Hoito- ja palveluketju on kuvaus lasten- ja nuorten ADHD-asiakkaan hoitopolusta Siun soten alueella. Hoitopolussa on omat osiot asiakkaille ja ammattilaisille. Suurin osa Pohjois-Karjalan ADHD-asiakkaista hoidetaan kouluterveydenhuollossa ja alueen sotekeskuksissa.
Hoitopolun tavoitteena on luoda yhtenäiset käytänteet koskien perheiden/asiakkaiden neuvontaa ja ohjausta, diagnostiikkaa ja hoitoa varten.
Kun huoli herää
Satunnaiset vaikeudet keskittymisessä, tarkkaavuuden ylläpidossa ja impulssikontrollissa ovat hyvin tavallisia. Keskittymis- ja toimintakykyä voidaan tukea huolehtimalla arjen rutiineista, säännöllisyydestä ja johdonmukaisuudesta sekä ennakoimalla tilanteita, joissa pulmia esiintyy.
Varhaiskasvatuksessa ja kouluilla lapsen toimintaa arvioidaan arjessa päivittäin ja tärkeää on siellä oppia tunnistamaan varhaisen tuen tarpeet, joka tapahtuu parhaiten yhteistyössä varhaiskasvatuksen opettajien/erityisopettajien, opettajien ja muun henkilökunnan toimesta. Lisäksi perusterveydenhuollon rutiiniseurannoissa (lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto) havainnoidaan ja arvioidaan mahdolliset kehitykselliset viiveet tai neuropsykiatriset oireet jokaisen tarkastuksen yhteydessä.
Aktiivisuuden – ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) voi tulla kyseeseen, jos oireita on paljon ja pitkäaikaisesti ja niistä on selkeästi haittaa toimintakyvylle. ADHD:ta arvioidaan esiintyvän 5-7%:lla kouluikäisistä ja 3-4%:lla aikuisista. Epäily ADHD:sta voi herätä vanhemmilla, terveydenhoitajalla, opettajalla, psykologilla, kuraattorilla, lääkärillä tai kenellä tahansa aikuisella lapsen / nuoren lähipiiriin kuuluvalla henkilöllä.Huolen puheeksi ottamisesta ja tarvittavan laajan moniammatillisen työn aloittamisesta vastaa henkilö, joka huolen havaitsee tai jolle vanhempi huolen ilmaisee. Riippumatta siitä missä huoli on herännyt, tulee arjen tukitoimet aloittaa tarvittavalla laajuudella välittömästi. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia ja varhainen puuttuminen arjen kuormittaviin tekijöihin lapsuudessa tukee lapsen neuropsykiatrista kehitystä.
- Arki toimimaan -opas pdf (adhd-liitto.fi)
- Meidän perheen hyvinvointikurssi (neuvokasperhe.fi)
- Taran tarina – Mieli ry:n julkaisemia animaatioharjoituksia lapsen kehon ja mielen vahvistamiseen (mieli.fi)
- Kannustavan kasvatuksen verkkokurssi – kannustavan kasvatuksen periaatteet ja vinkkejä lapsen kanssa toimimiseen (hyväkysymys.fi)
- Lapsiperheiden hyvinvointivalmennus – Omaolon valmennus vahvistamaan lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta (omaolo.fi)
- Mindfulnes -harjoituksia (mieli.fi)*
* Uusimpien tutkimusten mukaan mindfulness-ryhmäinterventiot vähentävät lasten ja nuorten ADHD:n ydinoireita. Nämä interventiot antavat perusvalmiudet tietoisuustaitojen säännölliseen harjoitteluun. Kun tietoisuustaitoja harjoitellaan lapsuudesta lähtien säännöllisesti, ne vaikuttavat myönteisesti tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta säätelevien hermoverkkojen kehitykseen. Lasten kohdalla tietoisuustaitojen harjoittelun on tutkimuksissa osoitettu olevan erittäin hyödyllistä ja oireita vähentävää, nuorten kohdalla vastaava tutkimusnäyttö on kohtalaista.
- Tukea vanhemmuuteen (mll.fi)
- Riittävä uni (mll.fi)
- Monipuolinen ravinto (mll.fi)
- Energiajuomien suositukset (thl.fi)
- Peli- ja ruutuajat (mll.fi)
- Liikunta lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa (käypähoito.fi): 6–10 viikon kestoinen säännöllinen aerobinen liikuntaharjoittelu saattaa vähentää ADHD:n keskeisiä oireita lapsilla ja nuorilla.
- Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016 pdf (valtioneuvosto.fi)
- Neuvokas -perhe (neuvokasperhe.fi)
Kuntoutuksen työntekijät mukaan varhaisessa vaiheessa (siirry kohtaan)
Epäily ADHD:sta voi herätä vanhemmilla, terveydenhoitajalla, opettajalla, psykologilla, kuraattorilla, lääkärillä tai kenellä tahansa aikuisella lapsen / nuoren lähipiiriin kuuluvalla henkilöllä. Huolen puheeksi ottamisesta ja tarvittavan laajan moniammatillisen työn aloittamisesta vastaa henkilö, joka huolen havaitsee tai jolle vanhempi huolen ilmaisee. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia ja varhainen puuttuminen arjen kuormittaviin tekijöihin lapsuudessa tukee lapsen neuropsykiatrista kehitystä.
Arjen rutiinit, säännöllisyys, johdonmukaisuus ja ennakointi helpottavat ja auttavat nepsy-piirteisen lapsen toimintaa eri kehitysympäristöissä. Varhaiskasvatuksessa ja kouluilla lapsen toimintaa arvioidaan arjessa päivittäin ja tärkeää on siellä oppia tunnistamaan varhaisen tuen tarpeet, joka tapahtuu parhaiten yhteistyössä varhaiskasvatuksen opettajien/erityisopettajien, opettajien ja muun henkilökunnan toimesta.
Lisäksi PTH:n rutiiniseurannoissa (lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto) havainnoidaan ja arvioidaan mahdolliset kehitykselliset viiveet tai neuropsykiatriset oireet jokaisen tarkastuksen yhteydessä. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää lapsen kuuloon ja näköön.
Kun havaitaan pulmia lapsen kehitykseen liittyen tai arjessa ilmenee tuen/vinkkien tarvetta esim. lapsen taitojen kehittymisessä, suositellaan konsultoimaan mahdollisimman varhain Siun soten erityistyöntekijöitä (esim. toimintaterapia, puheterapia).
Arjen kartoitus -lomaketta (alla tulostettavissa) suositellaan käytettäväksi ainakin kerran ennen diagnosointia. Siitä kirjataan potilastietojärjestelmään keskeiset asiat kertomustekstiin ja ydintavoitteet suunnitelma -otsikon alle. Lomaketta voi tarvittaessa hyödyntää myös muissa lapsen, nuoren ja perheen palveluissa.
Monialaisessa yhteistyössä on tärkeää huomioida tiedon siirtyminen asiakkaiden luvalla työntekijältä toiselle, huomioiden esimerkiksi koulusta toiseen siirtyminen, alueelta toiselle muuttaminen. Oikea-aikainen tuki voi ratkaisevasti helpottaa lapsen, nuoren ja hänen lähiympäristönsä elämää ja ennaltaehkäistä ongelmien ja negatiivisen kierteen syntyä. Tuella tarkoitetaan tässä yhteydessä toimintaa, jonka avulla vanhemmat ja eri ammattilaiset edistävät lapsen ja nuoren kehitystä.
Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) varhaiskasvatus määritellään lapsen suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaksi kokonaisuudeksi.
Varhaiskasvatuksessa päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (VASU), joka edellyttää tarvittaessa monialaista yhteistyötä lapsen eri kehitysympäristön toimijoiden kesken. Suunnitelmassa näkyy lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi tavoitteet, vaadittavat toimet, tuen tarve ja tukitoimenpiteet.
Varhaiskasvatuslaki määrittää, että lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen. Varhaiskasvatuksessa kolmiportaiseen tukeen kuuluu yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Yleisessä tuessa tuentarve on tilapäistä, Tehostetussa tuessa tämä ei riitä vaan vaaditaan voimakkaampaa, yksilöllisempää ja pidempikestoista tukea. Erityistä tukea varten lapselle tehdään varhaiskasvatuksessa yksilöllinen suunnitelma esimerkiksi vammasta tai kehityksen viivästymästä johtuvat erityistarpeet huomioiden.
Kun varhaiskasvatuksessa havaitaan huoli/haaste lapsen tilanteessa, on kullakin kunnalla kirjattu omat toimintaohjeet varhaiskasvatussuunnitelmaan, kuinka asiaa selvitetään ja lasta/perhettä tuetaan.
Siun soten alueella varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyölomakkeita käytetään 1,5-vuotiaiden ja 4-vuotiaiden lasten laajojen terveystarkastuksien yhteydessä. Lisäksi niitä voidaan hyödyntää tarvittaessa tuen tarvetta arvioitaessa.
Kunnasta riippuen voi olla mahdollista saada varhaiskasvatuksen tarjoamaa perheohjausta, joka tähtää vanhemmuuden vahvistumiseen ja perheen voimavarojen lisääntymiseen. Työ on luottamuksellista varhaiskasvatuksen palvelua kaikille sitä tarvitseville varhaiskasvatuksen asiakasperheille. Perheohjaajiin/Sosionomeihin voi ottaa yhteyttä, kun toivoo tukea esimerkiksi arjen haasteisiin, vuorovaikutukseen, eron tuomiin muutoksiin, parisuhteen haasteisiin tai lapsen kaverisuhteisiin liittyvissä asioissa.
Neuvolassa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä ikäkausitarkastuksin ja tuetaan vanhempia turvallisessa ja lapsilähtöisessä kasvatuksessa. Osana työnkuvaa on tunnistaa mahdollisimman varhain erityisen tuen tarpeet ja järjestää tarkoituksenmukainen tuki.
Neuvolan tarkastuksissa on tärkeää kiinnittää erityishuomiota lapsiin, joilla on useita varhaisia neuropsykiatriseen häiriöön viittaavia oireita. Näitä ovat muun muassa yleinen kehitysviive, motorisen kehityksen ongelma, kommunikaation/kielen kehityksen pulmat, aistitoiminnan säätelyn vaikeudet, levottomuus, keskittymisen vaikeus, käytösoireet ja mielialan nopea vaihtelu.Neuvolassa tapahtuu lapsen kehityksen seuranta somaattisesta ja emotionaalisesta näkökulmasta. Vanhempien ja lapsen vuorovaikutussuhteiden seuranta ja tukeminen on tärkeää ja sitä tapahtuu jokaisessa terveydenhoitajan tapaamisessa.
Terveydenhoitajan epäillessä poikkeavuutta konsultoidaan herkästi lasten alueellista kuntoutustyöryhmää ja neuvolalääkäriä. Neuvolan terveydenhoitaja toimii yhteyshenkilönä silloin, kun asia tulee esille neuvolan käynnin yhteydessä. Monialaisessa yhteispalaverissa laaditaan yhdessä perheen kanssa hoitosuunnitelma lapsen ja perheen tueksi. Lisäksi sovitaan jatkoseurannasta ja siitä, kuka toimii perheen yhteyshenkilönä jatkossa.
Mikäli perhe tarvitsee tukea vanhemmuuteen, perheessä on keskinäisen vuorovaikutuksen haasteita tai epäselvyyttä saatavilla olevista tuen mahdollisuuksista, tulee vanhemmille tarjota perhetyön tukea. Tuen pyyntö tehdään vanhempien kanssa yhdessä sen työntekijän toimesta, jolle perhe on huolensa ilmaissut. Jos perheellä on asiakkuus Siun soten lapsiperheiden palveluihin, voi perhe kysyä sieltä tukiperhe ja –henkilötoiminnasta.
Perhetyön työskentelyjakso antaa ohjannan kautta tukea lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhteeseen. Tarvittaessa perheelle tarjotaan intensiivisempää perhetyön jaksoa, jonka puitteissa kerrataan mm. perheen perusasioita, perhedynamiikkaa ja arjen hallintaa riittävän aikaisessa vaiheessa. Siun sotessa lapsiperheiden palveluissa on käytössä systeeminen toimintamalli perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Siun sotessa palvelua pyydetään Palvelutarpeen arvioinnin kautta.
Siun soten Perheneuvola auttaa ja tukee lapsen ja nuoren psyykkiseen kehitykseen, vanhemmuuteen ja perheen vuorovaikutussuhteisiin liittyvissä asioissa ja sieltä saa asiantuntijan apua lapsen käyttäytymis- tai tunne-elämän pulmiin. Perheneuvolassa voidaan järjestää lapselle/nuorelle yksilöllisiä käyntejä sekä tarvittaessa tehdä oppimispuolen tutkimuksia. Siun soten alueella perheneuvolassa kiinnitetään huomiota aktiivisuuden ja tarkkaavuuden pulmiin huomiota osana muuta palvelua.
