Elintapaohjaus ‑päivitettävänä

• Har­jaan ham­paat 2 x päivässä flu­o­rip­i­toisel­la ham­mas­tah­nal­la
• Puhdis­tan ham­masvälit päivit­täin
• Käytän ksyl­i­toli­tuot­tei­ta ruokailu­jen jäl­keen
• Nou­datan ate­ri­aryt­miä (5–6 ruokailua/pv) sekä rav­it­se­mus­su­osi­tuk­sia ja vältän run­saasti sok­e­ria sisältäviä tuot­tei­ta
• Juon jano­juo­mana vet­tä
• En käytä nikoti­ini­tuot­tei­ta
• En käytä sään­nöl­lis­es­ti alko­holi­tuot­tei­ta

• Puhdis­tan pro­teesit 2 x päivässä har­jaa­mal­la
• Har­jaan oman jäl­jel­lä ole­van ham­pais­ton 2 x päivässä flu­o­rip­i­toisel­la tah­nal­la
• Puhdis­tan oman jäl­jel­lä ole­van ham­pais­ton ham­masvälit päivit­täin
• Käytän pro­teesien puhdis­tamiseen tarkoitet­tu­ja tuot­tei­ta ja välineitä
• Puhdis­tan pro­teesit ja/tai suun limakalvot huuhtele­mal­la ruokailu­jen jäl­keen
• Pro­teesit eivät han­kaa ja istu­vat napakasti suus­sa
• Nou­datan ate­ri­aryt­miä (5–6 ruokailua/pv) ja rav­it­se­mus­su­osi­tuk­sia sekä vältän run­saasti sok­e­ria sisältäviä tuot­tei­ta
• Juon jano­juo­mana vet­tä
• En käytä nikoti­ini­tuot­tei­ta
• En käytä sään­nöl­lis­es­ti alko­holi­tuot­tei­ta

Kysymyk­set, joil­la ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laiset voivat kar­toit­taa lapsen  suun ter­veyt­tä ja tarvet­ta antaa ohjaus­ta lapselle ja/tai huolta­jalle.

• Har­jataanko ham­paat sään­nöl­lis­es­ti 2 x päivässä flu­o­ri­ham­mas­tah­nal­la?
• Puhdis­te­taanko ham­masvälit (yläk­ouluikäis­es­tä läh­tien)?
• Onko puhdis­tus­tu­los yleen­sä onnis­tunut vai jääkö plakkia tai ruokaa suuhun puhdis­tuk­sen jäl­keen?
• Onko lapsel­la käytössä ksyl­i­toli­tuot­teet suun hoitoon?
• Onko lap­si käynyt lak­isäätei­sis­sä suun ter­veystarkas­tuk­sis­sa (1,5v, 3v, 5v sekä kouluiässä 1lk, 5lk ja 8lk)?
• Onko lapsel­la oire­i­ta suus­sa?
• Nou­dat­taako lap­si sään­nöl­listä ate­ri­aryt­miä (5–6 ruokailua/pv), rav­it­se­mus­su­osi­tuk­sia ja vält­tääkö run­saasti sok­e­ria sisältäviä tuot­tei­ta?
• Juoko lap­si jano­juo­mana vet­tä?
• Käyt­tääkö koululainen/nuori nikoti­ini­tuot­tei­ta tai mui­ta päi­hteitä?

Mikäli lapselta on jäänyt viimeisin lak­isääteinen suun ter­veystarkas­tus välistä, on lap­si syytä aina ohja­ta suun ter­vey­den­huoltoon suun ter­veystarkas­tus­ta varten.

Mikäli suun ter­veystot­tumuk­set eivät toteudu suosi­tusten mukaan, on suosi­tuk­set hyvä ker­ra­ta ja perustel­la asi­akkaalle.

Toteu­tuuko asi­akkaan suun hoito asian­mukaises­ti? Kuka huole­htii asi­akkaan suun hoi­dos­ta: asi­akas itse / omaishoita­ja / ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­lainen? Heiken­tynyt suun ter­veys lisää riskiä sairas­tua moni­in yleis­sairauk­si­in ja sil­lä voi olla yhteys jo ole­mas­sa ole­vien sairauk­sien pahen­e­miseen.

