Työkyvyn tuen palvelupolku

Ota työ­ky­ky puheek­si niis­sä pal­ve­luis­sa, jois­sa asioit, esi­mer­kik­si sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa ja työl­li­syys­pal­ve­luis­sa. Työ­ky­vyn tuen pal­ve­lut teke­vät tar­vit­taes­sa sinun luval­la­si yhteis­työ­tä kes­ke­nään  ja pää­asia on, että asia tulee puheek­si jos­sa­kin pal­ve­lus­sa. Ensim­mäi­nen pal­ve­lu ohjaa sinua sit­ten eteen­päin seu­raa­viin.

Tuo tilan­tee­si esil­le mah­dol­li­sim­man avoi­mes­ti, jot­ta voit­te yhdes­sä ammat­ti­lai­sen kans­sa poh­tia, mis­tä pal­ve­luis­ta hyö­tyi­sit eni­ten.

Sinul­la itsel­lä­si on mer­ki­tyk­sel­li­nen roo­li työ­ky­ky­si edis­tä­mi­ses­sä ja yllä­pi­tä­mi­ses­sä. Vaik­ka haas­tei­ta työ­ky­vys­sä oli­si­kin, on tär­ke­ää olla aktii­vi­nen itsen­sä kun­tout­ta­ja, jot­ta ei käy niin, että myös arjen toi­min­ta­ky­ky kään­tyi­si las­kuun. Ole avoin eri­lai­sil­le pal­ve­luil­le, pyy­dä ammat­ti­lai­sia ker­to­maan eri mah­dol­li­suuk­sis­ta ja osal­lis­tu sinul­le tar­jot­tui­hin pal­ve­lui­hin.

Työt­tö­myy­den ja työ­ky­vyt­tö­myy­den välil­lä on yhteys, joka voi hei­jas­tua molem­piin suun­tiin. Hei­ken­ty­nyt työ­ky­ky voi vai­keut­taa työl­lis­ty­mis­tä, mut­ta työt­tö­myys voi myös vai­kut­taa työ­ky­kyyn. Työt­tö­mäk­si jää­mi­nen voi aiheut­taa stres­si­reak­tion ja tut­ki­mus­ten mukaan var­sin­kin pit­kä­ai­kai­nen työt­tö­myys voi vai­kut­taa fyy­si­seen ter­vey­teen, psyyk­ki­seen ter­vey­teen, moti­vaa­tioon ja itse­tun­toon. 

Työ- ja toi­min­ta­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­nen ja työ­ky­kyyn liit­ty­vien asioi­den sel­vit­te­ly ajois­sa onkin tär­ke­ää myös työt­tö­myy­den aika­na. On hyvä huo­mioi­da, että vaik­ka sinul­la ei työt­tö­myy­den takia oli­si oikeut­ta työ­ter­veys­huol­lon pal­ve­lui­hin, sinul­la voi olla oikeus moniin mui­hin työ­ky­kyyn liit­ty­viin pal­ve­lui­hin ja etuuk­siin, jos työ­ky­ky­si on hei­ken­ty­nyt.  

Työ­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­nen perus­tuu ter­veel­li­siin elin­ta­poi­hin, riit­tä­vään palau­tu­mi­seen ja oman osaa­mi­sen aktii­vi­seen kehit­tä­mi­seen. On tär­ke­ää huo­leh­tia sään­nöl­li­ses­tä unes­ta, sil­lä unel­la on iso roo­li palau­tu­mi­sen näkö­kul­mas­ta. Moni­puo­li­nen ruo­ka­va­lio ja sään­nöl­li­nen ruo­kai­lu­ryt­mi tuke­vat kehon toi­min­taa ja mie­len hyvin­voin­tia. Oikein ravit­tu keho jak­saa parem­min vas­ta­ta työn ja arjen vaa­ti­muk­siin. Myös moni­puo­li­nen liik­ku­mi­nen ja vapaa-ajan aktii­vi­suus vah­vis­ta­vat fyy­sis­tä kun­toa, lisää­vät vireyt­tä ja aut­ta­vat stres­sin hal­lin­nas­sa. 

Omien voi­ma­va­ro­jen vah­vis­ta­mi­nen (esim. posi­tii­vi­suus ja itsear­vos­tus) tukee jak­sa­mis­ta arjes­sa. Avoin kes­kus­te­lu haas­teis­ta ja oman jak­sa­mi­sen seu­ran­ta aut­ta­vat tun­nis­ta­maan kuor­mi­tus­te­ki­jöi­tä ajois­sa. Itsen­sä joh­ta­mi­sen tai­to­jen kehit­tä­mi­nen tukee elä­män­hal­lin­taa ja aut­taa käyt­tä­mään voi­ma­va­ro­ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti. 