Koulun tukitoimissa on huomioitava ensisijaisesti lapsen/nuoren oppimisympäristön muokkaaminen. Erityisopettajilla on tärkeä rooli ADHD-lapsen/nuoren tuen järjestämisessä ja toteutuksessa koulussa. Lapsella on oikeus riittävään tukeen koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyen, perusopetuslaissa säädettyä kolmiportaista tukea noudattaen. Nämä kirjataan lapsen/oppilaan pedagogisiin asiakirjoihin, jotka ovat tärkeä osa lapsen ADHD-arvioinnissa, -seurannassa ja riittävän monialaisen tuen järjestämisessä. Pedagogiset asiakirjat suositellaan toimitettavaksi perheen kanssa työskenteleville tahoille terveydenhuoltoon ja tarvittaessa sosiaalihuoltoon.
Kolmiportaiseen tukeen kuuluu yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Yleisessä tuessa tuentarve on tilapäistä, Tehostetussa tuessa tämä ei riitä vaan oppilaalle tehdään pedagoginen arvio ja laaditaan siihen pohjautuva oppimissuunnitelma. Erityistä tukea varten oppilaalle tehdään pedagoginen selvitys ja sen pohjalta laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma.
Peruskoulun jälkeen oppilas hakee toisen asteen opintoihin.
Peruskoulun jälkeen oppilaan on myös mahdollista hakea TUVA- tai TELMA-koulutukseen.
Peruskoulun jälkeen oppilaan on mahdollista hakea TUVA- tai TELMA-koulutukseen. 1.8.2022 alkavan TUVA-koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet ammatilliseen tutkintokoulutukseen hakeutumiseen ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Siinä yhdistyvät aiemmat perusopetuksen lisäopetus, lukioon valmistava koulutus (LUVA) ja tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (VALMA).
- Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteiden laatiminen (oph.fi)
- Mitä on tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)? (oph.fi)
TELMA-koulutusta (opintopolku.fi) tarjotaan erityistä ja laajaa tukea tarvitseville henkilöille, joiden tavoitteena ei pääsääntöisesti ole ammatilliseen koulutukseen siirtyminen. Opiskelijalla on yksilöllisesti asetetut tavoitteet henkilökohtaisten valmiuksien mukaisesti.
Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus (Oppilas ja opiskeluhuoltolaki 2. luku 9§). Oppilaskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä perustetaan tarvittaessa lapsen/nuoren tuen järjestämiseksi, mikäli jo aiemmin käynnistetyt tukitoimet eivät ole olleet riittäviä.
Kokoonkutsujana toimii työntekijä, joka keskustellut vanhempien kanssa ensimmäisenä. Perhettä ja erityisesti lasta/nuorta kuullaan ryhmän kokoonpanosta. Ryhmä nimeää toimijoistaan vastuuhenkilön lapsen/nuoren perheen tueksi.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa lapsen kasvua ja kehitystä arvioidaan vuosittain toteutettavien tarkastusten yhteydessä. Lisäksi kouluterveydenhuollon tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea perhettä kasvatustehtävissä. Kouluterveydenhuollossa tunnistetaan ja tuetaan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia yhdessä muiden opiskeluhuollon työntekijöiden kanssa. Kouluterveydenhuollossa toimii terveydenhoitaja ja lääkäri. Mikäli lapsi tarvitsee jatkotutkimuksia tai hoitoon ohjausta pitkäaikaissairauden hoidossa, tehdään ohjaus kouluterveydenhuollosta eteenpäin. Siun soten alueella yhteistyötä hoitoonohjauksessa tehdään perusterveydenhuollon sotekeskusten vastaanottojen, vammaispalvelujen sekä erikoissairaanhoidon kanssa.
Kouluterveydenhuollossa 8. luokan laajassa tarkastuksessa huomioidaan osana tarkastusta ammatinvalintaa ja ajoterveyttä koskevat kysymykset. Siinä tulee arvioida tulevien työtehtävien vaatima keskittymis- ja arviointikyky sekä tarkkaavaisuus suhteessa yksilön piirteisiin.
Opiskeluterveydenhuollon palvelut kuuluvat ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville, lukiolaisille, ammattikorkeakoululaisille sekä yliopisto-opiskelijoille. Myös opiskeluterveydenhuollosta tehdään yhteistyötä toisen asteen opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on vahvistaa ja tukea opiskelijoiden hyvinvointia, sekä seurata heidän terveyttään ja opiskelukykyä ja se järjestää terveys- ja sairaanhoitopalveluita mukaan lukien mm. mielenterveys- ja päihdetyön. Opiskeluterveydenhuollossa tuetaan ja tunnistetaan erityisen tuen tarpeen opiskelijoita ja ohjataan heitä tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Siun soten alueella koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kautta varataan ajat ADHD-asioissa, sekä terveydenhoitaja tekee ennen lääkärin vastaanottoa tarvittavat mittaukset. Terveydenhoitaja varmistaa yhdessä opiskeluhuollon psykologin, erityistyöntekijöiden sekä nuoren/huoltajien kanssa, että tarvittavat tiedot ovat valmiina lääkärin vastaanottoa varten. Lääkärikäynnin yhteydessä nimetään vastuutyöntekijä, joka huolehtii, että lääkärikäynnin jälkeen sovittavat jatkoseurantasuunnitelmat ohjelmoidaan tarvittavien työntekijöiden, nuoren ja vanhempien kanssa. Vanhempien vastuulla on ottaa yhteyttä sovitusti koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon.
- NEUKO -tietokanta (terveysportti.fi)
- Yhteystiedot kouluterveydenhuoltoon (siunsote.fi)
- Yhteystiedot opiskeluterveydenhuoltoon (siunsote.fi)
- NEUKO -tietokanta (terveysportti.fi)
- Arjen kartoitus -lomake pdf (tulostettava lomake alla)
- LAPS (4-15 vuotiaille tarvittaessa) – lapsen psykososiaalinen terveys
- Lapset puheeksi
- ADSUME -päihdekysely
- ADHD-RS oirekysely + Avoin kyselylomake opettajalle (tulostettava lomake alla)
- Koulu- ja opiskelukäyntikykyisyyden tukeminen ja arviointi (toimintakyykarvio.fi)
- ASRS-lyhyt lomake (opiskeluterveydenhuolto)
- Ammatinvalinnan ohjaus
- SDQ-vahvuudet ja vaikeudet-lomake
Psykologi arvioi ja tukee koulunkäyntiä, oppimista ja mahdollisia oppimisvaikeuksia sekä opiskelijan psyykkistä hyvinvointia. Hän selvittää mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja tarvittaessa arvioi koululaisen tai opiskelijan hoidon tai tuen tarvetta.
Kuraattorit ovat osa sosiaalipalvelua ja he tukevat koulunkäyntiä ja arjen sujumista koulussa ja oppilaitoksessa monipuolisesti. Tarvittaessa koulukuraattori arvioi koululaisen tai opiskelijan hoidon tai tuen tarvetta osana moniammatillista toimijajoukkoa.
Kuraattori osallistuu myös tarvittaessa opiskeluikäisen nuoren kohdalla kuntoutussuunnitelman ja kuntoutusrahahakemuksen tekoon.
Siun soten alueella toimii toisella asteella psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka voivat tarvittaessa olla tukena ADHD – piirteisen/ diagnoosin saaneen nuoren hoidossa.
Psykologin arvio/tutkimus neuvola-, koulu- ja opiskeluikäiselle (siirry kohtaan)
Erityistyöntekijöiden konsultaatioita pyydetään lapsen erityisen tuen tarpeisiin.
Alueella on sovittu käytänteet, kuinka esimerkiksi toimintaterapeutin konsultaatioita ja lähetteet tehdään. Toimintaterapeuttia voi konsultoida muun muassa motoriikan pulmissa, aistimusten säätelyn vaikeuksissa, toiminnanohjauksen pulmissa, sosiaalisen kanssakäymisen haasteissa. Toimintaterapian tarkemmat kriteerit, ohjeet ja yhteystiedot intrasta.
Puheterapeuttia konsultoidaan ikätasoisen kielenkehityksen pulmissa, jotka voivat ilmetä esimerkiksi sanavarastopuutteina, kommunikaatio ja puheenymmärtämisen vaikeuksina. Puheterapian tarkemmat kriteerit, ohjeet ja yhteystiedot intrasta.
Fysioterapeutin rooli on tärkeä ADHD arvioinnin osalta silloin, kun lapsella/nuorella ilmenee motorisia ongelmia (kömpelyyttä, tasapainon tai koordinaation pulmaa, alentunut/kohonnut lihastonus) tai tuki-ja liikuntaelinongelmia (kipuja, ylä- tai alaraajojen virheasentoja, varvaskävely tms.). Fysioterapiassa voidaan harjoittaa liikkumista ja edistää motoriikkaa niin, että lapsi/nuori saa onnistumisen tunteita ja hyviä kokemuksia liikunnasta. Psykofyysisellä fysioterapialla voidaan auttaa tunnistamaan, säätelemään ja tasaamaan vireystilaa mm. kehollisten harjoitteiden avulla.
Riittävä uni, säännöllinen ja terveellinen ateriarytmi, riittävä ulkoilu ja liikunta sekä aikuisen läsnäolo ja oikea-aikainen positiivinen palaute ovat jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja terveen kehityksen pohjana. Erilaisista ruokavalioista tai lisäravinteista ei ole osoitettu olevan hyötyä ADHD:n hoidossa. Kaikille ADHD-piirteitä omaaville lapsille ja heidän perheilleen löytyy toimivia arjen vinkkejä Arki toimimaan-oppaasta (adhd-liitto.fi).
- Tukea vanhemmuuteen (mll.fi)
- Riittävä uni (mll.fi)
- Monipuolinen ravinto (mll.fi)
- Energiajuomien suositukset (thl.fi)
- Peli- ja ruutuajat (mll.fi), digipelirajaton (digipelirajton.fi), pelituki (pelituki.fi)
- Liikunta lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa (käypähoito):6–10 viikon kestoinen säännöllinen aerobinen liikuntaharjoittelu saattaa vähentää ADHD:n keskeisiä oireita lapsilla ja nuorilla.
- Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset, Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016 pdf (valtioneuvosto.fi)
- Neuvokas -perhe (neuvokasperhe.fi)
- Varhaisella tuella arki toimivaksi (terveysportti.fi)
- Keinoja arjen hallintaan aikuiselle ja nuorelle (terveysportti.fi)
- Varavoimaa verkosta-kurssi nuorille aikuisille ja aikuisille (adhd-liitto.fi), itse tutustuttava, maksuton
Paikkaan sitomatonta vertaistukea lyhytaikaiseen keskusteluun:
Koulutettuja kokemustoimijoita erilaisiin tilaisuuksiin:
Järjestöjen sivuja linkkejä
- ADHD -liitto (adhd-liitto.fi)
- Verraton -lehti (adhd-liitto.fi)
- Perpe-esite pdf (honkalampi.fi)
- Perpe -kehittämistoiminta (honkalampi.fi)
- Paikallisyhdistys Aksoni Ry (aksoniry.com)
Mindfulness
* Uusimpien tutkimusten mukaan mindfulness-ryhmäinterventiot vähentävät lasten ja nuorten ADHD:n ydinoireita. Nämä interventiot antavat perusvalmiudet tietoisuustaitojen säännölliseen harjoitteluun. Kun tietoisuustaitoja harjoitellaan lapsuudesta lähtien säännöllisesti, ne vaikuttavat myönteisesti tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta säätelevien hermoverkkojen kehitykseen. Lasten kohdalla tietoisuustaitojen harjoittelun on tutkimuksissa osoitettu olevan erittäin hyödyllistä ja oireita vähentävää, nuorten kohdalla vastaava tutkimusnäyttö on kohtalaista.
