Työkyvyn tuen palvelut tarkoittavat kaikkia niitä palveluita, joilla tuetaan yksilön työkykyä ja kuntoutumista työhön pääsyn, työssä jatkamisen tai työhön palaamisen edistämiseksi. Työkyvyn tuen palveluilla on keskeinen rooli myös työkyvyn heikentymisen ennaltaehkäisemisessä. Keskeisiä teemoja työkyvyn tuen kokonaisuudessa ovat työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi, lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu ja toteutus sekä työkykyyn liittyvät sosiaalipalvelut, sosiaaliturva ja etuudet.
Vastuu työkyvyn tuen palveluiden toteuttamisesta jakautuu useille eri toimijoille, joita ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon eri palvelut, Kela, työllisyyspalvelut, vakuutuslaitokset ja kuntien palvelut. Jos asiakas on lakisääteisen työterveyshuollon piirissä, vastuu työkyvyn tuen tarpeen arvioinnista ja palveluiden käynnistämisestä kuuluu yleensä työterveyshuollolle. Tässä palveluketjussa kuvataan palvelukokonaisuutta ennen kaikkea niiden asiakkaiden näkökulmasta, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä.
Työkyvyn tuen palvelupolku asiakkaalle sisältää tietoa työkyvyn tuen palveluista ja niihin hakeutumisesta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella. Ammattilaiselle työkyvyn tuen palvelupolku toimii tietopankkina työkyvyn tuen palveluiden kokonaisuudesta, palveluihin ohjaamisesta ja asiakkaan tukemisesta työkykyprosessin aikana Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella.
Kun työkyky mietityttää
Tämä palvelupolku on sinulle, jos työkykyasiat mietityttävät sinua eikä sinulla ole työterveyshuollon palveluita käytettävissäsi. Olet ehkä työtön tai jäämässä työttömäksi ja sairaus, vamma, riippuvuus tai muu tekijä vaikuttaa työkykyysi niin, että pohdit, miten työhön palaaminen tai työssä pysyminen jatkossa onnistuu.
Työkyky on monen asian summa, johon vaikuttavat monet eri tekijät, kuten fyysinen ja psyykkinen terveydentila ja toimintakyky, työn vaatimukset ja työolot, elämäntilanne, osaaminen ja motivaatio. Jokaisella meistä työkykyisyys vaihtelee ajan kuluessa. Työkyvyn haasteet voivat olla eriasteisia ja ne voivat olla ohimeneviä tai pitkäkestoisia tai joissain tilanteissa pysyviä.
Työkyvyn tuen palveluiden lähtökohtana on auttaa sinua tunnistamaan, miten toimintakyvyn haasteet vaikuttavat siihen, minkälaista työtä voit tehdä ja löytämään tilanteeseesi sopivat palvelut työkyvyn tukemiseksi. Usein työajan lyhentäminen tai tehtävänkuvan muokkaaminen voivat auttaa jatkamaan työelämässä työkyvyn haasteista huolimatta. Työkykyä voidaan tukea esimerkiksi kuntoutuksen tai työn räätälöinnin keinoin.
Työkykyasioiden pohtiminen voi olla ajankohtaista esimerkiksi, jos
- sinulla on sairaus, vamma tai riippuvuus, joka vaikuttaa työssä suoriutumiseen tai työssä jaksamiseen
- sinulla on etenevä sairaus
- sinulla on useita eri sairauksia tai oireita
- työ tai opiskelu vievät liikaa voimavaroja
- sinulla on pitkä sairauspäivärahakausi meneillään
- koet itsesi työkyvyttömäksi tai osatyökykyiseksi
- elämäntilanteessasi on paljon kuormittavia tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyysi
- sinulla on vaikeuksia selviytyä työstäsi tai opinnoistasi
Ota työkyky puheeksi niissä palveluissa, joissa asioit, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja työllisyyspalveluissa. Työkyvyn tuen palvelut tekevät tarvittaessa sinun luvallasi yhteistyötä keskenään ja pääasia on, että asia tulee puheeksi jossakin palvelussa. Ensimmäinen palvelu ohjaa sinua sitten eteenpäin seuraaviin.
Tuo tilanteesi esille mahdollisimman avoimesti, jotta voitte yhdessä ammattilaisen kanssa pohtia, mistä palveluista hyötyisit eniten.
Sinulla itselläsi on merkityksellinen rooli työkykysi edistämisessä ja ylläpitämisessä. Vaikka haasteita työkyvyssä olisikin, on tärkeää olla aktiivinen itsensä kuntouttaja, jotta ei käy niin, että myös arjen toimintakyky kääntyisi laskuun. Ole avoin erilaisille palveluille, pyydä ammattilaisia kertomaan eri mahdollisuuksista ja osallistu sinulle tarjottuihin palveluihin.
Voit pohtia omaa työkykyäsi esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:
Työkykyindeksi: Oletetaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi? Jos et ole tällä hetkellä töissä, arvioi viimeisintä työtäsi tai ammattisi vaatimuksia. Jos sinulla ei ole ammattia, arvioi tilannettasi suhteessa siihen mitä haluaisit työksesi tehdä.
0 = en pysty lainkaan työhön
10 = työkykyni on parhaimmillaan
Tulkinta: Vastauksen ollessa 7 tai alempi, työkykyisyyttä kannattaa selvittää tarkemmin.
Uskotko, että terveytesi puolesta pystyisit työskentelemään nykyisessä ammatissasi kahden vuoden kuluttua?
Vaihtoehdot:
Tuskin
En ole varma
Melko varmasti
Tulkinta: Jos vastaus on tuskin tai en ole varma, työkykyisyyttä kannattaa selvittää tarkemmin.
Voit myös halutessasi täyttää Kykyviisarin, joka on laajempi kysely tilanteen selvittämiseksi. Kysely antaa lopuksi palautteen.
Työttömyyden ja työkyvyttömyyden välillä on yhteys, joka voi heijastua molempiin suuntiin. Heikentynyt työkyky voi vaikeuttaa työllistymistä, mutta työttömyys voi myös vaikuttaa työkykyyn. Työttömäksi jääminen voi aiheuttaa stressireaktion ja tutkimusten mukaan varsinkin pitkäaikainen työttömyys voi vaikuttaa fyysiseen terveyteen, psyykkiseen terveyteen, motivaatioon ja itsetuntoon.
Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja työkykyyn liittyvien asioiden selvittely ajoissa onkin tärkeää myös työttömyyden aikana. On hyvä huomioida, että vaikka sinulla ei työttömyyden takia olisi oikeutta työterveyshuollon palveluihin, sinulla voi olla oikeus moniin muihin työkykyyn liittyviin palveluihin ja etuuksiin, jos työkykysi on heikentynyt.
Työkyvyn ylläpitäminen perustuu terveellisiin elintapoihin, riittävään palautumiseen ja oman osaamisen aktiiviseen kehittämiseen. On tärkeää huolehtia säännöllisestä unesta, sillä unella on iso rooli palautumisen näkökulmasta. Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailurytmi tukevat kehon toimintaa ja mielen hyvinvointia. Oikein ravittu keho jaksaa paremmin vastata työn ja arjen vaatimuksiin. Myös monipuolinen liikkuminen ja vapaa-ajan aktiivisuus vahvistavat fyysistä kuntoa, lisäävät vireyttä ja auttavat stressin hallinnassa.
Omien voimavarojen vahvistaminen (esim. positiivisuus ja itsearvostus) tukee jaksamista arjessa. Avoin keskustelu haasteista ja oman jaksamisen seuranta auttavat tunnistamaan kuormitustekijöitä ajoissa. Itsensä johtamisen taitojen kehittäminen tukee elämänhallintaa ja auttaa käyttämään voimavaroja tarkoituksenmukaisesti.
On hyvä pysähtyä pohtimaan, miten omat valintasi ja tapasi tukevat voimavarojasi ja arjessa jaksamista. Missä arjen osa-alueessa voisit tehdä pienen muutoksen voimavarojesi vahvistamiseksi? Usein on helpointa lähteä liikkeelle siitä, mikä jo sujuu hyvin ja mikä tuo iloa. Lisää vinkkejä voimavarojen vahvistamiseen elintapojen avulla löydät elintapaohjauksen polulta. Voit myös tutustua eri toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja toimintaan miunhyvinvointi.fi -sivujen kautta.
Työkykyasiat voivat nousta esille missä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelussa, vaikka asioinnin ensisijainen syy olisi jokin muu kuin työkyky. On tärkeää, että kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumuodoissa osataan tunnistaa työkyvyn tuen tarve, ottaa se puheeksi ja tarvittaessa ohjata asiakas eteenpäin työkyvyn tuen palvelupolulla. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi työkykyasiat nousevat usein esille esimerkiksi kuntoutus- ja työllisyyspalveluissa.
Työkyvyn tuen palvelupolku antaa eri alojen ammattilaisille peruskäsityksen palveluiden kokonaisuudesta Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ja opastaa ammattilaista varmistamaan, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut silloin, kun hänellä on työkykyyn liittyviä haasteita.
