Alkoholin haitallisen (korkean riskin) käytön hoito- ja palveluketju on jatkumoa ehkäisevän päihdetyön polulle, joka ohjaa päihdehaittojen ehkäisemiseksi tehtävää työtä hyvinvointialueella.
Alkoholin haitallisen käytön hoito- ja palveluketjun tavoitteena on yhtenäistää käytänteitä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen toimintayksiköissä. Ketju sisältää kuvauksen aikuisten alkoholin haitallisen käytön hoidosta ja palveluista.
Kun hoito- ja palveluketjua hyödynnetään eri yksiköissä, se mahdollistaa päihteitä käyttävälle asiakkaalle asiakaslähtöisen, oikea-aikaisen sekä laadukkaan hoidon, jatkuvuuden sekä saumattoman yhteistyön eri palvelujen ja hoitomuotojen välillä.
Hoitoketju perustuu Käypä hoito -suositukseen
Kun huoli herää
Tämä hoito- ja palveluketju on sinua varten, jos alkoholin käyttö on alkanut aiheuttaa sinulle huolta tai haittaa fyysisesti, henkisesti tai sosiaalisesti. Ehkä tunnet, ettei juominen ole enää hallinnassasi tai se vaikuttaa jaksamiseesi, ihmissuhteisiisi tai arjessa selviämiseen.
Sinulla ei tarvitse olla alkoholin ongelmallista käyttöä tai tavoitella täysraittiutta hakeaksesi apua. Riittää, että tunnet tarvetta muutokseen, vaikka et vielä tietäisi, millaista muutosta tavoittelet.
Ketjun avulla sinä ja läheisesi saatte tietoa ja ohjausta palveluihin, kun
- haluat pohtia omaa juomistasi
- tarvitset tukea alkoholin käytön vähentämiseen tai lopettamiseen
- sinulla on vaikeuksia hallita alkoholin käyttöäsi
- olet kokenut haittoja juomisesta esimerkiksi terveyteen, mielialaan, ihmissuhteisiin tai työhön liittyen
Voit saada tukea keskusteluista, vertaistuesta, terveydenhuollosta tai pidempiaikaisesta hoidosta. Olet itse keskeisessä roolissa hoitopolullasi. Avun hakeminen on ensimmäinen askel. Hoidon onnistumiseksi on tärkeää, että osallistut aktiivisesti sinulle suunniteltuun hoitoon ja kuntoutukseen. Tosiasioiden myöntäminen rehellisesti ja halu ottaa vastuuta omasta toiminnasta mahdollistavat muutoksen.
Alkoholin haitallinen käyttö tarkoittaa alkoholinkäyttöä, joka lisää terveyshaittojen, sosiaalisten ongelmien tai riippuvuuden riskiä, vaikka varsinainen päihderiippuvuus ei vielä olisi kehittynyt. Haitalliseen käyttöön kuuluu esimerkiksi säännöllinen runsas alkoholin käyttö tai kerralla juodut suuret annosmäärät. Alkoholin käyttö voi heikentää hyvinvointia ja altistaa fyysisille sekä psyykkisille terveysongelmille.
Yksi annos alkoholia esim.
- Olut: 0,33 l (5 %)
- Siideri/long drink: 0,33 l (4,7–5,5 %)
- Viini: 12 cl (12 %)
- Väkevät alkoholit: 4 cl (40 %)
Työikäiset aikuiset
- kohtalaisen riskin taso:
- miehillä yli 14 annosta viikossa
- naisilla yli 7 annosta viikossa
- korkean riskin taso:
- miehillä 6–7 annosta päivässä tai 23–24 annosta viikossa
- naisilla 5–6 annosta päivässä tai 12–16 annosta viikossa
Nämä määrät katsotaan hälytysrajoiksi, jolloin alkoholinkäyttöön on viimeistään syytä puuttua. Alkoholinkäytön riskirajat ovat suuntaa antavia. Yksilölliset tekijät vaikuttavat haittojen ilmenemiseen, eikä täysin turvallisen käytön rajaa ole mahdollista määrittää.
Ikääntyneet (yli 65-vuotiaat)
Ikääntyneille riskirajat ovat alhaisemmat
- enintään 2 annosta kerralla
- enintään 7 annosta viikossa
- rajat ovat samat sekä miehille että naisille
Elintavoilla on suuri merkitys alkoholin käytön hallitsemisessa. Säännöllinen ruokailu, riittävä uni ja liikunta tukevat kehon ja mielen palautumista. Päivärutiinit helpottavat arjen hallintaa ja vähentävät päihteiden käyttöön liittyviä mielitekoja. Sosiaalisten suhteiden ja mielekkään tekemisen vahvistaminen lisäävät hyvinvointia ja auttavat ylläpitämään päihteettömyyttä. Pienetkin muutokset elintavoissa voivat tukea toipumista ja helpottaa arkea ilman päihteitä. Saat hyvää tietoa ja ohjeita Siun soten elintapaohjauksen polusta.
Alkoholin haitallinen käyttö vaikuttaa läheisiin monin tavoin. Se voi aiheuttaa läheisissä ihmisissä huolta, pelkoa ja turvattomuuden tunnetta arjessa. Käyttö voi lisätä riitoja ja etäisyyttä ihmissuhteissa. Läheiset voivat joutua ottamaan vastuuta käyttäjän asioista ja jaksamisesta. Tämä voi aiheuttaa uupumusta, stressiä sekä häpeän ja salailun tunteita perheessä.
Alkoholin käytön arvioimiseen on olemassa hyviä sovelluksia ja mittareita. OttoMitta on aikuisen alkoholipäiväkirja oman juomisen seuraamiseen. OttoMitan tietojen ja palautteiden avulla sinulla on mahdollisuus aloittaa elämäntapamuutos – yksityisesti ja omilla ehdoillasi.
Alkoholiriippuvuudelle on tyypillistä pakonomaisuus, vaikeus hallita juomista sekä juomisen jatkaminen, vaikka tietäisi haitat. Alkoholiriippuvuus on sairaus, jonka hoitoon on tarjolla tehokasta apua.
Jos sinulla on sekä mielenterveyden haasteita että päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, on tärkeää, että molempia hoidetaan samaan aikaan, koska ne vaikuttavat usein toisiinsa.
Kaksoisdiagnoosista puhutaan, kun henkilöllä on samanaikaisesti mielenterveyden häiriö (esimerkiksi masennus, ahdistus tai psykoosi) ja päihteiden käytön ongelma. Kummankin sairauden samanaikainen hoitaminen parantaa hoidon tehoa ja elämänlaatua.
Kaksoisdiagnoosi auttaa ammattilaisia ymmärtämään tilannettasi paremmin ja tarjoamaan sinulle sopivaa hoitoa. Tarkoitus on, että sinun ei tarvitse ensin ratkaista toista ongelmaa ennen kuin saat apua toiseen – vaan saat tukea molempiin ongelmiin.
Näin toipuminen on usein helpompaa ja pysyvämpää. Hoito suunnitellaan aina sinun tilanteeseesi sopivaksi, ja saat tukea siihen tahtiin kuin tarvitset.
Päihteiden käyttö ei vaikuta vain käyttäjään itseensä, vaan myös hänen läheisiinsä. Läheisen tuki on merkityksellinen, kun kyse on oman toiminnan muuttamisesta ja riippuvuussairaudesta toipumisesta. Siksi on tärkeää, että myös sinä pidät huolta omasta hyvinvoinnistasi – näin voit tukea läheistäsi kuluttamatta itseäsi loppuun. Hyvinvoiva tukiverkosto antaa voimia muutokseen ja auttaa rakentamaan parempaa tulevaisuutta.
Alkoholin käyttö vaikuttaa elämään, ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin. Muista, että et ole vastuussa läheisesi valinnoista ja sinulla on oikeus tukeen ja apuun.
Asian hyväksyminen, puheeksi ottaminen ja avun hakeminen ovat tärkeitä askelia. Sinun ei tarvitse jäädä yksin, tukea on saatavilla.
Alkoholin käyttö ja lähisuhdeväkivalta liittyvät usein toisiinsa. Alkoholi voi lisätä esimerkiksi riitoja ja väkivaltaista käyttäytymistä kotona. Alkoholin käyttö ei kuitenkaan oikeuta väkivaltaan. Se on aina väärin, eikä sitä tarvitse sietää.
Jos koet tai huomaat väkivaltaa, hae apua mahdollisimman varhain. Päihteettömyys voi osaltaan vähentää väkivaltaisen käyttäytymisen riskiä ja helpottaa arjen turvallisuuden rakentamista.
Voit soittaa palveluun yhdessä läheisesi kanssa ja varmistaa hänen hoitoon pääsynsä. Halutessanne voit osallistua vastaanottokäynnille hänen kanssaan.
Jos läheisesi ei itse kykene hakemaan apua tai tunnista avun tarvetta, voit ottaa yhteyttä sosiaalipalveluihin tai tehdä ilmoituksen sosiaalipalvelujen tarpeesta. Huolesi voi liittyä esimerkiksi arjessa selviytymiseen, elämänhallintaan tai lapsen kasvuolosuhteisiin.
Voit kertoa huolesi viranomaisille. Ilmoitukseen on hyvä liittää kaikki tiedossa olevat yhteystiedot läheisestäsi. Sosiaalipalvelun ammattilaiset selvittävät tilanteen ja arvioivat avun tarpeen. Läheiselläsi on kuitenkin oikeus kieltäytyä avusta.
Voit tehdä ilmoituksen myös nimettömästi. Ilmoitus tehdään sen kunnan sosiaalipalveluihin, jossa läheisesi asuu. Pohjois-Karjalassa ilmoituksen vastaanottaa Siun sote.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n maksuton päihdeneuvonta (p. 0800 900 45) toimii 24/7 ja palvelee myös läheisiä.
FinFami Pohjois-Karjala tarjoaa maksutonta ja luottamuksellista tukea päihde- ja mielenterveysläheisille. Sivustolta löydät helposti yhteystiedot ja ajanvarauksen ohjaukseen, neuvontaan ja vertaistukeen.
Mielenterveystalo.fi -sivustolta löydät luotettavaa tietoa ja konkreettisia keinoja siihen, miten voit auttaa päihteitä käyttävää läheistä. Sivuilta löydät esimerkiksi tietoa, miten ottaa asia puheeksi, mistä hakea apua ja miten huolehtia omasta jaksamisestasi.
Siun soten ehkäisevän päihdetyön polussa on työkaluja alkoholin riskikäytön ja muiden päihteisiin liittyvien haittojen varhaiseen tunnistamiseen ja puheeksi ottoon. Polku sisältää tunnistamismenetelmiä (kuten suodatin kysymykset ja asiakkaan tilannetta arvioivat mittarit), joiden avulla voidaan kartoittaa asiakkaan tilannetta ja tuen tarvetta.
Polku tarjoaa:
- toimintamallin ja työkaluja alkoholin käytön puheeksi ottoon ja lyhytneuvonnan sisältöön
- omahoito-ohjelmia neuvonnan tueksi
- tietoa Siun soten ja järjestöjen tarjoamasta tuesta ja palveluista
- keinoja haittojen ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen
Polussa huomioidaan myös läheisten näkökulma ja tuen tarve. Keskeisenä tavoitteena on tunnistaa varhaisessa vaiheessa alkoholin riski- ja haitallinen käyttö ja tarjota oikea-aikaista tukea.
Elintapaohjaus on tärkeä osa alkoholia käyttävän asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa ja toipumista. Säännöllinen ruokailu, uni ja liikunta tukevat kehon palautumista ja mielialaa ja helpottavat päihteettömyyden ylläpitämistä. Päivärutiinit voivat vähentää päihdehakuisuutta ja helpottaa arjen hallintaa. Pienetkin elintapamuutokset vahvistavat asiakkaan toimintakykyä ja toipumismotivaatiota, ja siksi niiden huomioiminen on tärkeää osana hoitosuhdetta.