Oireet
ADHD:n oireet vaihtelevat lapsen eri kehitysvaiheissa ja ne ovat alkaneet jo lapsuudessa (7-12v ikään mennessä). Pitkäkestoiset oireet poikkeavat selkeästi muista samanikäisistä. Keskeisimmät oireet ovat yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja tarkkaamattomuuden ongelmat ja ne häiritsevät lapsen arkielämää useissa tilanteissa (päiväkodissa, koulussa, kotona ja harrastuksissa). Oireet ovat pitkäkestoisia, poikkeavat selkeästi muista samanikäisistä eivätkä aiheudu muista syistä (lääkitys, päihteet, mielialahäiriöstä tai muusta sairaudesta). Alle kouluikäisellä nämä voivat ilmetä fyysisenä levottomuutena (kiipeily, juoksentelu ympäriinsä), leikkien lyhytjänteisyytenä sekä arvaamattomana säntäilynä ja kouluikäisellä vastaavasti vaikeutena pysyä aloillaan tunneilla, taukoamattomana puheena, omiin ajatuksiin vaipumisena ja huolimattomuusvirheinä tehtävissä sekä tavaroiden unohteluna ja kyvyttömyytenä odottaa vuoroaan. Nuorella ja nuorella aikuisella oireet voivat ilmetä paikallaan oloa vaativien tilanteiden välttelynä, taipumuksena tehdä toissijaisia asioita tärkeän tehtävän sijaan, vaikeuksina ihmissuhteissa ja kyvyttömyytenä sitoutua pitkäjänteisesti, esim. opiskelu/työ. Kaikissa ikäryhmissä nopeat ja voimakkaat tunnereaktiot ovat tavallisia.
Imeväinen Leikki-ikä (1-4v) Esikoulu (4-7v) Kouluikä Nuoruusikä Itkuisuus Levottomuus Keskittymättömyys Tarkkaamattomuus Impulsiivisuus Uni-valverytmin säätelyvaikeudet Hoitoryhmään sopeutumattomuus Ylivilkkaus Ylivilkkaus Asosiaalisuus Uhmakkuus Ohjeiden
ymmärtämis-vaikeudetImpulsiivisuus Mielenterveys-
ongelmatKäytösongelmat Oppimisvaikeudet Aggressiivisuus Kömpelyys Taulukko Oireet eri ikäkausina Oireet eri ikäkausina
Oireet eri ikäkausina
ADHD:n oireet vaihtelevat lapsen eri kehitysvaiheissa. Keskeisimmät oireet ovat yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja tarkkaamattomuuden ongelmat. ADHD:n tunnistaminen voi olla hankalaa etenkin, jos tarkkaamattomuus on pääasiallinen oire.
Ylivilkkausoireiden ollessa lieviä, lasta pidetään usein vain hajamielisenä ja uneksijana. Alle kouluikäisellä nämä voivat ilmetä fyysisenä levottomuutena (kiipeily, juoksentelu ympäriinsä), leikkien lyhytjänteisyytenä sekä arvaamattomana säntäilynä ja kouluikäisellä vastaavasti vaikeutena pysyä aloillaan tunneilla, taukoamattomana puheena, omiin ajatuksiin vaipumisena ja huolimattomuusvirheinä tehtävissä sekä tavaroiden unohteluna ja kyvyttömyytenä odottaa vuoroaan. Nuorella ja nuorella aikuisella oireet voivat ilmetä paikallaan oloa vaativien tilanteiden välttelynä, taipumuksena tehdä toissijaisia asioita tärkeän tehtävän sijaan, vaikeuksina ihmissuhteissa ja kyvyttömyytenä sitoutua pitkäjänteisesti, esim. opiskelu/työ. Kaikissa ikäryhmissä nopeat ja voimakkaat tunnereaktiot ovat tavallisia.
Tutkimukset
Epäiltäessä poikkeavuutta lapsen kasvussa ja kehityksessä konsultoidaan tai ohjataan lapsi herkästi lasten kuntoutustyöntekijän/ryhmän arvioon ja tarvittaessa konsultoidaan lasten neuvola/koululääkäriä.
ADHD:n diagnoosia varten ei ole käytettävissä yhtä testiä tai laboratoriokoetta vaan diagnostista arviota varten kerätään tietoa laaja-alaisesti: vanhemmat, neuvola- ja kouluterveydenhuolto, varhaiskasvatus, opettaja, mahdolliset psykologin / toimintaterapeutin arviot jne. Tilanteen kartoituksessa apuna käytetään erilaisia lomakkeita.Lasten kuntoutustarpeen arvio tapahtuu lasten kuntoutuksen yksikössä ja terapiapalveluissa, jonne lähetteen tekee lastenneuvolan terveydenhoitaja.
Puheterapeutti (siunsote.fi)
Puheterapeuttia konsultoidaan ikätasoisen kielenkehityksen pulmissa, jotka voivat ilmetä esimerkiksi sanavarastopuutteina, kommunikaatio ja puheenymmärtämisen vaikeuksina.Toimintaterapeutti (siunsote.fi)
Toimintaterapeuttia voidaan konsultoida muun muassa motoriikan pulmissa, aistimusten säätelyn vaikeuksissa, toiminnanohjauksen pulmissa ja sosiaalisen kanssakäymisen haasteissa.
Fysioterapeutti (siunsote.fi)
Fysioterapeutin rooli on tärkeä silloin, kun lapsella/nuorella ilmenee motorisia ongelmia (kömpelyyttä, tasapainon tai koordinaation pulmaa, alentunut/kohonnut lihastonus) tai tuki-ja liikuntaelinongelmia (kipuja, ylä- tai alaraajojen virheasentoja, varvaskävely tms.).Kun huoli lapsen kohdalla on herännyt aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä (ADHD) TEHDÄÄN arjen laaja alainennen selvitys ja ohjelmoidaan tarvittavat tukitoimet sekä arvioidaan niiden vaikutus riittävän pitkän seuranta-ajan jälkeen. Mikäli tukitoimien apu ei ole riittävä pyydetään psykologin konsultaatiota. Psykologi arvioi lapsen kokonaistilannetta ADHD:ta selviteltäessä. Perheen, lapsen ja nuoren oma sekä koulun haastattelu ja arviointia tukevat kyselylomakkeet ovat tärkeä osa kokonaisarviota ADHD epäilyn kohdalla.
Siun sotessa neuvolaikäisten ja päiväkotien yhteydessä esikoulua käyvien lasten psykologia arvioinnit ja tutkimukset tehdään lasten kuntoutuksen yksikössä. Esikoulun ollessa koulun yhteydessä lapset kuuluvat koulupsykologin piiriin. Vastaavasti vanhemmilla lapsilla arvioinnit tapahtuvat oppilashuollossa.
Epäiltäessä poikkeavuutta lapsen tai nuoren kasvussa tai kehityksessä konsultoidaan herkästi kuntoutuksen työntekijöitä sekä tarvittaessa lääkäriä.
Lasten kuntoutustarpeen arvio tapahtuu lasten kuntoutuksen yksikössä ja terapiapalveluissa, jonne lähetteen tekee lastenneuvolan terveydenhoitaja.
Toimintaterapeuttia voi konsultoida muun muassa motoriikan pulmissa, aistimusten säätelyn vaikeuksissa, toiminnanohjauksen pulmissa, sosiaalisen kanssakäymisen haasteissa. Toimintaterapian tarkemmat kriteerit, ohjeet ja yhteystiedot intrasta.
Puheterapeuttia konsultoidaan ikätasoisen kielenkehityksen pulmissa, jotka voivat ilmetä esimerkiksi sanavarastopuutteina, kommunikaatio ja puheenymmärtämisen vaikeuksina. Puheterapian tarkemmat kriteerit, ohjeet ja yhteystiedot intrasta.
Fysioterapeutin rooli on tärkeä silloin, kun lapsella/nuorella ilmenee motorisia ongelmia (kömpelyyttä, tasapainon tai koordinaation pulmaa, alentunut/kohonnut lihastonus) tai tuki-ja liikuntaelinongelmia (kipuja, ylä- tai alaraajojen virheasentoja, varvaskävely tms.). Fysioterapiassa voidaan harjoittaa liikkumista ja edistää motoriikkaa niin, että lapsi/nuori saa onnistumisen tunteita ja hyviä kokemuksia liikunnasta. Psykofyysisellä fysioterapialla voidaan auttaa tunnistamaan, säätelemään ja tasaamaan vireystilaa mm. kehollisten harjoitteiden avulla.
Kun huoli lapsen kohdalla on herännyt aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä (ADHD) TEHDÄÄN arjen laaja alainennen selvitys ja ohjelmoidaan tarvittavat tukitoimet sekä arvioidaan niiden vaikutus riittävän pitkän seuranta-ajan jälkeen. Mikäli tukitoimien apu ei ole riittävä pyydetään psykologin konsultaatiota. Psykologi arvioi lapsen kokonaistilannetta ADHD:ta selviteltäessä. Perheen, lapsen ja nuoren oma sekä koulun haastattelu ja arviointia tukevat kyselylomakkeet ovat tärkeä osa kokonaisarviota AD/HD epäilyn kohdalla. Mikäli kokonaisarviossa tulee esille esim. oppimiseen tai mielenterveyteen liittyviä haasteita, voi psykologi suositella psykologin kognitiivista tai tunnepuolen arviota. Psykologin kognitiiviset tutkimukset tehdään pääasiassa koulupsykologien toimesta Siun sotessa ja perheneuvolassa ollaan erikoistuttu lasten ja nuorten tunnepuolen arviointiin.
Mahdolliseen tarkkaavaisuushäiriöön liittyvät psykologiset tutkimukset tehdään esikoulu- tai kouluiässä koulupsykologin toimesta. Mikäli lapsella on keskittymisvaikeuksien lisäksi laajempaa kielellisen kehityksen, motoristen taitojen tai hahmottamisen vaikeutta, toteutuvat psykologiset tutkimukset lasten kuntoutuksen yksikössä jo leikki-iässä. Lasten kuntoutuksen yksikön psykologisiin tutkimuksiin lapset ohjataan lastenneuvolan terveydenhoitajan lähetteellä, ja koulupsykologin tutkimukseen ohjautuminen voi tapahtua paitsi lastenneuvolasta myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan suosituksesta.
Erityisesti pienten koululaisten kohdalla monialainen, yksilökohtainen tapaaminen on vahvasti suositeltua. Ennen tapaamista psykologi käy seuraamassa oppilaan tuntityöskentelyä.
Monialaisella tapaamisella psykologin kanssa voidaan yhdessä suunnitella tukikeinoja lapsen arjen tueksi ja sopia seurannasta. Nämä huomiot kirjataan osaksi hoito/kuntoutussuunnitelmaa.
Opiskeluikäisen nuoren kohdalla hyödynnetään ADHD-arvioinnissa DIVA-haastattelua sekä aiemmin tehtyjä tutkimuksia, uusia arvioita tehdään tarpeen mukaan yksilöllisesti.
Siun sotessa psykologi voi konsultoida lasten kuntoutuksen neuropsykologeja lasten neuropsykologisiin haasteisiin liittyvissä kysymyksissä, esimerkiksi jatkotutkimusten kriteerien täyttymisestä.
__________________________________________________________________________________
Psykologi voi hyödyntää tutkimuksissaan mm.
- Kesky
- DIVA (opiskeluhuollon psykologi)
- Viivi 5-15-kyselylomake
- R-BDI -mielialakysely
__________________________________________________________________________________
Neuvolaikäisen psykologikonsultaatiot tapahtuvat Siun sotessa perheneuvolan tai lasten kuntouksen kautta (kts. intrasta lasten kuntoutuksen yksikkö).
Diagnoosi
Asiakas ohjataan tarvittaessa lääkärin vastaanotolle, kun ensisijaiset tukitoimet on toteutettu sekä kaikki tarvittavat tiedot on kerätty ja tarvittavat erityistyöntekijöiden tutkimukset ovat valmistuneet. Kaikkien lasten lääkärille ohjautumisen tarpeen arvioivat lapsen kanssa työskentelevät ammattilaiset yhdessä perheen kanssa huomioiden saadut tutkimustulokset ja annettujen tukitoimien vaikutukset. Tilanteen arviossa voidaan tarvittaessa hyödyntää monialaisen asiantuntijaryhmän konsultaatiota/Lapset puheeksi neuvonpitoa.
Vastaanotolla lääkäri selvittää esitiedot ja käy läpi tutkimustulokset vanhempien kanssa ja asettaa tarvittaessa diagnoosin. Vanhemmilta kartoitetaan mm. lapsen aiemmat tutkimukset ja hoitojaksot, mutta selvitetään myös suvussa esiintyvät sairaudet, erityisesti oppimisvaikeuksien, neuropsykiatristen, psykiatristen ja kardiologisten sairauksien osalta.