Työkyky tarkoittaa ihmisen kykyä toteuttaa työhön liittyviä tavoitteita ja toimintoja. Hyvä työkyky edellyttää riittävää psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Työkykyyn ja työssä jaksamiseen voivat vaikuttaa myös työolosuhteet ja työn ulkopuoliset tekijät.
Jokaisella henkilöllä työkykyisyys vaihtelee ajan kuluessa. Työkyvyn haasteet voivat olla eriasteisia ja ne voivat olla ohimeneviä tai pitkäkestoisia tai joissain tilanteissa pysyviä.
Työkyvyn tuen palveluiden lähtökohtana on sen tunnistaminen ja arviointi, miten toimintakyvyn haasteet vaikuttavat siihen, minkälaista työtä asiakas voi tehdä. Usein työajan lyhentäminen tai tehtävänkuvan muokkaaminen voivat auttaa jatkamaan työelämässä työkyvyn haasteista huolimatta, mutta joskus työkyvyn ylläpito tai palauttaminen edellyttää hoitoa, kuntoutusta tai muiden palvelujen tukea.
Työkykyasioiden pohtiminen voi olla ajankohtaista esimerkiksi, jos
- asiakkaalla on sairaus, vamma tai riippuvuus, joka vaikuttaa työstä suoriutumiseen tai työssä jaksamiseen
- asiakkaalla on etenevä sairaus
- asiakkaalla on useita eri sairauksia tai oireita
- työ tai opiskelu vie asiakkaalta liikaa voimavaroja
- asiakkaalla on pitkä sairauspäivärahakausi meneillään
- asiakas kokee itsensä työkyvyttömäksi tai osatyökykyiseksi
- asiakkaan elämäntilanteessa on paljon kuormittavia tekijöitä, jotka vaikuttavat hänen työkykyynsä
- asiakkaalla on vaikeuksia suoriutua työstään tai opinnoistaan
Ota asiakkaan työkyky puheeksi aina, kun asiakkaan sairaudella, oireella tai vammalla voi olla vaikutusta asiakkaan työkykyyn eli työssä suoriutumiseen, työssä jatkamiseen tai työhön paluuseen. Puheeksi ottamisella tarkoitetaan työkyvyn selvittämisen ja työkyvyn tuen tarpeen kartoittamista. Työkyvyn puheeksi otto kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työllisyyden hoidon ammattilaisille.
Työkyvyn haasteiden varhainen tunnistaminen on yksi tärkeimmistä keinoista ennaltaehkäistä tilanteiden pahenemista ja mutkistumista. Mitä aikaisemmin työkyvyn haasteet tunnistetaan, sitä aikaisemmin työkykyä tukevia ja kuntouttavia toimia pystytään aloittamaan ja sitä helpompaa tilanteen ratkaiseminen on. Varhainen tunnistaminen on tärkeää myös siksi, että asiakas saa hänelle kuuluvat etuudet ja sosiaaliturvan.
Kun vastaanotollasi on asiakas, joka ottaa puheeksi työkyvyn haasteet, tartu teemaan ja lähde selvittämään, mistä asiakkaan tilanteessa on kyse. Tai jos vastaavasti asiakas on vastaanotollasi ja hänellä on oireita tai sairauksia, joilla on vaikutusta työkykyyn, ota työkyky rohkeasti puheeksi ja ohjaa asiakas tarvittaessa työkyvyn selvittelyyn tai hoidon, kuntoutuksen tai muiden työkykyä tukevien palveluiden piiriin.
Voit hyödyntää puheeksi ottamisessa seuraavia kysymyksiä:
Työohje:
Työttömyyden ja työkyvyttömyyden välillä on yhteys, joka voi heijastua molempiin suuntiin. Heikentynyt työkyky voi vaikeuttaa työllistymistä, mutta työttömyys voi myös vaikuttaa työkykyyn. Työttömäksi jääminen voi aiheuttaa stressireaktion ja tutkimusten mukaan varsinkin pitkäaikainen työttömyys voi vaikuttaa fyysiseen terveyteen, psyykkiseen terveyteen, motivaatioon ja itsetuntoon.
Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja työkykyyn liittyvien asioiden selvittely ajoissa onkin tärkeää myös työttömyyden aikana.
Ammattilaisen on hyvä huomioida, että työelämän ulkopuolella olevat asiakkaat eivät ole työterveyshuollon palveluiden piirissä, vaan vastuu ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta ja työkykyasioiden selvittelystä kuuluu yleensä julkiselle terveydenhuollolle. Jos työelämän ulkopuolella olevan asiakkaan työkyky on heikentynyt, sairausloman ja kuntoutuksen tarve tulee selvittää normaalisti.
Asiakas voi tarvita apua ja tukea työkyvyn ylläpitämiseen. Asiakkaan kanssa on hyvä käydä läpi, mitkä tekijät vaikuttavat työkyvyn ylläpitoon. Työkyvyn ylläpitäminen perustuu terveellisiin elintapoihin. Alla listattuna asioita, joilla on iso vaikutus työkyvyn näkökulmasta, voit käydä niitä läpi yhdessä asiakkaan kanssa:
- riittävä palautuminen
- oman osaamisen aktiivinen kehittäminen
- säännöllinen uni (iso rooli palautumisen näkökulmasta)
- monipuolinen ruokavalio
- säännöllinen ruokailurytmi
- säännöllinen liikunta (sekä hyöty- että vapaa-ajan liikunta)
- stressin hallinta
- omien voimavarojen (esim. positiivisuus, itsearvostus) vahvistaminen (tukee jaksamista)
- avoin keskustelu haasteista
- oman jaksamisen seuranta
- itsensä johtamisen taitojen kehittäminen (iso merkitys elämänhallintaan ja jaksamiseen)
Ota elintavat rohkeasti puheeksi asiakkaan kanssa. Jos asiakas kaipaa muutosta elintapoihinsa, voit aloittaa keskustelun siitä, mikä jo toimii hyvin hänen arjessaan ja mistä hän saa iloa. Usein on helpointa lähteä liikkeelle siitä, mikä tuntuu helpoimmalta eli vahvistamalla jo olemassa olevaa hyvää. Yksi pieni, konkreettinen muutos voi käynnistää positiivisen kierteen ja vaikuttaa myös muihin elintapoihin.
Mikäli haluat lisätietoa elintapojen puheeksi ottamisesta ja muutoksen tukemisesta, voit tutustua elintapaohjauksen polkuun. Voit myös ohjata elintavoista ja elintapamuutoksesta kiinnostuneen asiakkaan suoraan tälle polulle. Lisäksi voit ohjata asiakkaan eri toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja toimintaan miunhyvinvointi.fi -sivujen kautta.
Työkyvyn selvittely
Työkyvyn selvittelyn tavoitteena on, että kunhan työ- ja toimintakykyäsi on selvitetty riittävässä laajuudessa, voit hakeutua tilanteeseesi sopivien kuntoutuspalveluiden piiriin ja pystyt tarvittaessa myös hakemaan tilannettasi vastaavia etuuksia.
Jos työkykyäsi ei ole aiemmin arvioitu, hakeudu aluksi terveydenhoitajan tarkastukseen joko työterveyshuollon tai työttömien terveystarkastuksen kautta. Lääkärin työkykyarvio on tarpeen erityisesti silloin, kun tarvitaan lausuntoa esimerkiksi kuntoutuspalveluiden tai etuuksien hakemista varten.
Jos terveydentilaa on jo selvitelty, mutta et tiedä, miten sinun kannattaisi työkykyasiassa edetä, voit ottaa yhteyttä kotikuntasi työkykykoordinaattoriin.
Jos työkykyäsi ei ole aiemmin arvioitu, hyvä tapa aloittaa työkyvyn tuen tarpeen selvittely on käydä terveystarkastuksessa. Terveystarkastus voi olla paikallaan myös, jos edellisestä tarkastuksesta on kulunut enemmän kuin kaksi vuotta aikaa tai jos tilanteesi on edellisen tarkastuksen jälkeen terveydentilan osalta muuttunut. Usein terveydenhoitajan tarkastus riittää asioiden viemiseksi eteenpäin eikä esimerkiksi erillistä lääkärinlausuntoa tarvita. Jos tarvitaan lisäksi lääkärin lausunto tai tarkempia terveydentilan selvittelyjä, terveydenhoitaja ohjaa sinut eteenpäin.
- Jos olet palkkatyössä, sinulla on oikeus lakisääteiseen työterveyshuoltoon ja työterveystarkastukseen sitä kautta.
- Yrittäjille työterveyshuollon palvelut ovat vapaaehtoisia. Jos olet yrittäjä eikä sinulla ole sopimusta työterveyshuollosta, voit pyytää terveystarkastusta terveysasemaltasi.