Mielenterveys- ja riippuvuusläheisen palvelupolkuun on koottu mielenterveys- ja riippuvuusläheisen tukemiseen liittyvää tietoa.
Riskikäytöllä tarkoitetaan alkoholinkulutusta, joka lisää terveys- ja sosiaalisten haittojen sekä riippuvuuden riskiä, vaikka varsinaista päihderiippuvuutta ei olisi vielä kehittynyt. Esimerkkejä riskikäytöstä ovat:
- säännöllinen runsas alkoholin käyttö
- suuret kerta-annokset
- alkoholin käytön vaikutukset fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Yleisimpiä alkoholin käyttöön liittyviä terveyshaittoja ovat alkoholin vaikutukset erilaisiin syöpäsairauksiin, uneen, mielenterveyteen sekä verenkierto- ja ruuansulatuselimistön sairauksiin sekä tapaturmiin
- alkoholin liiallisen käytön vaikutukset mm. lähisuhdeväkivaltaan, sosiaalisiin suhteisiin ja läheisten/omaisten tuen tarpeisiin, taloudellisiin ongelmiin sekä jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen
Suuren riskin alkoholin käytön taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa, kohtalaisen riskin taso miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa.
Yksi annos alkoholia esimerkiksi:
- Olut: 0,33 l (5 %)
- Siideri/long drink: 0,33 l (4,7–5,5 %)
- Viini: 12 cl (12 %)
- Väkevät alkoholit: 4 cl (40 %)
Mielenterveyden häiriöiden ja päihdeongelmien yhtäaikainen esiintyminen eli kaksoisdiagnoosi on yleinen ilmiö, joka vaatii kokonaisvaltaista ja integroitua hoitomallia. Asiakkaiden toipumisen kannalta on keskeistä puuttua molempiin haasteisiin samanaikaisesti, sillä ne vaikuttavat usein toisiinsa ja voivat ylläpitää tai pahentaa toisiaan.
Kaksoisdiagnoosi tarkoittaa tilannetta, jossa henkilöllä on samanaikaisesti diagnosoitu vähintään yksi mielenterveyden häiriö ja päihdehäiriö. Tämä vaatii erityistä huomiota hoidon suunnittelussa, sillä perinteinen ongelma- tai oirekohtainen lähestymistapa ei usein riitä. Asiakkaiden toipumisen kannalta on keskeistä puuttua molempiin haasteisiin samanaikaisesti, sillä ne vaikuttavat usein toisiinsa ja voivat ylläpitää ja pahentaa toisiaan.
Integroitu hoito, jossa mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivat saumattomasti yhteistyössä, edistää hoidon vaikuttavuutta ja asiakkaan kokonaistilanteen huomioimista. Tavoitteena on tukea asiakasta kokonaisvaltaisesti niin, että päihdeongelman hoito ei jää mielenterveyshäiriön varjoon eikä päinvastoin.
Sote-ammattilaisena on tärkeää tunnistaa kaksoisdiagnoosin piirteet varhaisessa vaiheessa ja ohjata asiakas hänen tarpeitaan vastaavaan kokonaisvaltaiseen hoitoon, joka vastaa hänen yksilöllisiä tarpeitaan.
Sosiaalihuoltolain 35 §:n mukainen yhteydenotto tehdään sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi, kun sosiaalihuollon tarve on ilmeinen (ohjattava asiakasta ottamaan yhteyttä, otettava yhteyttä asiakkaan puolesta tai tehtävä ilmoitus).
Sosiaalihuollon tuen tarvetta päihteiden ongelmakäytön lisäksi aiheuttavat tuen tarpeet
- asumisessa
- toimeentulossa
- sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa
- osallisuuden edistämisessä
- lähisuhde- ja perheväkivallasta tai hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta johtuvat
- äkillisissä kriisitilanteissa
- omaisten tai läheisten tilanteessa
Päihteitä käyttävän henkilön läheisen huomioiminen on tärkeää, koska alkoholin käyttö vaikuttaa usein koko lähipiiriin.
Päihteitä käyttävän ihmisen rinnalla eläminen voi aiheuttaa stressiä, ahdistusta, uupumusta ja jopa terveysongelmia. Läheiset voivat olla tärkeä voimavara toipumisessa, mutta ilman tukea he saattavat tahtomattaan ylläpitää haitallisia toimintamalleja. Läheisille suunnattu tuki auttaa heitä ymmärtämään tilannetta, asettamaan rajoja ja saamaan voimavaroja omaan elämäänsä.
Koko perheen ja läheisverkoston huomioiminen vähentää riskiä siitä, että päihdekierre tai siihen liittyvät ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Kun ammattilainen huomioi myös läheisen, hän ei tue vain yksilön toipumista, vaan vahvistaa koko sosiaalista verkostoa ja edistää kestävämpää muutosta.
Lähisuhdeväkivallan riskin arvioiminen ja puheeksi ottaminen on tärkeää päihteitä käyttävän asiakkaan läheisten kohdalla. Päihteiden käyttö voi lisätä väkivallan riskiä perheessä. Läheiset voivat olla vaarassa tai turvattomuuden kokemukset voivat jäädä piiloon.
Väkivallan tai sen uhan havaitseminen edellyttää aktiivista kysymistä ja turvallisen keskusteluilmapiirin luomista. Puheeksi ottaminen voi olla läheiselle ensimmäinen askel avun saamiseen ja turvallisuuden vahvistamiseen. Väkivallan ehkäisy on osa kokonaisvaltaista päihdetyötä ja perheiden hyvinvoinnin tukemista.
Läheisten ohjaaminen sosiaalihuollon palveluihin:
Sosiaalihuoltolain 35 §:n mukainen yhteydenotto on tehtävä sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi, kun sosiaalihuollon tarve on ilmeinen (ohjattava asiakasta ottamaan yhteyttä, otettava yhteyttä asiakkaan puolesta tai tehtävä ilmoitus).
Sosiaalihuollon tuen tarvetta päihteiden ongelmakäytön lisäksi aiheuttavat tuen tarpeet jokapäiväisestä elämästä selviytymisessä, asumisessa, taloudessa, sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa ja osallisuuden edistämisessä. Tuen tarvetta aiheuttavat myös lähisuhde- ja perheväkivalta tai hyväksikäyttö sekä kaltoinkohtelu, äkilliset kriisitilanteet tai tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaiset ja läheiset.
Päihteiden käyttö raskausaikana on tilanne, jolloin vanhemmat tarvitsevat erityistä tukea. Raskauden etenemistä ja sikiön kehitystä tulee seurata erityisen huolellisesti.
Hoidon ja palveluiden porrastus
Alkoholin korkean riskin käyttö ja haitallinen käyttö vaatii usein moniammatillista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Alla on kuvattu keskeisten toimijoiden roolit ja vastuut asiakkaan hoidon eri vaiheissa.
Perusterveydenhuolto (PTH)
- alkoholin riskikäytön ja haitallisen käytön tunnistaminen osana perustason vastaanottotyötä (esim. AUDIT, mini-interventio)
- ohjauksen ja neuvonnan tarjoaminen ja omahoitoon kannustaminen
- alkoholia käyttävän asiakkaan kiireetön somaattisen voinnin arvioiminen ja hoitaminen
- samanaikaisen mielenterveyshäiriön arvioiminen, hoitaminen ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen
- lääkehoidon aloittaminen päihteettömyyden tueksi tarvittaessa
- alkoholivieroitusten toteuttaminen PTH-vuodeosastolla
- jatkohoidon tarpeen arvioiminen ja ohjaaminen tarvittaessa mielenterveys- ja päihdepalveluihin tai erikoissairaanhoitoon
- yhteistyön tekeminen sosiaalipalvelujen kanssa erityisesti silloin, kun asiakkaalla on haasteita asumisessa, toimeentulossa tai perhetilanteessa
- ilmoitusten tekeminen tarvittaessa sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun tarpeesta tai yhteydenotto sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisesti
Mielenterveys- ja päihdepalvelut (miepä)
- arvioinnin ja hoitosuunnitelman tekeminen ja päihdehoidon toteuttaminen
- arvioi asiakkaan hoidon ja tuen tarvetta sekä motivaatioastetta muutokseen
- arvioi samanaikaisesti asiakkaan päihdehoidollista ja psykiatrista hoidon ja tuen tarvetta sekä motivaatioastetta muutokseen
- laatii yksilöllisen hoitosuunnitelman ja vastaa hoidon koordinoinnista
- tarjoaa päihdehoitoa, keskustelutukea, ryhmätoimintaa, lääkehoitoa ja tarvittaessa päihdeseurantaa
- lyhytterapiamahdollisuus
- perheen ja läheisten huomioivaa ja osallistavaa hoitoa
- ajoterveysseuranta
- toteuttaa alkoholivieroituksen, arviointijakson ja päihteettömyyden tuen jaksot päihdeosasto Kompassissa
- tekee yhteistyötä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kanssa
- tunnistaa ja arvioi lapsiperheiden tilanteet ja tarvittaessa konsultoi lastensuojelua
- ohjaa asiakkaita tarvittaessa kuntouttaviin palveluihin, vieroitushoitoon, asumispalveluihin tai laitoskuntoutukseen
- tekee tarvittaessa ilmoituksia sosiaalipalvelujen tarpeesta ja lastensuojeluilmoituksia
Sosiaalipalvelut
- arjen tuki ja sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen
- tukee asiakkaita asumiseen, toimeentuloon, perhetilanteeseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä
- arvioi palvelutarvetta ja laatii sosiaalihuollon asiakassuunnitelman
- tarjoaa päihdesosiaalityötä yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa
- tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksia ja osallistuu lastensuojelun arviointeihin
- seuraa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, että asiakkaan sosiaalinen tilanne ei vaaranna hoidon etenemistä tai perheen hyvinvointia
Erikoissairaanhoito (ESH)
Yhteispäivystys
- arviointi ja hoito silloin, kun perus- ja päihdepalvelujen keinot eivät riitä päivystyksellisessä tilanteessa
- hoitaa vaivoja, jotka eivät voi lääketieteellisesti odottaa seuraavaan päivään
- päivystysapu (p. 116117) arvioi puhelimitse hoidontarvetta ja ohjaa oikean palvelun piiriin
- tekee alkoholivieroitusoireiden arvioinnin ja aloittaa tarvittavan akuuttihoidon, arvioi potilaan somaattisen hoidontarpeen ja antaa tarvittavan hoidon. Huumevierotus ei ole päivystyksellinen asia.
- tekee vieroitusoireiden arvioinnin CIWA-Ar pisteytyksen avulla
- arvioi alkoholivierotusoireita, somaattisten sairauksien hoidon päivystyksellistä tarvetta sekä intoksikaatioita (alkoholimyrkytyksiä) ja vammoja
- tekee tarvittaessa ilmoituksia sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun tarpeesta
Psykiatria ja tehostettu avohoito
- arvioi ja hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita
- tarjoaa erityistason päihdepsykiatrista hoitoa kuten moniammatillisen konsultaatiotyöryhmän arvioita vaikeahoitoisista potilaista
- tekee haasteellisemmat psyykkisen voinnin arviot kiireettömissä tilanteissa potilaille, joilla ei ajankohtaisesti ole haitallista päihteidenkäyttöä
- tehostettu avohoito (tehoavo) tekee päivystyksellisiä arviointeja
- tekee myös yhteistyötä miepän, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa asiakkaan jatkohoidon järjestämiseksi
Sisätaudit
- hoitaa vaikeat intoksikaatiot, deliriumit (harkinnan mukaan tehovalvonta), oireinen maksakirroosi yms.