Samanaikaisesti ADHD:n kanssa voi esiintyä useita häiriöitä/sairauksia ja/tai nämä voivat aiheuttaa yksinäänkin ADHD:hen liittyviä piirteitä lapselle / nuorella. Tällaisia ovat mm. kielellinen erityisvaikeus, eritasoiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuus, autismikirjon häiriöt, kohtausoireet, aivovammat ja niiden jälkitilat, käytös-, kiintymyssuhde-, mieliala- ja ahdistuneisuus-, traumaperäinen stressi-, päihde-, uni- ja psykoottiset häiriöt.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö (siirry kohtaan)
Asiakas ohjataan lääkärin vastaanotolle, kun ensisijaiset tukitoimet on toteutettu sekä kaikki tarvittavat tiedot on kerätty ja erityistyöntekijöiden tutkimuksista nousseet poikkeavuudet ja havainnot on riittävän laajasti aukikirjoitettu. Terveydenhoitaja ja psykologi arvioivat ovatko tiedot ja edellytykset riittävät siten, että lääkärille ohjaaminen on tarkoituksenmukaista. Tämä tehdään yhteistyössä perheen kanssa, huomioiden samalla vanhempien ja lapsen ohjaus. Tilanteen arviossa voidaan tarvittaessa hyödyntää monialaisen asiantuntijaryhmän konsultaatiota/Lapset puheeksi neuvonpitoa.
- Neuvola
- näkö, kuulo, verenpaine ja kasvutiedot
- LENE
- diagnoosit, epikriisit ja lausunnot (puheterapia, toimintaterapia, psykologi)
- varhaiskasvatuksen palaute, haasteet (VASU)
- matalan kynnyksen tuen palaute: esim. perheneuvola, varhaiskasvatuksen perheohjaus
- Vanhemmat
- ADHD-RS vanhemmat pdf (käypähoito)* (usean huoltajan perheessä, kaikki voivat täyttää oman lomakkeen)
- tarvittaessa Lapset puheeksi (mieli.fi)
- LAPS -lomake (käypähoito.fi)
- Arjen kartoitus -lomake (tulostettava lomake alla)
- Psykologi
- yli 4 -vuotiaalla psykologin tutkimus
- Pikku-KESKY (käypähoito.fi)**
*ADHD-RS Merkitse kertomustekstiin tarkkaavuus- ja yliaktiivisuus-impulsiivisuus -kysymysten pistemäärät (kokonaispistemäärä, usein/hyvin usein lkm). Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuus-impulsiivisuus-kysymykset ovat kyselyssä vuorotellen.
- Kirjaa ADHD-RS lomakkeesta (tulkintaohje käypähoito.fi)
- Tarkkaavuuspisteet (esim. 15/27) sekä usein/hyvin usein sarakkeesta lukumäärä (esim. 5/9)
- Yliaktiivisuus-impulsiivisuuspisteet (esim. 12/27) sekä usein/hyvin usein sarakkeesta lukumäärä (esim. 8/9)
- Kyselystä lasketaan kokonaispistemäärä, jonka maksimi 54.
**Pikku-Kesky-tulkinnassa on huomioitava, ylittääkö osa-alue- ja kokonaispistemäärä huolirajan. Tulkinnassa on hyvä avata sanallisesti osa-alueet, jotka ylittävät huolirajan. Mikäli Pikku-Keskyssä tulee esille kohtalaista tai huomattavaa pulmaa, on lapsen jatko-selvittely suositeltavaa. Huomiota kiinnitetään myös vahvuuksiin ja niihin osioihin, joissa ei pulmaa ole. Kirjauksessa tuodaan esille esimerkkejä, jotka Pikku-Keskyssä näkyvät, kuten motorisen levottomuuden ja toiminnanohjauksen pulmat.
- Psykologi
- Arvioi lapsen kokonaistilanteen ja tutkimustarpeen sekä hyödyntää aiempia arvioita/tutkimuksia tarpeen mukaan. Alakouluikäisen psykologin arvio/ tutkimus antaa tärkeää lisätietoa diagnoosin asettamisen tueksi.
- KESKY (käypähoito.fi)*
- Vanhemmat
- ADHD-RS vanhemmat pdf (käypähoito) (usean huoltajan perheessä, kaikki voivat täyttää oman lomakkeen)
- Arjen kartoitus -lomake (tulostettava lomake alla)
- Opiskeluikäisten yli 16 -vuotiaiden kanssa voi hyödyntää Aikuisten ADHD -oirekyselyä pdf (terveyskirjasto.fi)
- Opettaja/t
- ADHD-RS -lomake pdf (käypähoito.fi)** (2 opettajaa)
- Opettajan avoin lomake (tulostettava lomake alla)
- Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
- näkö, kuulo, verenpaine ja kasvutiedot
- aikaisemmat vastaavat haasteet, lapsen ja nuoren kehitys ja diagnoosit (ESH-arviot, epikriisit ja lausunnot PT/TOI/PSY)
- matalan kynnyksen tuen palautteet: psyk.sh, perheneuvola, perheohjaus, kuraattori – tarvittaessa Lapset puheeksi – LAPS (mieli.fi)
*ADHD-RS Merkitse kertomustekstiin tarkkaavuus- ja yliaktiivisuus-impulsiivisuus -kysymysten pistemäärät. Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuus-impulsiivisuus-kysymykset ovat kyselyssä vuorotellen.
- Kirjaa ADHD-RS lomakkeesta (tulkintaohje käypähoito.fi)
- Tarkkaavuuspisteet (esim. 15/27) sekä usein/hyvin usein sarakkeesta lukumäärä (esim. 5/9)
- Yliaktiivisuus-impulsiivisuuspisteet (esim. 12/27) sekä usein/hyvin usein sarakkeesta lukumäärä (esim. 8/9)
- Kyselystä lasketaan kokonaispistemäärä, jonka maksimi 54.
**Kesky-tulkinnassa on huomioitava, ylittääkö kokonaispistemäärä iänmukaisen viitealueen, huolirajan ja teoreettisen pisterajan. Lisäksi tulkinnassa olisi hyvä näkyä erottelumuuttuja painotus, onko oireilu tarkkaamattomuutta, impulsiivisuutta vai molempia. Psykologi voi kirjauksessa tuoda esille esimerkkejä, jotka Keskyssä näkyvät, kuten häiriöherkkyyttä, motorista levottomuutta. Myös vahvuuksiin kiinnitetään huomiota.
Lääkäri selvittää esitiedot ja käy läpi tutkimustulokset vanhempien kanssa. Haastattelussa käydään läpi raskaus, synnytys ja varhaisvaiheet sekä siinä mahdollisesti olleet poikkeamat. Lisäksi esitietoihin kootaan lapsen kehityksen vaiheet, nykyiset oireet, toimintakyky ja päivittäistoimien sujuvuus. Vanhemmilta kartoitetaan lapsen aiemmat tutkimukset ja hoitojaksot, mutta selvitetään myös sukuanamneesi erityisesti oppimisvaikeuksien, neuropsykiatristen, psykiatristen ja kardiologisten sairauksien osalta. Perheen nykytilanteesta kysytään, esimerkiksi perheen keskinäiset suhteet ja muutokset niissä sekä lisäksi otetaan puheeksi lapsen/nuoren sekä perheenjäsenten päihteidenkäyttö. Samalla huomioidaan vanhempien oma hoidon ja tuen tarve sekä ohjataan heidät tarvittaessa palvelujen piiriin. Lapsen/nuoren/perheen stressitasoon vaikuttavat asiat selvitetään, esimerkkinä traumaattiset tapahtumat, laiminlyönti, koulukiusaaminen sekä hahmotellaan näiden ja oireiden ajallinen yhteys/järjestys.
Lääkäri selvittää missä huoli herännyt lapsen/nuoren oireilusta, miten oireet näkyvät ja miten ne vaikuttavat arjessa. Arviota tehdessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota oireiston alkamisajankohtaan ja niiden kestoon, sillä oirekuva alkaa ADHD:ssa 7-12 ikävuoteen mennessä ja tulee olla kestänyt yli 6 kuukautta. Lisäksi oireita on pitänyt näkyä useammassa lapsen arjen toimintaympäristössä. Lapsen/nuoren saamat tukitoimet kartoitetaan ja miten ne ovat vaikuttaneet arjen toimintoihin/oireisiin sekä onko annettuja ohjeita noudatettu.Vastaanotolla lääkäri tutkii lapsen/nuoren kliinisen ja somaattisen statuksen sekö arvioi lapsen/nuoren käyttäytymistä, mielialaa ja vuorovaikutusta saattajan kanssa. Lisäksi arvioinnissa on huomioitava itse- ja tunneilmaisun ikätasoisuus.
Erotusdiagnostiikassa on huomioitava, että samanaikaisesti ADHD:n kanssa voi esiintyä seuraavia häiriöitä/sairauksia: kielellinen erityisvaikeus, eritasoiset oppimisvaikeudet, kehitysvammaisuus, autismikirjon häiriöt, kohtausoireet, aivovammat ja niiden jälkitilat, käytös-, kiintymyssuhde-, mieliala- ja ahdistuneisuus-, traumaperäinen stressi-, päihde-, uni- ja psykoottiset häiriöt. On kuitenkin huomioitava, että nämä häiriöt/sairaudet voivat aiheuttaa yksinään ADHD: n liittyviä piirteitä lapselle/nuorelle.
Jos lapsella/nuorella on aloitettu tai aloitetaan lääkitys, tulee arvioida, kuinka tämä vaikuttaa edellä mainittuihin pulmiin.
Asiakkaan EKG, verenkuva, ALAT ja kilpirauhasen toiminta tarkistetaan tarvittaessa laboratoriokokein. Päihdeseula suositellaan otettavaksi matalalla kynnyksellä.
- Neuvola
Hoito
Diagnoosin asettamisen jälkeen annetaan lapselle/nuorelle ja vanhemmille psykoedukaatiota, jolla tarkoitetaan koko perheen ymmärryksen ja tiedon lisäämistä sekä ohjausta saatuun diagnoosiin liittyen. Ohjauksessa huomioidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toimintakyky arjen eri ympäristöissä. Neuvonnan välineinä käytetään erilaisia esitteitä, videoita ja verkkosivuja. Siun sotessa hyödynnetään myös yhtenäistä ohjauksen tukimateriaalia ja lisäksi asiakkaille annetaan materiaalipaketti ADHD-diagnoosin asettamisen yhteydessä.
Näiden lisäksi alueella on psykoedukaation tukena ADHD-tiedon illat puolivuosittain ADHD-diagnoosin saaneille ja -piirteitä omaavien lasten vanhemmille. Kaikille diagnoosin saaneille suositellaan Kelan ja ADHD-liiton järjestämiä sopeutumisvalmennuskursseja.
Mikäli perheellä on tarvetta sosiaaliohjaukseen ja neuvontaan tai lapsiperhepalveluiden tukeen, vanhemmat voivat ottaa yhteyttä itse tai yhdessä työntekijän kanssa palvelutarpeen arvioon/perheneuvolaan tai muuhun lapsiperhepalveluiden tukeen.Elintavat vaikuttavat ADHD:n keskeisiin oireisiin (siirry kohtaan)
Vertaistuessa on voimaa (siirry kohtaan)
On tärkeää varmistua, että lapselle/nuorelle/perheelle on aloitettu riittävät tukitoimet, joiden arvioinnissa avoimuus ja rehellisyys on välttämätöntä.
Lääkäri tekee yhteistyössä monialaisen tiimin ja perheen kanssa lapselle/nuorelle hoito- ja kuntoutussuunnitelman. Hoito- ja kuntoutusmuodot sekä hoidon tavoitteet valitaan aina yksilöllisesti. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan aina vastuuhenkilö ja seurantasuunnitelma.Käyttäytymishoidolla tarkoitetaan kotona, päivähoidossa ja koulussa toteutettavaa käyttäytymisen ohjausta toivottuun suuntaan, kuten ryhmässä toimimiseen tai vuorovaikutustilanteisiin. Kun lapsi/nuori/perhe on saanut tukea oireiden hallintaan arjen haasteellisissa tilanteissa ja hän/he saavat myönteistä palautetta toiminnasta, siirtyvät vaikutukset helpottamaan lapsen kokonaistilannetta. Hoidon kannalta toimivinta on perheen sekä työntekijöiden keskinäinen yhteistyö ja arjen ympäristön muokkaaminen lapselle/nuorelle parhaiten soveltuvaksi.
Osana psykososiaalista hoitoa hyödynnetään vanhempainohjausta, sillä vahvistetaan vanhempien keinoja ohjata lapsen käyttäytymistä. Siun soten alueella on käytössä näyttöön perustuva vanhempainohjausmenetelmä Voimaperheet. Käytöksellä oireilevat lapset ovat erityisessä riskissä myöhemmille haasteille, joten heihin vastaanotoilla/palveluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota.
ADHD-perheohjausta Siun soten alueella tuotetaan ostopalveluna HLS – Fondolta ja perheryhmiä alueella järjestää mm. Perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskus (Honkalampisäätiön Perpe -keskus).