On hyvä pysäh­tyä poh­ti­maan, miten omat valin­ta­si ja tapa­si tuke­vat voi­ma­va­ro­ja­si ja arjes­sa jak­sa­mis­ta. Mis­sä arjen osa-alu­ees­sa voi­sit teh­dä pie­nen muu­tok­sen voi­ma­va­ro­je­si vah­vis­ta­mi­sek­si? Usein on hel­poin­ta läh­teä liik­keel­le sii­tä, mikä jo sujuu hyvin ja mikä tuo iloa. Lisää vink­ke­jä voi­ma­va­ro­jen vah­vis­ta­mi­seen elin­ta­po­jen avul­la löy­dät elin­ta­paoh­jauk­sen polul­ta. Voit myös tutus­tua eri toi­mi­joi­den hyvin­voin­tia ja ter­veyt­tä edis­tä­viin pal­ve­lui­hin ja toi­min­taan miunhyvinvointi.fi ‑sivu­jen kaut­ta. 

Ota asiak­kaan työ­ky­ky puheek­si aina, kun asiak­kaan sai­rau­del­la, oireel­la tai vam­mal­la voi olla vai­ku­tus­ta asiak­kaan työ­ky­kyyn eli työs­sä suo­riu­tu­mi­seen, työs­sä jat­ka­mi­seen tai työ­hön paluuseen. Puheek­si otta­mi­sel­la tar­koi­te­taan työ­ky­vyn sel­vit­tä­mi­sen ja työ­ky­vyn tuen tar­peen kar­toit­ta­mis­ta. Työ­ky­vyn puheek­si otto kuu­luu kai­kil­le sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon sekä työl­li­syy­den hoi­don ammat­ti­lai­sil­le.

Työ­ky­vyn haas­tei­den var­hai­nen tun­nis­ta­mi­nen on yksi tär­keim­mis­tä kei­nois­ta ennal­taeh­käis­tä tilan­tei­den pahe­ne­mis­ta ja mut­kis­tu­mis­ta. Mitä aikai­sem­min työ­ky­vyn haas­teet tun­nis­te­taan, sitä aikai­sem­min työ­ky­kyä tuke­via ja kun­tout­ta­via toi­mia pys­ty­tään aloit­ta­maan ja sitä hel­pom­paa tilan­teen rat­kai­se­mi­nen on. Var­hai­nen tun­nis­ta­mi­nen on tär­ke­ää myös sik­si, että asia­kas saa hänel­le kuu­lu­vat etuu­det ja sosi­aa­li­tur­van. 

Kun vas­taa­no­tol­la­si on asia­kas, joka ottaa puheek­si työ­ky­vyn haas­teet, tar­tu tee­maan ja läh­de sel­vit­tä­mään, mis­tä asiak­kaan tilan­tees­sa on kyse. Tai jos vas­taa­vas­ti asia­kas on vas­taa­no­tol­la­si ja hänel­lä on oirei­ta tai sai­rauk­sia, joil­la on vai­ku­tus­ta työ­ky­kyyn, ota työ­ky­ky roh­keas­ti puheek­si ja ohjaa asia­kas tar­vit­taes­sa työ­ky­vyn sel­vit­te­lyyn tai hoi­don, kun­tou­tuk­sen tai mui­den työ­ky­kyä tuke­vien pal­ve­lui­den pii­riin.

Voit hyö­dyn­tää puheek­si otta­mi­ses­sa seu­raa­via kysy­myk­siä:

Työ­oh­je:

Työt­tö­myy­den ja työ­ky­vyt­tö­myy­den välil­lä on yhteys, joka voi hei­jas­tua molem­piin suun­tiin. Hei­ken­ty­nyt työ­ky­ky voi vai­keut­taa työl­lis­ty­mis­tä, mut­ta työt­tö­myys voi myös vai­kut­taa työ­ky­kyyn. Työt­tö­mäk­si jää­mi­nen voi aiheut­taa stres­si­reak­tion ja tut­ki­mus­ten mukaan var­sin­kin pit­kä­ai­kai­nen työt­tö­myys voi vai­kut­taa fyy­si­seen ter­vey­teen, psyyk­ki­seen ter­vey­teen, moti­vaa­tioon ja itse­tun­toon. 

Työ- ja toi­min­ta­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­nen ja työ­ky­kyyn liit­ty­vien asioi­den sel­vit­te­ly ajois­sa onkin tär­ke­ää myös työt­tö­myy­den aika­na.  

Ammat­ti­lai­sen on hyvä huo­mioi­da, että työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­vat asiak­kaat eivät ole työ­ter­veys­huol­lon pal­ve­lui­den pii­ris­sä, vaan vas­tuu ennal­taeh­käi­se­väs­tä ter­vey­den­huol­los­ta ja työ­ky­ky­asioi­den sel­vit­te­lys­tä kuu­luu yleen­sä jul­ki­sel­le ter­vey­den­huol­lol­le. Jos työ­elä­män ulko­puo­lel­la ole­van asiak­kaan työ­ky­ky on hei­ken­ty­nyt, sai­raus­lo­man ja kun­tou­tuk­sen tar­ve tulee sel­vit­tää nor­maa­lis­ti.  