Suun oma­hoidon tulee olla päivit­täistä, sään­nöl­listä ja tarpeen mukaista joko asi­akkaan itsen­sä, omaishoita­jan tai ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisen toteut­ta­mana. Seu­raavien kysymyk­sien avul­la voit kar­toit­taa, toteu­tuuko asi­akkaan suun hoito asian­mukaises­ti.

• Pud­is­taako asi­akas tai puhdis­te­taanko asi­akkaan suu/hampaat/proteesit sään­nöl­lis­es­ti päivit­täin (ham­paiden har­jaus 2 x päivässä, ham­masvälien puhdis­tus, pro­teesin har­jaus 2 x päivässä, ruuan jäämien huuhtelu suun sisäpin­noil­ta)?
• Onko puhdis­tus­tu­los yleen­sä onnis­tunut vai jääkö plakkia tai ruokaa suuhun puhdis­tuk­sen jäl­keen?
• Onko asi­akkaal­la käytössä flu­o­ri- ja ksyl­i­toli­tuot­teet suun hoitoon?
• Onko asi­akkaal­la oire suussa/hampaissa tai vaikeuk­sia pro­teesin käytössä? Oire­i­ta voi olla esim. kipu, epä­mukavu­us, vaikeudet syödä tai kuiv­an suun oireet.
• Nou­dat­taako asi­akas ate­ri­aryt­miä (5–6 ruokailua/pv), rav­it­se­mus­su­osi­tuk­sia ja vält­tääkö run­saasti sok­e­ria sisältäviä tuot­tei­ta?
• Juoko asi­akas jano­juo­mana vet­tä?
• Käykö asi­akas sään­nöl­lis­es­ti suun ja ham­pais­ton kokon­ais­tutkimuk­sis­sa?
• Käyt­tääkö asi­akas nikoti­ini­tuot­tei­ta?
• Käyt­tääkö asi­akas sään­nöl­lis­es­ti alko­holi­tuot­tei­ta?

Mikäli asi­akas ei puhdista suutaan/hampaita sään­nöl­lis­es­ti päivit­täin, käyt­tää nikoti­ini­tuot­tei­ta tai ei käy suun ja ham­pais­ton kokon­ais­tutkimuk­sis­sa sään­nöl­lis­es­ti, on hyvä tark­istaa viimeisim­män suun tutkimuk­sen ajanko­h­ta ja onko asi­akas tietoinen omas­ta henkilöko­htais­es­ta suositel­lus­ta tarkas­tusvälistä (yleen­sä 1–5 vuo­den välein). Jos asi­akas ei tiedä suositel­tua tarkas­tusväliä ja viimeisin tarkas­tus on tehty yli vuosi sit­ten, voi asi­akkaalle suositel­la yhtey­de­not­toa suun ter­vey­den­huoltoon.

18–64 ‑vuo­ti­aille suositel­laan:

• Kevyt­tä liikuskelua arjes­sa mah­dol­lisim­man usein.
• Sydä­men syket­tä kohot­tavaa eli reipas­ta liikku­mista (pystyt puhu­maan hengästymis­es­tä huoli­mat­ta) suositel­laan yhteen­sä 2 tun­tia 30 min­u­ut­tia viikos­sa.
• Samat ter­veyshyödyt saat lisäämäl­lä liikku­misen tehoa rasit­tavak­si (puhumi­nen on han­kalaa hengästymisen takia). Täl­löin suositelta­va liikku­misen määrä on puo­let vähem­män eli 1 tun­ti 15 min­u­ut­tia viikos­sa.
• Voit ker­ryt­tää viikon liikun­ta-annok­sen jo muu­ta­man min­uutin pätk­istä ker­ral­laan.
• Lisäk­si lihaskun­toa ja liike­hallintaa tulisi har­joit­taa vähin­tään kak­si ker­taa viikos­sa: val­itse oma tapasi kuten por­raskäve­ly, raskaat pihatyöt, ryh­mäli­ikun­ta, kun­tos­ali tai pal­lopelit.
• Pidä tauko­ja paikallaanolosta aina kun voit. Kaik­ki liike on ter­vey­delle eduk­si.
• Aloi­ta liikku­mi­nen pitkän tauon jäl­keen maltil­lis­es­ti ja lisää haastet­ta asteit­tain. Kokeile­mal­la ja itseäsi kuun­tele­mal­la tiedät, mikä sopii sin­ulle täl­lä het­kel­lä.