- Jos olet työelämän ulkopuolella, sinulla on oikeus työttömien terveystarkastukseen, josta sinut ohjataan tarvittaessa muihin työkyvyn tuen palveluihin. Työttömien terveystarkastus on laaja-alainen tilannekartoitus, jonka tavoitteena on tunnistaa työkyvyn esteitä, tukea henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä edistää terveydentilaa ja työ- ja toimintakykyä.
- Jos sinua uhkaa työttömyys, sinulla on oikeus työterveystarkastukseen sekä työterveyshuollon neuvontaan. Halutessasi voit pyytää työterveyshuollosta koontia työkykyysi vaikuttavista tekijöistä ja niiden ennusteesta sekä mahdollisista tuen tarpeista. Mikäli työsuhteesi on katkeamassa työkyvyn haasteiden vuoksi, on tärkeää, että ilmoittaudut työnhakijaksi hyvissä ajoin, mielellään jo työsuhteen aikana. Työkyvyn tuen palvelut saadaan näin nopeammin käyntiin. Oikeus työterveyshuoltoon säilyy 6 kuukautta irtisanotuksi tulemisen jälkeen, jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta ja työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää.
Pohjois-Karjalan alueella jokaisessa kunnassa on oma työkykykoordinaattori, joka neuvoo, kuinka sinun kannattaa omassa työkykyasiassasi edetä. Työkykykoordinaattori voi myös auttaa sinua muodostamaan kokonaiskuvan aiemmin tehdyistä selvityksistä ja toimenpiteistä erityisesti silloin, jos niitä on tehty jo useampia. Työkykykoordinaattori voi tukea sinua työkykyprosessin eri vaiheissa ja prosessin loppuun saattamisessa. Oman kuntasi työkykykoordinaattorin yhteystiedot löydät oman kuntasi nettisivuilta.
Työkykykoordinaattorien yhteystiedot kunnittain:
Lääkärin työkykyarvio on tarpeellinen niissä tilanteissa, kun tarvitaan virallinen lausunto työkyvystä esimerkiksi etuuksien hakemista varten. Tällainen tilanne on esimerkiksi se, kun arvioidaan sairausloman tai työkyvyttömyyseläkkeen tarvetta. Joskus myös toiset viranomaiset saattavat pyytää lääkärin kannanottoa työkyvystä. Aina lääkärin lausuntoa ei kuitenkaan tarvita, esim. kuntoutuspalveluihin hakeutuminen tai työnhakuvelvoitteen määritteleminen onnistuu usein ilman lausuntoa, kunhan terveydentilasta ja toimintakyvystä on muuten riittävästi tietoa. Näissä tilanteissa kannattaa kääntyä työkykykoordinaattorin tai työttömien terveydenhoitajan puoleen, joka voi selvittää tarvitaanko erillistä lausuntoa vai onko tarvittavat tiedot jo olemassa.
Silloinkin, kun lääkärin lausunto tarvitaan, on usein hyödyksi, että tilannetta on jo alettu selvitellä ennen lausuntokäyntiä. Erityisesti silloin, kun ajatuksena on hakea työkyvyttömyyseläkettä tai pitkäkestoista sairauslomaa, lausuntokäynnille on hyvä valmistautua kokoamalla yhteen keskeiset tiedot muun muassa terveydentilasta, työhistoriasta ja toteutuneista kuntoutustoimista pidemmältä ajalta. Tällaisena koosteena toimii esimerkiksi työttömien terveydenhoitajan, työterveyshoitajan tai työkykykoordinaattorin yhteenveto.
Kun lääkärin arvio on todettu tarpeelliseksi, sitä varten tulee varata aika terveysasemalta. Aikaa varatessa tulee kertoa, että kysymys on työkykyarviosta.
Joskus työkykyä on tarpeen selvittää erikoissairaanhoitoon kuuluvassa kuntoutustutkimuksessa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos sinulla on useita sairauksia, jotka yhdessä vaikuttavat työ- ja toimintakykyysi tai muutoin kuntoutussuunnitelman laatiminen on tavallista vaativampaa. Kuntoutustutkimuksessa hyödynnetään kuntoutuslääkärin, kuntoutussosiaalityöntekijän ja kuntoutuspsykologin osaamista. Kuntoutustutkimukseen tarvitaan lääkärin tai työttömien terveydenhoitajan lähete.
Jos työkykysi on heikentynyt tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi, voit hakeutua myös oman terveysasemasi fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutti arvioi toimintakykyäsi ja antaa opastusta, miten voit kuntouttaa itseäsi. Sinut voidaan ohjata fysioterapeutin arvioon tarvittaessa myös terveystarkastuksen perusteella.
Jos olet alle 30-vuotias, voit aloittaa selvittelyn myös Ohjaamon kautta. Ohjaamo on nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelupiste, josta saat apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamo palvelee kasvokkain Joensuussa ja digitaalisesti kaikissa kunnissa.
Luotsi Pohjois-Karjalan palvelupiste löytyy jokaisesta kunnasta. Luotsi-palvelupisteeltä löytyvät kaikki työllisyyden viranomaispalvelut ja sieltä saat ohjausta myös työkyvyn tuen selvittelyn käynnistämiseen tarvittaessa.
Asiakkaan työkykyä voidaan selvitellä monissa eri palveluissa. Tavoitteena on, että kun asiakkaan työ- ja toimintakykyä on selvitetty riittävässä laajuudessa, hän voi hakeutua tilanteeseensa sopivien kuntoutuspalveluiden piiriin ja pystyy tarvittaessa hakemaan tilannettaan vastaavia etuuksia.
Jos asiakkaan työkykyä ei ole aiemmin arvioitu, hänet kannattaa aluksi ohjata terveydenhoitajan tarkastukseen joko työterveyshuollon tai työttömien terveystarkastuksen kautta. Lääkärin työkykyarvio on tarpeen erityisesti silloin, kun tarvitaan lausuntoa esimerkiksi kuntoutuspalveluiden tai etuuksien hakemista varten. Usein terveydenhoitajan tarkastus riittää asioiden viemiseksi eteenpäin. Jos tarvitaan lisäksi lääkärin lausunto tai tarkempia terveydentilan selvittelyjä, terveydenhoitaja ohjaa asiakkaan eteenpäin.
Jos terveydentilaa on jo selvitelty, mutta et tiedä, miten asiakkaan työkykyasiassa kannattaisi edetä, voit ottaa yhteyttä asiakkaan kotikunnan työkykykoordinaattoriin.
Voit hyödyntää asiakkaalle sopivan palvelun valitsemisessa myös alla olevaa ohjaustyökalua
Jos asiakkaan työkykyä ei ole aiemmin arvioitu, hyvä tapa aloittaa työkyvyn tuen tarpeen selvittely on käydä terveystarkastuksessa. Terveystarkastus voi olla paikallaan myös, jos edellisestä tarkastuksesta on kulunut enemmän kuin kaksi vuotta aikaa tai jos asiakkaan tilanne on edellisen tarkastuksen jälkeen terveydentilan osalta muuttunut. Usein terveydenhoitajan tarkastus riittää asioiden viemiseksi eteenpäin eikä esimerkiksi erillistä lääkärinlausuntoa tarvita. Jos tarvitaan lisäksi lääkärin lausunto tai tarkempia terveydentilan selvittelyjä, terveydenhoitaja ohjaa asiakkaan eteenpäin.
- Jos asiakas on työssä toisen työnantajan palveluksessa, hänellä on oikeus lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto kattaa aina työkykyä ja työterveyttä tukevan toiminnan.
- Jos asiakas on työelämän ulkopuolella, hänellä on oikeus työttömien terveystarkastukseen, josta hänet ohjataan tarvittaessa muihin työkyvyn tuen palveluihin. Työttömien terveystarkastus on laaja-alainen tilannekartoitus, jonka tavoitteena on tunnistaa työkyvyn esteitä, tukea henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa, edistää terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä. Löydät alta linkistä työttömien terveystarkastuslähetteen. Lähetteen terveystarkastukseen voi tehdä mikä taho tahansa asiakkaan verkostosta.
- Jos asiakasta uhkaa työttömyys, hänellä on oikeus työterveystarkastukseen sekä työterveyshuollon neuvontaan ja ohjaukseen. Halutessaan asiakas voi pyytää työterveyshuollosta koontia työkykyyn vaikuttavista tekijöistä ja niiden ennusteesta sekä mahdollisista tuen tarpeista. Mikäli asiakkaan työsuhde on katkeamassa työkyvyn haasteiden vuoksi, on tärkeää, että hän ilmoittautuu työnhakijaksi hyvissä ajoin, mielellään jo työsuhteen aikana. Työkyvyn tuen palvelut saadaan näin nopeammin käyntiin.
- Oikeus työterveyshuoltoon säilyy 6 kuukautta irtisanotuksi tulemisen jälkeen, jos työsuhde on kestänyt vähintään 5 vuotta ja työnantajan palveluksessa on vähintään 30 työntekijää.
- Yrittäjille työterveyshuollon palvelut ovat vapaaehtoisia. Jos asiakas on yrittäjä eikä hänellä ole sopimusta työterveyshuollosta, vastuu työkykyasioiden hoitamisesta kuuluu perusterveydenhuollolle.