Asia­kas voi tar­vi­ta apua ja tukea työ­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­seen. Asiak­kaan kans­sa on hyvä käy­dä läpi, mit­kä teki­jät vai­kut­ta­vat työ­ky­vyn yllä­pi­toon. Työ­ky­vyn yllä­pi­tä­mi­nen perus­tuu ter­veel­li­siin elin­ta­poi­hin. Alla lis­tat­tu­na asioi­ta, joil­la on iso vai­ku­tus työ­ky­vyn näkö­kul­mas­ta, voit käy­dä nii­tä läpi yhdes­sä asiak­kaan kans­sa: 

• riit­tä­vä palau­tu­mi­nen 

• oman osaa­mi­sen aktii­vi­nen kehit­tä­mi­nen 

• sään­nöl­li­nen uni (iso roo­li palau­tu­mi­sen näkö­kul­mas­ta) 

• moni­puo­li­nen ruo­ka­va­lio 

• sään­nöl­li­nen ruo­kai­lu­ryt­mi 

• sään­nöl­li­nen lii­kun­ta (sekä hyö­ty- että vapaa-ajan lii­kun­ta) 

• stres­sin hal­lin­ta 

• omien voi­ma­va­ro­jen (esim. posi­tii­vi­suus, itsear­vos­tus) vah­vis­ta­mi­nen (tukee jak­sa­mis­ta) 

• avoin kes­kus­te­lu haas­teis­ta 

• oman jak­sa­mi­sen seu­ran­ta 

• itsen­sä joh­ta­mi­sen tai­to­jen kehit­tä­mi­nen (iso mer­ki­tys elä­män­hal­lin­taan ja jak­sa­mi­seen) 

Ota elin­ta­vat roh­keas­ti puheek­si asiak­kaan kans­sa. Jos asia­kas kai­paa muu­tos­ta elin­ta­poi­hin­sa, voit aloit­taa kes­kus­te­lun sii­tä, mikä jo toi­mii hyvin hänen arjes­saan ja mis­tä hän saa iloa. Usein on hel­poin­ta läh­teä liik­keel­le sii­tä, mikä tun­tuu hel­poim­mal­ta eli vah­vis­ta­mal­la jo ole­mas­sa ole­vaa hyvää. Yksi pie­ni, kon­kreet­ti­nen muu­tos voi käyn­nis­tää posi­tii­vi­sen kier­teen ja vai­kut­taa myös mui­hin elin­ta­poi­hin. 

Mikä­li haluat lisä­tie­toa elin­ta­po­jen puheek­si otta­mi­ses­ta ja muu­tok­sen tuke­mi­ses­ta, voit tutus­tua elin­ta­paoh­jauk­sen pol­kuun. Voit myös ohja­ta elin­ta­vois­ta ja elin­ta­pa­muu­tok­ses­ta kiin­nos­tu­neen asiak­kaan suo­raan täl­le polul­le. Lisäk­si voit ohja­ta asiak­kaan eri toi­mi­joi­den hyvin­voin­tia ja ter­veyt­tä edis­tä­viin pal­ve­lui­hin ja toi­min­taan miunhyvinvointi.fi ‑sivu­jen kaut­ta. 

Jos työ­ky­kyä­si ei ole aiem­min arvioi­tu, hyvä tapa aloit­taa työ­ky­vyn tuen tar­peen sel­vit­te­ly on käy­dä ter­veys­tar­kas­tuk­ses­sa. Ter­veys­tar­kas­tus voi olla pai­kal­laan myös, jos edel­li­ses­tä tar­kas­tuk­ses­ta on kulu­nut enem­män kuin kak­si vuot­ta aikaa tai jos tilan­tee­si on edel­li­sen tar­kas­tuk­sen jäl­keen ter­vey­den­ti­lan osal­ta muut­tu­nut. Usein ter­vey­den­hoi­ta­jan tar­kas­tus riit­tää asioi­den vie­mi­sek­si eteen­päin eikä esi­mer­kik­si eril­lis­tä lää­kä­rin­lausun­toa tar­vi­ta. Jos tar­vi­taan lisäk­si lää­kä­rin lausun­to tai tar­kem­pia ter­vey­den­ti­lan sel­vit­te­ly­jä, ter­vey­den­hoi­ta­ja ohjaa sinut eteen­päin. 

• Jos olet palk­ka­työs­sä, sinul­la on oikeus laki­sää­tei­seen työ­ter­veys­huol­toon ja työ­ter­veys­tar­kas­tuk­seen sitä kaut­ta.  

• Yrit­tä­jil­le työ­ter­veys­huol­lon pal­ve­lut ovat vapaa­eh­toi­sia. Jos olet yrit­tä­jä eikä sinul­la ole sopi­mus­ta työ­ter­veys­huol­los­ta, voit pyy­tää ter­veys­tar­kas­tus­ta ter­veys­a­se­mal­ta­si. 

• Jos olet työ­elä­män ulko­puo­lel­la, sinul­la on oikeus työt­tö­mien ter­veys­tar­kas­tuk­seen, jos­ta sinut ohja­taan tar­vit­taes­sa mui­hin työ­ky­vyn tuen pal­ve­lui­hin. Työt­tö­mien ter­veys­tar­kas­tus on laa­ja-alai­nen tilan­ne­kar­toi­tus, jon­ka tavoit­tee­na on tun­nis­taa työ­ky­vyn estei­tä, tukea hen­kis­tä hyvin­voin­tia ja elä­män­hal­lin­taa sekä edis­tää ter­vey­den­ti­laa ja työ- ja toi­min­ta­ky­kyä. 