Yli 65-vuo­taille liikku­misen suosi­tus on muuten sama kuin 18–64-vuotailla, mut­ta ikään­tyessä lihasvoiman ja tas­apain­on har­joit­telun merk­i­tys kas­vaa. Suosi­tus korostaa myös liikku­misen monipuolisu­ut­ta.

Alla ole­vien linkkien kaut­ta saat tukea liikku­misen aloit­tamiseen ja vinkke­jä itselle mieluisan liikku­mis­tot­tumuk­sen löytämiseen.

Siun soten mak­su­ton Lähde liik­keelle ‑itse­hoit­o­ma­te­ri­aali kan­nus­taa sin­ua liikku­misen aloit­tamises­sa ja aut­taa sin­ua löytämään itselle­si sopivia keino­ja lisätä liiket­tä omaan arkeesi. Jokainen itse­hoit­o­ma­te­ri­aalin teema sisältää perusti­etoa sekä teemaan liit­tyviä tehtäviä, joi­ta voit toteut­taa omas­sa arjes­sasi. Mate­ri­aalit ja vinkit ovat käytet­tävis­sä ajas­ta ja paikas­ta riip­pumat­ta dig­i­taal­is­ten palvelu­jen kaut­ta. Digipolku­ja voi käyt­tää tun­nistau­tuneena sekä tietokoneel­la että mobi­il­isovel­luk­sen kaut­ta. Hyv­in­voin­nin digipo­lut löy­dät: Siun soten dig­i­taaliset palve­lut siunsote.fi/digi

Liikku­misen aloit­ta­mi­nen oma­hoito-ohjel­ma (terveyskylä.fi) on mak­su­ton ohjel­ma, joka vaatii vah­van tun­nistau­tu­misen (verkkopankki­tun­nuk­set, mobi­ili­var­menne tai sir­ulli­nen henkilökortti/varmennekortti). Ohjel­mas­sa on 15 istun­toa, joi­ta voi suorit­taa omaan tahti­in. Ohjel­ma sisältää tehtäviä, tietoa ja käytän­nön vinkke­jä.

• Syö kasviksia, hedelmiä, mar­jo­ja ja vihan­nek­sia monipuolis­es­ti jokaisel­la ate­ri­al­la ja väli­palal­la. Niitä tulisi naut­tia vähin­tään 500–800 g päivässä eli noin 5–9 annos­ta. Yksi annos tarkoit­taa yhtä keskikokoista hedelmää, 1 desil­i­traa mar­jo­ja tai 1,5 desil­i­traa salaat­tia tai raastet­ta.
• Syö laadukkai­ta, kuitupi­toisia hiil­i­hy­draat­te­ja eli täysjyvävil­jaa, kasviksia, juurek­sia, mar­jo­ja ja hedelmiä. Täysjyvävil­javalmis­tei­ta suositel­laan 90 g päivässä (esim. lau­taselli­nen kau­ra­pu­uroa, kolme täysjyväruisleipä­palaa ja noin 1 dl ohra­su­u­ri­moi­ta ruoan lisäk­keenä). Vältä puhdis­tet­tua vil­jaa ja lisät­tyä sok­e­ria.
• Kor­vaa lihaa kestävästi tuote­tul­la kalal­la ja kasvipro­tei­inin lähteil­lä. Palkokasve­ja suositel­laan 50–100 g päivässä.  Käytä lihaa kohtu­udel­la ja lihavalmis­tei­ta (esim. leikkeleet ja makkara) mah­dol­lisim­man vähän.
• Huole­h­di pehmeän ras­van saan­nistasi: kasviöljyjä, kasviöljy­po­h­jaisia levit­teitä, pähk­inöitä ja siemeniä sekä eri kalala­je­ja vai­hdellen vähin­tään 2–3 ker­taa viikos­sa.
• Huole­h­di luus­tostasi D‑vitamiinilla ja kal­si­u­mil­la. Näi­den hyviä lähteitä ovat mm. maito­tuot­teet tai vas­taa­vat vita­mi­ineil­la ja kiven­näi­saineil­la täy­den­netyt kasvipo­h­jaiset tuot­teet.
• Suosi vähä­suo­laisia elin­tarvikkei­ta, maustei­ta ja yrt­te­jä.
• Vesi­jo­htovesi on paras jano­juo­ma. Vältä sokeroitu­ja juo­mia ja alko­holi­juo­mia.