Toimintaterapiaa hyödynnetään lapsilla ja nuorilla ADHD diagnosoinnin jälkeen, mikäli heillä esiintyy samanaikaisesti ADHD:n kanssa motoriikan, aistitoiminnan käsittelyn ja säätelyn häiriöitä, hahmottamisen pulmia tai ongelmia leikki- ja vuorovaikutustaidoissa. Toimintaterapiaa voidaan antaa yksilö- tai ryhmäterapiana, ja siihen kuuluu myös aikuisten ohjausta.
Neuropsykiatrista valmennusta voidaan käyttää ADHD-oireiden lievittämiseen ja arjen sujuvuuden lisäämiseen. Tätä kuntoutusmuotoa haetaan kasvatus- ja perheneuvolan kautta.
Neuropsykologinen kuntoutus on neuropsykologin tai neuropsykologisesti orientoituneen psykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta. Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on oppimiskyvyn ja toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen tilanteissa joissa kehityksellinen häiriö, vamma tai sairaus haittaa toimintakykyä.
Neuropsykologiseen kuntoutukseen ohjaudutaan koulu-, perheneuvola- tai yksityispsykologin tutkimuksiin ja lausuntoon pohjautuvan suunnitelman perusteella. Monialaisesti laaditun kuntoutussuunnitelman lisäksi tarvitaan lapsesta tehty pedagoginen arvio, tieto koulun tukitoimista ja kodin ja koulun kanssa tehdystä yhteistyöstä lapsen arjen tukemiseksi, mahdolliset muut asiaan liittyvät lausunnot ja suositukset sekä kuvaus lapsen arjen toimintakyvystä.
Psykoterapiaa tarjotaan lapselle tai nuorelle osana monimuotoista psykososiaalista hoitoa, mikäli hänellä on ADHD:n lisäksi käyttäytymisen ja tunne-elämän oireita. Olennainen osa terapeuttista työskentelyä on vanhempien ohjaus. Siun soten alueella psykoterapian lähete vaatii lastenpsykiatrian erikoislääkärin konsultaation/arvion.
Lääkehoidon tarkoituksena on tehostaa lääkkeetöntä hoitoa ja se on usein tarpeen vaatimustason kasvaessa esikouluiästä lähtien. Lääke valitaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja se vähentää keskeisiä oireita ja parantaa toimintakykyä.
Perusteettomia tyypillisiä pelkoja ADHD lääkitykseen liittyen ovat, että lääkitys aiheuttaisi riippuvuutta tai muuttaisi lapsen luonnetta. Sen sijaan tutkimuksissa on osoitettu, että ADHD:n lääkehoito vähentää päihderiippuvuuden riskiä.
ADHD:n hoidossa on metyylifenidaatti, jolla on riittävän pitkä vaikutusaika (8 tai 12 tuntia) ja jonka suurin vaikutus silloin, kun oireita on eniten (aamupäivä / iltapäivä). Metyylifenidaatti-valmisteella voidaan pitää taukoja lääkityksestä ja sen vaikutukset alkavat näkyä nopeasti. Annosta nostetaan tarpeen mukaan ja pyritään riittävän tehon omaavaan pienimpään mahdolliseen annokseen.
Lääkehoidon sivuvaikutukset ilmenevät usein hoidon alussa, mutta ne menevät usein ohi käytön myötä. Tyypillisiä sivuvaikutuksia ovat nukahtamisvaikeudet, ruokahalun väheneminen, painon kehityksen muutokset, pahoinvointi, maha- ja pääkipu, itkuherkkyys. Toisinaan lääkkeen vaikutuksen loppuessa lapsi voi olla normaalia levottomampi, jolloin lääkitystä arvioidaan uudelleen tilanteen mukaan.
Toissijaisten lääkevaihtoehtojen aloituksen yhteydessä konsultoidaan lastentautien, lastenneurologian tai lasten-/nuorisopsykiatrian erikoislääkäriä lääkekorvattavuuden saamiseksi. Atomoksetiinin kohdalla taukoviikot/lomaviikot eivät ole mahdollisia. Lääkkeen vaikutus alkaa muutaman viikon kuluessa sen aloituksesta ja annosnostot on tehtävä riittävän pitkin välein.
Melatoniinista apua nukahtamisvaikeuksiin (käypähoito.fi)
Käyttöannos: 1-5 mg iltaisin 1-2 tuntia ennen nukkumaanmenoa
Mikäli lapsellasi on nukahtamispulmia, on mahdollista kokeilla niihin melatoniinia. Ota asia puheeksi ammattilaisen kanssa.
Kuntoutus perustuu lapsen / nuoren hoidosta vastaavassa yksikössä laadittuun kuntoutussuunnitelmaan ja se järjestetään joko KELA:n tai terveyskeskuksen kautta.
KELAN tarjoamia kuntoutuspalveluja on esim. vaativa lääkinnällinen kuntoutus, johon on oikeutettu kun sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavaa vaikeutta arjen toimissa. Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi eri terapioita.
Diagnoosin asettamisen jälkeen annetaan lapselle/nuorelle ja vanhemmille psykoedukaatiota, jolla tarkoitetaan koko perheen ymmärryksen ja tiedon lisäämistä sekä ohjausta saatuun diagnoosiin liittyen. Ohjauksessa huomioidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet ja toimintakyky arjen eri ympäristöissä. Neuvonnan välineinä käytetään erilaisia esitteitä, videoita ja verkkosivuja. Siun sotessa hyödynnetään yhtenäistä ohjauksen tuki-materiaalia ja lisäksi asiakkaille annetaan materiaalipaketti ADHD-diagnoosin asettamisen yhteydessä. Siun soten alueella jokaisen ammattilaisen tulee antaa psykoedukaatiota ADHD diagnoosin saaneelle lapselle/perheelle. Näiden lisäksi alueella on psykoedukaation tukena ADHD-tiedon illat puolivuosittain ADHD-diagnoosin saaneille ja -piirteitä omaavien lasten vanhemmille. Kaikille diagnoosin saaneille suositellaan Kelan ja ADHD-liiton järjestämiä sopeutumisvalmennuskursseja.
Mikäli perhe tarvitsee sosiaaliohjausta ja neuvontaa tai lapsiperhepalveluiden tukea, otetaan vanhempien luvalla yhteys palvelutarpeen arvioon/perheneuvolaan.- Arki toimimaan –opas pdf (adhd-liitto.fi)
- Nuoren käsikirja pdf (Tampereen malli)
- ADHD-liitto (adhd-liitto.fi)
- Ohjeita vanhemmille (terveysportti.fi)
- Ympäristön vaikutus ADHD:n oireisiin (käypähoito.fi)
- Mitä ADHD on? (adhd-tietoa.fi)
- ADHD tutuksi (adhdtutuksi.fi)
- Keinoja arjen hallintaan aikuiselle ja nuorelle (terveysportti.fi)
- Nepsytietoa (nepsytietoa.fi)
- ADHD-liitto (= potilasyhdistykset, adhd -liitto järjestää myös etä-strategiakursseja)
- Aksoni-paikallisyhdistys
- ADHD-tiedon illat
- Sopeutumisvalmennuskurssit (Kela, ADHD-liitto)
- Vanhempainryhmät sosiaalisessa mediassa
Ohjausmateriaali vastaanotolle (ppt, siunsote).
Kirjallinen materiaalipaketti tilataan erikseen jaettavaksi huoltajille. Tilausohjeet löytyvät intrasta ”ohje ADHD esitteiden tilaukseen”.
Varmistetaan, että lapsella/nuorella/perheellä on aloitettu riittävät tukitoimet.
Lääkäri tekee yhteistyössä monialaisen tiimin ja perheen kanssa lapselle/nuorelle hoito- ja kuntoutussuunnitelman. Hoito- ja kuntoutusmuodot sekä hoidon tavoitteet valitaan aina yksilöllisesti. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan aina vastuuhenkilö ja seurantasuunnitelma.
- Arjen rutiinit
- Vertaistuki
- Tukitoimet kotona/ varhaiskasvatuksessa/ koulussa/ opiskelupaikassa
- Tutkimukset/tukikäynnit esim. terveydenhoitaja/psykologi/ kuraattori/toimintaterapeutti/puheterapeutti/fysioterapeutti
- Erilaiset kuntoutukset/valmennukset, joihin lapsi/nuori/perhe on osallistunut, esim. neuropsykologinen kuntoutus, neuropsykiatrinen-valmennus, LAKU -kuntoutus
- Tuet ja etuudet; esim. vammaistuki, kuntoutusraha
- Arjen tuen kartoitus (siirry kohtaan)
Käyttäytymishoidolla tarkoitetaan kotona, päivähoidossa ja koulussa toteutettavaa käyttäytymisen ohjausta toivottuun suuntaan, kuten ryhmässä toimimiseen tai vuorovaikutustilanteisiin. Kun lapsi/nuori/perhe on saanut tukea oireiden hallintaan arjen haasteellisissa tilanteissa ja hän/he saavat myönteistä palautetta toiminnasta, siirtyvät vaikutukset helpottamaan lapsen kokonaistilannetta. Hoidon kannalta toimivinta on perheen sekä työntekijöiden keskinäinen yhteistyö ja arjen ympäristön muokkaaminen lapselle/nuorelle parhaiten soveltuvaksi.
Osana psykososiaalista hoitoa hyödynnetään vanhempainohjausta, sillä vahvistetaan vanhempien keinoja ohjata lapsen käyttäytymistä. Siun soten alueella on käytössä näyttöön perustuva vanhempainohjausmenetelmä Voimaperheet. Käytöksellä oireilevat lapset ovat erityisessä riskissä myöhemmille haasteille, joten heihin vastaanotoilla/palveluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Perheryhmäohjausta Siun soten alueella tuotetaan ostopalveluna HLS – Fondolta (hlsfondo.fi) ja perheryhmiä alueella järjestää mm. Perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskus (Honkalampisäätiön Perpe -keskus).
Toimintaterapiaa hyödynnetään lapsilla ja nuorilla ADHD diagnosoinnin jälkeen, mikäli heillä esiintyy samanaikaisesti ADHD:n kanssa motoriikan, aistitoiminnan käsittelyn ja säätelyn häiriöitä, hahmottamisen pulmia tai ongelmia leikki- ja vuorovaikutustaidoissa. Toimintaterapiaa voidaan antaa yksilö- tai ryhmäterapiana, ja siihen kuuluu myös aikuisten ohjausta. Toimintaterapia on yksi lääkinnällisen kuntoutuksen muodoista. Lasten toimintaterapiaan lähettämisen kriteerit löytyvät intrasta.
Neuropsykiatrista valmennusta voidaan käyttää ADHD-oireiden lievittämiseen ja arjen sujuvuuden lisäämiseen. Tätä kuntoutusmuotoa haetaan kasvatus- ja perheneuvolan kautta.
Neuropsykologinen kuntoutus on neuropsykologin tai neuropsykologisesti orientoituneen psykologin antamaa lääkinnällistä kuntoutusta. Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on oppimiskyvyn ja toimintakyvyn parantaminen tai ylläpitäminen tilanteissa joissa kehityksellinen häiriö, vamma tai sairaus haittaa toimintakykyä.
Perusterveydenhuollossa neuropsykologiseen kuntoutukseen ohjautuminen tapahtuu koulu-, perheneuvola- tai yksityispsykologin tutkimuksiin ja lausuntoon pohjautuvan suunnitelman perusteella. Erikoissairaanhoidossa lapset ja nuoret ohjautuvat neuropsykologiseen kuntoutukseen lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian tai lastenneurologian kautta, jolloin se perustuu kyseisen yksikön tekemään hoito- tai kuntoutussuunnitelmaan. Monialaisesti laaditun hoito- tai kuntoutussuunnitelman lisäksi tarvitaan lapsesta tehty pedagoginen arvio, tieto koulun tukitoimista ja kodin ja koulun kanssa tehdystä yhteistyöstä lapsen arjen tukemiseksi, mahdolliset muut asiaan liittyvät lausunnot ja suositukset sekä kuvaus lapsen arjen toimintakyvystä.
Neuropsykologista kuntoutusta voi saada joko Siun soten maksusitoumuksella tai KELAn kautta haettuna vaativana lääkinnällisenä tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Työohje lasten ja nuorten neuropsykologisten tutkimusten ja kuntoutuksen myöntämisestä löytyy intrasta.
LAKU-perhe-kuntoutus on moniammatillista kuntoutusta neuropsykiatrisen diagnoosin saaneelle 5-15-vuotiaalle ja hänen perheelleen. Sen kustantaa Kela ja sitä varten tulee olla lääkärin B-lausunto tai vastaavat tiedot sisältävän lääketieteellisen selvityksen (kattava käyntikirjaus), jossa tukea suositellaan.