Työohje:
Pohjois-Karjalassa jokaisessa kunnassa toimii työkykykoordinaattori, joka auttaa asiakkaita työkykyasioissa. Työkykykoordinaattorilta on mahdollista pyytää ohjausta ja neuvontaa, jos on epäselvää, kuinka työkykyasiassa tulisi edetä ja työkykykoordinaattori voi myös auttaa asiakasta muodostamaan kokonaiskuvan aiemmin tehdyistä selvityksistä ja toimenpiteistä erityisesti silloin, jos niitä on tehty jo useampia. Työkykykoordinaattorit tukevat asiakasta työkykyprosessin eri vaiheissa ja prosessin loppuun saattamisessa.
Voit ohjata asiakkaan ottamaan yhteyttä työkykykoordinaattoriin suoraan, mutta erityisesti tilanteissa, joihin liittyy paljon eri palveluita tai useita avoimia kysymyksiä, myös ammattilaisten välinen yhteistyö on usein hyödyksi. Voit konsultoida työkykykoordinaattoria asiakkaan luvalla tai anonyymisti.
Terveysasemilla hyväksi havaittu käytäntö on ollut pyytää työkykykoordinaattorin yhteenveto erityisesti ennen ajanvarausta lääkärin lausuntokäynnille. Näin lääkärin vastaanottoaika voidaan käyttää perusteelliseen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin, kun esimerkiksi asiakkaan aikaisempi työ- ja kuntoutushistoria on jo kattavasti selvitetty.
Myös muut ammattilaiset voivat halutessaan hyödyntää työkykykoordinaattoreiden koontilomaketta työkykyasian selvittelyn työkaluna.
Työkykykoordinaattoreiden yhteystiedot kunnittain:
Lääkärin työkykyarvio on tarpeellinen niissä tilanteissa, kun tarvitaan virallinen lausunto työkyvystä esimerkiksi etuuksien hakemista varten. Tällainen tilanne on esimerkiksi se, kun arvioidaan sairausloman tai työkyvyttömyyseläkkeen tarvetta. Joskus myös toiset viranomaiset saattavat pyytää lääkärin kannanottoa työkyvystä. Aina lääkärin lausuntoa ei kuitenkaan tarvita, esim. kuntoutuspalveluihin hakeutuminen tai työnhakuvelvoitteen määritteleminen onnistuu usein ilman lausuntoa, kunhan terveydentilasta ja toimintakyvystä on muuten riittävästi tietoa. Näissä tilanteissa kannattaa kääntyä työkykykoordinaattorin tai työttömien terveydenhoitajan puoleen, joka voi selvittää tarvitaanko erillistä lausuntoa vai onko tarvittavat tiedot jo olemassa.
Silloinkin, kun lääkärin lausunto tarvitaan, on usein hyödyksi, että tilannetta on jo alettu selvitellä ennen lausuntokäyntiä. Erityisesti silloin, kun ajatuksena on hakea työkyvyttömyyseläkettä tai pitkäkestoista sairauslomaa, lausuntokäynnille on hyvä valmistautua kokoamalla yhteen keskeiset tiedot muun muassa terveydentilasta, työhistoriasta ja toteutuneista kuntoutustoimista pidemmältä ajalta. Tällaisena koosteena toimii esimerkiksi työttömien terveydenhoitajan, työterveyshoitajan tai työkykykoordinaattorin yhteenveto.
Kun lääkärin tekemä työkykyarvio on todettu tarpeelliseksi, asiakkaan tulee varata aika terveysasemalta. Aikaa varatessa tulee kertoa, että kysymys on työkykyarviosta.
Joskus työ- ja toimintakykyä on tarpeen selvittää erikoissairaanhoitoon kuuluvassa kuntoutustutkimuksessa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, jos asiakkaalla on useita sairauksia, jotka yhdessä vaikuttavat toimintakykyyn tai muutoin kuntoutussuunnitelman laatiminen on tavallista vaativampaa.
Kuntoutustutkimuksessa hyödynnetään kuntoutuslääkärin, kuntoutussosiaalityöntekijän ja kuntoutuspsykologin osaamista. Kuntoutustutkimukseen tarvitaan yleensä lääkärin tai työttömien terveydenhoitajan lähete.
Jos asiakkaan työkyky on heikentynyt tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi, voit ohjata asiakkaan myös perusterveydenhuollon fysioterapeutin vastaanotolle. Fysioterapeutti arvioi asiakkaan toimintakykyä ja antaa opastusta, miten asiakas voi kuntouttaa itseään. Asiakas voidaan ohjata fysioterapeutin arvioon tarvittaessa myös terveystarkastuksen perusteella.
Työohje:
Siunsote_TER_TYOOHJE_Tyokyvyn_arviointi_fysioterapeutin_vastaanotolla.docx (Siun soten tiedostopankki)
Toisinaan asiakkaan työkykyarvion osana voidaan tarvita toimintakykyarviota. Toimintakykyarvio voi olla tarpeellinen silloin, kun asiakkaalla on esimerkiksi haasteita käsien käytössä, silmän ja käden yhteistyössä, ongelmia kuvien ja ympäristön hahmottamisessa tai vaikkapa vuorovaikutuksen ongelmia tai haasteita päivittäisissä toiminnoissa, kuten ruoanlaitto, asioiminen tai peseytyminen. Tällöin toimintaterapeutin toimintakykyarvio voi olla hyödyllinen.
Toimintaterapeutit arvioivat toimintakykyä erilaisin testein. Asiakkaan toiminnallisuutta arvioidaan kokonaisvaltaisesti ja arvioinnissa kiinnitetään huomiota arjen toimintojen, työn, vapaa-ajan ja levon tasapainoon. Myös pienapuvälinearvioita tehdään tarpeen mukaan. Työpaikkakäyntejä toimintaterapeutit eivät tee.
Ohjautuminen palveluun tapahtuu terveydenhuollon ammattilaisten tekemän työviestin kautta (esim. työttömien terveydenhoitaja, fysioterapeutti tai lääkäri)
Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn kartoitus soveltuu tilanteisiin, joissa halutaan saada esille konkreettista tietoa henkilön työ- ja toimintakyvystä hänelle itselleen, palvelun järjestämisen tueksi sekä välitettäväksi verkostolle. Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn kartoitus tehdään TYTTI-kartoituslomakkeen avulla.
Kartoitus perustuu asiakkaan ja ammattilaisen havaintoihin työ ja toimintakyvystä asiakkaan toimintaympäristössä, esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa, työvalmennuksessa, työkokeilussa tai palkkatukityössä.
Jos asiakas on alle 30-vuotias, selvittelyn voi aloittaa myös Ohjaamon kautta. Ohjaamo on nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelupiste, joka tarjoaa apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamo palvelee kasvokkain Joensuussa ja digitaalisesti kaikissa kunnissa.
Kun kysymys on asiakkaista, joiden työkykyprosessi on pitkittynyt , on heidän tilanteensa usein kuormittava. Asiakkaiden voimavarat vaihtelevat, eikä työkyvyn tuen kokonaisuuden edistämistä tai selvittämistä voi välttämättä jättää yksin asiakkaan omalle vastuulle. Siksi on tärkeää tunnistaa työkykyyn liittyviä tekijöitä.
Selvitä asiakkaalta,
- Onko hänellä tukiverkkoa?
- Mitä asiakas itse toivoo ja haluaa?
- Mitä asiakas itse ajattelee kuntoutumisesta työkykyiseksi?
- Mikä asiakkaan motivaatio kuntoutumiseen on?
Työkyvyn tukeminen onnistuu parhaiten silloin, kun suunnitelmat tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. On tärkeää pitää mielessä se, mihin asiakkaan työkyky vielä riittää, millaisia mahdollisuuksia hänen tilanteessaan on ja millä tukitoimilla tilannetta saisi parhaiten autettua.
Sinä ammattilaisena voit olla merkittävä apu asiakkaan työkyvyn tukemisessa!
Työkyvyn tukeminen eri palveluissa tarkoittaa ennen kaikkea:
- asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista huomioimista
- asian äärelle pysähtymistä
- avointa sekä motivoivaa keskustelua mahdollisuuksista
Tärkeintä on tiedostaa se, että jokaisella ammattilaisella on hyvät mahdollisuudet omalta osaltaan varmistaa, että asiakas tulee ymmärretyksi ja kuulluksi, asiakkaan tilanne tulee autetuksi ja että asiakkaan eteneminen seuraaviin sovittuihin asioihin tulee varmistetuksi.
Palvelut ja etuudet
Kun kokonaiskuva terveydentilan vaikutuksista työ- ja toimintakykyyn on muodostunut, on aika pohtia, miten työkykyäsi voidaan tukea. Ensisijaisena tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen hoidon, toimintakykykuntoutuksen ja muiden palvelujen keinoin.