Ikään­tynei­den rav­it­se­mus­su­osi­tuk­set ovat läh­es samat kuin yleiset rav­it­se­mus­su­osi­tuk­set. Ikään­tyneen tulee kuitenkin kiin­nit­tää eri­ty­istä huomioi­ta siihen, että päivän aikana saa riit­tävästi ener­giaa ja pro­tei­inia. Lisäk­si yli 75-vuo­ti­aille suositel­laan D‑vitamiinia 20 µg/vrk läpi vuo­den.

Kestävää ter­veyt­tä ruoas­ta – kansal­liset rav­it­se­mus­su­osi­tuk­set 2024 (julkari.fi)

Alla ole­vien linkkien kaut­ta saat vinkke­jä tas­apain­oi­s­ista ruokailu­tot­tumuk­sista ja tukea ruokailu­tot­tumusten muu­tok­ses­sa.

Siun soten mak­su­ton Syö ter­veel­lisem­min ‑itse­hoit­o­ma­te­ri­aali antaa sin­ulle tietoa rav­it­se­mus­su­osi­tusten mukaises­ta ruokavalios­ta. Saat käytän­nön työkalu­ja ja vinkke­jä ter­veyt­tä edis­tävän ruokavalion toteut­tamiseen. Tavoit­teena on oppia uut­ta ja motivoitua tekemään hyviä val­in­to­ja omas­sa ruokavalios­sasi. Lisäk­si pääset tekemään vapaae­htoisia tehtäviä, joi­ta voit soveltaa heti arjes­sasi ja toteut­taa askel ker­ral­laan. Mate­ri­aalit ja vinkit ovat käytet­tävis­sä ajas­ta ja paikas­ta riip­pumat­ta dig­i­taal­is­ten palvelu­jen kaut­ta. Digipolku­ja voi käyt­tää tun­nistau­tuneena sekä tietokoneel­la että mobi­il­isovel­luk­sen kaut­ta. Hyv­in­voin­nin digipo­lut löy­dät: Siun soten dig­i­taaliset palve­lut siunsote.fi/digi

Pain­on­hallinnan itse­hoito-ohjel­ma (terveyskylä.fi) on mak­su­ton ohjel­ma, joka vaatii vah­van tun­nistau­tu­misen (verkkopankki­tun­nuk­set, mobi­ili­var­menne tai sir­ulli­nen henkilökortti/varmennekortti). Ohjel­ma kestää 8 viikkoa, mut­ta sen voi suorit­taa myös omaan tahti­in. Ohjel­ma aut­taa pääsemään alku­un elin­ta­pa­muu­tok­ses­sa ja saa­maan hyv­in­voin­tia tuke­via tot­tumuk­sia osak­si arkea eri­lais­ten har­joi­tusten avul­la. 

Unet­to­muudel­la tarkoite­taan kyvyt­tömyyt­tä nukkua. Se on häir­iöti­la, jos­sa pääasial­lise­na vaivana on vaikeus nukah­taa tai unes­ta kesken heräämi­nen ja vaikeus pysyä unes­sa. Unet­to­muud­es­ta kär­sivä ei virk­isty unes­taan vaan on väsynyt. Uni­häir­iöi­den hoidok­si voi kokeil­la seu­raavia keino­ja: liikun­nan lisäämi­nen, vuorokausiryt­min sään­nöl­listämi­nen (esim. nukku­maan­meno ja heräämi­nen aina samaan aikaan), nukku­misym­päristön rauhoit­ta­mi­nen sekä kirkas­val­o­hoito. Unet­to­muu­den taustal­la voi olla monia eri­laisia tek­i­jöitä. Näis­sä ongelmis­sa kan­nat­taa tarvit­taes­sa tur­vau­tua ammat­ti­laisen apu­un.

Alla ole­vien linkkien kaut­ta saat työvä­lineitä unen oma­hoitoon.