• Jos sinua uhkaa työt­tö­myys, sinul­la on oikeus työ­ter­veys­tar­kas­tuk­seen sekä työ­ter­veys­huol­lon neu­von­taan. Halu­tes­sa­si voit pyy­tää työ­ter­veys­huol­los­ta koon­tia työ­ky­kyy­si vai­kut­ta­vis­ta teki­jöis­tä ja nii­den ennus­tees­ta sekä mah­dol­li­sis­ta tuen tar­peis­ta. Mikä­li työ­suh­tee­si on kat­kea­mas­sa työ­ky­vyn haas­tei­den vuok­si, on tär­ke­ää, että ilmoit­tau­dut työn­ha­ki­jak­si hyvis­sä ajoin, mie­lel­lään jo työ­suh­teen aika­na. Työ­ky­vyn tuen pal­ve­lut saa­daan näin nopeam­min käyn­tiin. Oikeus työ­ter­veys­huol­toon säi­lyy 6 kuu­kaut­ta irti­sa­no­tuk­si tule­mi­sen jäl­keen, jos työ­suh­de on kes­tä­nyt vähin­tään 5 vuot­ta ja työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa on vähin­tään 30 työn­te­ki­jää. 

Poh­jois-Kar­ja­lan alu­eel­la jokai­ses­sa kun­nas­sa on oma työ­ky­ky­koor­di­naat­to­ri, joka neu­voo, kuin­ka sinun kan­nat­taa omas­sa työ­ky­ky­asias­sa­si ede­tä. Työ­ky­ky­koor­di­naat­to­ri voi myös aut­taa sinua muo­dos­ta­maan koko­nais­ku­van aiem­min teh­dyis­tä sel­vi­tyk­sis­tä ja toi­men­pi­teis­tä eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos nii­tä on teh­ty jo useam­pia. Työ­ky­ky­koor­di­naat­to­ri voi tukea sinua työ­ky­ky­pro­ses­sin eri vai­heis­sa ja pro­ses­sin lop­puun saat­ta­mi­ses­sa. Oman kun­ta­si työ­ky­ky­koor­di­naat­to­rin yhteys­tie­dot löy­dät oman kun­ta­si net­ti­si­vuil­ta. 

Työ­ky­ky­koor­di­naat­to­rien yhteys­tie­dot kun­nit­tain:

Lää­kä­rin työ­ky­ky­ar­vio on tar­peel­li­nen niis­sä tilan­teis­sa, kun tar­vi­taan viral­li­nen lausun­to työ­ky­vys­tä esi­mer­kik­si etuuk­sien hake­mis­ta var­ten. Täl­lai­nen tilan­ne on esi­mer­kik­si se, kun arvioi­daan sai­raus­lo­man tai työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen tar­vet­ta. Jos­kus myös toi­set viran­omai­set saat­ta­vat pyy­tää lää­kä­rin kan­nan­ot­toa työ­ky­vys­tä. Aina lää­kä­rin lausun­toa ei kui­ten­kaan tar­vi­ta, esim. kun­tou­tus­pal­ve­lui­hin hakeu­tu­mi­nen tai työn­ha­ku­vel­voit­teen mää­rit­te­le­mi­nen onnis­tuu usein ilman lausun­toa, kun­han ter­vey­den­ti­las­ta ja toi­min­ta­ky­vys­tä on muu­ten riit­tä­väs­ti tie­toa. Näis­sä tilan­teis­sa kan­nat­taa kään­tyä työ­ky­ky­koor­di­naat­to­rin tai työt­tö­mien ter­vey­den­hoi­ta­jan puo­leen, joka voi sel­vit­tää tar­vi­taan­ko eril­lis­tä lausun­toa vai onko tar­vit­ta­vat tie­dot jo ole­mas­sa. 

Sil­loin­kin, kun lää­kä­rin lausun­to tar­vi­taan, on usein hyö­dyk­si, että tilan­net­ta on jo alet­tu sel­vi­tel­lä ennen lausun­to­käyn­tiä. Eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun aja­tuk­se­na on hakea työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä tai pit­kä­kes­tois­ta sai­raus­lo­maa, lausun­to­käyn­nil­le on hyvä val­mis­tau­tua kokoa­mal­la yhteen kes­kei­set tie­dot muun muas­sa ter­vey­den­ti­las­ta, työ­his­to­rias­ta ja toteu­tu­neis­ta kun­tou­tus­toi­mis­ta pidem­mäl­tä ajal­ta. Täl­lai­se­na koos­tee­na toi­mii esi­mer­kik­si työt­tö­mien ter­vey­den­hoi­ta­jan, työ­ter­veys­hoi­ta­jan tai työ­ky­ky­koor­di­naat­to­rin yhteen­ve­to. 

Kun lää­kä­rin arvio on todet­tu tar­peel­li­sek­si, sitä var­ten tulee vara­ta aika ter­veys­a­se­mal­ta. Aikaa vara­tes­sa tulee ker­toa, että kysy­mys on työ­ky­ky­ar­vios­ta. 