Työkyvyn haasteilla voi olla vaikutusta myös toimeentuloon ja siihen, mitä etuuksia voit hakea ja saada. Siksi myös etuuksien näkökulmasta työkyvyn arviointi ja sen tukeminen on keskeistä.
Työkyvyn tuen palvelut voidaan jaotella terveydenhuollon palveluihin, sosiaalihuollon palveluihin, ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ja muihin työkyvyn tuen palveluihin. Joskus tarve on useille palveluille yhtä aikaa ja silloin voi olla hyötyä myös palveluiden yhteensovittamisesta.
Hyvinvointialueen toteuttamia työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä tai tukevia terveydenhuollon palveluja ovat esimerkiksi fysioterapia, mielenterveys- ja päihdepalvelut, apuvälinepalvelut sekä kuntoutusohjaus
IPS-työhönvalmennus tukee mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden (MiePä) asiakkaita työelämään ja opintoihin suuntautumisessa yhteistyössä MiePän kanssa.
Siun soten IPS-työhönvalmennus on tarkoitettu sinulle MiePän asiakas, joka toivot tukea ajankohtaiseen tilanteeseesi työmarkkinoille tai opintoihin pääsemiseksi, palaamiseksi tai siellä pysymiseksi.
IPS-työhönvalmennuksessa etsitään voimavarojasi ja mielenkiinnon kohteitasi vastaava polku työelämään, sekä ollaan tukenasi opiskelun ja työllistymisen polullasi sen jälkeenkin. IPS-työhönvalmennuksessa yhteistyötä tehdään MiePän sekä muiden verkostojesi kanssa.
Tutkimusnäyttöön perustuva työhönvalmennus (IPS eli Individual Placement and Support) on kansainvälisessä käytössä toimiva toimintamalli, joka on kehitetty alkujaan 1970-luvulla Yhdysvalloissa.
Palveluun pääsemiseksi sinulla tulee olla MiePä-asiakkuus ja oma halu ja toive työllistymiseen tai opiskelemiseen. Mikäli olet kiinnostunut IPS-työhönvalmennuksesta, pyydä omalta hoitajalta/lääkäriltä työviestin lähettämistä IPS-työhönvalmennukseen.
Työviestin pohjalta sinut kutsutaan alkukartoitukseen, jossa käydään läpi toiveitasi työhönvalmennuksen suhteen. Mikäli koet, että palvelu on sinulle sopiva ja oikea-aikainen, alkaa työhönvalmennus ammatillisen profiilin laatimisella.Palveluun ovat tervetulleita MiePä-asiakkaat, joilla on oma halu työllistymiseen tai opintoihin.
IPS-työhönvalmennus toimii koko Pohjois-Karjalan eli Siun soten hyvinvointialueella. Joensuun kantakaupungin ulkopuolella työhönvalmennus toteutetaan etäyhteyksillä.
Muutokset työkyvyssä voivat olla yhteydessä myös elämäntilanteeseen liittyviin tekijöihin. Työkyvyn heikentyminen voi vaikuttaa kykyyn selviytyä arjen asioista ja toisaalta erilaiset kriisitilanteet ja esimerkiksi asumiseen, perhetilanteeseen tai toimeentuloon liittyvät haasteet voivat vaikuttaa työkykyyn. Jos tarvitset ohjausta tai neuvontaa tai tukea elämänhallintaan liittyvissä asioissa, voit saada apua työikäisten sosiaalipalveluista. Sosiaalipalveluita ovat esimerkiksi sosiaalityö, sosiaaliohjaus, kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus.
Sosiaalityöllä ja sosiaaliohjauksella tuetaan asiakkaita muutokseen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi hyvinvoinnin, itsenäisen selviytymisen tai elämänhallinnan vahvistaminen. Tarpeisiisi vastaava sosiaalisen tuen ja sosiaalipalvelujen kokonaisuus rakennetaan yhdessä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa. Nimetty omatyöntekijä kulkee rinnallasi koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajan.
Kuntouttava työtoiminta on suunnattu pitkään työttömänä olleille asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea henkilökohtaisten työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan vahvistamiseen. Tavoitteena on sijoittuminen työelämään.
Sosiaalinen kuntoutus on tehostettua, tavoitteellista tukea sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Se voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista ja siihen voi sisältyä esimerkiksi valmennusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, neuvontaa ja palvelujen yhteensovittamista.
Jos omassa työssä jatkaminen tai siihen palaaminen ei hoidon ja kuntoutuksen avullakaan ole mahdollista, voi kysymykseen tulla ammatillinen kuntoutus, joka tähtää terveydentilalle paremmin sopivan työn löytämiseen.
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn säilyttäminen, työhön paluun ja työllistymisen mahdollistaminen. Ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhönvalmennus ja koulutus.
Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaavat yleensä työeläkeyhtiöt ja Kela, mutta jos työkykysi on heikentynyt liikenne- tai työtapaturman vuoksi, vastaavana tahona toimii yleensä vakuutusyhtiö. Jos kyse ei ole liikenne- tai työtapaturmasta ja jos. Jos olet ollut työelämässä hiljattain ja sinulla on työhistoriaa useamman vuoden ajalta, vastuu on todennäköisesti työeläkelaitoksella. Mikäli sinulla ei ole vakiintunutta työuraa tai olet ollut pitkään poissa työelämästä, ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa todennäköisesti Kela. Ammatillisen kuntoutuksen vastuutahon selvittäminen alkaa ottamalla yhteyttä joko Kelaan tai työeläkelaitokseen.
Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuaksesi tarvitset useimmiten lääkärin arvion kuntoutustarpeesta. Joissain erityistilanteissa lääkärinlausuntoa ei kuitenkaan tarvita. Tällainen tilanne voi olla lähinnä silloin, jos Kelalla on jo ennestään kattavat tiedot terveydentilastasi ja kuntoutustarpeestasi.
Jos tilanteeseesi liittyy useita eri palveluita, on tärkeää, että ne muodostavat yhtenäisen, hallittavan kokonaisuuden. Tässä voit saada apua kotikuntasi työkykykoordinaattorilta, työkyvyn tuen tiimiltä tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYM).
Pohjois-Karjalan alueella jokaisessa kunnassa on oma työkykykoordinaattori, joka neuvoo, kuinka sinun kannattaa omassa työkykyasiassasi edetä. Työkykykoordinaattori voi myös auttaa sinua muodostamaan kokonaiskuvan aiemmin tehdyistä selvityksistä ja toimenpiteistä erityisesti silloin, jos niitä on tehty jo useampia. Työkykykoordinaattori voi tukea sinua työkykyprosessin eri vaiheissa ja prosessin loppuun saattamisessa. Työkykykoordinaattorien yhteystiedot löytyvät kunkin kunnan verkkosivuilta.
Työkyvyn tuen tiimi on moniammatillinen työryhmä, jossa edustettuina ovat Siun soten palveluista sosiaaliohjaaja, työttömien terveydenhoitaja ja miepä-hoitaja ja lisäksi Kelan työkykyneuvoja, työllisyysalueen asiakasvastaava ja usein kunnan työkykykoordinaattori. Voit halutessasi pyytää tiimiin mukaan esim. omatyöntekijän ja/tai tukihenkilön. Työkyvyn tuen tiimi löytyy Pohjois-Karjalan jokaisesta kunnasta. Tiimi käsittelee tilanteesi kertaluonteisesti ja tavoitteena on yhteisesti sovittu jatkosuunnitelma.
Työkyvyn tuen tiimi on ajankohtainen silloin kun:
- sinulla on työkykyyn liittyviä haasteita, joihin liittyy useita tahoja tai useiden palveluiden tarvetta
- jatkosuunnitelman tekemiseen tarvitaan eri toimijoiden näkökulmien yhteensovittamista
- työkyvyn selvittely ja kuntoutuminen ovat pitkittyneet ja eteenpäin pääseminen edellyttää laajempaa kokonaiskuvaa
Työkyvyn tuen tiimiin päästäksesi sinun tulee täyttää hakemus- suostumuslomake. Voit täyttää sen yhdessä sen työntekijän kanssa, jonka kanssa mietitte tiimiä.
TYM eli monialaisen tuen yhteistoimintamallissa, jossa sinä, työvoimaviranomainen, Siun sote ja Kela etsitte yhdessä ratkaisua tilanteeseesi. Palvelussa saat siis eri viranomaisten palveluja yhdestä paikasta. TYM:in kautta voit saada itsellesi sopivia sosiaali- ja terveyspalveluita, työvoimapalveluita ja kuntoutuspalveluita. Palvelun aikana voit pohtia ammattilaisten avustuksella mahdollisuuksia kouluttautumiseen, kuntoutumiseen tai työtoimintaan osallistumiseen. Kanssasi laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma.
Jos sinulla on useita haasteita työllistymiseen liittyen, sinun on mahdollista päästä mukaan työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallin mukaiseen palveluun eli TYM:iin. TYM on juuri oikea palvelu sinulle, jos työllistymiseesi liittyvät vaikeudet eivät johdu vain työpaikkojen tai osaamisen puutteesta, vaan sinulla on elämänhallinnan ongelmia tai toimintakyvyn rajoitteita. Palvelu voi auttaa myös silloin, kun työkykysi on muuten alentunut.
