikäli raskauden ehkäisyä ei ole aloitettu sairaalassa, voidaan ehkäisy aloittaa kotikäynnin tai synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä. Äitiysneuvolan asiakkuus päättyy 6–12 viikkoa synnytyksestä tehtävään jälkitarkastukseen. Raskauden ehkäisyn seuranta jatkuu ehkäisyneuvolassa.
Siun soten alueella osa neuvoloista toimii yhdistelmäneuvolana, jolloin sama terveydenhoitaja jatkaa yhteistyötä perheen kanssa läpi neuvola-asiakkuuden. Lapsen asiakkuus lastenneuvolassa alkaa 1–3-viikon iässä ja jatkuu kouluikään saakka.
Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lastenneuvolan tehtävänä on tunnistaa perheen erityisen tuen tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oikea-aikaisen tuen järjestämiseksi. Erityisen tuen järjestämiseksi perheelle annetaan neuvolaan lisäkäyntejä sekä tehdään yhteistyötä muiden perheen verkoston ammattihenkilöiden kanssa. Lastenneuvolatyössä noudatetaan NEUKO-ohjeita sekä alueellisia toimintatapoja. Keskustelua vanhempien päihteiden käytöstä jatketaan säännöllisin väliajoin ja päihteiden käytön selvitys kirjataan vanhempien terveystietoihin myös silloin kun vanhemman päihteiden käyttö ei herätä huolta.
Neuvolassa on käytössä Lapset puheeksi -menetelmä, jonka avulla vahvistetaan perheen hyvinvointia suojaavia tekijöitä ja arjessa pärjäämistä. Tarvittaessa Lapset puheeksi -keskustelun lisäksi pidetään Lapset puheeksi -neuvonpito, johon kutsutaan perheen itse nimeämä verkosto.
Raskausaikana aloitettua hoitosuhdetta mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee jatkaa lapsen syntymän jälkeen, koska uusi elämätilanne voi altistaa vanhemman retkahduksille. Mikäli hoitosuhdetta ei ole ollut raskausaikana, voi asiakkaan ohjata ottamaan yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitokoordinaattoriin tai tekemään sähköisen ajanvarauksen kautta yhteydenottopyynnön mielenterveys- ja päihdepalvelujen MiePä-hoitajalle. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi pyytää MiePä-ammattilaisen yhteydenottoa asiakkaaseen myös tiedoksi-PTH-viestillä.
Hoitosuhde mielenterveys- ja päihdepalveluissa jatkuu vanhemman päihteettömyyden tukena niin kauan, kun tarvetta on. Hoitosuhteen aikana päihteiden käyttöä seurataan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä sosiaalipalvelujen ja lastenneuvolan kanssa koko perheen hyvinvointi huomioiden. Monialaista yhteistyötä tehdään asiakkaan suostumuksella.
Lapsen syntymän jälkeen toteutettu avo- tai laitosmuotoinen päihde- tai perhekuntoutus voi olla merkittävä tuki vanhempien päihteettömyyteen, vanhemmuuteen ja arjen hallintaan.
Kuntouttava laitosmuotoinen päihdehoito antaa työkaluja päihteettömyyteen silloin, kun avohoidon keinot eivät ole riittävät. Kuntoutuksen aikana opetellaan keinoja, jotka tukevat päihteettömyyttä. Laitosmuotoinen päihdekuntoutus on usein yksityinen sosiaalihuollon palvelu, jonka kustannuksien korvaamisesta sovitaan päihdepalvelujen ja sosiaalipalvelujen kesken.
Vauvaperheille suunnattuja laitosmuotoisia kuntoutuspalveluja tuottavat muun muassa päihteistä kuntoutumiseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemiseen erikoistuneet ensikodit. Yleensä ensikotien tarjoama kuntoutus aloitetaan mahdollisimman varhain ennen synnytystä ja kuntoutusta jatketaan vauvan syntymän jälkeen. Kuntoutukseen voi mennä koko perhe tai vain toinen vanhempi vauvan kanssa.