Psykoterapiaa tarjotaan lapselle tai nuorelle osana monimuotoista psykososiaalista hoitoa, mikäli hänellä on ADHD:n lisäksi käyttäytymisen ja tunne-elämän oireita. Olennainen osa terapeuttista työskentelyä on vanhempien ohjaus. Siun soten alueella psykoterapian lähete vaatii lastenpsykiatrian erikoislääkärin konsultaation/arvion.
Lääkehoidon tarkoituksena on tehostaa lääkkeetöntä hoitoa ja se on usein tarpeen vaatimustason kasvaessa esikouluiästä lähtien. Lääke valitaan yksilöllisten tarpeiden mukaan ja se vähentää keskeisiä oireita ja parantaa toimintakykyä. Lääke otetaan aamuisin ruokailun yhteydessä.
Ensisijainen valmiste
ADHD:n hoidossa on metyylifenidaatti, jolla on riittävän pitkä vaikutusaika (8 tai 12 tuntia) ja jonka suurin vaikutus on silloin, kun oireita on eniten (aamupäivä / iltapäivä). Metyylifenidaatti-valmisteella voidaan pitää taukoja lääkityksestä ja sen vaikutukset alkavat näkyä nopeasti. Annosta nostetaan tarpeen mukaan ja pyritään riittävän tehon omaavaan pienimpään mahdolliseen annokseen.
Equasym Retard (depotkapseli)
– vaikutusaika n. 8h
– nopeasti vapautuvaa 30%Medikinet CR (depotkapseli)
– vaikutusaika n. 8h
– nopeasti vapautuvaa 50%– avattavat kapselit, voi nauttia rakeina
– aloitusannos: 5–10mg /yksilöllinen
– peruskorvattava 40 %
– tavanomainen hoitoannos n. 0,5–1mg/kg
– max.annos: n. 1–1,5mg/kg
Suuntaa antava annostelu (Equasym Retard ja Medikinet CR):
– 5 mg x 1–2 (10–15 kg)
– 10 mg x 1–2 (15–20 kg)
– 20 mg x 1 tai 20 + 10 (20–30 kg)
– Sen jälkeen tarpeen mukaan annoksen nosto (jos ei sivuvaikutuksia) tai siirtyminen ConcertaanTaulukko: Keskipitkävaikutteiset metyylifenidaatit
Concerta (kova kapseli)
- vaikutusaika 12h
- nopeasti vapautuvaa 22%
- nieltävä kokonaisena
- peruskorvattavuus 40 %
Aloitusannos:
- 18mg / yksilöllinen.
Suuntaa antava annostelu:
18 mg (<20 kg)
27 mg (20-30 kg)
36 mg (30-50 kg)
54 mg (> 54 kg)Max annos vuorokaudessa 1,5-2 mg/kg/vrk
Toissijaiset lääkevaihtoehdot
Lääkekorvattavuuden saamiseksi toissijaisten lääkevaihtoehtojen aloituksen yhteydessä konsultoidaan erikoislääkäriä. Konsultaatiot työlistalle tiedoksi-PTH lasten ADHD lääkityksen erikoislääkärin konsultaatiot. Atomoksetiinin kohdalla taukoviikot/lomaviikot eivät ole mahdollisia. Lääkkeen vaikutus alkaa muutaman viikon kuluessa sen aloituksesta ja annosnostot on tehtävä riittävän pitkin välein.
Atomoxetin, Strattera- vaikutusaika 24 h.
- Vaikutus alkaa 2-6 viikon kuluttua lääkkeen aloituksesta.
- Ei vaikutusta mielialaan.
- Taukoviikot ei ole mahdollisia.
- nieltävä kokonaisena
- B-lausunto peruskorvattavuutta varten 2kk:n hyödyksi osoitetun käytön jälkeen (Erikoislääkärin konsultaatio pitää olla)
Aloitusannos:
- N. 0,5mg/kg/vrk
- Annosnostojen väli mielellään 4vko (vähintään 7vrk)
- Annostelu yleensä aamuisin, jos lääke väsyttää on ilta-annos myös mahdollinen
Suositeltu hoitoannos n 1,2mg/kg (<70kg) ja 80mg (>70kg)
Maksimiannos: 1,5mg/kg tai 100 mg
Elvanse
- vaikutus 8-13h, tasainen
- kapselin voi avata ja sekoittaa pehmeään ruokaan, esim. jogurttiin
- B-lausunto peruskorvattavuutta varten 2kk:n hyödyksi osoitetun käytön jälkeen (Erikoislääkärin konsultaatio pitää olla)
Aloitusannos: 20-30mg, yksilöllinen
– Annosta voidaan nostaa 10-20mg:n portain viikon väleinMaksimiannos: 70mg
Attentin
- vaikutus 4-6 tuntia, 1-2 annosta päivässä
- tabletissa jakouurre, voi pilkkoa 4 osaan nielemisen helpottamiseksi
- rajoitettu peruskorvausoikeus B-lausunnolla, vaatii erikoislääkärin lausunnon
Aloitusannos:
- 2,5-5 mg
- Hoitoannos 5-20 mg/päivä
Intuniv
- Vaikutusaika 24 tuntia
- Voi ottaa aamuisin tai iltaisin
- Otettava kokonaisena
- Rajoitettu peruskorvaus 40% erikoislääkärin B-lausunnolla
- Ei vähennä ruokahalua
- Vaatii ehdottoman säännöllisen annostelun verenpainetta laskevan vaikutuksensa vuoksi
Aloitusannos:
- 1 mg/vrk
Max annos 0,12mg/kg/vrk
Lääkehoidon sivuvaikutukset ilmenevät usein hoidon alussa, mutta ne menevät usealla ohi käytön myötä. Tyypillisiä sivuvaikutuksia ovat nukahtamisvaikeudet, ruokahalun väheneminen, painon kehityksen muutokset, pahoinvointi, maha- ja pääkipu, itkuherkkyys. Toisinaan lääkkeen vaikutuksen loppuessa lapsi voi olla normaalia levottomampi, jolloin lääkitystä arvioidaan uudelleen tilanteen mukaan. Verenpaineen ja pulssitason lievä nousu kardiovaskulaarisesti terveellä lapsella / nuorella ei yleensä ole merkityksellinen. Mikäli lapsella on rakenteellinen sydänvika tai suvussa esiintyy perinnöllistä sydän/rytmihäiriösairautta, edellytetään ekg:n ottoa ja kardiologin konsultaatiota ennen lääkehoidon aloitusta.
Melatoniini saattaa lyhentää ADHD-potilaiden nukahtamisviivettä, aikaistaa nukahtamisajankohtaa ja lisätä unen kestoa (Kts. lisää käypähoito.fi).
Käyttöannos: alle kouluikäiset 1-3mg ja siitä vanhemmat 1-5mg
– otetaan 30-60 min ennen nukkumaan menoaLääkäri tekee yhteistyössä monialaisen tiimin kanssa lapselle/nuorelle hoito- ja kuntoutussuunnitelman ja aloittaa tarvittaessa lääkehoidon.
Oleellista on kokonaistilanteen huolellinen selvittely ja perheen tukeminen arjessa alusta lähtien tarvittavan monialaisesti. Hoito- ja kuntoutussuunnitelma tehdään aina yhdessä perheen kanssa ja tarvittavat hoito- ja kuntoutusmuodot valitaan yksilöllisesti, lisäksi sovitaan sen tavoitteista ja seurannasta sekä kirjataan vastuuhenkilö. Lapsen hoito- ja kuntoutussuunnitelma kirjataan käyntitekstin Suunnitelma-kohtaan. Mahdollisuuksien mukaan tekstin voi tulostaa mukaan huoltajalle tai tekstin voi ohjata katsomaan Omakannasta.
Osa-alueet, jotka tulee arvioida Psyykkinen ja fyysinen tila -neurologiset ja psyykkiset oireet -lääkehoito -aiempi hoito ja kuntoutus Sosiaaliset suhteet -perhe -kaverisuhteet -vapaa-ajan muut ihmissuhteet Arjen hallinta ja toimintakyky -oireet arjen eri kehitysympäristöissä -lääkkeiden ottaminen -vuorokausirytmi -päivittäiset toimet -harrastukset/vapaa-aika Koulu/työ -opiskelusuunnitelma (pedagogiset asiakirjat) -koulumenestys -käyttäytyminen ja vuorovaikutus Kuntoutustavoitteet -potilas -perhe -hoitava taho -aikataulu -mihin ja miten pyritään -haasteet ja voimavarat Toimenpiteet -suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi -toteuttaja -toteutustapa -ajoitus -rahoitus -ohjaus -yhteistyön sopiminen Sosiaaliturva ja -palvelut -palvelusuunnitelman tarve -sosiaalietuudet/tarvittavat lausunnot Seurantasuunnitelma -Koollekutsuja/yhteyshenkilö? -miten seurataan? -miten ja milloin päivitetään? Taulukko arvioitavista osa-alueista hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan Kuntoutus perustuu lapsen / nuoren hoidosta vastaavassa yksikössä laadittuun kuntoutussuunnitelmaan ja se järjestetään joko KELA:n tai terveyskeskuksen kautta.
KELA:n tarjoamia kuntoutuspalveluja on esim. vaativa lääkinnällinen kuntoutus, johon on oikeutettu kun sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavaa vaikeutta arjen toimissa. Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi eri terapioita.
Kuntoutusrahaa voi saada 16-19v nuori, jonka työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuus valita ammatti tai työ on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi, nuori tarvitsee erityisiä tukitoimia, jotta opiskelu / työllistymistä edistävä kuntoutus on mahdollista. Tätä varten tulee kotikunnassa olla laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS).
Hakemukseen tarvitaan lääkäriltä B-lausunto.Lapsella/nuorella tulee neuropsykiatrisen haasteen lisäksi pitkäkestoista, monimuotoista kuntoutusellisen tuen ja ohjauksen tarvetta. Hänen pulmansa vaikuttavat toimintakykyä heikentävästi arjen ympäristöissä. Lisäksi lapsella/nuorella voi olla samanaikaisesti käytös- ja tunne-elämän oireita, jotka liittyvät nepsy-häiriöön tai sen oireisiin. LAKU-perhekuntoutuksen hakemiseen tarvitaan lääkärin B-lausunto.
Nuorella tulee olla diagnoosina autismikirjon häiriö ilman kognitiivisia kehityksen häiriötä tai ADHD/ADD. Lisäksi nuoren tulee tarvita tukea opintojen suorittamisessa, työelämässä, sosiaalisten taitojen vahvistamisessa sekä arjenhallintaan.
Nuottivalmennus on tarkoitettu 16-29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea elämäntilanteen ja tulevaisuuden toiveiden selkiyttämiseen sekä ohjausta opiskelu- ja työelämäsuunnitelman tekemiseen.
Nuotti-valmennukseen voi hakeutua ilman todettua sairautta eikä siihen tarvita erillisiä lausuntoja.
Kurssit ovat tarkoitettu lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen ja lähiomaisilleen. Ne auttavat sopeutumaan neuropsykiatrisen häiriön tuomiin muutoksiin ja kuntoutumaan siitä sekä ne tarjoavat monipuolisesti tietoa neuropsykologisista häiriöistä, vertaistukea sekä tukea arjen toimintoihin ja niistä suoriutumiseen.
Kurssit toteutetaan ryhmäkuntoutuksena ja toteutetaan perhekursseina.
Kurssia varten tarvitaan lääkärin suositus hakulomakkeen liitteeksi ja kurssin ajalta vanhempi voi olla oikeutettu kelan kuntoutusrahaan / erityishoitorahaan sekä matkakustannusten korvauksiin.Lapsen sairauden vuoksi tehdyistä matkoista on mahdollista hakea matkakorvausta. Yhdensuuntaisen matkan omavastuu on 25e. Matkakorvaushakemus on tehtävä 6 kuukauden kuluessa.
Osasta ADHD:n hoidossa käytetyistä lääkkeistä on mahdollista hakea / saada korvausta.
Hakemukseen tarvitaan lääkärin B-lausunto. Omaa hakemusta ei tarvita.Seuranta
Perheellä tulee olla selkeät ohjeet siitä, minne, kehen ja miten voivat ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa.