- vastaa osastohoidosta esim. somaattisista alkoholista johtuvista vakavista oireista tai vammoista, jolloin hoito voi toteutua muualla kuin sisätautiosastolla
Tavoitteena on, että potilasta hoitavien tahojen yhteistyö on saumatonta ja työote on asiakasta osallistava.
- asiakkaan suostumuksella tieto liikkuu eri toimijoiden välillä
- jokaisella toimijalla on vastuu oman roolinsa toteuttamisesta sekä kokonaisuuden tukemisesta
- asiakas on aktiivinen toimija omassa hoitoprosessissaan
- työote on dialoginen, kuntouttava ja toipumisorientaatioon perustuva
Verkostopalaveri
Verkostopalaveri tulisi sopia mahdollisimman pian asiakkaan/potilaan osastohoitoon ohjautumisen jälkeen tai ennen hoidon siirtoa eri yksiköiden tai palvelujen välillä. Yhteys esimerkiksi puhelimitse soittoaikana kontaktihoitajaan ja sovitaan ajankohta verkostolle. Huomioidaan asiakkaan läheisen mahdollinen osallistuminen verkostokokoukseen. Tähän tarvitaan asiakkaan lupa.
Työohje: (näkyy vain siunsotelaisille)
Verkostokokous (Siun soten tiedostopankki)
Hoito ja kuntoutus
Hakiessasi apua omaan tai läheisesi alkoholiongelmaan tavoitteena on, että saat juuri sinulle sopivaa tukea oikeaan aikaan. Hoito etenee vaiheittain tilanteesi mukaan.
Siun soten eri yksiköillä on omat tehtävänsä ja vastuunsa siinä, että saat tarvitsemasi avun. Sinun ei tarvitse selvitä yksin, tukea on saatavilla jokaisessa vaiheessa.
Palveluun hakeutuessasi ammattilainen keskustelee kanssasi ja tekee arvion tarvitsemastasi avusta. Tämän jälkeen sovitaan sinulle sopivista palveluista. Niitä voivat olla neuvonta, omahoito-ohjelmat, lääkärin arvio jne. Kiireellisissä tai kiireellisissä tilanteissa hoitosi voi edellyttää sairaalahoitoa ja tehokasta kuntoutusta.
Hoidossa tärkeintä on, että sinua kuunnellaan ja kohdellaan arvostavasti. Keskustelemme yhdessä alkoholin käytöstäsi, sen mahdollisista haitoista ja siitä, millaisia muutoksia haluat itse tehdä. Hoito voi sisältää esimerkiksi vieroitushoitoa, keskustelutukea, lääkitystä tai muuta ammattilaisten tukea juuri sen mukaan, mikä sinulle sopii. . Perheesi ja läheisesi ovat tärkeä voimavara, ja he voivat halutessasi olla mukana tukemassa sinua toipumisessa. Heille on myös tarjolla tukea.
Keskeistä toipumisen kannalta on asioista keskusteleminen avoimesti ja rehellisesti sekä nykytilanteen hyväksyminen ja siitä vastuun kantaminen. Muutos on mahdollinen. Keskustelussa voidaan käsitellä myös vaikeita asioita, kuten jaksamista, itsetuhoisia ajatuksia tai lähisuhteiden ongelmia. Näistäkin on tärkeä puhua. Tavoitteena on tukea sinua kokonaisvaltaisesti sekä päihteiden käytön että muun hyvinvoinnin osalta. Voimme ohjata sinut myös tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Et ole yksin tilanteesi kanssa.
Jos sinulla on huoli alkoholin käytöstäsi, saat apua omalta sosiaali- ja terveyskeskuksestasi eli sote-keskuksesta tai työterveyshuollosta. Ne tarjoavat sinulle ja läheisillesi neuvontaa, tilanteesi arviointia ja tarvittaessa ohjauksen jatkohoitoon.
Sote-keskuksessa ammattilaisen tehtävänä on tunnistaa alkoholin käyttö ja ohjata sinut oikeanlaisen tuen piiriin. Voit keskustella ammattilaisen kanssa myös lääkityksestä, joka auttaa vähentämään tai lopettamaan alkoholinkäyttöä. Sote-keskuksissa on valmius aloittaa tämä hoito ja saat siihen selkeät ohjeet.
Saat tukea myös alkoholin käytön lopettamiseen. Tarvittaessa sinut voidaan ohjata osastolle vieroitushoitoon tai voit saada lääkitystä raittiuden tueksi.
Jos sinulla on muistiongelmia ja taustalla runsasta alkoholin käyttöä, tilannettasi arvioidaan osana muistitutkimuksia. Saat lisätietoa ja ohjausta omalta sote-keskukseltasi tai mielenterveys- ja päihdepalveluista.(miepä).
Voit itse ottaa yhteyttä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Tarvittaessa puolestasi voi olla yhteydessä myös joku läheisesi tai ammattilainen. Hoidon tarpeen arviointi tehdään kuitenkin aina yhdessä sinun kanssasi eikä sinulle varata aikaa ilman suostumustasi. Miepän palvelut ovat sinulle maksuttomia. Varatuista ajoista, joille et saavu tai peru, tulee maksu.
Ennen yhteydenottoa mielenterveys- ja päihdepalveluihin kannattaa täyttää Terapianavigaattori. Se auttaa sinua tunnistamaan oireitasi ja antaa ammattilaiselle tärkeää tietoa hoitosi suunnitteluun.
Ota yhteyttä hoitokoordinaattoriin, joka on tavoitettavissa arkipäivisin. Takaisinsoittopalvelu varmistaa, että saat yhteydenoton saman tai seuraavan päivän aikana. Myös Siun soten Mielen hyvinvointi-chatissa voit keskustella ammattilaisen kanssa.
Miepän palveluissa hoito suunnitellaan juuri sinun tarpeidesi mukaan. Tarkoituksena on löytää sinulle paras tapa edetä ja tukea hyvinvointiasi. Miepässä jokaisella asiakkaalla on omahoitaja, johon yhteydenottaminen on hoitosuhteen alettua helppoa ja joustavaa. Saat hoitosuhteen alkaessa hoitajan puhelinnumeron.
Hoitosuhteessa olet aktiivinen osapuoli ja voit vaikuttaa omaan hoitoosi.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon käynnit toteutuvat tarpeidesi mukaan. Hoitosuhteen kesto sekä tapaamisten tiheys ovat yksilöllisiä. Hoito rakentuu asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnista, hoidon suunnittelusta ja toteutuksesta ajantasaisten hoitosuosituksien mukaisesti.
Hoitajan vastaanottokäynnit toteutuvat tilanteesi mukaan kasvokkain tai etänä. Käyntejä on yleensä n. 1-20 kertaa. Jos tarvitset pidempiaikaista tukea, hoitosuhde voi jatkua pidempäänkin. Hoitoa arvioidaan koko hoitoprosessin ajan. Tarvittaessa hoitoosi osallistuu eri ammattiryhmän edustajia.
Jos sinulla on ongelmia alkoholin käytön suhteen, hoito voi keskittyä esimerkiksi:
- alkoholinkäytön vähentämiseen tai lopettamiseen
- alkoholiriippuvuudesta toipumiseen
- psyykkisten oireiden helpottamiseen
Hoidon tueksi tehdään erilaisia arviointeja, haastatteluja ja tarvittaessa otetaan laboratoriotutkimuksia. Keskusteluissa on tavoitteena auttaa sinua vahvistamaan omaa muutoshalukkuuttasi ja löytämään itsellesi sopivimman tavan edetä.
Tilanteesi tueksi tehdään yhteistyötä esimerkiksi sosiaalityön, lääkärien, erityistyöntekijöiden, kuten toimintaterapeuttien, psykologien sekä järjestötoimijoiden kanssa.
Jos taustalla on pidempi alkoholinkäyttöjakso tai et pysty lopettamaan juomista itsenäisesti, voimme ohjata sinut alkoholivieroitukseen. Jos avohoidossa annettu tuki ei yksin riitä, mutta vointisi ja muutosvalmiutesi on kohdallaan, sinun on mahdollista päästä päihdelaitoskuntoutukseen. Päihdelaitoskuntoutuksen arviot tehdään yhteistyössä mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja päihdesosiaalityön kanssa.
Avohoidossa tehtävä alkoholikatkaisu tarkoittaa alkoholin käytön lopettamista tai tauottamista turvallisesti ilman sairaalahoitoa, mutta terveydenhuollon ammattilaisten tuella. Saat tarvittaessa lääkitystä vieroitusoireisiin sekä tukea hoitajalta tai lääkäriltä. Katkaisu kestää yleensä muutamia päiviä, ja sen aikana seurataan vointiasi ja autetaan sinua jatkamaan raittiina tai vähentämään alkoholin käyttöä.
Päiväkuntoutus on sinulle hyvä vaihtoehto, jos tarvitset enemmän tukea kuin mitä tavallinen avohoito tarjoaa, mutta laitoskuntoutus ei ole juuri nyt ajankohtainen. Päiväkuntoutus tukee kuntoutumistasi riippuvuussairaudesta.
Useimmiten pääset päiväkuntoutukseen mielenterveys- ja päihdepalveluiden (miepä) kautta. Asiakkuutesi miepässä jatkuu päiväkuntoutusjakson jälkeen. Päiväkuntoutuksen aikana muita avohoidon tapaamisia ei kuitenkaan yleensä järjestetä. Kun jakso päättyy, ohjaaja tekee yhteenvedon, joka jaetaan tiedoksi omalle miepä-työntekijällesi.
Kuntoutus sisältää 10 tapaamiskertaa, joissa sama ryhmä ihmisiä kokoontuu alusta loppuun. Ryhmien aloituksista saat erikseen tietoa sähköpostilla ja palvelutarjottimen kautta. Tapaamisten aiheina on muun muassa riippuvuussairauteen, tunteisiin ja tunnesäätelyyn sekä retkahdusten ehkäisyyn liittyviä teemoja. Jokaisella kerralla saat mukaan kotitehtävän, jonka käymme yhdessä läpi seuraavalla tapaamisella. Tehtävät auttavat sinua käsittelemään aiheita syvällisemmin ja tukevat omaa pohdintaasi ja toipumistasi. Jos tuntuu, että tarvitset henkilökohtaisempaa tukea, voit varata myös yksilöajan ohjaajan kanssa.
Päiväkuntoutus sopii sinulle, jos elämäntilanteesi on riittävän vakaa, olet motivoitunut kohtaamaan omaa riippuvuuttasi ja olet vaiheessa, jossa muutokselle on tilaa. Tärkeää on myös, että olet valmis sitoutumaan säännölliseen ryhmätoimintaan.
Mikäli päiväkuntoutus tuntuu sopivalta, voit keskustella asiasta oman miepä-työntekijäsi kanssa. Päiväkuntoutus on sinulle maksutonta, mutta jos jätät tulematta ilman peruutusta, peritään sakkomaksu Siun soten asiakasmaksujen mukaisesti. Päiväkuntoutus ei oikeuta kuntoutusrahaan.
Ryhmämuotoinen hoito tarjoaa sinulle tukea ja työkaluja arkeen yhdessä ammattilaisten ja vertaisten kanssa. Ryhmässä voit jakaa kokemuksia ja saada uusia näkökulmia turvallisessa ilmapiirissä. Voit hakeutua ryhmään ottamalla yhteyttä mielen- ja päihdepalveluihin
Vaativia päihderiippuvuuksia hoidetaan keskussairaalan päihdelääketieteen yksikkö Kompassissa. Yksikköön kuuluu päihdelääketieteen poliklinikka sekä päihdeosasto.
Päihdelääketieteen poliklinikalta saat apua ja hoitoa alkoholiongelmiisi sekä tukea ja ohjausta päihteettömään elämään.