Ohjaamo on tarkoitettu alle 30-vuotiaille, jotka tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa opiskeluun, työhön, tulevaisuuden pohdintaan tai arjen asioihin. Jos olet alle 30-vuotias, etkä tiedä mistä aloittaisit, voit aloittaa Ohjaamosta. Ohjaamo palvelee kasvokkain Joensuussa ja digitaalisesti kaikissa kunnissa.
Työkyvyn haasteet vaikuttavat usein myös toimeentuloon ja siihen, mitä etuuksia voit hakea ja saada.
Eri etuuksia ovat:
Sairauspäiväraha on tarkoitettu korvaamaan työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahan edellytyksenä on, että et sairauden takia pysty tekemään tavallista työtäsi. Jos olet työttömänä, työkykyä arvioidaan suhteessa siihen työhön, mistä olet jäänyt työttömäksi. Jos olet ollut työttömänä pitkään, työkykyä voidaan arvioida suhteessa myös muuhun työhön, johon sinulla on koulutus tai työkokemusta.
Osasairauspäivärahaa voidaan miettiä silloin, jos työkykysi riittää osa-aikaiseen työskentelyyn. Osasairauspäiväraha edellyttää työsuhdetta, työtunteja pitää olla vähintään 30 h viikossa, jotta etuuden voi saada.
Määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea voi hakea, jos työkyvyttömyys jatkuu vielä sen jälkeen, kun sairauspäivärahan enimmäisaika (300 arkipäivää 2 vuoden sisällä) on käytetty. Kuntoutustuen tavoitteena on, että hoidon ja kuntoutuksen jälkeen pystyt palaamaan takaisin töihin tai opiskelemaan. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että sairaus tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon hankkimisen työtä tekemällä. Työkykyä arvioidaan suhteessa omaan työhön, mutta myös muuhun työhön, jota pystyisit tekemään.
Osakuntoutustuki eli määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu niihin tilanteisiin, jos työkykysi on heikentynyt vähintään 40 prosentilla (2/5) ja vähintään vuoden ajaksi ja työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidolla tai kuntoutuksella. Tuen avulla on mahdollista tehdä osa-aikatöitä. Osakuntoutustuen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Pysyvää työkyvyttömyyseläkettä voit hakea silloin, kun työkyky on alentunut pysyvästi eikä se ole hoidolla ja/tai kuntoutuksella kohennettavissa.
Osatyökyvyttömyyseläke voi tulla kyseeseen silloin, jos et ole vanhuuseläkeiässä, työkykysi on heikentynyt vähintään 40 prosentilla (2/5) sairauden tai vamman vuoksi, mutta kykenet osa-aikatyöhön. Osatyökyvyttömyyseläke on suuruudeltaan puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä ja mahdollistaa työuran jatkamisen joustavasti osa-aikaisena.
Kuntoutusraha on tarkoitettu turvaamaan toimeentuloa kuntoutustoimenpiteiden ajalta, jos kuntoutukseen osallistuminen estää sinua tekemästä työtä tai ottamaan vastaan työtä.
Perustoimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Sitä voit hakea, mikäli tulosi ja varasi eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoisi. Ennen perustoimeentulotuen hakemista sinun pitää selvittää, voitko saada muita etuuksia tai tuloja. Perustoimeentulotukea haetaan Kelalta.
Hyvinvointialue vastaa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, sosiaalisesta luototuksesta ja välitystilipalveluista.
Talousneuvolassa tarjotaan maksutonta, moniammatillista ja anonyymiä talousneuvontaa ilman ajanvarausta. Talous- ja velkaneuvonnasta saat neuvoja kaikenlaisiin arjen talousasioihin, kuten rahankäytön suunnitteluun ja budjetissa pysymiseen sekä apua velkoihin liittyvissä kysymyksissä. Takuusäätiön pienlaina voi auttaa yllättävissä hankinnoissa, jos et voi saada lainaa luottomarkkinoilta.
Tukea taloudellisiin vaikeuksiin voit hakea alla olevista palveluista.
Kun kokonaiskuva terveydentilan vaikutuksista asiakkaan työ- ja toimintakykyyn on muodostunut, tehdään suunnitelma siitä, millaisilla keinoilla hänen työkykyään voidaan tukea. Ensisijaisena tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen hoidon ja toimintakykykuntoutuksen keinoin.
Työkyvyn tuen palvelut voidaan jaotella terveydenhuollon palveluihin, sosiaalihuollon palveluihin, ammatillisen kuntoutuksen palveluihin ja muihin työkyvyn tuen palveluihin. Joskus tarve on useille palveluille yhtä aikaa ja silloin voi olla hyötyä myös palveluiden yhteensovittamisesta.
Hyvinvointialueen toteuttamia työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä tai tukevia terveydenhuollon palveluja ovat esimerkiksi fysioterapia, mielenterveys- ja päihdepalvelut, apuvälinepalvelut sekä kuntoutusohjaus.
IPS-työhönvalmennus tukee mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden (MiePä) asiakkaita työelämään ja opintoihin suuntautumisessa yhteistyössä MiePän kanssa.
Siun soten IPS-työhönvalmennus on tarkoitettu miepän asiakkaille, jotka toivovat tukea ajankohtaiseen tilanteeseensa työmarkkinoille tai opintoihin pääsemiseksi, palaamiseksi tai siellä pysymiseksi.
IPS-työhönvalmennuksessa etsitään asiakkaan voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita vastaava polku työelämään, sekä ollaan asiakkaan tukena opiskelun ja työllistymisen polulla sen jälkeenkin. IPS-työhönvalmennuksessa yhteistyötä tehdään MiePän sekä muiden asiakkaan verkostojen kanssa.
Tutkimusnäyttöön perustuva työhönvalmennus (IPS eli Individual Placement and Support) on kansainvälisessä käytössä toimiva toimintamalli, joka on kehitetty alkujaan 1970-luvulla Yhdysvalloissa.
Palveluun pääsemiseksi asiakkaalla tulee olla MiePä-asiakkuus ja oma halu ja toive työllistymiseen tai opiskelemiseen. Mikäli asiakas on kiinnostunut IPS-työhönvalmennuksesta, hän voi pyytää omalta hoitajalta/lääkäriltä työviestin lähettämistä IPS-työhönvalmennukseen.
Työviestin pohjalta hänet kutsutaan alkukartoitukseen, jossa käydään läpi hänen toiveitaan työhönvalmennuksen suhteen. Mikäli asiakas kokee, että palvelu on hänelle sopiva ja oikea-aikainen, alkaa työhönvalmennus ammatillisen profiilin laatimisella.Palveluun ovat tervetulleita MiePä-asiakkaat, joilla on oma halu työllistymiseen tai opintoihin.
IPS-työhönvalmennus toimii koko Pohjois-Karjalan eli Siun soten hyvinvointialueella. Joensuun kantakaupungin ulkopuolella työhönvalmennus toteutetaan etäyhteyksillä.
Muutokset työkyvyssä voivat olla yhteydessä myös elämäntilanteeseen liittyviin tekijöihin. Työkyvyn heikentyminen voi vaikuttaa kykyyn selviytyä arjen asioista ja toisaalta erilaiset kriisitilanteet ja esimerkiksi asumiseen, perhetilanteeseen tai toimeentuloon liittyvät haasteet voivat vaikuttaa työkykyyn. Jos asiakas tarvitsee ohjausta, neuvontaa tai tukea elämänhallintaan liittyvissä asioissa, hän voi saada apua työikäisten sosiaalipalveluista. Sosiaalipalveluita ovat esimerkiksi sosiaalityö, sosiaaliohjaus, kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus.
Sosiaalityöllä ja sosiaaliohjauksella tuetaan asiakkaita muutokseen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi hyvinvoinnin, itsenäisen selviytymisen tai elämänhallinnan vahvistaminen. Asiakkaan tarpeisiin vastaava sosiaalisen tuen ja sosiaalipalvelujen kokonaisuus rakennetaan yhdessä sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa. Asiakkaalle nimetään omatyöntekijä, joka kulkee hänen rinnallaan koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajan.
Kuntouttava työtoiminta on suunnattu pitkään työttömänä olleille asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea henkilökohtaisten työllistymisedellytysten ja elämänhallinnan vahvistamiseen. Tavoitteena on sijoittuminen työelämään.
Sosiaalinen kuntoutus on tehostettua, tavoitteellista tukea sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Se voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista ja siihen voi sisältyä esimerkiksi valmennusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, kuntoutusneuvontaa ja palvelujen yhteensovittamista.
Jos omassa työssä jatkaminen tai siihen palaaminen ei hoidon ja kuntoutuksen avullakaan ole asiakkaan tilanteessa mahdollista, voi kysymykseen tulla ammatillinen kuntoutus, joka tähtää hänen terveydentilalleen paremmin sopivan työn löytämiseen.