Siun soten mak­sut­toman Nuku parem­min- itse­hoit­o­ma­te­ri­aalin tarkoituk­se­na on aut­taa sin­ua ymmärtämään ja paran­ta­maan une­si laat­ua ja määrää. Unen­huol­lol­la tarkoite­taan nukku­mis­tot­tumuk­si­in ja elämän­tapoi­hin liit­tyvää unen laat­ua ja vireysta­soa lisäävää ohjeis­tus­ta. Ohjeis­tuk­sen tavoit­teena on sään­nöl­listää uniryt­miä sekä ennal­taehkäistä unta häir­it­se­viä sisäisiä ja ulkoisia tek­i­jöitä. Näi­hin tavoit­teisi­in pääsem­i­nen edel­lyt­tää unet­to­muud­es­ta kär­sivältä aiem­paa tietoisem­paa suh­tau­tu­mista valveaikaan, elämän­ta­paval­in­toi­hin sekä nukah­tamiseen ja une­naikaisi­in toim­intoi­hin. Melko pie­nil­läkin toimil­la voit hyö­tyä suuresti. Mate­ri­aalit ja vinkit ovat käytet­tävis­sä ajas­ta ja paikas­ta riip­pumat­ta dig­i­taal­is­ten palvelu­jen kaut­ta. Digipolku­ja voi käyt­tää tun­nistau­tuneena sekä tietokoneel­la että mobi­il­isovel­luk­sen kaut­ta. Hyv­in­voin­nin digipo­lut löy­dät: Siun soten dig­i­taaliset palve­lut siunsote.fi/digi

Unet­to­muu­den oma­hoito-ohjel­ma (mielenterveystalo.fi) on mak­su­ton eikä vaa­di kir­jau­tu­mista. Ohjel­ma kestää 6–8 viikkoa. Ohjel­ma sisältää usei­ta itse­hoito-ohjei­ta, tehtäviä ja esimerkke­jä, joiden avul­la voi löytää ongelmi­in eri­laisia näkökul­mia ja ratkaisumalle­ja. 

Huolta­jat ovat vas­tu­us­sa las­ten ham­paiden hoi­dos­ta aina yläk­ouluikään asti. On hyvä huomioi­da, että har­jauk­seen tarvit­ta­va hienomo­tori­ik­ka kehit­tyy vielä kouluiässäkin. Tavat ja tot­tumuk­set kehit­tyvät jo lap­su­udessa ja hyvät ruti­init kan­ta­vat läpi elämän, minkä vuok­si on tärkeää aloit­taa sään­nölli­nen ham­paiden har­jaus jo ensim­mäisen maito­ham­paan puh­jetes­sa ja jatkaa sään­nöl­listä puhdis­tus­ta läpi elämän. Van­hempi­en anta­ma esimerk­ki sään­nöl­lis­es­tä ham­paiden oma­hoi­dos­ta ohjaa myös las­ten tot­tumuk­sia. Maito­ham­pail­la ja niiden ter­vey­del­lä on merkit­tävä vaiku­tus pysyvi­in ham­paisi­in. Lap­sia ei kan­na­ta totut­taa paljon sok­e­ria sisältävi­in ruoki­in ja herkkui­hin, esim. mehut, mauste­tut jugur­tit.

Las­ten suun ter­veyt­tä uhkaa yleisim­min karies, joka infek­tio­sairaus. Karies bak­teeri (mutans-strep­tokok­ki-bak­teeri) tart­tuu useim­miten läheiseltä aikuiselta tai sis­aruk­selta syl­jen väl­i­tyk­sel­lä. Tästä syys­tä tulee vält­tää yhteis­ten ater­im­ien, juo­ma­lasien tms. käyt­töä. 

Alla vinkke­jä las­ten ham­paiden puhdis­tamiseen sekä tietoa eri-ikäis­ten las­ten flu­o­risu­osi­tuk­sista.

Siunsote_HAM_POTILAS_Vinkkeja_vanhemmille_Juliste_logoilla.pdf

Siunsote_HAM_POTILAS_fluorisuositus.docx

Siunsote_HAM_POTILAS_Harjausohje_vihkonen.pdf

Ham­paiden puhdis­tus on tehokkain ja edullisin keino ennal­taehkäistä monia suu sairauk­sia. Ota ham­paiden har­jaus tekni­ik­ka hal­tu­un ja tutus­tu ham­masvälien eri puhdis­tamis­tuot­teisi­in ja niiden käyt­töön alla ole­vien videoiden opas­tuk­sel­la.

Alla lisäti­etoa kariek­ses­ta eri ikäkausi­na ja mitä voit tehdä ham­paiden reiki­in­tymisen estämisek­si.