Ensimmäiset kontrollit lääkityksen aloituksen jälkeen tapahtuvat pääsääntöisesti kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Vanhempien tulee itse huolehtia ajanvarauksesta. Vanhempien tulee ottaa yhteyttä viimeistään 2kk ennen vuosikontrollin/reseptinuusitatarvetta terveydenhoitajaan. Käyntien yhteydessä terveydenhoitaja mittaa lapsen verenpaineen, sykkeen ja kysyy lääkityksen aloituksen jälkeen ensikuulumiset sekä mahdolliset sivuvaikutukset. Ennen kontrollia vanhemmat ohjataan olemaan yhteydessä opettajaan ja he kysyvät lapsen kuulumiset koulussa. Yhteistyöhön koulun ja kodin välille kannustetaan jokaisen kontaktin yhteydessä.
Terveydenhoitaja viestii seurantakäynnin tuloksista lääkärille, joka arvioi jatkoseurantojen toteuttamisen esim. puhelin-/etäyhteys (th/lääkäri), terveydenhoitajan kontrollit, lääkärin vastaanotot. Oman alueen käytännöistä sovitaan ADHD-hoidosta vastaavan lääkärin ja terveydenhoitajien kesken.ADHD-diagnoosin asettamisen jälkeen lapsen/nuoren kontrollit on toteutettava vuosittain hoitomuodosta huolimatta. Viimeistään 2kk ennen lähestyvää vuosikontrollia/reseptinuusintatarvetta, tulee vanhempien ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan, joka kokoaa tarvittavat tiedot käyttäen sovittuja lomakkeita apuna. Lääkehoidon tarve voi jatkua aikuisiässäkin, eikä nykytiedon mukaan estettä pitkäaikaiskäytölle ole.
ADHD-RS lomake vuosikontrollia varten toimitettavaksi terveydenhoitajalle (usean huoltajan perheessä, kaikki voivat täyttää oman lomakkeen)
Perheellä tulee olla selkeät ohjeet siitä, minne, kehen ja miten voivat ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa.
Ensimmäiset kontrollit lääkityksen aloituksen jälkeen tapahtuvat pääsääntöisesti kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Terveydenhoitaja tapaa lapsen 1-2 viikon kuluttua lääkityksen aloituksesta ja lääkitysnoston jälkeen lääkärin tekemän hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Tämän käynnin yhteydessä terveydenhoitaja mittaa lapsen verenpaineen, sykkeen ja kysyy lääkityksen aloituksen jälkeen ensikuulumiset sekä viestii tutkimustuloksista hoitavalle lääkärille. Seuraavat kontrollit sovitaan lääkärin kanssa aiemmin aloitetusta lääkityksestä ja tarvittavat annosnostot huomioiden.
Ennen toista kontrollia vanhemmat ohjataan olemaan yhteydessä opettajaan ja he kysyvät lapsen kuulumiset koulussa. Yhteistyöhön koulun ja kodin välille kannustetaan jokaisen kontaktin yhteydessä.
Yleensä toinen kontrolli ajoittuu 2-8 viikon kuluttua edellisestä kontaktista ja tällöin arvioidaan lapsen kokonaistilannetta laajemmin.
Seurantakäynnin tuloksista laitetaan viestiä/soitetaan/varataan konsultaatioaika lääkärille, joka arvioi jatkoseurantojen toteuttamisen esim. puhelin-/etäyhteys (terveydenhoitaja/lääkäri), terveydenhoitajan kontrollit, lääkärin vastaanotot. Oman alueen käytännöistä sovitaan ADHD-hoidosta vastaavan lääkärin ja terveydenhoitajien kesken.
ADHD-diagnoosin asettamisen jälkeen lapsen/nuoren kontrollit on toteutettava vuosittain hoitomuodosta huolimatta. Ennen vuosikontrollia terveydenhoitaja kokoaa tarvittavat tiedot käyttäen sovittuja lomakkeita apuna. Vuosikontrolleissa kannattaa hyödyntää kouluterveydenhuollossa tapahtuvia määräaikaistarkastuksia. Lääkehoidon tarve voi jatkua aikuisiässäkin, eikä nykytiedon mukaan estettä pitkäaikaiskäytölle ole.
Seurannan syy (vuosikontrolli/välikontrolli/annosnosto, jne.) kirjataan potilastietojärjestelmän käynnin otsikoksi.
- Onko lääke käytössä, mikä ja miten (arkipäivät, viikonloput, jne).
- Hyödyt/Haitat
- Lapsen/nuoren ajankohtaiset ja mieltä askarruttavat asiat (esim. kaverisuhteet)
- Lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus, perheen arjen sujuminen
- Paino, pituus
- Verenpaine, syke
- Nukkuminen, ruokailut, mieliala, päihteiden käytön nykytilanne
- Koulun sujuminen
- Onko koulun tukitoimet riittävät? (pedagoginen, oppilashuolto, jne.)
- Lapsen, nuoren ja perheen toiveet jatkon suhteen
- Potilastietojärjestelmään merkitään diagnoosi
- Tiedoksi lääkärille, joka arvioi jatkoseurantojen toteuttamisen (esim. puhelin-/etäyhteys (th/lääkäri), terveydenhoitajan kontrollit, lääkärin vastaanotot).
Ennen käyntiä vastaanotolla terveydenhoitaja pyytää:
- Vanhemmat täyttävät ADHD-RS- oirekyselyt (usean huoltajan perheessä, kaikki voivat täyttää oman lomakkeen) ja arjen kartoituslomakkeen pdf (lomake alla)
- 2 opettajaa täyttää ADHD – RS oirekyselyn (pienemmillä oppilailla esim. luokanopettaja ja erityisopettaja) ja avoimen lomakkeen (luokanopettaja, lomake alla)
- Kirjaa ADHD-RS lomakkeesta (tulkintaohje, käypähoito)
- Tarkkaavuuspisteet (esim. 15/27) sekä usein/hyvin usein sarakkeesta lukumäärä (esim. 5/9)
- Yliaktiivisuus-impulsiivisuuspisteet (esim. 12/27) sekä usein/hyvin usein sarakkeesta lukumäärä (esim. 8/9)
- Kyselystä lasketaan kokonaispistemäärä, jonka maksimi 54.
Ks. edellä seurantakäynnin muistilista, huomioi ne käynnillä. Onko lapsella/nuorella/perheellä menossa kuntoutusta/tukitoimia tai jonottaako hän niihin pääsyä? Jos kuntoutusjakso/tuki menossa, pyydetään palautteet toimijoilta lääkärikäyntiä varten. Onko lapsen/perheen saamat etuudet ajantasaiset?
Lääkäri tarkastaa tutkimustulokset oman vastaanoton yhteydessä.Vuosikontrollien yhteydessä kiinnitetään huomiota nuoren muuttuvan elämäntilanteen tuomiin kysymyksiin. Nämä voivat liittyä muun muassa ammatinvalintaan, palveluskelpoisuuteen tai ajoterveyteen.
Hoitamaton ADHD on yhteydessä heikompaan suoriutumiseen opinnoissa ja työelämässä. On kuitenkin huomioitava, että nykypäivän kuntoutuksen ja tuen avulla ennuste on parempi. Jokaisen nuoren kohdalla opiskelusuuntausta on arvioitava yksilöllisesti ja siinä on huomioitava oireiden vaikeusaste, kognitiivinen ja muu kyvykkyys sekä samanaikaissairastavuus.
ADHD diagnoosin saanut nuori tarvitsee aina lääkärinlausunnon ajoterveydestään (lisätiedot lääkärin tietokannasta). Tarpeen mukaan on mahdollista myös hakea pidennettyä vastausaikaa teoriakokeelle. ADHD on este esimerkiksi liikennelentäjän ja raidekuljettajan ammattiin (Traficom.fi).
ADHD ei lähtökohtaisesti ole este varusmiespalvelun suorittamiselle. Palveluskelpoisuutta arvioitaessa on huomioitava ADHD:n oirekuva, sillä lievästi oireilevat pystyvät usein suorittamaan varusmiespalveluksen normaalisti. Mikäli oirekuva on selkeästi toimintakykyä alentava tai jatkuvaa lääkitystä vaativa suositellaan vapautusta rauhanajan palveluksesta (C-lk).
Terveydenhuollon yhteistyö
Siun soten alueella perusterveydenhuollossa diagnosoidaan ja hoidetaan kouluikäisten lasten ADHD. Erikoissairaanhoitoon kuuluvat kuuluvat 4-6v lapset ja esikouluikäiset vielä syyslukukauden ajan.
Hoitovastuun siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon tulee tapahtua saattaen ja erikoissairaanhoito kannattelee tarvittaessa niin pitkään, että jatkokontakti on tavoitettu. Nuorisopsykiatrialla on mahdollisuus siirtopalaveriin jatkohoidon varmistamiseksi.
Epikriisin/yhteenvedon jakelun on oltava riittävän laaja. Se toimitetaan perheelle kotiin ja lisäksi Siun sotessa on sovittu, että epikriisi jaetaan sähköisesti neuvola/koulu/opiskeluterveydenhuollon sanomakansioon kotipaikkakunnan mukaan sekä lisäksi jatkohoidosta vastaavalle, mutta myös lähettäneelle lääkärille.
Lisäksi hoitovastuun siirtovaiheessa ohjeistetaan perhe ottamaan yhteyttä itse jatkohoidosta vastaavaan yksikköön heti epikriisin/vastaavan yhteenvedon erikoissairaanhoidosta saatuaan. Näin saadaan varmistettua tiedon nopea siirtyminen paikasta toiseen.ADHD:n diagnostiset selvittelyt käynnistyvät perusterveydenhuollossa esikouluiässä koulupsykologin toimesta. Tätä nuorempia lapsia hoidetaan päivähoitoon ja kotiin annettavien tukitoimien ja psykoedukaation avulla. Mikäli leikki-ikäisellä lapsella on tarkkaavuuden haasteiden lisäksi laajempaa kehityksellistä pulmaa tai käytösoireilua, tehdään arvio myös mahdollisen tarkkaavaisuushäiriön osalta erikoissairaanhoidossa.
Tarvittaessa tarkempi erotusdiagnostinen arviointi tapahtuu erikoissairaanhoidossa. Toisinaan erikoissairaanhoidon/erikoislääkärin konsultaatio voi olla tarpeen, mikäli lääkehoidon toteutus ei onnistu perus/kouluterveydenhuollossa.
Erikoissairaanhoidossa tehdään tarvittavat erotusdiagnostiset selvittelyt ja niihin kuuluvat lisätutkimukset. Erikoissairaanhoito huolehtii riittävästä alueellisesta koulutuksesta. Siun soten lastenneurologialla toimii poliklinikka ja päiväsairaala, jossa toteutetaan muutaman päivän kestävät tutkimusjaksot, joiden tavoitteena on lapsen kehitystason arvioiminen ja kuntoutussuunnitelman laatiminen. Lastenneurologian asiakkaat ovat alle 16-vuotiaita.
Siun sotessa tavoitteena on, että perustasolla alueittain toimii ADHD:hen perehtyneitä lääkäri ja hoitaja -työpareja, joita voi konsultoida lapsen/nuoren ADHD-diagnostiikasta ja hoidosta. Heidän yhteystietojaan voi kysyä omasta sotekeskuksesta.
Erikoissairaanhoidosta lastenpsykiatriaa tai nuorisopsykiatriaa kannattaa ensisijaisesti konsultoida, jos lapsella/nuorella on käytöspulmia kotona enemmän kuin koulussa, hänellä on päihdeproblematiikkaa tai psyykkistä oireilua. Lisäksi lähete erikoissairaanhoitoon on tarpeen, mikäli perusterveydenhuollon hoito- ja kuntoutustoimet ovat olleet riittämättömät konsultaatiotuesta huolimatta. Lastenpsykiatrialla hoidetaan alle 14-vuotiaita ja vastaavasti nuorisopsykiatrialla hoidetaan yli 14-vuotiaat.
Nuorisopsykiatrian poliklinikan sihteerille voi jättää soittopyynnön konsultaatiosta mutta myös paperikonsultaatiot ovat mahdollisia.
Lastenneurologiaa voi konsultoida puhelimitse, esim. soittamalla suoraan yksikön neurologille tai jättämällä soittopyynnön poliklinikan sihteerille. Lastenneurologialla ei ole käytössä erillistä konsultaationumeroa. Lisäksi on mahdollista tehdä kirjallinen konsultaatiopyyntö.
Siun sotessa on mahdollista konsultoida mielenterveys- ja päihdepalveluita epäiltäessä alle 18-vuotiaalla päihdeongelmaa.