Jos­kus työ­ky­kyä on tar­peen sel­vit­tää eri­kois­sai­raan­hoi­toon kuu­lu­vas­sa kun­tou­tus­tut­ki­muk­ses­sa. Täl­lai­nen tilan­ne voi olla esi­mer­kik­si sil­loin, jos sinul­la on usei­ta sai­rauk­sia, jot­ka yhdes­sä vai­kut­ta­vat työ- ja toi­min­ta­ky­kyy­si tai muu­toin kun­tou­tus­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­nen on taval­lis­ta vaa­ti­vam­paa. Kun­tou­tus­tut­ki­muk­ses­sa hyö­dyn­ne­tään kun­tou­tus­lää­kä­rin, kun­tou­tus­so­si­aa­li­työn­te­ki­jän ja kun­tou­tusp­sy­ko­lo­gin osaa­mis­ta. Kun­tou­tus­tut­ki­muk­seen tar­vi­taan lää­kä­rin tai työt­tö­mien ter­vey­den­hoi­ta­jan lähe­te. 

Jos työ­ky­ky­si on hei­ken­ty­nyt tuki- ja lii­kun­tae­lin­vai­vo­jen vuok­si, voit hakeu­tua myös oman ter­veys­a­se­ma­si fysio­te­ra­peu­tin vas­taa­no­tol­le. Fysio­te­ra­peut­ti arvioi toi­min­ta­ky­kyä­si ja antaa opas­tus­ta, miten voit kun­tout­taa itseä­si. Sinut voi­daan ohja­ta fysio­te­ra­peu­tin arvioon tar­vit­taes­sa myös ter­veys­tar­kas­tuk­sen perus­teel­la.

Jos olet alle 30-vuo­tias, voit aloit­taa sel­vit­te­lyn myös Ohjaa­mon kaut­ta. Ohjaa­mo on nuo­ril­le suun­nat­tu mata­lan kyn­nyk­sen pal­ve­lu­pis­te, jos­ta saat apua työ­hön, kou­lu­tuk­seen ja arkeen liit­ty­vis­sä asiois­sa. Ohjaa­mo pal­ve­lee kas­vok­kain Joen­suus­sa ja digi­taa­li­ses­ti kai­kis­sa kun­nis­sa.  

Luot­si Poh­jois-Kar­ja­lan pal­ve­lu­pis­te löy­tyy jokai­ses­ta kun­nas­ta. Luot­si-pal­ve­lu­pis­teel­tä löy­ty­vät kaik­ki työl­li­syy­den viran­omais­pal­ve­lut ja siel­tä saat ohjaus­ta myös työ­ky­vyn tuen sel­vit­te­lyn käyn­nis­tä­mi­seen tar­vit­taes­sa. 

Jos asiak­kaan työ­ky­kyä ei ole aiem­min arvioi­tu, hyvä tapa aloit­taa työ­ky­vyn tuen tar­peen sel­vit­te­ly on käy­dä ter­veys­tar­kas­tuk­ses­sa. Ter­veys­tar­kas­tus voi olla pai­kal­laan myös, jos edel­li­ses­tä tar­kas­tuk­ses­ta on kulu­nut enem­män kuin kak­si vuot­ta aikaa tai jos asiak­kaan tilan­ne on edel­li­sen tar­kas­tuk­sen jäl­keen ter­vey­den­ti­lan osal­ta muut­tu­nut. Usein ter­vey­den­hoi­ta­jan tar­kas­tus riit­tää asioi­den vie­mi­sek­si eteen­päin eikä esi­mer­kik­si eril­lis­tä lää­kä­rin­lausun­toa tar­vi­ta. Jos tar­vi­taan lisäk­si lää­kä­rin lausun­to tai tar­kem­pia ter­vey­den­ti­lan sel­vit­te­ly­jä, ter­vey­den­hoi­ta­ja ohjaa asiak­kaan eteen­päin. 