Päihdeosastolla hoidamme ympärivuorokautista päihdehoitoa tarvitsevia. Päihdeosastolla toteutetaan suunniteltuja vieroitushoitojaksoja, joiden pituus vaihtelee yksilöllisesti.
Päihdelääketieteen poliklinikka on erikoistunut vaikeisiin päihde- ja lääkeriippuvuuksiin. Poliklinikalla hoidetaan kaikenikäisiä, joilla on vakava päihderiippuvuus tai sekä päihde- että mielenterveyden ongelmia.
Meiltä saat apua päihdeongelmiin, tukea päihteettömään elämään sekä erikoissairaalatasoista hoitoa silloin, kun päihdeongelma on vaikea.
Poliklinikan palveluihin tullaan yleensä lääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä.
Vierotushoito kannattaa toteuttaa osastolla, jos et itse pysty lopettamaan alkoholin käyttöäsi tai taustalla on pidempään jatkunutta päivittäistä alkoholin käyttöä. Alkoholivieroitushoitoa saat maakunnan kuntoutussairaaloissa ja Pohjois-Karjalan keskussairaalan päihdeosasto Kompassista.
Vieroitushoitoon voit hakeutua ottamalla yhteyttä omaan sote-keskukseen tai keskussairaalan yhteispäivystykseen. Hoito kestää yleensä 3–7 vuorokautta. Kesto määritellään kuitenkin aina asiakkaan tarpeen mukaisesti.
Kompassi on 12-paikkainen osasto, joka on erikoistunut vaikeiden päihdeongelmien hoitoon. Alkoholivieroitusta varten osastolla on varattuna neljä paikkaa. Vierailut eivät ole lähtökohtaisesti mahdollisia hoitojakson aikana, mutta niistä voidaan sopia tarvittaessa.
Päihdeosasto tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa sinulle, jos tarvitset osastotasoista hoitoa riippuvuussairauteesi. Alkoholivieroitus toteutetaan osastolla ensisijaisesti lähipalveluna. Maakunnan kuntoutussairaaloissa tehdään myös alkoholivieroitusta.
Päihdeosastolle hakeudut hoitoon aina vapaaehtoisesti. Osastohoito voi olla tarpeen, jos alkoholinkäyttösi on jatkunut pitkään tai jos käytössäsi on useita päihteitä. Hoitojakso osastolla suunnitellaan yhdessä avohoidon kanssa osaksi laajempaa hoitokokonaisuuttasi.
Hoitojaksoon kuuluu vieroitusoireiden hoito, hoidollisia keskusteluja ja jatkohoidon tarpeen arviointi. Hoitosi suunnitellaan yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti elämäntilanteesi huomioiden.
Hoitoa toteutetaan moniammatillisesti yhteistyössä myös avohoidon työntekijöiden, aikuissosiaalityön ja verkostojesi kanssa. Voit osallistua osaston ryhmätoimintoihin oman vointisi mukaan.
Osastolla ei hoideta äkillisiä sairauksia kuten alkoholista johtuvaa sekavuustilaa, sairaalatasoista valvontaa vaativia infektioita, vammoja tai äkillisiä psykiatrisia kriisejä (kuten psykooseja tai vakavaa itsetuhoisuutta). Näissä tilanteissa hoito järjestetään muissa yksiköissä, mutta osasto voi tukea jatkohoidon suunnittelussa.
Työohje: (näkyy vain siunsotelaisille)
Siunsote_MIEPA_POTILAS_paihdevierotusosaston_potilaan_hoitosopimus (siun soten tiedostopankki)
Siun soten erikoissairaanhoito järjestetään pääasiassa Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Erikoissairaanhoidon palvelut vaativat ensisijaisesti lääkärin lähetteen ja niihin kuuluvat sairaalassa annettava erikoislääkärien tekemä tutkimus ja hoito.
Siun soten päivystys auttaa sinua äkillisissä tilanteissa, jotka eivät voi odottaa seuraavaan päivään. Näitä voivat olla esimerkiksi voimakkaat vierotusoireet, päihdemyrkytys tai voinnin huononeminen.
Päivystykseen et tarvitse lähetettä. Päivystysapuun on kuitenkin hyvä soittaa aina ennen sinne menoa p. 116 117. Sieltä saat neuvontaa ja sinut ohjataan oikeaan hoitopaikkaan.
Alkoholin käytön aiheuttamat fyysiset sairaudet kuten maksavauriot tai haimatulehdus hoidetaan joko kirurgisilla tai sisätautiosastoilla. Alkoholinkäytöstä johtuvan sekavuustilaa (Delirium tremens) hoidetaan keskussairaalan sisätautiyksikössä.
Aikuispsykiatrian palvelut on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. Avohoitoa toteutetaan yhteistyössä mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä päihdepalvelukeskuksen kanssa.
Aikuispsykiatrinen tehostettu avohoito tarjoaa päivystyksellisiä palveluja täysi-ikäisille kiireellisissä psykiatrisissa ongelmissa. Virka-ajan ulkopuolella se vastaa myös alaikäisten psyykkisen voinnin arvioista. Päivystyksellisiin palveluihin kuuluvat yhteispäivystyksen psykiatriset konsultaatiot ja päivystysvastaanotot.
Aikuispsykiatriseen tehostettuun avohoitoon et tarvitse lähetettä ja käynnit ovat sinulle maksuttomia. Yhteyttä voivat ottaa myös läheiset ja viranomaiset.
Avohoito perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Hoidossasi pyritään ottamaan mukaan myös perheesi, läheisesi ja muu verkosto. Sinua hoidetaan yhteistyössä mielenterveys- ja päihdepalveluiden (miepä) ja päihdepalvelukeskuksen (PPK) kanssa.
Viikonloppuisin ja muina aikoina vastaamme puheluihin mahdollisuuksien mukaan.
Palvelemme koko Siun soten alueella. Virka-ajan ulkopuolella teemme myös kaikenikäisten lasten ja nuorten hoidontarpeen arviointia.
Psykiatriseen osastohoitoon ohjaudutaan yleensä tehostetun avohoidon kautta ja siihen tarvitaan lääkärin lähete. Osastohoidossa pääpaino on mielenterveyteen liittyvissä häiriöissä, mutta myös päihdeongelmiin annetaan tarpeen mukaan tukea ja hoitoa.
Vastaanotto tapahtuu tehostetun avohoidon tiloissa. Siellä arvioidaan hoidon tarve ja selvitetään, voisiko avohoito vielä riittää. Jos tarvitset osastohoitoa, mutta kotipaikkasi on muualla kuin Pohjois-Karjalan alueella, sinut ohjataan ensisijaisesti oman kotikuntasi mukaiseen hoitopaikkaan, ellei kuntosi estä siirtoa.
Päivystävä hoitokoordinaattori suunnittelee osastosijoituksen tilanteesi mukaan. Sijoitus tehdään aina sinne, missä saat parhaiten tarvitsemasi hoidon, ellei osasto ole täynnä. Lopullinen päätöksen sairaalahoitoon ottamisesta tekee lääkäri alkututkimuksen jälkeen.
Psykiatrian osastot (esim. osastot L24 ja L25) tarjoavat hoitoa, jos alkoholin käyttö liittyy psyykkiseen oireiluun. Aikuispsykiatrian palveluihin tarvitset lääkärin lähetteen lukuun ottamatta tehostettua avohoitoa, johon voit soittaa suoraan.
Siun soten sisätautiosastot hoitavat useimmiten vieroitusoireisiin, alkoholimyrkytykseen, maksasairauksiin ja infektioihin liittyviä kehollisia oireita. Näille osastoille päädytään päivystyksen kautta, kun päihteiden käyttö on aiheuttanut fyysisen sairauden tai äkillisen tilan huonontumisen.
Jos alkoholin käyttösi vaikuttaa asumiseesi, toimeentuloosi tai perhe-elämääsi, voit saada tukea sosiaalityöstä. Tilanteesi ei tarvitse olla äärimmäinen, riittää että tarvitset apua tai neuvoja. Sosiaalialan ammattilaiset ovat sinua varten. Voit asioida esimerkiksi työikäisten tai ikääntyneiden sosiaalipalveluissa tai lapsiperheiden sosiaalipalveluissa, jos sinulla on huolta myös lasten tilanteesta.
Päihdesosiaalityö arvioi palveluntarpeesi ja ohjaa sinut tarvitsemiisi palveluihin.
Työikäisten aluesosiaalipalvelut auttavat sinua, kun
- asumistilanteesi on epävarma tai uhattuna
- toimeentulosi on heikentynyt
- alkoholin käyttösi vaikuttaa perhe-elämään tai lasten tilanne huolettaa
- tarvitset ohjausta tai tukea arjessa selviytymiseen
Sosiaali- ja kriisipäivystykseen voit olla yhteydessä, kun kohtaat äkillisen kriisin tai tarvitset kiireellistä apua sosiaalisessa hätätilanteessa (esim. olet vaarassa jäädä ilman kotia tai perheessä on vakava tilanne).
Päivystys on auki ympäri vuorokauden. Sieltä saat apua silloin, kun avuntarve ei ei voi odottaa seuraavaan päivään. Me varmistamme, että saat oikeanlaista apua mahdollisimman nopeasti.
Kuntoutuksen avulla voit saada tukea hyvinvointisi vahvistamiseen ja itsenäisemmän elämän rakentamiseen. Mielenterveys- ja päihdekuntoutus voi sisältää tarpeidesi mukaan esimerkiksi yksilöllistä ohjausta, terapiaa ja ryhmätoimintaa. Näiden avulla voit löytää keinoja arjen hallintaan ja jaksamisen tukemiseen.
Kuntoutuksessa käsitellään muun muassa päihteidenkäyttöön liittyviä mielihaluja, retkahduksen ehkäisyä ja muita riippuvuussairauteen liittyviä teemoja. Tavoitteena on lisätä voimavarojasi ja tukea sinua kohti tasapainoisempaa elämää.
On hyvä muistaa, että päihdelaitoskuntoutus vaatii paljon voimavaroja ja jaksamista. Siksi sen oikea-aikaisuus on tärkeää arvioida huolella. Jos pelkkä avohoito ei riitä, yksi vaihtoehto voi olla myös väliaikainen asumispalvelu, joka tarjoaa tukea arjessa selviämiseen.
Päihdekuntoutus auttaa sinua toimintakyvyn parantamiseen tai ylläpitämiseen. Kuntoutus tukee sinua arjessa selviytymisessä ja elämänlaadun parantamisessa. Tarjoamme yksilöllistä ohjausta, terapiaa ja tukea, jotta voit elää mahdollisimman täysipainoista elämää.
- avokuntoutus/päiväkuntoutus
- tuettu asuminen/asumisen palvelut
- päihdelaitoskuntoutus
Joissakin tilanteissa päihteiden käyttö voi edellyttää tavallista tiiviimpää tukea ja yhteistä suunnittelua eri ammattilaisten kanssa. Tällöin voidaan puhua tilanteesta, joissa tarvitset erityistä tukea, esimerkiksi raskauden aikana, jos tarvitset alkoholivieroitushoitoa, jos sinulla on lastensuojelullinen päihdeseuranta tai kun työpaikka ohjaa sinut hoidon tarpeen arviointiin.
Jos sinulla on lapsia ja alkoholin käyttösi on herättänyt huolta, lastensuojelullinen päihdeseuranta voi olla osa perheenne tukemista. Palvelun tarkoituksena on varmistaa lapsesi hyvinvointi ja turvallinen arki, kun sinä saat apua tilanteeseesi.
Seurannan aikana tehdään yhteistyötä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden (miepä), sosiaalityön ja mahdollisesti muiden tukipalveluiden kanssa. Tavoitteena on auttaa sinua vähentämään tai lopettamaan alkoholin käyttö ja vahvistaa koko perheen jaksamista.