Lapsiperheet voivat saada sosiaalipalvelujen tarjoamaa tukea lapsiperheiden sosiaalipalveluista, lastensuojelusta sekä työikäisten sosiaalipalveluista.
Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia ilmoituksia ovat:
- Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi
- Lastensuojeluilmoitus
Ilmoitusvelvolliset on määritelty lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolaissa:
Lastensuojelulaki 417/2007 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX) ®
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen tarjoamia tukimuotoja ovat esimerkiksi kotipalvelu, perhetyö, sosiaaliohjaus ja sosiaalityö sekä kasvatus- ja perheneuvonta. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ovat perheiden tukena raskausajasta lapsen täysi-ikäisyyteen saakka.
Tuen tarpeen ilmetessä asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun palvelutarpeen arviointiin.
Lastensuojelun tavoitteena on tukea perhettä siten, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä omien vanhempiensa kanssa. Lastensuojelun tukitoimia perheelle ovat muun muassa avohuollon tukitoimet, joita ovat esimerkiksi kotiin järjestettävä tehostettu perhetyö, kuntoutus, tukihenkilö- ja tukiperhepalvelu sekä taloudellinen tuki.
Lapsen edun toteutuminen on aina lastensuojelun ensisijainen tavoite. Mikäli lapsen etu ei tarjotusta tuesta huolimatta toteudu, on lastensuojelulla velvollisuus toimia ja tehdä lapsen kiireellinen sijoitus tai huostaanotto lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen sijoitusta voi pyytää myös vanhempi itse.
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi
Huolen herätessä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiset ovat veloitettuja tekemään lastensuojelu- tai sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tai yhteydenoton. Lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden voi täyttää ottamalla asiakkaan kanssa yhdessä yhteyttä asiakkaan tarvitsemaan sosiaalihuollon palveluun, tällöin ei saman syyn perusteella tarvitse tehdä erillistä lastensuojeluilmoitusta.
Mikäli yhteydenottoa ei voida toteuttaa yhdessä asiakkaan kanssa, on tehtävä lastensuojeluilmoitus.
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi – THL
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi
- Sähköisesti Miun palvelut: Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta -lomakkeen kautta
- Kiireellisessä tapauksessa sosiaali- ja kriisipäivystykseen
Lastensuojeluilmoitus
Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, vaikka lapsella olisi lastensuojelun tai lapsiperheiden sosiaalipalvelujen asiakkuus.
Muistathan tehdä ilmoituksen lapsista,
- joiden huoltaja tai huoltajan kanssa samassa taloudessa asuva kumppani käyttää tai epäillään käyttävän päihteitä
- jotka asuvat tai käyvät tapaamassa vanhempaansa siinä perheessä, jossa käytetään tai epäillään käytettävän päihteitä.
- jotka asuvat päihteitä käyttävästä vanhemmasta erillään
Ilmoitus tehdään ensisijaisesti yhteistyössä vanhemman kanssa. Ilmoituksen sisältö tulee lapsen huoltajan nähtäväksi sellaisenaan.
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen:
- Sähköisesti Miun palvelut: Lastensuojeluilmoitus -lomakkeen kautta
- Kiireellisessä tapauksessa sosiaali- ja kriisipäivystykseen
Lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnista saa tarvittaessa ohjausta ilmoituksen tekemiseen sekä ilmoituksen tekemisen tarpeellisuuden arviointiin..
Avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen vanhemmuuden tunnustaminen otetaan vastaan ensisijaisesti äitiysneuvolassa raskausaikana. Mikäli tunnustamista ei ole voitu ottaa vastaan neuvolassa, vanhemmuuden selvitys tehdään lastenvalvojan luona. Perheoikeudellisista palveluista saa ohjausta myös lapsen huoltajuuteen tai elatukseen liittyvissä asioissa.
Lapsen vanhemmuuden selvittäminen – siunsote.fi
Raskausaikana aloitettu varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia sekä raskaus- ja pikkulapsiajan hoidollinen vauvaperhetyö jatkuu lapsen synnyttyä. Hoitosuhde voidaan aloittaa myös lapsen syntymän jälkeen alle kolmevuotiaalle lapselle.