• Jos asia­kas on työs­sä toi­sen työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa, hänel­lä on oikeus laki­sää­tei­seen työ­ter­veys­huol­toon. Työ­ter­veys­huol­to kat­taa aina työ­ky­kyä ja työ­ter­veyt­tä tuke­van toi­min­nan. 
• Jos asia­kas on työ­elä­män ulko­puo­lel­la, hänel­lä on oikeus työt­tö­mien ter­veys­tar­kas­tuk­seen, jos­ta hänet ohja­taan tar­vit­taes­sa mui­hin työ­ky­vyn tuen pal­ve­lui­hin. Työt­tö­mien ter­veys­tar­kas­tus on laa­ja-alai­nen tilan­ne­kar­toi­tus, jon­ka tavoit­tee­na on tun­nis­taa työ­ky­vyn estei­tä, tukea hen­kis­tä hyvin­voin­tia ja elä­män­hal­lin­taa, edis­tää ter­vey­den­ti­laa sekä työ- ja toi­min­ta­ky­kyä. Löy­dät alta lin­kis­tä työt­tö­mien ter­veys­tar­kas­tus­lä­het­teen. Lähet­teen ter­veys­tar­kas­tuk­seen voi teh­dä mikä taho tahan­sa asiak­kaan ver­kos­tos­ta. 
• Jos asia­kas­ta uhkaa työt­tö­myys, hänel­lä on oikeus työ­ter­veys­tar­kas­tuk­seen sekä työ­ter­veys­huol­lon neu­von­taan ja ohjauk­seen. Halu­tes­saan asia­kas voi pyy­tää työ­ter­veys­huol­los­ta koon­tia työ­ky­kyyn vai­kut­ta­vis­ta teki­jöis­tä ja nii­den ennus­tees­ta sekä mah­dol­li­sis­ta tuen tar­peis­ta. Mikä­li asiak­kaan työ­suh­de on kat­kea­mas­sa työ­ky­vyn haas­tei­den vuok­si, on tär­ke­ää, että hän ilmoit­tau­tuu työn­ha­ki­jak­si hyvis­sä ajoin, mie­lel­lään jo työ­suh­teen aika­na. Työ­ky­vyn tuen pal­ve­lut saa­daan näin nopeam­min käyn­tiin. 
• Oikeus työ­ter­veys­huol­toon säi­lyy 6 kuu­kaut­ta irti­sa­no­tuk­si tule­mi­sen jäl­keen, jos työ­suh­de on kes­tä­nyt vähin­tään 5 vuot­ta ja työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­ses­sa on vähin­tään 30 työn­te­ki­jää. 
• Yrit­tä­jil­le työ­ter­veys­huol­lon pal­ve­lut ovat vapaa­eh­toi­sia. Jos asia­kas on yrit­tä­jä eikä hänel­lä ole sopi­mus­ta työ­ter­veys­huol­los­ta, vas­tuu työ­ky­ky­asioi­den hoi­ta­mi­ses­ta kuu­luu perus­ter­vey­den­huol­lol­le. 

Työ­oh­je:

Poh­jois-Kar­ja­las­sa jokai­ses­sa kun­nas­sa toi­mii työ­ky­ky­koor­di­naat­to­ri, joka aut­taa asiak­kai­ta työ­ky­ky­asiois­sa. Työ­ky­ky­koor­di­naat­to­ril­ta on mah­dol­lis­ta pyy­tää ohjaus­ta ja neu­von­taa, jos on epä­sel­vää, kuin­ka työ­ky­ky­asias­sa tuli­si ede­tä ja työ­ky­ky­koor­di­naat­to­ri voi myös aut­taa asia­kas­ta muo­dos­ta­maan koko­nais­ku­van aiem­min teh­dyis­tä sel­vi­tyk­sis­tä ja toi­men­pi­teis­tä eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos nii­tä on teh­ty jo useam­pia. Työ­ky­ky­koor­di­naat­to­rit tuke­vat asia­kas­ta työ­ky­ky­pro­ses­sin eri vai­heis­sa ja pro­ses­sin lop­puun saat­ta­mi­ses­sa. 

Voit ohja­ta asiak­kaan otta­maan yhteyt­tä työ­ky­ky­koor­di­naat­to­riin suo­raan, mut­ta eri­tyi­ses­ti tilan­teis­sa, joi­hin liit­tyy pal­jon eri pal­ve­lui­ta tai usei­ta avoi­mia kysy­myk­siä, myös ammat­ti­lais­ten väli­nen yhteis­työ on usein hyö­dyk­si. Voit kon­sul­toi­da työ­ky­ky­koor­di­naat­to­ria asiak­kaan luval­la tai ano­nyy­mis­ti.  

Ter­veys­a­se­mil­la hyväk­si havait­tu käy­tän­tö on ollut pyy­tää työ­ky­ky­koor­di­naat­to­rin yhteen­ve­to eri­tyi­ses­ti ennen ajan­va­raus­ta lää­kä­rin lausun­to­käyn­nil­le. Näin lää­kä­rin vas­taan­ot­toai­ka voi­daan käyt­tää perus­teel­li­seen työ­ky­vyn ja kun­tou­tus­tar­peen arvioin­tiin, kun esi­mer­kik­si asiak­kaan aikai­sem­pi työ- ja kun­tou­tus­his­to­ria on jo kat­ta­vas­ti sel­vi­tet­ty.  

Myös muut ammat­ti­lai­set voi­vat halu­tes­saan hyö­dyn­tää työ­ky­ky­koor­di­naat­to­rei­den koon­ti­lo­ma­ket­ta työ­ky­ky­asian sel­vit­te­lyn työ­ka­lu­na. 