Ham­paat ja suun ter­veys ovat yhtey­dessä mon­een asi­aan kuten yleis­ter­vey­teen, syömiseen, puhu­miseen ja sosi­aaliseen kanssa käymiseen. Yleisim­mät suun sairaudet ovat karies, eli ham­paiden reiki­in­tymi­nen ja par­o­don­ti­it­ti, eli ham­paan tukiku­dosten tule­hduk­selli­nen sairaus, joka alkaa ien­tule­hduk­ses­ta. Karies on maail­man­laa­juis­es­ti yksi yleisim­mistä sairauk­sista ja ien­tule­hduskin kos­ket­taa melkein jokaista suo­ma­laista. Suun ja ham­paiden pud­is­t­a­mi­nen suosi­tusten mukaan yhdis­tet­tynä ter­veel­lisi­in elämän­tapoi­hin kuten rav­it­se­mus­su­osi­tusten nou­dat­tamiseen ja sään­nöl­liseen ate­ri­aryt­mi­in ovat merkit­tävimpiä tek­i­jöitä suu sairauk­sien ennal­taehkäisyssä.

Ham­paiden puhdis­tus on tehokkain ja edullisin keino ennal­taehkäistä monia suu­sairauk­sia. Tutus­tu ham­paiden har­jaustekni­ikkaan ja ham­masvälien puhdis­tamiseen alla ole­vien videoiden opas­tuk­sel­la, sekä ohjeisi­in pro­teesien puhdis­tamis­es­ta ja ham­paat­toman suun hoi­dos­ta.

Siunsote_HAM_POTILAS_proteesienpuhdistus.docx

Siunsote_HAM_POTILAS_hampaattoman_suun_hoito-ohje.docx

Monil­la aikuisiäl­lä puhkeav­il­la sairauk­sil­la ja niihin käytet­tävil­lä lääk­i­tyk­sil­lä on vaiku­tuk­sia suun ter­vey­teen. Suu­sairaudet puolestaan voivat vaikut­taa mon­en yleis­sairau­den puhkeamiseen ja niiden hoito­tas­apain­oon. Van­hem­miten perus­sairauk­sien sekä käytet­tävien lääk­i­tys­ten määrä usein lisään­tyy, mikä osaltaan lisää riskiä suu­sairauk­sille.

Hyvä suun oma­hoito on eri­tyisen tärkeää kroon­ista yleis­sairaut­ta sairas­tavalle, kuten dia­betes­ta, ast­maa tai sydän- ja verisuoni­taute­ja sairas­taville tai henkilöille, joil­la on tekoniv­el. Alla on link­ki, jos­ta näet tarkem­paa tietoa suun­ter­vey­den merk­i­tyk­ses­tä yleis­ter­vey­delle.  

Van­hem­miten perus­sairauk­sien sekä käytet­tävien lääk­i­tys­ten määrä usein lisään­tyy, mikä osaltaan lisää riskiä suu­sairauk­sille. Iän myötä myös syl­jen eri­tys usein heikke­nee ja tämä osaltaan vaikut­taa suun ter­vey­teen. Yleisin lääk­keen tai use­am­man lääk­keen yhteis­vaiku­tus suus­sa on suun kuiv­u­mi­nen. Suu sairauk­sien ennal­taehkäisemisek­si kuiv­ankin suun tärkein hoito on sään­nöl­lisen ja huolel­lisen oma­hoidon ylläpitämi­nen sekä ter­veel­lis­ten elin­tapo­jen nou­dat­ta­mi­nen.

Lääk­keet voivat vaikut­taa myös makuais­ti­in, limakalvoihin ja ikeni­in, leukalu­un metabo­li­aan ja suun hiivain­fek­tioi­hin.

Suun ter­vey­destä huole­htimi­nen vaatii riit­tävän hyvää moti­vaa­tio­ta, käden hienomo­tori­ikkaa ja tietoa & ymmär­rystä mitkä tek­i­jät vaikut­ta­vat suun ter­vey­teen. Ikä, sairaudet ja elämän­ti­lanteet voivat vaikut­taa yksilön kykyyn huole­htia omas­ta suun ter­vey­destään. Alle on koot­tu linkke­jä lisäti­etoa sekä vinkke­jä omaisen/hoidettavan suun ter­vey­destä hoita­miseen, sil­loin kun henkilö ei sitä pysty itse toteut­ta­maan.