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn säilyttäminen, työhön paluun ja työllistymisen mahdollistaminen. Ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhönvalmennus ja koulutus. Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaavat yleensä työeläkeyhtiöt ja Kela, mutta jos asiakkaan työkyky on heikentynyt liikenne- tai työtapaturman vuoksi, vastaavana tahoja toimii yleensä vakuutusyhtiö.
Jos kyse ei ole liikenne- tai työtapaturmasta ja jos asiakas on ollut työelämässä hiljattain ja hänellä on työhistoriaa useamman vuoden ajalta, vastuu on todennäköisesti työeläkelaitoksella. Mikäli asiakkaalla ei ole vakiintunutta työuraa tai hän on ollut pitkään poissa työelämästä, ammatillisesta kuntoutuksesta vastaa todennäköisesti Kela. Ammatillisen kuntoutuksen vastuutahon selvittäminen tapahtuu ottamalla yhteyttä joko Kelaan tai työeläkelaitokseen.
Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuakseen asiakas tarvitsee useimmiten lääkärin arvion kuntoutustarpeesta. Joissain erityistilanteissa lääkärinlausuntoa ei kuitenkaan tarvita. Tällainen tilanne voi olla lähinnä silloin, jos Kelalla on jo ennestään kattavat tiedot asiakkaan terveydentilasta ja kuntoutustarpeesta.
On hyvä muistaa, että asiakkaan kuntoutusprosessien aikana voit tehdä asiakkaan luvalla yhteistyötä kuntouttavan tahon kanssa. Yhteistyöstä voi olla hyötyä esimerkiksi asiakkaan jatkosuunnitelmaa pohtiessa.
Jos asiakkaan tilanteeseen liittyy useita eri palveluita, on tärkeää, että ne muodostavat yhtenäisen, hallittavan kokonaisuuden. Tässä asiakas voi saada apua kotikuntansa työkykykoordinaattorilta, työkyvyn tuen tiimiltä tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYM).
Pohjois-Karjalassa jokaisessa kunnassa toimii työkykykoordinaattori, joka auttaa asiakkaita työkykyasioissa. Työkykykoordinaattorilta on mahdollista pyytää ohjausta ja neuvontaa, jos on epäselvää, kuinka työkykyasiassa tulisi edetä ja työkykykoordinaattori voi myös auttaa asiakasta muodostamaan kokonaiskuvan aiemmin tehdyistä selvityksistä ja toimenpiteistä erityisesti silloin, jos niitä on tehty jo useampia. Työkykykoordinaattorit tukevat asiakasta työkykyprosessin eri vaiheissa ja prosessin loppuun saattamisessa.
Voit ohjata asiakkaan ottamaan yhteyttä työkykykoordinaattoriin suoraan, mutta erityisesti tilanteissa, joihin liittyy paljon eri palveluita tai useita avoimia kysymyksiä, myös ammattilaisten välinen yhteistyö on usein hyödyksi. Voit konsultoida työkykykoordinaattoria asiakkaan luvalla tai anonyymisti.
Työkykykoordinaattorien yhteystiedot löytyvät kunkin kunnan verkkosivuilta. Alla olevan Siun soten linkin sisältöä pääsevät katselemaan vain Siun soten työntekijät.
Kuntien työkykykoordinaattoreiden yhteystiedot:
Työkyvyn tuen tiimi on moniammatillinen työryhmä, jossa edustettuina ovat Siun soten palveluista sosiaaliohjaaja, työttömien terveydenhoitaja ja miepä -hoitaja ja lisäksi Kelan työkykyneuvoja, työllisyysalueen asiakasvastaava ja usein kunnan työkykykoordinaattori. Asiakas voi halutessaan pyytää tiimiin mukaan esim. omatyöntekijän ja/tai tukihenkilön. Työkyvyn tuen tiimi löytyy Pohjois-Karjalan jokaisesta kunnasta. Tiimi käsittelee asiakkaan tilanteen kertaluonteisesti ja tavoitteena on yhteisesti sovittu jatkosuunnitelma.
Työkyvyn tuen tiimi on ajankohtainen silloin kun:
- asiakkaalla on työkykyyn liittyviä haasteita, joihin liittyy useita tahoja tai useiden palveluiden tarvetta
- jatkosuunnitelman tekemiseen tarvitaan eri toimijoiden näkökulmien yhteensovittamista
- työkyvyn selvittely ja kuntoutuminen ovat pitkittyneet ja eteenpäin pääseminen edellyttää laajempaa kokonaiskuvaa
Työkyvyn tuen tiimin palveluihin päästäkseen asiakkaan tulee täyttää hakemus- ja suostumuslomake. Hän voi täyttää sen yhdessä sen työntekijän kanssa, jonka kanssa miettii tiimiä.
TYM eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa asiakas, työvoimaviranomainen, Siun sote ja Kela etsivät yhdessä ratkaisua asiakkaan tilanteeseen. Palvelussa asiakas siis saa eri viranomaisten palveluja yhdestä paikasta. TYM:in kautta asiakas voi saada itselleen sopivia sosiaali- ja terveyspalveluita, työvoimapalveluita ja kuntoutuspalveluita. Palvelun aikana asiakas voi pohtia ammattilaisten avustuksella mahdollisuuksia kouluttautumiseen, kuntoutumiseen tai työtoimintaan osallistumiseen. Asiakkaan kanssa laaditaan monialainen työllistymissuunnitelma.
TYM on sopiva palvelu asiakkaille, joilla on useita haasteita työllistymiseen liittyen, eivätkä työllistymiseen liittyvät vaikeudet johdu vain työpaikkojen tai osaamisen puutteesta, vaan työllistymisen esteenä on myös elämänhallinnan ongelmia tai toimintakyvyn rajoitteita. Palvelu voi auttaa myös silloin, kun asiakkaan työkyky on muuten alentunut.
Ohjeet:
Monialaisen tuen yhteistoimintamalli TYM (Siun soten intra)
Ohjaamo on tarkoitettu alle 30-vuotiaille, jotka tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa opiskeluun, työhön, tulevaisuuden pohdintaan tai arjen asioihin. Ohjaamo palvelee kasvokkain Joensuussa ja digitaalisesti kaikissa kunnissa.
Työkyvyn haasteet vaikuttavat usein myös toimeentuloon ja siihen, mitä etuuksia asiakas voi hakea ja saada. Ammattilaisen on hyvä huomioida, että sairausetuuksiin liittyvien lausuntojen oikea-aikaisuudella ja riittävällä sisällöllä voi olla merkittävä vaikutus asiakkaan toimeentulon saamiseen.
Sairauspäiväraha on tarkoitettu korvaamaan työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä. Sairauspäivärahan edellytyksenä on, että asiakas ei sairauden takia pysty tekemään tavallista työtään. Jos asiakas on työttömänä, työkykyä arvioidaan suhteessa siihen työhön, mistä hän on jäänyt työttömäksi. Jos asiakas on ollut työttömänä pitkään, työkykyä voidaan arvioida suhteessa myös muuhun työhön, johon hänellä on koulutus tai työkokemusta.
Osasairauspäivärahaa voidaan harkita silloin, jos asiakkaan työkyky riittää osa-aikaiseen työskentelyyn. Osasairauspäiväraha edellyttää työsuhdetta. Työtunteja pitää olla vähintään 30h viikossa, jotta etuuden voi saada.
Asiakas voi hakea määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea, jos työkyvyttömyys jatkuu vielä sen jälkeen, kun sairauspäivärahan enimmäisaika (300 arkipäivää 2 vuoden sisällä) on käytetty. Kuntoutustuen tavoitteena on, että hoidon ja kuntoutuksen jälkeen asiakas pystyy palaamaan takaisin töihin tai opiskelemaan. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että sairaus tai vamma estää kohtuullisen toimeentulon hankkimisen työtä tekemällä. Työkykyä voidaan arvioida suhteessa asiakkaan omaan työhön, mutta myös muuhun työhön, jota hän pystyisi tekemään.
Osakuntoutustuki eli määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu niihin tilanteisiin, kun asiakkaan työkyky on heikentynyt vähintään 40 prosentilla (2/5) ja vähintään vuoden ajaksi ja työkyvyn arvioidaan palautuvan hoidolla tai kuntoutuksella. Tuen avulla on mahdollista tehdä osa-aikatöitä. Osakuntoutustuen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Pysyvää työkyvyttömyyseläkettä asiakas voi hakea silloin, kun hänen työkykynsä on alentunut pysyvästi eikä se ole hoidolla ja/tai kuntoutuksella kohennettavissa.
Osatyökyvyttömyyseläke voi tulla kyseeseen silloin, jos asiakas ei ole vanhuuseläkeiässä, työkyky on heikentynyt vähintään 40 prosentilla (2/5) sairauden tai vamman vuoksi ja asiakas kykenee osa-aikatyöhön. Osatyökyvyttömyyseläke on suuruudeltaan puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä ja mahdollistaa työuran jatkamisen joustavasti osa-aikaisena.