Työ­ky­ky­koor­di­naat­to­rei­den yhteys­tie­dot kun­nit­tain:

Lää­kä­rin työ­ky­ky­ar­vio on tar­peel­li­nen niis­sä tilan­teis­sa, kun tar­vi­taan viral­li­nen lausun­to työ­ky­vys­tä esi­mer­kik­si etuuk­sien hake­mis­ta var­ten. Täl­lai­nen tilan­ne on esi­mer­kik­si se, kun arvioi­daan sai­raus­lo­man tai työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keen tar­vet­ta. Jos­kus myös toi­set viran­omai­set saat­ta­vat pyy­tää lää­kä­rin kan­nan­ot­toa työ­ky­vys­tä. Aina lää­kä­rin lausun­toa ei kui­ten­kaan tar­vi­ta, esim. kun­tou­tus­pal­ve­lui­hin hakeu­tu­mi­nen tai työn­ha­ku­vel­voit­teen mää­rit­te­le­mi­nen onnis­tuu usein ilman lausun­toa, kun­han ter­vey­den­ti­las­ta ja toi­min­ta­ky­vys­tä on muu­ten riit­tä­väs­ti tie­toa. Näis­sä tilan­teis­sa kan­nat­taa kään­tyä työ­ky­ky­koor­di­naat­to­rin tai työt­tö­mien ter­vey­den­hoi­ta­jan puo­leen, joka voi sel­vit­tää tar­vi­taan­ko eril­lis­tä lausun­toa vai onko tar­vit­ta­vat tie­dot jo ole­mas­sa.

Sil­loin­kin, kun lää­kä­rin lausun­to tar­vi­taan, on usein hyö­dyk­si, että tilan­net­ta on jo alet­tu sel­vi­tel­lä ennen lausun­to­käyn­tiä. Eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun aja­tuk­se­na on hakea työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä tai pit­kä­kes­tois­ta sai­raus­lo­maa, lausun­to­käyn­nil­le on hyvä val­mis­tau­tua kokoa­mal­la yhteen kes­kei­set tie­dot muun muas­sa ter­vey­den­ti­las­ta, työ­his­to­rias­ta ja toteu­tu­neis­ta kun­tou­tus­toi­mis­ta pidem­mäl­tä ajal­ta. Täl­lai­se­na koos­tee­na toi­mii esi­mer­kik­si työt­tö­mien ter­vey­den­hoi­ta­jan, työ­ter­veys­hoi­ta­jan tai työ­ky­ky­koor­di­naat­to­rin yhteen­ve­to.

Kun lää­kä­rin teke­mä työ­ky­ky­ar­vio on todet­tu tar­peel­li­sek­si, asiak­kaan tulee vara­ta aika ter­veys­a­se­mal­ta. Aikaa vara­tes­sa tulee ker­toa, että kysy­mys on työ­ky­ky­ar­vios­ta. 

Jos­kus työ- ja toi­min­ta­ky­kyä on tar­peen sel­vit­tää eri­kois­sai­raan­hoi­toon kuu­lu­vas­sa kun­tou­tus­tut­ki­muk­ses­sa. Täl­lai­nen tilan­ne voi olla esi­mer­kik­si sil­loin, jos asiak­kaal­la on usei­ta sai­rauk­sia, jot­ka yhdes­sä vai­kut­ta­vat toi­min­ta­ky­kyyn tai muu­toin kun­tou­tus­suun­ni­tel­man laa­ti­mi­nen on taval­lis­ta vaa­ti­vam­paa.  

Kun­tou­tus­tut­ki­muk­ses­sa hyö­dyn­ne­tään kun­tou­tus­lää­kä­rin, kun­tou­tus­so­si­aa­li­työn­te­ki­jän ja kun­tou­tusp­sy­ko­lo­gin osaa­mis­ta. Kun­tou­tus­tut­ki­muk­seen tar­vi­taan yleen­sä lää­kä­rin tai työt­tö­mien ter­vey­den­hoi­ta­jan lähe­te. 

Jos asiak­kaan työ­ky­ky on hei­ken­ty­nyt tuki- ja lii­kun­tae­lin­vai­vo­jen vuok­si, voit ohja­ta asiak­kaan myös perus­ter­vey­den­huol­lon fysio­te­ra­peu­tin vas­taa­no­tol­le. Fysio­te­ra­peut­ti arvioi asiak­kaan toi­min­ta­ky­kyä ja antaa opas­tus­ta, miten asia­kas voi kun­tout­taa itse­ään. Asia­kas voi­daan ohja­ta fysio­te­ra­peu­tin arvioon tar­vit­taes­sa myös ter­veys­tar­kas­tuk­sen perus­teel­la.

Työ­oh­je:

Siunsote_TER_TYOOHJE_Tyokyvyn_arviointi_fysioterapeutin_vastaanotolla.docx (Siun soten tie­dos­to­pank­ki)

Toi­si­naan asiak­kaan työ­ky­ky­ar­vion osa­na voi­daan tar­vi­ta toi­min­ta­ky­ky­ar­vio­ta. Toi­min­ta­ky­ky­ar­vio voi olla tar­peel­li­nen sil­loin, kun asiak­kaal­la on esi­mer­kik­si haas­tei­ta käsien käy­tös­sä, sil­män ja käden yhteis­työs­sä, ongel­mia kuvien ja ympä­ris­tön hah­mot­ta­mi­ses­sa tai vaik­ka­pa vuo­ro­vai­ku­tuk­sen ongel­mia tai haas­tei­ta päi­vit­täi­sis­sä toi­min­nois­sa, kuten ruo­an­lait­to, asioi­mi­nen tai pesey­ty­mi­nen. Täl­löin toi­min­ta­te­ra­peu­tin toi­min­ta­ky­ky­ar­vio voi olla hyö­dyl­li­nen.