Lähete lastenpsykiatrian vauvaperheyksikköön tehdään, jos perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen antama neuvonta ja ohjaus ei tarjoa riittävää apua ja tukea perheelle. Lähete tai konsultaatio voidaan tehdä perheen luvalla esimerkiksi Ilmattaresta tai neuvolapalveluista.
Vauvaperheyksikön työntekijä osallistuu monialaiseen yhteistyöhön perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Vauvaperheyksikön käynnit ovat asiakkaille maksuttomia.
Ilmattaressa hoidossa olleen vastasyntyneen seuranta voi lastenlääkärin arvion perusteella jatkua Lastenkeskuksen vastasyntyneiden poliklinikalla (VAS). Seuranta lastentautien poliklinikalla voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin kun lapsi on raskausaikana altistunut opioidiriippuvuuden korvaushoitolääkkeelle, päihteille tai äidin kantamalle infektiotaudille, kuten hepatiitille tai HIV:lle.
Lastenkeskuksen kuntoutusohjaajat voivat tehdä kotikäynteinä hoito- ja ohjaustyötä. Kuntoutusohjaajien avulla tehostetaan vauvan varhaisvaiheen kehittymisen ja kasvun seurantaa sekä tuetaan vanhempia lapsen hoidossa. Kuntoutusohjaajat voivat myös toimia yhdyshenkilönä perheille, jotka tarvitsevat monialaista tukea.
Siun soten lapsiperheiden yhteisasiakasohjauksen palvelut on tarkoitettu perheille, joilla on tarve useille eri toimijoiden järjestämille sosiaali- ja terveyspalveluille. Yhteisasiakasohjauspalvelun tarkoituksena on estää palvelujen väliin putoamista, avunsaannin viivästymistä ja koordinoida palvelujen yhteensovittamista. Yhteistyöaloitteen/konsultaation tekee perheen luvalla toinen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.
Lapsiperheiden yhteisasiakasohjaus kuuluu peruspalveluihin osana neuvolapalveluita. Lapsiperheen yhteisasiakasohjauksessa työskentelee terveydenhuollon ammattihenkilöitä; lääkäreitä, asiantuntijahoitajia- ja asiakaskoordinaattoreita raskaana olevien ja 0–18 v. lasten perheiden tukena. Lapsiperheiden yhteisasiakasohjaustiimin vauvaperhetyötä tarjotaan perheille, jotka tarvitsevat vanhemmuutta vahvistavaa tukea neuvolapalvelujen lisäksi. Vauvaperhetyö on perheen kokonaisvaltaista elämäntilanteen tukemista; keskustelua, ohjaamista, yhdessä tekemistä ja muiden tarvittavien palvelujen järjestämistä.
Vauvaperhetyötä tehdään monialaisena yhteistyönä mm. neuvolan, lapsiperheiden sosiaalipalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, terveyssosiaalityön, Lastenkeskuksen kuntoutusohjaajien, Vauvaperheyksikön ja aikuispsykiatrian kanssa.
Omahoito
Perhekahvila | MLL Joensuun yhdistys ry
Pohjois-Karjalan Yhden Vanhemman Perheet ry (pkyvp.fi)
Seurakunnat tarjoavat lapsityötä ja perhekahvilatoimintaa. Tutustu tarjontaan seurakuntasi verkkosivuilla.
Vauva mielessä – Folkhälsan (folkhalsan.fi)
Voimavaroja vanhemmuuteen – Suomen Perinataalimielenterveys ry (perinataalimielenterveys.fi)
Tutustu itseesi – MIELI ry (mieli.fi)
miten-huolehdin-lapsistani-opaskirja-1.pdf (mieli.fi)
miten_autan_lastani_opaskirja-2.pdf (mieli.fi)
Vuorovaikutuksen varhainen kehitys (papunet.net)
Tervetuloa lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen omahoito-ohjelmaan! (mielenterveystalo.fi)
Kriisitilanteet
Alle on koottu tietoa mistä voi saada apua erilaisiin kriisitilanteisiin.