Päihdeseuranta voi sisältää:
- tapaamisia työntekijöiden kanssa
- alkoholin käytön seurantaa (esim. puhallutukset tai seulanäytteet)
- yhteistä suunnittelua siitä, miten jatkat arjessa eteenpäin
- tukea vanhemmuuteen ja perhe-elämään
Jos alkoholinkäyttösi on herättänyt huolta työpaikalla tai olet jäänyt sairauslomalle sen vuoksi, voit saada nopeasti apua. Työstä hoitoon ohjauksen avulla sinä saat tukea tilanteeseesi mielenterveys- ja päihdepalveluista (miepä) tai työterveyden kautta.
Kyse ei ole rangaistuksesta vaan siitä, että saat oikea-aikaisesti apua ja tukea toipumiseen. Mitä aiemmin ongelmaasi tartutaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu, joka tukee sekä omaa hyvinvointiasi että työssä jaksamista.
Työnantaja, työterveys tai esimiehesi voivat olla mukana ohjaamassa sinua hoitoon, mutta päätös avun vastaanottamisesta on aina sinun. Voitte yhdessä sopia hoitopolusta, jonka aikana voit keskittyä toipumiseen ja suunnitella työhön paluuta turvallisesti.
Alkoholin käyttö raskauden aikana on aina huolestuttava ja haastava tilanne. Tilanteessa ei tarvitse jäädä yksin, sillä tukea ja apua on saatavilla.
Raskauden aikana on tärkeää seurata sekä omaa hyvinvointiasi että vauvan kehitystä. Terveydenhuollon ammattilaisilta saat luottamuksellista apua, tietoa ja keinoja, joiden avulla voit tehdä itsellesi ja lapsellesi parhaita mahdollisia valintoja.
Alkoholivieroitushoitoon voit hakeutua joko keskussairaalan yhteispäivystykseen tai sote-keskusten kiirevastaanotoille, mikäli alkoholin käytön lopettaminen avohoidossa ei onnistu tai ole turvallista. Alkoholivierotusta järjestetään päihdeosastolla keskussairaalassa sekä sote-keskusten kiirevastaanotolla.
Jos tarvitset vierotushoitoa osastolla ja olet käyttänyt alkoholin lisäksi myös muita päihteitä, vierotus toteutetaan päihdeosastolla keskussairaalassa.
Alkoholivieroitus päihdeosastolla kestää yleensä 3–7 vuorokautta. Vierotuksen aikana tilaasi liittyviä oireita hoidetaan lääkkeellisesti, keskustelet lääkärin tai hoitajan kanssa tilanteestasi sekä arvioidaan jatkohoidon tarpeesi.
Alkoholia käyttävän asiakkaan hoidossa korostuvat luottamuksellinen kohtaaminen, päihdehaittojen tunnistaminen ja motivointi muutokseen. On tärkeää kartoittaa alkoholin käyttömäärät ja -tavat, fyysiset ja psyykkiset seuraukset sekä sosiaalinen tilanne. Hoidon suunnittelu perustuu asiakkaan omaan tavoitteeseen. Se voi sisältää mm. vieroitushoitoa, psykososiaalista tukea, lääkehoitoa sekä moniammatillista yhteistyötä.
Varhainen puuttuminen ja säännöllinen seuranta ovat keskeisiä toimenpiteitä tuloksellisen hoidon kannalta. Asiakkaan arvostava kohtaaminen ja kuuleminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kontaktissa asiakkaan kanssa. Ammattilainen tekee tilannekartoituksen asiakkaan kanssa keskustelemalla ja häntä kuuntelemalla. Tärkeää on tukea myös asiakkaan muita terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueita sekä ohjata tarpeen mukaan muihin palveluihin.
Vaikeidenkin asioiden puheeksi ottaminen asiakkaan kanssa on osa asiakkaan elämäntilanteen kartoitusta. Vaikeita teemoja keskustelussa voivat olla esimerkiksi itsemurhariskistä kysyminen ja lähisuhdeväkivallan tai sen uhkan liittyvien asioiden kartoitus. Voit käyttää alla olevia materiaaleja tukena.
Työohje: (näkyvät vain siunsotelaisille)
Siunsote_MIEPA_TYOOHJE_paihdelaakarikonsultaatiot_miepassa.docx
Päihdeongelman tunnistaminen voi olla haastavaa, sillä siihen liittyy usein ongelman kieltäminen. Mikäli työntekijällä herää epäilys alkoholiongelmasta, on tärkeää selvittää asiaa laboratoriotutkimusten avulla. Lisäksi potilaan läheisten haastattelu voi antaa olennaista lisätietoa.
Sotekeskuksissa ja työterveyshuollossa tunnistetaan päihteiden käyttö ja tarjotaan asiakkaille ja heidän läheisilleen neuvontaa, tilanteen arviointia sekä tarvittaessa ohjausta jatkohoitoon. Sotekeskuksissa on valmius aloittaa lääkitys alkoholin käytön vähentämisen tai lopettamisen tueksi. Asiakas saa hoidon aloitukseen selkeät ohjeet ja tukea sen toteutukseen.
Runsaan alkoholin käytön aiheuttama muistioireilu arvioidaan osana muistitutkimuksia, jolloin huomioidaan myös mahdollinen alkoholidementia.
Perusterveydenhuolto vastaa päihteitä käyttävän asiakkaan hoidosta ja ohjauksesta. Asiakkaan tukeminen toteutuu tarvittaessa mielenterveys- ja päihdepalvelujen (miepä) ja muiden palveluntarjoajien kanssa.
Työohjeet: (näkyvät vain siunsotelaisille)
Antabuksen turvakokeet (Siun soten tiedostopankki)
Päihdelääkärikonsultaatiot (Siun soten tiedostopankki)
Yhteisasiakasohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaa. Sen tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltainen palveluiden ja tuen tarpeen arviointi, suunnittelu ja koordinointi.
Yhteisasiakasohjauksen asiakaskoordinaattorin tukea tarvitaan jos,
- asiakkaalla on useita hoitavia tahoja
- asiakkaalla on toistuvia yhteydenottoja eri sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, mutta asiakas ei koe saavansa ratkaisua asioihinsa
- asiakkaan toimintakyky on alentunut
- asiakkaalla on taloudellisia haasteita, jotka vaikuttavat terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen
- asiakkaalla on opiskelu- tai työkyvyn haasteita eikä asiakkaalla ole hoitavaa tahoa
- asiakas kokee yksinäisyyttä, joka vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin
- asiakas kokee huolta terveydestä ja hyvinvoinnista, mutta oikeaa tai sopivaa palvelua ei löydy
Pääsääntöisesti sote-ammattilainen (esimerkiksi hoitaja, lääkäri, sosiaaliohjaaja/-työntekijä) ohjaa tekemänsä tarpeen arvioinnin perusteella asiakkaan yhteisasiakasohjauksen asiakaskoordinaattorille.
Asiakas voi myös itse tunnistautua Siun soten digitaalisiin palveluihin ja täyttää terveyden ja hyvinvoinnin kokonaistilanteen kartoituslomakkeen.
Työohje: (näkyy vain siunsotelaisille)
Siunsote_ASIAKASOHJE_Yhteisasiakasohjaus.dotx (Siun soten tiedostopankki)
Päihdepsykiatrinen konsultaatiotyöryhmä
Moniammatillinen päihdepsykiatrinen konsultaatiotyöryhmä tukee vaikeahoitoisten päihde- ja psykiatrisista ongelmista kärsivien asiakkaiden hoidon linjauksia ja avohoidon onnistumista. Työryhmästä on linkki kaikkiin päihdehoidon palveluihin.
Työryhmään voi ohjata asiakkaita matalalla kynnyksellä työviestillä ”Päihdepsykiatrinen konsultaatiotyöryhmä”. Asiakkaan suostumus tilanteensa käsittelemiseksi moniammatillisessa työryhmässä on välttämätön. Työryhmä voi antaa kertaluonteisia konsultaatioita tai avata hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa tai osastohoidossa. Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.
Työohje: (näkyy vain siunsotelaisille)
Siunsote_MIEPA_TYOOHJE_moniammatillinen_paihdepsykiatrinen_konsultaatiotyoryhma.docx
Yhteistyö mielenterveys- ja päihdepalvelujen (miepän) sisällä
Hoitojakso päihdevieroitusosastolla on osa asiakkaan hoitoprosessia, minkä vuoksi yhteistyö osaston ja avopuolen välillä on tärkeää yhdenmukaisen ja asiakaslähtöisen hoitosuunnitelman laatimiseksi.
Työohje: (näkyy vain siunsotelaisille)
Siunsote_MIEPA_Tyoohje_Yhteistyo_MiePan_avohoidon_ja_paihdeosaston_kesken.docx (Siun soten tiedostopankki)
Jos asiakkaan terveydentila tai toimintakyky vaatii erikoislääkärin arviota tai tutkimuksia, tee lähete erikoissairaanhoitoon. Lähete tehdään ammattilaisen toimesta ja sen tulee sisältää:
- selkeä syy lähetteelle ja asiakkaan oirekuva
- tehdyt tutkimukset ja hoitotoimenpiteet
- lääkehoito ja sen vaikutukset
- perustelut, miksi erikoissairaanhoidon arvio/hoito on tarpeen.
Kiireellisissä tilanteissa toimi päivystysohjeiden mukaan, huomioi myös psykiatrinen päivystys.
Ei-kiireellisissä tapauksissa erikoissairaanhoito arvioi lähetteen ja ohjaa asiakkaan oikealle polulle. Asiakkaalle kerrotaan, miten häneen ollaan yhteydessä jatkosuunnitelmista.
Päivystysapu p. 116 117 tekee puhelimitse hoidontarpeen arviointia ja ohjaa potilaan oikean palvelun piiriin.
Akuuttikeskuksessa hoidetaan kiireellistä hoitoa vaativia tilanteita, jotka eivät voi odottaa seuraavaan päivään. Näihin kuuluvat esimerkiksi:
- itsetuhoisuus
- delirium
- somaattiset päivystykselliset vaivat ja vammat
- intoksikaatiot
- alkoholivieroitusoireiden arviot
Alkoholivieroitusoireiden arvio tehdään tarvittaessa CIWA-Ar-pisteytyksen avulla. Samalla arvioidaan ja hoidetaan potilaan somaattinen vointi.
Osastovieroitusta tarvitsevat potilaat hoidetaan ensisijaisesti päihdeosastolla tai maakunnan sotekeskusten vuodeosastoilla. Päivystysosastolla hoidetaan vuodeosastotasoista hoitoa tarvitsevia potilaita. Tavoitehoitoaika on 1–2 vuorokautta, kuitenkin enintään 3 vuorokautta.
Akuuttikeskus tiedottaa työviestillä päihdelääketieteen poliklinikan hoitajia sairaalahoitoon jääneistä päihdeyliannostuspotilaista.
Päivystysapu (p. 116 117) tekee puhelimitse hoidontarpeen arviointia ja ohjaa potilaan oikean palvelun piiriin.
Työohjeet: (näkyvät vain siunsotelaisille)
Siunsote_PAI_tyoohje_Hoitoon_hakeutuva_paihdepotilas_akuuttikeskuksessa.docx (Siun soten tiedostopankki)
Alkoholivieroitusoireet / CIWA-Ar (Siun soten tiedostopankki)
Päihdehoitaja työskentelee ensisijaisesti päihdepoliklinikalla, mutta on käytettävissä päivystysalueella arkipäivisin ja erikseen kutsuttaessa. Hän tapaa ja arvioi erityisesti monipäihdepotilaita.