Päi­htei­den riskikäytön ja riskipelaamisen varhainen tun­nist­a­mi­nen ja tuki on yksi tärkeim­mistä keinoista vähen­tää niihin liit­tyviä hait­to­ja. Lisäti­etoa päi­htei­den ja pelaamisen puheek­sioton, tuen antamisen ja hoitoono­h­jauk­seen, saat Siun soten ehkäi­sevän päi­hde­työn polul­ta.

Suun oma­hoidon ohjeet (oma­hoito tarkoit­taa oman, läheisen tai hoidet­ta­van päivit­täistä suun hoitoa)

• Har­jaa ham­paat 2 x päivässä flu­o­rip­i­toisel­la ham­mas­tah­nal­la. 
• Sähköham­mashar­jan käyt­tö on suositeltavaa hyvän har­jaus­tu­lok­sen varmis­tamisek­si. 
• Puhdista ham­masvälit päivit­täin.
• Irrotet­ta­vat pro­teesit puhdis­te­taan 2 x päivässä pro­teesi­har­jal­la ja astian­pe­suaineel­la sekä huuhdel­laan aina ruokailu­jen jäl­keen. 
• Ham­paa­ton suu puhdis­te­taan 2 x päivässä esim. Har­so­taitok­sel­la ja huuhdel­laan aina ruokailu­jen jäl­keen. 
• Nou­da­ta ate­ri­aryt­miä: ruokailut 5–6 ker­taa päivässä. Älä napos­tele ruokailu­jen välis­sä. 
• Syö monipuolis­es­ti rav­it­se­mus­su­osi­tusten mukaan.  
• Vältä liial­lista sok­erin käyt­töä (sok­eriset herkut, vir­voitusjuo­mat, ener­gia­juo­mat, run­saasti lisät­tyä sok­e­ria sisältävät tuot­teet).
• Juo jano­juo­mana vet­tä. 
• Vältä tupakoin­tia ja nikoti­ini­tuot­tei­ta. 
• Vältä alko­ho­lia. 
• Käy sään­nöl­lis­es­ti suun ter­veystarkas­tuk­sis­sa ham­maslääkärisi suosit­tele­man tarkas­tusvälin mukaises­ti. 

Alla lisäti­eto­ja suun ter­vey­den eri­ty­ispi­irteistä.

Rav­it­se­muster­api­aa toteutetaan kaiken ikäisille kaikil­la ter­veysasemil­la ja erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Rav­it­se­muster­api­aa toteutetaan usein ker­talu­on­tois­es­ti, mut­ta yksilöl­lisen tarpeen mukaan on mah­dol­lisu­us vara­ta muu­tamia seu­ran­takäyn­te­jä tai ‑soit­to­ja. Ter­api­an toteu­tus kuitenkin vai­htelee aina tapausko­htais­es­ti ja eri sairaus­ryh­mien mukaan.

Ohjau­tu­mi­nen rav­it­se­muster­api­aan

Voit ohja­ta elin­ta­pa­muu­tok­ses­ta motivoituneen asi­akkaan rav­it­se­muster­api­aan tietyin kri­teere­in työvi­estil­lä.

Liikun­ta­neu­von­taa on saatavil­la kaikil­la Siun soten alueen ter­veysasemil­la fys­ioter­apeut­tien toteut­ta­mana. Liikun­ta­neu­von­takäyn­nit ovat asi­akkaalle mak­sut­to­mia.

Voit ohja­ta elin­ta­pa­muu­tok­ses­ta motivoituneen asi­akkaan liikun­ta­neu­von­taan, jos joku seu­raav­ista kri­teereistä täyt­tyy:

• Tyypin 2 dia­betek­seen ja sepel­val­ti­mo­tau­ti­in sairas­tuneille,
• yli­pain­ois­ille odot­taville äideille,
• erikois­sairaan­hoidon pain­on­hallintaryh­mään osal­lis­tuville,
• pitkäaikaistyöt­tömille sekä
• asi­akkaat, joil­la on kansan­sairauk­sien riskitek­i­jät kohol­la ja liikku­mi­nen on vähäistä.

Ohjau­tu­mi­nen liikun­ta­neu­von­taan

Ohjau­tu­mi­nen liikun­ta­neu­von­taan tapah­tuu sote-ammat­ti­laisen lähet­tämänä (ajan­va­raus fys­ioter­apeutin ajan­va­rauskir­jalle tai tiedok­si-viestil­lä) tai asi­akas voi itse hakeu­tua palvelu­un varaa­mal­la ajan verkkoa­jan­va­rauk­sen kaut­ta tai soit­ta­mal­la fys­ioter­api­an palvelunumeroon (013–3302601).