Konsultaatiossa hoitovastuu ei siirry.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut, hoitokoordinaattori
Lisätiedot erikoissairaanhoidon konsultaatioista ammattilaisille löytyvät intrasta: lastenneurologia, lastenpsykiatria, nuorisopsykiatrian poliklinikka
Lastenneurologia
- vaikea kehityksellinen kielihäiriö
- vaikea luki/hahmotushäiriö
- laaja-alaiset kehityshäiriöt
- kehitysvammaepäily
- kehitys pysähtyy / taantuu
- kohtaukselliset oireet
- 0-5 vuotiaiden autismikirjon häiriön epäily
- alle 6 -vuotiaiden Touretten oireyhtymän epäily
- aivoinfarkti, -vamma, -verenvuoto, -kasvain
- ADHD + alle 32 raskausviikolla syntyneen lapsen seuranta
- CP-lapset
- lihassairaudet
- etenevät neurometaboliset sairaudet
LAPSY / NUOPSY
- Oirekuvassa psyykkinen oireilu (käyttäytymis- tai aggressio-ongelmat) on vaikea-asteista
- Kotikäyttäytyminen on koulukäyttäytymistä ongelmallisempaa
- Liitännäismasennuksen epäily, ahdistushäiriötä tai mukana on päihdekäyttöä
- 6 -vuotiaiden ja sitä vanhempien lasten/nuorten autisminkirjon häiriön tai Touretten oireyhtymän epäily
SISÄLTÖ
- Yleisten läheteohjeiden lisäksi tiedot
- Esitiedot
- varhaisvaiheet ja neuvolaseuranta (kehityksen virstanpylväät)
- kasvutiedot
- koulutarkastukset
- muut sairaudet
- näkö ja kuulo
- Perhe
- biol. vanhempien sairaudet
- biol. vanhempien koulutus
- biol. sisarukset; koulunkäynti, pitkäaikaissairaudet
- perheen rakenne ja toimintakyky
- Nykysairaus
- oireiden kehittyminen ikäkausina
- tiedot lapsen aikaisemmista tukitoimista ja hoitopaikoista
- päiväkoti- ja koulutiedot
- mahdollinen aiempi lääkehoito
- lapsen / nuoren nykyongelmat ja suoriutuminen arkirutiineista
- Huolellinen somaattinen ja neurologinen status
- Merkitään yksikkö, jonne tieto lapsen jatkohoidosta tulee toimittaa sekä mahdollinen yhteyshenkilö
LIITTEET (soveltuvin osin)
- psykologin tutkimuspalaute (yli 4-vuotiailta)
- TT arvio
- PT, äidinkielen / suomen kielen taitojen arvio
- päivähoidon/ opettajan kirjallinen kuvaus lapsesta
- opettajan ja vanhempien täyttämät tarkkavaisuushäiriökyselylomakkeiden pisteet / lomakkeiden skannaus
Hoitovastuun siirto tulee tapahtua saattaen ja erikoissairaanhoito kannattelee tarvittaessa niin pitkään, että jatkokontakti on tavoitettu. Nuorisopsykiatrialla on mahdollisuus siirtopalaveriin jatkohoidon varmistamiseksi.
Siirtoepikriisin tulee sisältää jatkohoidon kannalta oleelliset tiedot:
- diagnoosi
- tutkimustulokset
- kliininen tilanne
- lääkityksen ja psykososiaalisen hoidon hoitovaste
- tieto kirjoitetuista lausunnoista, esim. B-lausunto tehty 2/2022
- hoito- ja kuntoutussuunnitelma, josta käy ilmi jatkohoidon tavoitteet, tukitoimet, seurantasuunnitelma ja seurantataho
- tieto, milloin kuntoutussuunnitelma tulee tarkistaa sekä ohje uuteen yhteydenottoon
- nuoren asiakkaan kohdalla kannanotto palveluskelpoisuuteen, ajokykyyn ja ammatinvalintaan vaikuttaviin tekijöihin.
Epikriisin/yhteenvedon jakelun on oltava riittävän laaja. Se toimitetaan perheelle kotiin ja lisäksi Siun sotessa on sovittu, että epikriisi jaetaan sähköisesti neuvola/koulu/opiskeluterveydenhuollon sanomakansioon kotipaikkakunnan mukaan sekä lisäksi jatkohoidosta vastaavalle, mutta myös lähettäneelle lääkärille.
Siun sotessa neuvola/koulu/opiskeluterveydenhuollossa on sovittu vastuutyöntekijät, jotka purkavat alueensa sähköisen sanomakansion. On myös huomioitava, että tarvittaessa epikriisi lähetetään muille lapsen/nuoren jatkohoidosta vastaaville tahoille, esim. perheneuvola, koulu, varhaiskasvatus, toimintaterapia.Lisäksi hoitovastuun siirtovaiheessa ohjeistetaan perhe ottamaan yhteyttä itse jatkohoidosta vastaavaan yksikköön heti epikriisin/vastaavan yhteenvedon erikoissairaanhoidosta saatuaan. Näin saadaan varmistettua tiedon nopea siirtyminen paikasta toiseen.
ADHD diagnoosin saaneen lapsen/nuoren ja perheen on mahdollista saada tukea useiden eri väylien kautta. Kansaneläkelaitos, Kelan, kautta on mahdollista hakea valtakunnallisesti etuuksia, mutta lisäksi erilaiset järjestöt ja paikalliset toimijat voivat lisäksi tarjota perheille erilaisia tuen muotoja.
Vammaistuen hakemiseen tarvitaan lääkäriltä C-lausunto. Tukea voidaan myöntää takautuvasti enintään puolen vuoden ajalta. Tuki on porrastettu: perus-, korotettu- ja ylin vammaistuki. Lisätietoja etuuksien hakemisesta voi kysyä kunnan sosiaalityöntekijältä.
Alle 16-vuotiaan vammaistukea voidaan myöntää lapsille sairauden, vian tai vamman perusteella taloudelliseksi korvaukseksi, kun sairaus tai vamma aiheuttaa hakijalle haittaa, avun tarvetta ja erityiskustannuksia.
Yli 16-vuotiaan vammaistuen tavoitteena on tukea sairauden tai vamman vuoksi säännöllistä hoitoa ja/tai kuntoutusta tarvitsevan lapsen/nuoren päivittäistä elämää.
Vammaistuki
Kyseistä tukea on mahdollista saada 1.-2. luokkalaisen vanhemman. Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, voi osittaista hoitorahaa saada eskarin alusta 3. luokan loppuun. Osittaista hoitorahaa saadakseen vanhemman tulee olla töissä työ- tai virkasuhteessa tai hänellä tulee olla voimassa oleva YEL- tai MYEL-vakuutus. Lisäksi hänen viikottainen työaikansa on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Osittaista hoitorahaa voi saada myös ns. etävanhempi. Molemmat vanhemmat voivat saada tukea samaan aikaan, kunhan työajan lyhennys tapahtuu eri aikoina. Tämä voi olla esimerkiksi eri päivinä tai päivittäistä työaikaa lyhentäessä toinen on vapaalla aamupäivällä ja toinen iltapäivällä.
Erityishoitoraha on korvaus ansionmenetyksestä tilanteessa, jossa alle 16 -vuotiaan sairaan tai vammaisen lapsen huoltaja ei voi tehdä työtään koska hänen on osallistuttava lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen. Aiheesta tarkemmin KELA:n sivuilta.
EU:n VAMMAISKORTTI
Vammaiskortti on vapaaehtoinen kommunikoinnin ja osallistumisen apuväline, joka on tarkoitettu ihmisille, jotka tarvitsevat erityistä tukea osallistumisesta yhteiskunnan toimintaan. Vammaiskortin voit hakea sinulle jo myönnetyllä päätöksellä esim. KELA:n alle 16 -vuotiaan vammaistuki.
TUETUT LOMAT
Tuettuja lomia lapsi/nuori voi hakea potilasjärjestöjen kanssa yhteistyössä taloudellisin ja sosiaalisin perustein.
TUKIPERHEET / -HENKILÖT
Järjestöillä on tukihenkilö/-perhetoimintaa lasten, nuorten ja perheiden tueksi. Jos perheellä on asiakkuus Siun soten lapsiperheiden palveluihin, voi perhe kysyä myös sieltä tukiperhe ja –henkilötoiminnasta.
- Perhetyö (siunsote.fi)
- Pelastakaa Lapset – sporttikummit (pelastakaalapset.fi)
- MLL – Tukihenkilötoiminta (mll.fi)
- SOS -lapsikylä – Tukiperhetoiminta (sos-lapsikylä.fi)
KOULUKULJETUS
Joissain tapauksissa lapsen on tarpeen saada kyyditys kouluun.
Koulunkäyntiavustajia ja koulukyytejä koskevat lausunnot
Terveydellisin perustein myönnettyjä koulukyytejä sekä koulunkäynnin eri tukimuotoja kuten koulunkäyntiavustajia koskevat lausunnot tulisi laatia siellä, missä koululainen ja olosuhteet tunnetaan parhaiten. Koulunkäynnin tukimuotojen suunnittelu tulisi lähtökohtaisesti tehdä yhteistyössä opetuksesta vastaavan henkilöstön kanssa siten, että myös oppilas ja perhe ovat suunnittelussa aktiivinen osapuoli. Lääkärin voi olla vaikea muodostaa kantaa koulukyydin tarpeeseen pelkkien esitietojen varassa. Joissain kunnissa koulunkäynninohjaaja on voinut olla apuna arvioimassa lapsen taitoja kulkea koulumatkaa turvallisesti. Koulukyytejä koskeviin kannanottoihin on hyvä liittää suunnitelma siitä, kenen kanssa lapsi voi harjoitella itsenäistä kouluun kulkemista ja milloin asiaa tullaan arvioimaan uudelleen. On hyvä tapa sopia paikallisesti rehtorin kanssa lausuntoja koskevista käytännöistä.
- Perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskus – Perpe -keskus (honkalampi.fi)
- ADHD-liitto (adhd-liitto.fi)
- Aksoni-paikallisyhdistys (aksoniry.com)
- Lähellä.fi | Tukea ja apua (lahella.fi)
- Joensuun erilaiset oppijat (eoliitto.fi)
- Ohjaamo 16-29 -vuotiaille (joensuu.fi)
- Leijonaemot (leijonaemot.fi)
- Joensuun seudun omaishoitajat ry (joensuunseudunomaishoitajat.fi)
Mari Lukkarinen, LT, lastentautien ja neonatologian erikoislääkäri
Liisa Karvonen, projektiasiantuntija
Noora Alm, yksikön vastaava, verkostosuunnittelija, Perheperustaisen kuntoutuksen kehittämiskeskus, Honkalampisäätiö
Tiina Ihalainen, vastaava psykologi
Marika Jantunen, lastenneurologian ylilääkäri
Raija Lappalainen, osastonhoitaja, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Anna Leskinen Varhaiskasvatuksen, erityisopettaja, Kitee
Kirsi Mustonen, lastenpsykiatrian ylilääkäri
Sari Nieminen, yleislääketieteen erikoislääkäri
Sanni Penttilä, palvelupäällikkö, ylilääkäri, neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Anne Riikonen , osastonhoitaja, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Katri Räsänen, apulaisylilääkäri, neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Heta Suutela, kuntoutusohjaaja, lastenkeskus/lastenneurologia
Siunsote_KEH_RAPORTTI_ADHD_hoitoketju_Asiakaskysely_2021.pdf
Hoitoketjutyön arvioinnissa hyödynnetään seuraavia mittareita:
- 0-17 -vuotiaiden ADHD piirteisten lasten ja nuorten perhe kokee saavansa riittävästi tietoa lapsen saamista palveluista ja tuesta.
Vuonna 2021 74,5% asiakasillan vastaajista koki, että ennen diagnoosia ei saatu riittävästi tietoa lapsen saamista palveluista ja tuesta.
Tavoitteena on, että 31.12.2023 mennessä 75% asiakasilla vastaajista kokee saaneensa riittävästi tietoa lapsen saamista palveluista ja tuesta. 31.12.2024 mennessä 90% vastaajista kokee saaneensa riittävästi tietoa lapsen saamista palveluista ja tuesta.
- Ammattilainen osaa antaa psykoedukaatiota (ohjaus, tuki ja neuvonta) 0-17 -vuotiaiden ADHD piirteisten lasten ja nuorten perheelle.
Vuonna 2022 syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan 60% Siun soten ammattilaisista koki, ettei hallitse riittävästi asiakkaan arjen tuen ja kuntoutuksen neuvontaa.
Tavoitteena on, että 31.12.2023 mennessä 80% Siun soten ammattilaisista hallitsee asiakkaan arjen tuen ja kuntoutuksen neuvonnan. 31.12.2024 mennessä jokainen Siun soten ammattilainen (100%) hallitsee asiakkaan arjen tuen ja kuntoutuksen neuvonnan.
Päivitetty 1/2025
Omia tietoja voit tarkastella Kanta.fi sivustolla.
Ja asiakkaan oikeuksista lisätietoja pääset siunsote.fi sivulta.