Vieroitushoidon järjestäminen
- alkoholivieroitukset:
- Maakunnan alueella ensisijaisesti terveyskeskuksen kautta
- Kantakaupungin asukkaille Kompassissa
- delirium-tilanteet:
- Hoidetaan sairaalassa talon ohjeiden mukaisesti
- monipäihdekatkot:
- Pyritään toteuttamaan Kompassissa
- huumevieroitus:
- Ei päivystyksellinen asia, järjestyy jonotuksen kautta Kompassissa
Työohjeet: (näkyvät vain siunsotelaisille)
Siunsote_PAI_tyoohje_Hoitoon_hakeutuva_paihdepotilas_akuuttikeskuksessa.docx (Siun soten tiedostopankki)
Alkoholivieroitusoireet / CIWA-Ar (Siun soten tiedostopankki)
Keskussairaalan psykiatrissa yksiköissä
- arvioidaan ja hoidetaan kaksoisdiagnoosiasiakkaita, jos taustalla oleva psykiatrinen häiriö vaati ESH-tasoista hoitoa
- tarjotaan erityistason päihdepsykiatrista hoitoa kuten osaston 25L hoitojaksot päihteitä käyttävien potilaiden psykiatrisissa akuuttitilanteissa, päihdepsykiatrin konsultaatiot päihdelääketieteen osastolle ja poliklinikalle sekä erityistapauksissa haittoja vähentävän psykiatrisen avohoitokontaktin osaston 25L poliklinikalla. Lisäksi PTH-ESH-yhteistyönä toimiva moniammatillinen päihdepsykiatrinen konsultaatiotyöryhmä arvioi ja suunnittelee haastavien monidiagnoosipotilaiden hoitoa
- tehostetussa avohoidossa tehdään päivystyksellisiä psyykkisen voinnin arviointeja ja tehostetaan tarvittaessa avohoitoa
- tehostetussa avohoidossa tehdään yhteistyötä mierin, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kanssa jatkohoidon järjestämiseksi
Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito (tehoavo) vastaa päihteitä käyttävän potilaan psyykkisen voinnin arviosta, kun potilaan somaattinen tila (mm. delirium, alkoholin vieroitusoireet) on ensisijaisesti hoidettu eikä päihtymystila estä luotettavaa psyykkisen voinnin arviota. Päihteitä käyttävän potilaan psykiatrista erikoissairaanhoitoa tarvitsevat tilat ovat: päihdepsykoosi, akuutti itsetuhoisuus ja muut vakavat mielenterveyden häiriöt.
Psykiatrinen erikoissairaanhoito tarkoittaa yhteispäivystyksessä ja virka-ajan ulkopuolella osastoilla tehtäviä konsultaatiokäyntejä, avohoitoa, avohoidon tehostamista aikuispsykiatrian tehostetussa avohoidossa tai tarvittaessa potilas ohjataan psykiatriselle osastolle.
Työohjeet: (näkyvät vain siunsotelaisille)
Siunsote_PSY_TYOOHJE_Hoidon_tarpeen_arvio_ja_triage_(Siun soten tiedostopankki)
Psykiatrinen osastohoito toteutuu pääsääntöisesti Tehostetun avohoidon kautta ja edellyttää lääkärin lähetettä. Ennen potilaan sairaalaan saapumista toivotaan ennakoivaa yhteydenottoa päivystävälle hoitokoordinaattorille (Tehostettu avohoito), jotta potilaan vastaanotto ja ohjautuminen tarkoituksenmukaisimmalle osastolle voidaan suunnitella sujuvasti. Osastohoidossa pääpaino on potilaan mielenterveyteen liittyvissä häiriöissä, mutta myös päihdeongelmiin annetaan tukea ja hoitoa tarpeen mukaan.
Mikäli ennakoivaa yhteydenottoa ei ole tehty, potilas vastaanotetaan Tehostetun avohoidon tiloissa. Tällöin selvitetään avohoidon mahdollisuudet ja sairaalahoitoon ohjautumisen perusteet. Mikäli potilas on muun kunnan alueelta, pyydetään lähettävää tahoa ohjaamaan hänet ensisijaisesti kotikunnan mukaiseen hoitopaikkaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa potilas ei ole siirtokuntoinen edes lääkittynä.
Ennen psykiatrista osastohoitoa tulee varmistaa, ettei potilaalla ole somaattista päivystyshoitoa vaativaa sairautta.
Päivystävällä hoitokoordinaattorilla on laajat valtuudet valmistella osastosijoitusta ja hän arvioi mm. potilaan akuutin oirekuvan, mahdollisen aggressiivisuuden, itsetuhoisuuden, päihdeongelman sekä aiemman hoitohistorian. Sijoitus tehdään ensisijaisesti sille osastolle, jossa potilas saa tarvitsemansa hoidon – edellyttäen, että osastolla on tilaa. Lopullinen päätös osastohoidosta tehdään lääkärin alkuterveystarkastuksen perusteella.
Osastojen profiilit:
- 21L :Kriisiosasto. Lyhytaikainen, enintään 3 vrk:n hoitojakso. Ohjautuminen vain Tehostetun avohoidon/päivystävän hoitokoordinaattorin kautta.
- 22L: Tutkimus- ja hoito-osasto ensikertalaisten sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden hoitoon (0–2 aiempaa hoitojaksoa).
- 23L: Vanhuspsykiatrinen osasto yli 65-vuotiaille. Hoitaa vaikeimpia käytösoireita, kun muut ratkaisut ovat riittämättömiä.
- 24L: Psykoosisairauksien hoitoon keskittynyt osasto, erityisesti toistuvista relapseista kärsiville.
- 25L: Tehostetun hoidon osasto on tarkoitettu vaikeiden psyykkisten kriisien ja päihdeongelmien takia hoitoa tarvitseville potilaille
- 26L: Oikeuspsykiatrinen osasto vaikeahoitoisille ja erityistä turvallisuutta vaativille potilaille.
Työohje: (näkyy vain siunsotelaisille)
Siunsote_PSY_TYOOHJE_Potilaiden_ohjaaminen_psykiatrisille_osastoille.docx (Siun soten tiedostopankki)
Osasto 2K on 30-paikkainen sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto, jossa hoidetaan perushoitoisia potilaita ilman valvontavalmiuksia. Osastolla hoidetaan myös usein levottomia deliriumissa olevia osastohoitoa vaativia potilaita.
Delirium kehittyy joko vieroitusoireista tai komplikaatioista (esim. elektrolyyttihäiriöt, maksan vajaatoiminta, infektiot). Potilaat voivat olla deliriumissa jo tullessaan tai oireet kehittyvät hoidon aikana. Hoito painottuu alkuvaiheen rauhoittamiseen, ei vieroituksen loppuun viemiseen.
Kokonaisuudessaan hoito on oireenmukaista ja keskittyy somaattisten tilojen hoitoon. Jos potilas on tullut sairaalaan esim. tapaturman vuoksi (mikä vaatii kirurgista osaamista), on hoito lähtökohtaisesti siellä missä vaivaa parhaiten osataan hoitaa.
Potilaan suostumuksella hänen hoidossaan on mukana päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja kotiutushoitaja.
Monilla potilailla on taustalla psykiatrinen sairaus, mikä vaikeuttaa oireiden alkuperän tunnistamista. Tällöin osasto voi konsultoida psykiatria potilaan hoitoon liittyvissä asioissa.
Työohje: (näkyy vain siunsotelaisille)
Siunsote_PAI_TYOOHJE_delirium_tremens_tunnistaminen_ja_hoito.docx (Siun soten tiedostopankki)
Sosiaalityön tehtävänä on tukea asiakkaita, joiden alkoholinkäyttö vaikuttaa asumiseen, toimeentuloon, perhe-elämään tai muuhun arjen selviytymiseen. Sosiaalipalvelut tarjoavat tukea erityisesti silloin, kun asiakkaan tilanne on epävarma ja hän tarvitsee apua tai ohjausta.
Päihdesosiaalityö tarjoaa tukea esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- asumistilanteen epävarmuus tai uhka
- toimeentulon heikentyminen
- alkoholin käytön vaikutukset perhe-elämään tai lasten hyvinvointiin
- arjessa selviytymiseen liittyvät haasteet
Asiakasta ohjataan tarvittaessa:
- työikäisten ja ikääntyneiden sosiaalipalveluihin
- lapsiperheiden sosiaalityöhön, jos huolta on myös lasten tilanteesta
Päihdesosiaalityö toimii yhteistyössä muiden sosiaalipalveluiden kanssa ja tarvittaessa ohjaa asiakkaita kriisivaiheessa sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Päivystys on avoinna ympäri vuorokauden, ja se takaa asiakkaille välittömän avun akuutissa tilanteessa.
Laitoskuntoutus on tarkoitettu aikuisille asiakkaille, joiden päihteiden käyttö on pitkäaikaista tai toistuvaa, ja jotka hyötyvät kuntouttavasta ja päihteettömästä hoitoympäristöstä. Laitoskuntoutuksen tavoitteena on tukea asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumista, päihteettömyyttä ja toimintakyvyn vahvistamista.
Päihdelaitoskuntoutukseen ohjaudutaan terveydenhuollon arvion kautta (miepä-palvelut), jossa arvioidaan asiakkaan kuntoutumisvalmiuksia terveydenhuollon näkökulmasta. Vireille tulo päihdesosiaalityössä kirjataan hakemuksen tai asiakkaasta toimitetun hoidontarpeen arvioinnin perusteella. Päihdesosiaalityön tiimissä asiakkaan erityisen tuen tarve arvioidaan ja asiakas ohjautuu tämän perusteella sosiaalityöntekijän asiakkuuteen.
Asiakkaalle voidaan myöntää palvelutarpeen arvioinnin perusteella päihdehuollon laitoskuntoutusta (sosiaalipalvelu), joka tuotetaan ostopalveluna. Palvelua tuotetaan Siun soten kilpailuttamissa ja hyväksymissä yksiköissä, jotka tarjoavat strukturoidun, tavoitteellisen hoitojakson.
Asiakas palaa kuntoutuksen jälkeen mielenterveys- ja päihdepalvelujen (miepä) avohoitoon. Päihdesosiaalityön asiakkuudessa asiakkaalle voidaan tarjota myös päihdesosiaalityötä/ -sosiaaliohjausta, palveluohjausta peruspalveluihin ja verkostoyhteistyötä asiakkaan palveluiden järjestämiseksi.
Lähettävä taho vastaa hoitoonohjauksesta, tarvittavan dokumentaation toimittamisesta ja yhteistyöstä palveluntuottajan kanssa ennen, aikana ja jälkeen hoitojakson. Laitoskuntoutusyksikkö puolestaan vastaa hoidon toteutuksesta, hoitosuunnitelman laadinnasta ja seurantatiedon raportoinnista lähettävälle taholle.
Työohje tukee ammattilaista laitoskuntoutuksen prosessin ymmärtämisessä ja toteuttamisessa asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Se selkeyttää vastuunjakoa eri toimijoiden välillä ja tukee sujuvaa hoitopolun toteutumista.
Työohjeet: (näkyvät vain siunsotelaisille)
Siunsote_MIEPA_TYOOHJE_Hoidon_tarpeen_arviointi_paihdelaitoskuntoutukseen.docx (Siun soten tiedostopankki)
Siunsote_PESO_TYOOHJE_Paihdehuollon_laitoskuntoutus.docx (Siun soten tiedostopankki)
Ammattilaisten on tärkeää osata tunnistaa alkoholin aiheuttama intoksikaatio sekä delirium sekä ohjata asiakas alkoholivierotukseen osastolle, mikäli alkoholin käytön lopettaminen ei avohoidossa onnistu.