Sosiaali- ja kriisipäivystyksellä tarkoitetaan välttämättömien ja kiireellisten sosiaalipalvelujen ja muiden tukitoimien järjestämistä erilaisissa sosiaalisissa hätä- ja kriisitilanteissa kaikkina vuorokaudenaikoina. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteet, rikoksen uhriksi joutuminen, lastensuojelulliset asiat tai onnettomuudet ja kriisit.
SERI-tukikeskus ja tukipuhelin ovat auki kaikkina vuorokauden aikoina seksuaalirikoksen uhreiksi joutuneille. Palvelu on maksuton ja tarkoitettu yli 16-vuotiaille sukupuoleen katsomatta. SERI-tukikeskuksen palveluihin ei tarvita lähetettä. Alle 16-vuotiaiden yhteydenotto päivystysavun kautta p. 116 117. SERI-tukikeskus tarjoaa tukea ja apua, rikosoikeudelliset tutkimukset sekä jatkohoidon järjestämisen.
Seksuaaliterveyspoliklinikalla autetaan seksuaalisen kaltoinkohtelun tai väkivallan uhreja sekä henkilöitä, joilla on sairauden tai vammautumisen vuoksi ongelmia seksuaalisuudessaan. Seksuaalipoliklinikalle tarvitaan lähete, jonka saa perusterveydenhuollosta (esimerkiksi neuvolasta) tai erikoissairaanhoidon yksiköstä.
Synnytyksen jälkeinen masennus
Synnyttänyt äiti herkistyy tunnistamaan vauvansa tarpeita, jolloin mielialan lasku ja itkuisuus on normaalia. Jos alakulo on tavallista voimakkaampaa tai se ei mene ohi, voi kyseessä olla synnytyksen jälkeinen masennus. Alakuloisuuden jatkuessa, itsetuhoisissa ajatuksissa, vakavassa unettomuudessa ja toivottomuudessa on syytä hakea apua. Myös toinen vanhempi voi sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Jos on kärsinyt mielenterveyteen liittyvästä häiriöstä ennen raskautta, on synnytyksen jälkeen hyvä kiinnittää erityistä huomiota omaan mielialaan ja riittävään lepoon. Mikäli mielialalääkitys on tauotettu raskauden ajaksi, on synnytyksen jälkeisestä lääkityksen jatkamisesta hyvä keskustella oman lääkärin kanssa. Synnytys ja muuttunut elämäntilanne on aina rasitus keholle ja mielelle. Olemassa olevaa hoitosuhdetta mielenterveys- ja päihdepalveluihin on hyvä jatkaa synnytyksen jälkeen.
Synnytyksen jälkeinen masennus – Lastentalo (terveyskyla.fi)
Mielialaan liittyviin muutoksiin saa apua neuvolasta tai mielenterveys- ja päihdepalveluista.
Lapsivuodepsykoosi
Synnytyksen jälkeinen psykoosi alkaa yleensä nopeasti ja on rajuoireinen. Psykoosin oireita ovat unettomuus, voimakkaat mielialan vaihtelut, ärtyisyys, sekavuus, keskittymiseen liittyvät häiriöt sekä harhaluuloisuus. Tila vaatii välitöntä sairaalahoitoa.
Mikäli epäilet, että sinä tai läheisesi on sairastunut lapsivuodepsykoosiin, soita 112.
Lapsivuodepsykoosin oireista ja hoidosta löydät lisää tietoa:
Lapsivuodepsykoosi – Terveyskirjasto
Psykiatrinen tehostettu avohoito
Tehostettu avohoito tarjoaa apua, kun tarvitaan kiireellistä psykiatrista arviota tai hoitoa. Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito on 18-vuotta täyttäneille. Alle 18-vuotiaan tehostettu avohoito toteutuu nuorisopsykiatrian klinikassa.
Retkahtaminen on osa riippuvuussairautta. On hyvä tunnistaa tekijät, jotka lisäävät retkahduksen riskiä. Riskitekijöiden tunnistamisessa voi hyödyntää aiemmista retkahduskokemuksista saatua tietoa. Avun hakeminen ajoissa voi ehkäistä retkahduksen toteutumisen. Retkahduksen varalle on hyvä laatia suunnitelma mihin ottaa yhteyttä, kun mieliteot lisääntyvät tai huomaa riskin päihteiden käytölle. Päihteitä ei tule koskaan käyttää lapsen läsnä ollessa. Vanhemman tehtävä on huolehtia turvallinen ja päihteetön aikuinen huolehtimaan lapsesta, jos riski päihteiden käytölle on olemassa.