Kuntoutusraha tarkoitettu turvaamaan toimeentuloa kuntoutustoimenpiteiden ajalta, jos kuntoutukseen osallistuminen estää asiakasta tekemään työtä tai ottamaan vastaan työtä. Kuntoutusrahan maksaa se taho, joka kuntoutuksen järjestää (esim. Kela tai työeläkelaitos).
Perustoimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Sitä asiakas voi hakea, mikäli hänen tulonsa ja varansa eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Ennen perustoimeentulotuen hakemista asiakkaan pitää selvittää, voitko saada muita etuuksia tai tuloja, kuten sairauspäivärahaa. Perustoimeentulotukea haetaan Kelalta.
Hyvinvointialue vastaa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, sosiaalisesta luototuksesta ja välitystilipalveluista.
Talousneuvolassa tarjotaan maksutonta, moniammatillista ja anonyymiä talousneuvontaa ilman ajanvarausta.
Talous- ja velkaneuvonnasta on mahdollista saada neuvoja kaikenlaisiin arjen talousasioihin, kuten rahankäytön suunnitteluun ja budjetissa pysymiseen sekä apua velkoihin liittyvissä kysymyksissä. Takuusäätiön pienlaina voi auttaa yllättävissä hankinnoissa, jos et voi saada lainaa luottomarkkinoilta.
Jatkosuunnitelma ja seuranta
Työkykyyn liittyvät prosessit ovat usein pitkiä. Prosessin aikana on hyvä edetä askel kerrallaan ja asettaa sopivan kokoisia tavoitteita. Sen lisäksi, että viet omaa prosessiasi eteenpäin, sinulla on tärkeä rooli oman työkykysi ylläpitäjänä. Työkyvyttömyyden pitkittyessä voi joskus olla riskinä, että myös arjen toimintakyky kääntyy laskuun. Toimintakyvyn laskua voit ehkäistä esimerkiksi liikkumalla säännöllisesti, syömällä monipuolisesti sekä tekemällä mielen hyvinvointia vahvistavia asioita, joita ovat edellä mainittujen lisäksi myös esimerkiksi riittävästä unesta huolehtiminen, ihmissuhteiden ylläpitäminen, mielekäs tekeminen, luonnossa liikkuminen, säännöllinen päivärytmi ja päihteiden välttäminen. Työkyvyn ylläpitämisessä voit halutessasi hyödyntää myös Siun soten elintapaohjauksen palvelupolkua. Voit myös tutustua eri toimijoiden hyvinvointia edistäviin palveluihin ja toimintaan miunhyvinvointi.fi -sivujen kautta.
Työkykyprosesseihin voi liittyä useita eri toimijoita. Prosessin aikana voi myös syntyä useita eri suunnitelmia siitä, miten työkykyä eri palveluissa tuetaan. Silloin, kun mukana on useita eri toimijoita esim. terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta, Kelasta ja työllisyysalueelta, on tärkeää huomioida, että asiakastiedot eivät automaattisesti siirry toimijoiden välillä. Siksi on tärkeää, että olet itse aktiivinen jakamaan eri palveluissa tehdyt suunnitelmat toisten palvelujen kanssa, jotta ne voidaan ottaa huomioon, kun uusia palveluja tulee mukaan tilanteeseen tai jatkosuunnitelmia tehdään. Näin vältytään siltä, että sinulle muodostuu eri toimijoiden kanssa useita eri suunnitelmia, jotka menevät toistensa kanssa päällekkäin tai eri suuntiin.
Jos tarvitset apua kokonaiskuvan muodostamisessa jatkosuunnitelman osalta, ota yhteys kotikuntasi työkykykoordinaattoriin. Yhdessä työkykykoordinaattorin kanssa voitte laatia työkyvyn koonnin, jonka avulla kokonaisuudesta on helpompi kertoa myös muille ammattilaisille. Voit hyödyntää myös OmaKanta-palvelua, jonne tallentuvat esimerkiksi työttömien terveystarkastuksen yhteenveto ja työkyvyn tuen tiimin yhteenveto.
Työkykyyn liittyvät prosessit ovat usein pitkiä ja niihin voi liittyä monia eri toimijoita. Prosessin aikana voi myös syntyä useita eri suunnitelmia siitä, miten työkykyä eri palveluissa tuetaan. Pääsääntöisesti asiakas vastaa itse eri palveluista muodostuvan kokonaisuuden eteenpäin viemisestä ja yhteensovittamisesta, mutta joissain tilanteissa hän voi tarvita siihen tukea. Työkykyprosessi on herkästi haavoittuva juuri siksi, että mukana on usein iso joukko toimijoita eikä palveluita aina aktiivisesti soviteta yhteen. Prosessin kariutuminen tai viivästyminen voi johtaa siihen, että asiakas ei saa palvelua tai etuutta, johon hänellä tilanteensa puolesta voisi olla oikeus.
Jos tiedät, että asiakkaallasi on työkykyyn liittyvä prosessi tai kuntoutus menossa, on tärkeää, että kysyt aktiivisesti prosessin kokonaisuudesta ja etenemisestä. Voit kysyä prosessin tai kuntoutuksen etenemisestä joko asiakkaalta tai asiakkaan luvalla asiakkaan verkostossa toimivilta ammattilaisilta. Esimerkiksi kuntoutusprosessien aikana voit olla asiakkaan luvalla tai asiakkaan kanssa yhteydessä kuntoutusta tuottavaan palveluun. Usein prosessissa mukana olevien ammattilaisten välinen yhteistyö sujuvoittaa prosessia ja säästää kaikkien osapuolten aikaa sekä helpottaa mahdollisen seuraavan jatkosuunnitelman tekemistä. Voit myös ohjata asiakkaan työkyvyn tukeen erikoistuneiden palveluiden piiriin, kuten kotikunnan työkykykoordinaattorille, työkyvyn tuen tiimiin tai työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun (TYM).
Silloin, kun työkykyprosessissa on mukana useita eri toimijoita esim. terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta, Kelasta ja työllisyysalueelta, on tärkeää huomioida, että asiakastiedot eivät automaattisesti siirry toimijoiden välillä. Työkyvyn tuen tiimi ja TYM ovat palveluita, joissa tietojen jakaminen toimijoiden kesken on mahdollista joko lain tai asiakkaan suostumuksen perusteella. Myös työkykykoordinaattori pyytää asiakkaalta suostumuksen, joka mahdollistaa tietojen vaihdon. Näitä palveluita kannattaakin hyödyntää silloin, kun on tarve sovittaa useita eri suunnitelmia yhteen. Jos varsinaista monialaisen yhteistyön tarvetta ei ole, yksi vaihtoehto on hyödyntää esimerkiksi OmaKanta- tai OmaKela-palveluja yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelmien tarkistamiseksi.
Asiakkaalta työkykyprosessi vaatii usein kärsivällisyyttä ja etenemistä askel kerrallaan, sopivan kokoisten tavoitteiden kautta. Työkyvyttömyyden pitkittyessä voi joskus olla riskinä, että myös arjen toimintakyky kääntyy laskuun. Tämän ehkäisemiseksi voit kannustaa asiakasta ylläpitämään terveellisiä elintapoja ja mielen hyvinvointia. Lisäksi voit ohjata asiakkaan eri toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin ja toimintaan miunhyvinvointi.fi -sivujen kautta.
Alla olevan linkin kautta voivat antaa palautetta sekä asiakkaat että ammattilaiset.
Hoito- ja palveluketjun on laatinut työryhmä:
Jussi Malinen, palvelujohtaja,Kuntoutuspalvelut, omistaja
Virpi Koponen, palveluesihenkilö, työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskus, vastaava
Iira Nuutinen, projektiasiantuntija, Työkyvyn tuen palvelut -hanke
Hanna-Leena Hakulinen, projektiasiantuntija, Työkyvyn tuen palvelut -hanke
Tiia Rautiainen, projektipäällikkö, kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke
Tuula Karppinen, palvelusuunnittelija, terapiapalvelut
Eeva-Riikka Heikkilä, palvelusuunnittelija, vastaanottopalvelut
Elina Jauhiainen, johtava sosiaalityöntekijä, työikäisten sosiaalipalvelut
Katri Naumanen, johtava sosiaalityöntekijä, työikäisten sosiaalipalvelut
Johanna Suvanto, ylilääkäri/palvelupäällikkö, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
Teija Pyykkö, osastonhoitaja, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
Jussi Laakkonen, kokemusasiantuntija
Tavoite: Työkyvyn tuen palveluketju on aktiivisessa käytössä.
Mittari: Kävijä määrä ketjussa on > 1000 kävijää/vuosi.
Tavoite: Asiakkaat ja ammattilaiset kokevat työkyvyn tuen palveluketjun sisällön hyödylliseksi.
Mittari: Roidu-asiakaspalautteen tulokset.
Luotu 3/2026