Alkoholimyrkytys eli etyylialkoholin aiheuttama akuutti myrkytystila (intoksikaatio) syntyy, kun elimistön kyky käsitellä alkoholia ylittyy. Intoksikaatio voi olla lievä, keskivaikea tai hengenvaarallinen tila, jossa keskeisiä riskejä ovat hengityslama, hypotermia, tajuttomuus ja kuolema.
Alkoholimyrkytyksen tunnistaminen:
- tajunnantason lasku, henkilö reagoi huonosti tai ei lainkaan
- hengityksen hidastuminen (alle 8/min), epäsäännöllisyys tai hengityslama
- hypotermia, bradykardia, hypotensio
- oksentelu, nielemisrefleksin heikentyminen, aspiraatioriski
- syanoosi, ihon kalpeus tai harmahtavuus
Ketkä kuuluvat alkoholimyrkytyksen riskiryhmään?
- nuoret ja nuoret aikuiset (esim. päihdekokeilut, juhlintakulttuuri)
- ikääntyneet (yhteisvaikutukset lääkkeitten kanssa)
- monipäihdekäyttäjät
- päihderiippuvaiset, joilla toleranssi voi hämätä
Alkoholidelirium (delirium tremens, DT) on hengenvaarallinen vieroitusoireyhtymä, joka ilmenee 2-4 päivän kuluessa alkoholin lopettamisesta. Se vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Alkoholideliriumin ennaltaehkäisyssä keskeistä on varhainen puuttuminen ja riskipotilaiden tunnistaminen.
Keskeiset riskitekijät:
- pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö
- aiemmat vaikeat vieroitusoireet, aiempi alkoholidelirium
- huono yleiskunto, korkea ikä, infektiot, aliravitsemus
Oireet
- sekavuus, hallusinaatiot, harhaluulot
- vapina, motorinen levottomuus
- takykardia, hypertensio, kuume, hikoilu
- kouristuskohtaukset
Delirium tremensin tunnistamiseen ja hoidon tueksi on tehty työohje, jossa on kuvattu hoidon porrastus. Työohje korostaa varhaisen hoidon merkitystä, lääkehoidon oikea-aikaista toteutusta sekä antaa selkeät käytännön ohjeet henkilökunnalle.
Työohje: (näkyy vain siunsotelaisille)
Siunsote_PAI_TYOOHJE_delirium_tremens_tunnistaminen_ja_hoito.docx (Siun soten tiedostopankki)
Alkoholivieroitushoitoon ohjataan, kun alkoholin käytön lopettaminen avohoidossa ei onnistu tai siihen liittyy lisääntynyt komplikaatioiden riski kuten kouristus- tai deliriumalttius. Jaksolle ohjaudutaan joko yhteispäivystyksen tai terveysaseman lääkärin arvioimana.
Vieroitushoito osastolla kestää tavallisesti 3–7 vuorokautta ja se sisältää:
- lääketieteellisen hoidon vieroitusoireisiin
- psykoedukatiivisen keskustelun
- jatkohoidon tarpeen arvioinnin
Monipäihdevieroitus on aiheellinen silloin, kun potilas tarvitsee osastohoitoa alkoholivieroituksen vuoksi ja hän on käyttänyt samanaikaisesti myös muita päihteitä. Monipäihdekäyttäjällä tarkoitetaan alkoholin, bentsodiatsepiinien ja kannabiksen lisäksi, jonkin muun aineen käyttöä, kuten mm. PKV-lääkkeiden tai amfetamiinin.
Monipäihdealkoholivieroitusten hoito on maakunnassa keskitetty päihdelääketieteenosastolle. Alkoholivieroituksia hoidetaan myös maakuntien kuntoutussairaaloiden vuodeosastoilla.
Alkoholivieroitus osastolla (yksilölliset poikkeamat asiakaskohtaisesti)
1. päivä
Siirtyminen päihdelääketieteen osastolle ennalta sovitusti osaston hoitajan tai päihdesairaanhoitajan arvioinnin jälkeen. Siirtymisen esteenä ovat mm. asiakas tarvitsee jonkin somaattisen sairauden vuoksi sairaalahoitoa, korkea promilletaso (yli 1 promille), delirium tremens, aggressiivisuus.
Jos ensisijainen sairaalahoidon tarve on somaattinen tai psykiatrinen, hoito tapahtuu aluksi muussa yksikössä. Tarvittaessa jatkohoito päihdeosastolla järjestetään osastosiirtona sen jälkeen.
Osastolla vieroitusoireita ja vointia seurataan tutkittuja hoitomittareita apuna käyttäen, CIWA-Ar, ABCD, NEWS, qSOFA, VOI IHME! ja GCS, sekä toteutetaan lääkärin määräämää lääkitystä (p.o/i.m/ i.v.) oireiden mukaan.
Osastolle saapuessa asiakkaan tavarat ja vaatteet käydään läpi yhdessä asiakkaan kanssa ja tehdään omaisuusluettelo osastolla kiellettyjen tavaroiden ja aineiden säilytykseen ottamisesta. Kaikki aseet, huumeaineet, lääkkeet luovutetaan aina vahtimestarille.
Voinnin salliessa tehdään tulohaastattelu, käydään asiakkaan kanssa läpi hoitosopimus, osaston säännöt ja esitellään osastoa.
2.-3. päivä
Lääkinnällinen apu ja voinnin seuranta (Ciwa-Ar). Osaston lääkärin lääkityksen arvioi sekä sosiaalihuollon tarpeenarvio. Alkoholikatkaisu hoito suoritettu, kotiutus.
3. – 7. päivä
Muutosmotivaation kartoitus (tukena kartoitus- ja keskustelua tukevat lomakkeet), jatkohoidon suunnittelu ja hoidollinen keskustelu. Moniammatillinen tiimi (sosiaaliohjaaja/sosiaalityöntekijä, miepä avo yms.) jatkohoidon tarpeen kartoitus ja suunnittelu, avokontaktin luominen ja mahdollinen ajan varaaminen. Alkoholivieroitushoito suoritettu, kotiutus, siirtyminen jatkohoitoon.
Työohjeet: (näkyvät vain siunsotelaisille)
Siunsote_MIEPA_TYOOHJE_alkoholiavovieroitus.docx (Siun soten tiedostopankki)
Siunsote_MIEPA_TYOOHJE_alkoholivieroitus_osastohoidossa.docx (Siun soten tiedostopankki)
Siunsote_MIEPA_POTILAS_paihdevierotusosaston_potilaan_hoitosopimus.docx (Siun soten tiedostopankki)
Alkoholivieroitus avokatkona
Avohoidossa tehtävä alkoholivieroitus avokatkona soveltuu lieviin ja keskivaikeisiin vieroitusoireisiin. Hoito toteutetaan ilman sairaalahoitoa, mutta ammatillisesti ohjattuna. Potilasta seurataan säännöllisesti, ja tarvittaessa käytetään vieroitusoireita lievittävää lääkitystä sekä tuetaan jatkohoitoon sitoutumista. Katkaisun kesto on yleensä muutamia päiviä.
Siunsote_MIEPA_TYOOHJE_alkoholiavovieroitus.docx (Siun soten tiedostopankki)
Mikäli asiakkaalla on alaikäisiä lapsia ja hänen alkoholin käyttönsä herättää huolta, voidaan tilanteessa käynnistää lastensuojelullinen päihdeseuranta osana perheelle tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea. Seurannan tavoitteena on turvata lapsen hyvinvointi ja arjen sujuvuus sekä tukea vanhempaa päihteiden käytön vähentämisessä tai lopettamisessa.
Päihdeseuranta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön esimerkiksi sosiaalityön, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, perhekeskustoimijoiden ja tarvittaessa muiden palveluiden (esim. kouluterveydenhuolto, neuvola) kanssa.
Päihdeseurannan keskeisiä elementtejä ovat:
- säännölliset tapaamiset asiakkaan kanssa: tilanteen arviointi, hoidon ja tuen suunnittelu
- päihteiden käytön objektiivinen seuranta: esimerkiksi puhalluskokeet tai laboratorionäytteet
- arjen ja vanhemmuuden tukeminen: konkreettinen tuki vanhemmuuden vahvistamiseen ja arjen hallintaan
- tilannesidonnainen palveluohjaus ja verkostotyö: palveluiden yhteensovittaminen ja asiakkaan sitouttaminen hoitoon
Seurannan toteuttamisessa korostuvat asiakaslähtöisyys, luottamuksellinen työskentelyote ja rakenteellinen yhteistyö perheen kokonaistilanteen huomioimiseksi. Päihdeseuranta ei ole rangaistus, vaan tavoitteellinen tukimuoto, jonka avulla pyritään varmistamaan lapsen edun toteutuminen tilanteessa, jossa vanhemman päihteidenkäyttö vaikuttaa perhe-elämään
Työstä hoitoon -ohjaaminen tarkoittaa tilannetta, jossa asiakkaalla havaitaan työelämässä alkoholin käytön tai mielenterveyden häiriön vaikutuksia toimintakykyyn ja hänet ohjataan varhaisessa vaiheessa tarkoituksenmukaiseen hoitoon tai palveluihin. Tällainen ohjaus on tärkeää, koska se voi ehkäistä ongelmien syvenemistä, tukea työkykyä ja estää työelämästä putoamista. Mitä aikaisemmin tuki ja hoito käynnistetään, sitä paremmat ovat mahdollisuudet vaikuttavaan hoitoon ja asiakkaan toimintakyvyn säilymiseen tai palautumiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tehtävänä on tunnistaa alkoholin käytön tai mielenterveyden ongelmien vaikutukset asiakkaan työkykyyn ja ottaa asia puheeksi arvostavalla ja motivoivalla otteella. Keskustelussa kannattaa tuoda esiin konkreettisia havaintoja ja huolia ilman leimaamista. Tarvittaessa ohjauksessa voidaan tehdä asiakkaan suostumuksella yhteistyötä esimerkiksi työterveyshuollon, esimiesten tai muiden toimijoiden kanssa.
Asiakkaalle on hyvä antaa selkeää ja ymmärrettävää tietoa saatavilla olevista palveluista sekä auttaa häntä hahmottamaan, miksi ohjaus hoitoon on hänen tilanteessaan tarpeen. Ammattilaisen tehtävä on myös varmistaa, että asiakas tietää, mihin hänet ollaan ohjaamassa sekä tarvittaessa tukea ajan varaamisessa tai yhteyden ottamisessa. Ohjauksesta on tärkeää tehdä asianmukainen dokumentointi. Asiakkaan suostumus tarvitaan, jos tietoja jaetaan eri toimijoiden välillä.
Tavoitteena on rakentaa yhdessä asiakkaan kanssa polku, joka tukee hänen toipumistaan ja mahdollisuuksiaan jatkaa työelämässä tai palata sinne.
Alkoholin käyttö raskausaikana on tilanne, jolloin vanhemmat tarvitsevat erityistä tukea. Raskauden etenemistä ja sikiön kehitystä tulee seurata erityisen huolellisesti.
Hae apua!
Miten asiakas tai hänen läheisensä voi hakea apua kiireellisessä ja kiireettömässä tilanteessa ja milloin on syytä hakea apua heti?
Asiakkailla ja heidän läheisillään on erilaisia syitä ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin. Avuntarve voi olla kiireetöntä tai vaatia kiireellistä/päivystyksellistä hoitoa.
Yhteydenotto päivystykseen on välttämätön, jos päihteiden käyttö aiheuttaa vakavia oireita tai hengenvaarallisen tilanteen.
Jos henkilöllä on seuraavia oireita:
Voimakkaat vieroitusoireet
etenkin, jos niihin liittyy sekavuutta, kuulo ja näköharhoja tai kouristuksia
Tajunnan tason heikkeneminen
henkilö on vaikeasti heräteltävissä tai menettää tajuntansa.