Yhteyden ottaminen omaan mielenterveys- ja päihdetyön työntekijään tai läheiseen ihmiseen voi olla avuksi. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kautta on mahdollista saada keskusteluapua tai päästä lyhyelle osastohoitojaksolle retkahduksen estämiseksi.
Retkahduksen ehkäisyn käsikirja (paihdelinkki.fi)
Avun hakeminen akuutissa retkahdusriskissä
Päivystysavun kautta on mahdollisuus saada yhteys päivystävään päihdesairaanhoitajaan
Sosiaali- ja kriisipäivystykseen tulee ottaa yhteyttä, jos retkahdusriski on akuutti tai tarvitset päihtymystilan vuoksi apua lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtimiseen
Tehostettu avohoito tarjoaa apua, kun tarvitaan kiireellistä psykiatrista arviota tai hoitoa. Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito on 18-vuotta täyttäneille. Alle 18-vuotiaan tehostettu avohoito toteutuu nuorisopsykiatrian klinikassa.
Lähisuhdeväkivalta voi ilmetä useissa eri muodoissa. Lisää tietoa väkivallan eri muodoista Väkivallan muodot (THL). Apua on tarjolla sekä väkivallan uhrille, että tekijälle.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on käytössä MARAK-toimintamalli. Toimintamalliin kuuluu väkivallan puheeksi ottaminen, tunnistaminen ja väkivallan riskinarviointi, sekä moniammatillisessa yhteistyössä tehtävä uhrin auttaminen ja väkivallan uusiutumisen ehkäiseminen.
Ota väkivalta tai sen uhka puheeksi missä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelussa.
Henkeä uhkaavassa tai hätätilanteessa sekä rikosepäilyssä ota yhteyttä 112.
Turvakoti on paikka, jonne voi mennä yksin tai lapsen kanssa, jos kotona oleminen ei ole turvallista. Erillistä lähetettä ei tarvita, palvelu on maksuton.
Itä-Suomen turvakoti sijaitsee Joensuussa: puh. 013 330 6008
Raskaus- ja pikkulapsivaihe voidaan kokea haastavana elämänvaiheena, joka testaa myös parisuhdetta. Vanhemmilla voi olla erilainen käsitys siitä, millainen vanhempi haluaa olla omalle lapselleen ja miten haluaa lastaan kasvattaa. Vanhemmaksi tuleminen muovaa identiteettiä ja tulevaisuuden toiveita, jolloin uudenlainen elämäntilanne voi kasvattaa parin erilleen. Parisuhteen haasteisiin kannattaa hakea apua mahdollisimman varhain.
Päihteiden käyttö ja sitä seuraavat ilmiöt voivat lisätä parisuhteen haasteita. Mikäli päihteettömyys ei ole yhteinen päämäärä, voi päihteettömyyteen pyrkivä osapuoli kokea puolison päihteiden käytön omaa raittiuttaan haastavaksi tai perhearkea kuormittavaksi. Eropäätös ei ole helppo ja eroon liittyy monenlaisten tunteiden läpikäyminen sekä usein myös arjen käytännön järjestelyiden suunnittelu ja toteutus. Apua eroon ja eron käsittelyyn on tarjolla.
Päihteisiin liittyvät erot (kuivinjaloin.fi)
Erokriisin omahoito-ohjelma (mielenterveystalo.fi)
Vanhempien ero on kriisi, joka vaikuttaa aina myös perheen lapsiin. Lapsen etu tulee aina huomioida erotilanteessa. Joskus ero voi olla riitaisa, jolloin keskusteluyhteyden saamiseksi tarvitaan ulkopuolista apua esimerkiksi perheoikeudellisista palveluista. Lapsen kannalta erossa päätettäviä asioita ovat mm. huoltajuus, lapsen asuminen, toisen vanhemman tapaamisoikeus sekä lapsen elatusapu.