Toi­min­ta­te­ra­peu­tit arvioi­vat toi­min­ta­ky­kyä eri­lai­sin tes­tein. Asiak­kaan toi­min­nal­li­suut­ta arvioi­daan koko­nais­val­tai­ses­ti ja arvioin­nis­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta arjen toi­min­to­jen, työn, vapaa-ajan ja levon tasa­pai­noon. Myös pie­na­pu­vä­li­near­vioi­ta teh­dään tar­peen mukaan. Työ­paik­ka­käyn­te­jä toi­min­ta­te­ra­peu­tit eivät tee.

Ohjau­tu­mi­nen pal­ve­luun tapah­tuu ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lais­ten teke­män työ­vies­tin kaut­ta (esim. työt­tö­mien ter­vey­den­hoi­ta­ja, fysio­te­ra­peut­ti tai lää­kä­ri)   

Toi­min­nal­li­nen työ- ja toi­min­ta­ky­vyn kar­toi­tus sovel­tuu tilan­tei­siin, jois­sa halu­taan saa­da esil­le kon­kreet­tis­ta tie­toa hen­ki­lön työ- ja toi­min­ta­ky­vys­tä hänel­le itsel­leen, pal­ve­lun jär­jes­tä­mi­sen tuek­si sekä väli­tet­tä­väk­si ver­kos­tol­le. Toi­min­nal­li­nen työ- ja toi­min­ta­ky­vyn kar­toi­tus teh­dään TYT­TI-kar­toi­tus­lo­mak­keen avul­la. 

Kar­toi­tus perus­tuu asiak­kaan ja ammat­ti­lai­sen havain­toi­hin työ ja toi­min­ta­ky­vys­tä asiak­kaan toi­min­taym­pä­ris­tös­sä, esi­mer­kik­si kun­tout­ta­vas­sa työ­toi­min­nas­sa, työ­val­men­nuk­ses­sa, työ­ko­kei­lus­sa tai palk­ka­tu­ki­työs­sä. 

Jos asia­kas on alle 30-vuo­tias, sel­vit­te­lyn voi aloit­taa myös Ohjaa­mon kaut­ta. Ohjaa­mo on nuo­ril­le suun­nat­tu mata­lan kyn­nyk­sen pal­ve­lu­pis­te, joka tar­jo­aa apua työ­hön, kou­lu­tuk­seen ja arkeen liit­ty­vis­sä asiois­sa. Ohjaa­mo pal­ve­lee kas­vok­kain Joen­suus­sa ja digi­taa­li­ses­ti kai­kis­sa kun­nis­sa.  

Kun kysy­mys on asiak­kais­ta, joi­den työ­ky­ky­pro­ses­si on pit­kit­ty­nyt , on hei­dän tilan­teen­sa usein kuor­mit­ta­va. Asiak­kai­den voi­ma­va­rat vaih­te­le­vat, eikä työ­ky­vyn tuen koko­nai­suu­den edis­tä­mis­tä tai sel­vit­tä­mis­tä voi vält­tä­mät­tä jät­tää yksin asiak­kaan omal­le vas­tuul­le. Sik­si on tär­ke­ää tun­nis­taa työ­ky­kyyn liit­ty­viä teki­jöi­tä.

Sel­vi­tä asiak­kaal­ta,

• Onko hänel­lä tuki­verk­koa?
• Mitä asia­kas itse toi­voo ja halu­aa?
• Mitä asia­kas itse ajat­te­lee kun­tou­tu­mi­ses­ta työ­ky­kyi­sek­si?
• Mikä asiak­kaan moti­vaa­tio kun­tou­tu­mi­seen on?

Työ­ky­vyn tuke­mi­nen onnis­tuu par­hai­ten sil­loin, kun suun­ni­tel­mat teh­dään yhdes­sä asiak­kaan kans­sa. On tär­ke­ää pitää mie­les­sä se, mihin asiak­kaan työ­ky­ky vie­lä riit­tää, mil­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia hänen tilan­tees­saan on ja mil­lä tuki­toi­mil­la tilan­net­ta sai­si par­hai­ten autet­tua.

Sinä ammat­ti­lai­se­na voit olla mer­kit­tä­vä apu asiak­kaan työ­ky­vyn tuke­mi­ses­sa!

Työ­ky­vyn tuke­mi­nen eri pal­ve­luis­sa tar­koit­taa ennen kaik­kea:

• asiak­kaan tilan­teen koko­nais­val­tais­ta huo­mioi­mis­ta
• asian äärel­le pysäh­ty­mis­tä
• avoin­ta sekä moti­voi­vaa kes­kus­te­lua mah­dol­li­suuk­sis­ta

Tär­kein­tä on tie­dos­taa se, että jokai­sel­la ammat­ti­lai­sel­la on hyvät mah­dol­li­suu­det omal­ta osal­taan var­mis­taa, että asia­kas tulee ymmär­re­tyk­si ja kuul­luk­si, asiak­kaan tilan­ne tulee aute­tuk­si ja että asiak­kaan ete­ne­mi­nen seu­raa­viin sovit­tui­hin asioi­hin tulee var­mis­te­tuk­si.