Psyykkinen hätätilanneitsetuhoiset ajatukset, hallitsematon ahdistus tai pelkotilat
Hälytä apua heti 112, jos henkilö:
- On tajuton tai ei herää puhutteluun tai ravisteluun
- Hengittää pinnallisesti tai epäsäännöllisesti
- Oksentaa tajuttomana
- Ihonväri muuttuu sinertäväksi tai harmaaksi
- Ei reagoi normaaleihin ärsykkeisiin
Älä jätä henkilöä yksin. Jos hän hengittää, käännä kylkiasentoon. Jos hengitys pysähtyy, aloita elvytys.
Jos et ole varma, onko kyseessä myrkytys vai muu vakava tila, on parempi hakeutua varmuuden vuoksi päivystykseen.
Ota heti yhteyttä:
Siun soten yhteispäivystys p. 116 117 tai
Sote-keskuksen kiirevastaanottoon tai
Hätänumero 112 tai
112-hätätekstiviesti on suunnattu kuulo- ja puhevammaisille ihmisille. Hätänumero 112 on vain kiireellisiä hätätilanteita varten, kun tarvitset paikalle ensihoidon, poliisin, pelastuksen tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen kiireellistä apua.
Hätäilmoituksen voi tehdä tekstiviestillä hätänumeroon 112 – Hätäkeskuslaitos
Jos sinulla on huoli alkoholin käytöstäsi ja koet tarvetta hoitokontaktiin tai päihdeseurantaan ota yhteyttä
Siun soten mielenterveys- ja päihdepalveluihin puhelinasioinnin kautta soita 013 330 2145
Mielenterveys ja riippuvuudet (siunsote.fi)
Ennen yhteydenottoa sinun kannattaa täyttää terapianavigaattori. Sen täyttäminen auttaa sinua ja ammattilaista jäsentämään oireitasi. Se myös nopeuttaa sekä sujuvoittaa hoidon tarpeen arviointia.
Terapianavigaattori (terapianavigaattori.fi)
Digitaalisten palveluiden Mielenhyvinvointi-chatissa kautta voit kysyä neuvoja mielenhyvinvointiin, riippuvuuksiin tai päihteisiin liittyvissä huolissa. Voit asioida myös nimettömästi. Digitaaliset palvelut – Siun sote
Digitaaliset palvelut (siunsote.fi)
Jos tarvitset kiireellisesti hoitoa, ota ensisijaisesti yhteyttä terveysasemallesi. Terveysasemien kiirevastaanotot palvelevat terveysaseman aukioloaikoina.
Lääkärin tai hoitajan vastaanotot terveysasemilla (siunsote.fi)
Siun soten yhteispäivystyksessä hoidetaan sellaisia vaivoja ja tilanteita, jotka eivät voi odottaa seuraavaan päivään. Alkoholivieroitusoireissa päivystyksessä arvioidaan tilanteesi, jonka jälkeen sinua hoidetaan, jotta vointisi saadaan vakaaksi. Tilannettasi arvioidaan kokonaisuutena, mikä auttaa varmistamaan, että saat tarvitsemasi hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Päivystys auttaa tilanteissa, joissa tarvitaan kiireellistä hoitoa. Näitä voivat olla esimerkiksi:
- itsetuhoiset ajatukset tai teot
- päihtymystilat ja myrkytykset
- tapaturmat tai vammat
- alkoholivieroitusoireet (esim. vapina, hikoilu, ahdistus, sekavuus)
Päivystykseen et tarvitse lähetettä. Päivystysapuun tulee soittaa aina ennen sinne menoa p. 116 117. Sieltä saat neuvontaa ja sinut ohjataan oikeaan hoitopaikkaan.
Soita p. 116 117
Päivystys – Siun sote (siunsote.fi)
Kiireellisissä mielenterveyteen liittyvissä asioissa soittaa arkisin 8–16 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 13–18:
Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito p. 013 330 2132
Palvelemme koko Siun soten alueella. Virka-ajan ulkopuolella arvioimme myös kaikenikäisten lasten ja nuorten hoidon tarpeen.
Psykiatrinen päivystys (siunsote.fi)
Tervetuloa alkoholimyrkytyksen kokeneen nuoren omahoito-ohjelmaan (mielenterveystalo.fi)
Kiireellinen hätätilanne on, kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön olevan vaarassa tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle.
Hätänumeroon soitetaan vain kiireellisissä hätätilanteissa, jolloin paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia (poliisi, ensihoito, pelastus- ja sosiaalitoimi).
Hätätilanteessa soita 112.
Milloin soitat hätänumeroon 112? (112.fi)
Omia tietoja voit tarkastella Kanta.fi sivustolla.
Asiakkaan oikeudet (siunsote.fi)
Miunhyvinvointi-sivustolta löydät kootusti tietoa hyvinvointia tukevasta toiminnasta Pohjois-Karjalan alueella.
Järjestöt tarjoavat sinulle matalan kynnyksen tukea ja palveluita, olitpa sitten päihteitä käyttävä tai läheinen. Järjestöjen kautta voit helposti saada apua ja tukea, joka voi sisältää esimerkiksi:
Keskustelutuki
- Saat luottamuksellista ja ymmärtävää kohtaamista ammattilaisten tai koulutettujen vapaaehtoisten kanssa.
- Tuki voi auttaa sinua jäsentämään ajatuksiasi ja löytämään uusia näkökulmia tilanteeseesi.
Vertaisryhmät
- Kohtaat muita samankaltaisessa tilanteessa olevia ja saat voimaa sekä tukea toisten kokemuksista.
- Ryhmässä voit turvallisesti jakaa tunteita ja ajatuksia.
Neuvonta ja palveluohjaus
- Saat tietoa eri palveluista, käytännön apua tilanteeseesi ja ohjausta esimerkiksi sosiaalipalveluiden tai hoitopolkujen pariin.
Vapaaehtoistoiminta
- Voit osallistua ja vaikuttaa itsellesi merkityksellisellä tavalla.
- Vapaaehtoistoiminta voi tarjota uudenlaista sisältöä elämääsi sekä mahdollisuuden tukea muita.
Miunhyvinvointi. fi kokoaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelut yhteen paikkaan.
Lähellä.fi auttaa sinua löytämään helposti lähelläsi olevia sosiaali- ja terveyspalveluita, joista voit saada tukea silloin kun sitä tarvitset. Näiden sivustojen avulla voit ottaa aktiivisen roolin oman hyvinvointisi tukemisessa ja löytää apua läheltäsi.
Muita hyödyllisiä linkkejä
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry
Pohjois-Karjalan mielenterveysseura ry
Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry
Savo-Karjalan alueen AA-ryhmät
Nimettömät narkomaanit – Joensuu
Nimettömät narkomaanit – Suomi
Verkkopalvelu tarjoaa tietoa ja tukea päihteistä ja riippuvuuksista. Kaikki palvelumme ovat nimettömiä ja maksuttomia.
Julkisen terveydenhuollon tarjoamaa luotettavaa apua mielen hyvinvointiin.
Nuorten oma verkkosivusto, jossa teemana mm. päihteet tai päihteettömyys, pelaaminen, netinkäyttö, masennus, seksuaalisuus, kiusaaminen ja paljon muuta!
Sininauhaliiton NäeKohtaaLuota-sivusto auttaa vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneita ihmisiä.
Hoito- ja palveluketjun on laatinut työryhmä:
Johanna Suvanto, palvelupäällikkö, ylilääkäri (omistaja)
Erja Kortelainen, palvelusuunnittelija (vastuuhenkilö)
Sanna Tervonen, terveysasemat
Asta Puumalainen-Nykänen, terveysasemat
Maarit Niemi, terveysasemat
Eeva-Riikka Heikkilä, terveysasemat
Elina Kiiskinen, Mieli – lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut
Jenna Piiroinen, Mieli – lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut
Sanni Penttilä, Mieli – lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut
Anu Eloranta, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Tatjaana Aaljoki, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Katja Blom, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Milla Purmonen, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Laura Karvinen, Psykiatrinen kuntoutus, keskinen
Terhi Tolvanen, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Sanna Häyrinen, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Heli Väyrynen, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Jaana Vänskä, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Kaisu-Elina Karila, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Jenni Sinkkonen, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Leena Mikkonen, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Maarit Koskenperä, Mielenterveys- ja päihdepalvelut
Tarja Husso, Työikäisten palvelut
Tarja Hirvonen, Työikäisten palvelut
Elina Ryynänen, Ikäihmisten palvelut
Leena Allonen, Ikäihmisten palvelut
Susanna Pappinen, Kotihoito
Janica Tossavainen, Kotihoito
Maarit Haatainen, Lapsiperhepalvelut/lastensuojelu
Kaisu Kaverinen, Lapsiperhepalvelut/lastensuojelu
Mari Lavikainen, Lapsiperhepalvelut/lastensuojelu
Jaana Väyrynen, Lapsiperhepalvelut/lastensuojelu
Eeva Reijonen, Lapsiperhepalvelut/lastensuojelu
Tiina Suhonen, Lapsiperhepalvelut/lastensuojelu
Ari Puhakka, konservatiivinen klinikka, os. 2K
Päivi Leppänen, konservatiivinen klinikka os. 2K
Paula Widgren, konservatiivinen klinikka, lastenkeskus
Virpi Sidoroff, konservatiivinen klinikka, lastenkeskus
Reija Lehtonen, konservatiivinen klinikka, lastenkeskus
Laura Tiittanen, päivystyspoliklinikka
Anu Harju, konservatiivinen klinikka, johto
Heli Karvinen, konservatiivinen klinikka, johto
Antti Liuska, konservatiivinen klinikka, johto
Anni Sahamies, psykiatrian klinikka, nuorisopsykiatria
Heli Laitinen, psykiatrian klinikka, nuorisopsykiatria
Mikko Siltanen, psykiatrinen klinikka, nuorisopsykiatria
Anna Pesonen, psykiatrian klinikka, nuorisopsykiatria
Maikki Laasonen, psykiatrian klinikka, nuorisopsykiatria
Maarit Kastinen, psykiatrian klinikka, tehostettu avohoito
Miika Koukku, psykiatrian klinikka, tehostettu avohoito
Kaisa Roiha, psykiatrian klinikka, osastohoito
Olli-Pekka Heikkinen, psykiatrian klinikka, osastohoito
Oliver Paavilainen, psykiatrian klinikka, osastohoito
Janina Hirvonen, psykiatrian klinikka, osastohoito
Ilari Lötjönen, psykiatrian klinikka, osastohoito
Päihteitä käyttävän asiakkaan hoito ja palvelu on asiakaslähtöistä ja oikea-aikaista.
Laadukas hoito perustuu hoidon jatkuvuuteen ja porrastukseen, mikä varmistaa asiakkaan tarpeisiin sopivan ja mielekkään hoidon ilman päällekkäisyyttä.
Asiakkaan hoito suunnitellaan siten, että eri palvelut ja hoitomuodot nivoutuvat saumattomasti yhteen ja tarjoavat asiakkaalle sujuvan ja kattavan hoitopolun.
Tärkeänä periaatteena on, että asiakas otetaan mukaan hoidon suunnitteluun, jolloin hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi jokaisessa vaiheessa hoitoa.
Hoidon oikea-aikaisuus varmistetaan reagoimalla nopeasti asiakkaan muuttuviin tarpeisiin ja mahdollisiin kriisitilanteisiin. Hoito tarjoaa tehokasta ja ennaltaehkäisevää tukea.
Mittarit:
Asiakas pääsee hoitoon mielenterveys- ja päihdepalveluihin 14 vrk:n sisällä yhteydenotosta.
Hoidon asiakaslähtöisyyttä ja jatkuvuutta mitataan Roidu-asiakastyytyväisyyskyselyllä.
Julkaistu 1/2025