Lapsen kannalta on tärkeää, että molemmat vanhemmat erosta huolimatta kunnioittavat toisiaan, eikä lapsi joudu todistamaan vanhempien riitelyä. Lapsen arjen tulisi jatkua mahdollisimman muuttumattomana. Perheneuvola on taho, josta vanhemmat voivat yhdessä lapsen kanssa hakea tukea eron herättämiin tunteisiin. Isompi lapsi tarvitsee aikaa ja vanhempien tukea selvitä vanhempien erosta.
Lapsen siirtyminen sijaishuoltoon toteutetaan aina suunnitelmallisesti ja huolellisesti, jollei kyseessä ole akuutti kriisitilanne. Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen vanhempia tuetaan heti sijoituksen alusta lähtien ja huostaanoton aiheuttamia tunteita on mahdollisuus käsitellä ammattilaisten kanssa. Lapsen huostaanotto on perheen kriisi ja se voi aiheuttaa ristiriitaisia ja vaikeita tunteita, kuten eroahdistusta, häpeää, vihaa, epätoivoa ja lamaantumista. Myös epäonnistumisen ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ovat tavallisia.
Lapsen vanhemmille laaditaan asiakassuunnitelma tarvittavan tuen järjestämiseksi. Lisäksi sosiaalipalvelujen tehtävänä on huolehtia lapsen yhteyden säilymisestä vanhempiin sekä vanhempien ja sijaishuoltopaikan välisestä yhteistyöstä.
Hoito- ja palveluketjun tavoitteena on raskauden aikaisen päihteiden käytön tunnistaminen sekä tiedon lisääminen päihteiden käytön vaikutuksista odottavan äidin terveyteen, raskauteen ja sikiön kehitykseen. Hoito- ja palveluketju konkretisoi palvelukokonaisuutta ja monialaista yhteistyötä päihteitä käyttävän äidin sekä hänen puolisonsa hoidossa ja palveluissa.
Raskauden aikaisen päihteiden käytön tunnistamisen mittarina käytetään HAL-vastaanotolle tehtyjen lähetteiden määrää/vuosi. Päihteiden käytön tunnistamisella pyritään vähentämään raskauden aikaista päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia sikiöhaittoja sekä saattamaan vanhemmat tarvittaviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin jo raskausaikana.
Päihteet raskausaikana ja vauvaperheessä -hoito- ja palveluketju on tuotettu Päihteitä käyttävien äitien palvelujen turvaaminen Siun sotessa -hankkeessa (Suojaa 2.0)
Työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet:
Jenna Piironen, terveydenhoitaja, Neuvolapalvelut
Kaisa Hiltunen, terveydenhoitaja, Neuvolapalvelut
Riitta Onkalo-Okkonen, toimintaterapeutti, psykoterapeutti, Lastenpsykiatrian vauvaperheyksikkö
Katja Varis, sairaanhoitaja, Lastenkeskus
Maarit Lötjönen, kätilö, Naistenkeskus
Jenna Puustinen, hammashoitaja, Suun ja hampaiden terveydenhuolto
Kaisu-Elina Karila, sairaanhoitaja, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Tanja Pesonen, sairaanhoitaja, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Miia Venäläinen, kätilö, Naistenkeskus
Jaana Vänskä, sairaanhoitaja, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Sirkku Hyttinen, sairaanhoitaja, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Virve Olkkonen, terveyssosiaalityöntekijä, Terveydenhuollon sosiaalityö
Kirsti Savola, naistentautien erikoislääkäri, Naistenkeskus
Jenni Pölönen, sairaanhoitaja, Lastenkeskus
Laura Kärki, kätilö, Naistenkeskus
Oili Nupponen, terveydenhoitaja, Neuvolapalvelut
Minna Varonen, Asiantuntijahoitaja, Lapsiperheiden yhteisasiakasohjaus
Pirjo Piirainen, Asiantuntijahoitaja, Lapsiperheiden yhteisasiakasohjaus
Päivitetty XX/2023