Alueelli­nen ikäneu­vola toteut­taa osana omaa palve­lu­tar­jon­taa pros­essi­no­maista elin­ta­pa­neu­von­taa pain­on­hallintaan, rav­it­se­muk­seen, liikku­miseen ja unet­to­muu­den lääk­keet­tömään hoitoon koko Siun soten alueel­la. Palvelu on tarkoitet­tu yli 65-vuo­ti­aille itsenäis­es­ti kotona asuville henkilöille ja se on asi­akkaalle mak­su­ton­ta.

Voit ohja­ta elin­ta­pa­muu­tok­ses­ta motivoituneen asi­akkaan alueel­liseen ikäneu­volaan, jos joku seu­raav­ista kri­teereistä täyt­tyy:

• ris­ki sairas­tua elin­tavoista johtu­vi­in sairauk­si­in,
• tah­to ja moti­vaa­tio tehdä muu­tok­sia,
• itsenäis­es­ti kotona asu­va henkilö, jol­la on
  • ruoka­halun muu­tok­sia tai muu tarve rav­it­se­mu­so­h­jauk­seen
  • liikku­mi­nen vähen­tynyt
  • uni­häir­iöitä
• mah­dol­lis­es­ti yksi tai use­ampi seu­raav­ista:
  • BMI 25–35
  • RR yli 135/85 kotimit­tauk­ses­sa
  • Paas­tosok­eri 6–6.9
  • LDL yli 3

• muis­ti­sairau­den riskitestin pis­teet 6 tai yli

Ohjau­tu­mi­nen ikäneu­volaan

Tter­vey­den- ja sosi­aal­i­huol­lon ammat­ti­henkilö voi ohja­ta asi­akkaan ikäneu­volaan tiedok­si viestil­lä (Tiedok­si-PTH, Ikäneuvola_Gerosa). Asi­akas voi vara­ta myös itse ajan ikäneu­volaan soit­ta­mal­la oman alueen ter­vey­den­hoita­jalle vir­ka-aikana tai varaa­mal­la yhtey­de­not­topy­yn­nön sähköisen ajan­va­rauk­sen kaut­ta osoit­teesta www.siunsote.fi/ajanvaraus. Asi­akas voi myös asioi­da dig­i­taal­i­sis­sa palveluis­sa elin­ta­pao­h­jauk­seen liit­tyvis­sä asiois­sa Siun sote sovel­luk­sel­la tai osoit­teessa www.siunsote.fi/digi.

Lisäti­etoa ikäneu­volas­ta:

Joil­lakin ter­veysasemil­la toteutetaan elin­ta­pao­h­jaus­ta ryh­mis­sä eri kohderyh­mille. Tiedustele ryh­mien toteu­tu­mista kunkin ter­veysase­man henkilöstöltä.

Ryh­mässä käsiteltäviä aihei­ta voivat olla rav­it­se­mus, liikun­ta, uni ja palau­tu­mi­nen sekä mah­dol­lisen sairau­den oma­hoito ja seu­ran­ta. Ryh­mät sisältävät myös osal­lis­tu­jien elin­ta­pa­muu­tospros­essin tukemista, minkä vuok­si ryh­mät kestävät use­am­man kuukau­den, jotkut jopa vuo­den. Ryh­miä toteutetaan työ­par­i­työsken­te­lynä tai moni­ammatil­lis­es­ti.

Kysy ikään­tyneeltä ruti­ini­no­mais­es­ti kaa­tu­mi­sista. Mikäli ikään­tynyt kokee voimakas­ta huol­ta kaa­tu­mis­es­taan ja rajoit­taa sen vuok­si liikku­mis­taan hänet voi ohja­ta tai hän voi hakeu­tua fys­ioter­apeutin vas­taan­otolle kaa­tu­mis­riskin, tas­apain­on ja käve­lyn tarkem­paan arvioon.

Siun sote_TER_ TYOOHJE_Kaatumisen_ehkaisy_kolme_kysymysta_fysioterapeutit.docx

Siun sote_ TERVAS_TYOOHJE_ Kaatumisen_ehkaisy_kolme_kysymysta_pilotti_hoitajat.docx