Lihavuuden (aikuisten) hoidon hoito- ja palveluketju

Lihavu­u­den taus­tatek­i­jät ovat mon­i­naisia:

Tietyt lääk­keet voivat vaikut­taa syömisen hallintaan ja aiheut­taa pain­on­nousua. Näitä ovat esimerkik­si keskush­er­mostoon vaikut­ta­vat lääk­keet: 

• Masen­nus­lääk­keet (mir­tat­sapi­i­ni, parokseti­i­ni, amitriptyli­i­ni) 
• Psykoosilääk­keet (olantsapi­i­ni, sertin­doli, keti­api­i­ni, klot­sapi­i­ni, paliperi­doni, risperi­doni) 
• Litium ja epilep­sialääk­keet (kar­bamet­sepi­i­ni, val­proi­ini­hap­po) 

Kor­tikos­teroid­it voivat myös altistaa pain­on nousulle. Suositel­laan, että  kor­tikos­teroide­ja käytetään mah­dol­lisim­man pienel­lä annok­sel­la lyhy­inä jak­soina. Näitä valmis­tei­ta käyt­täviä poti­lai­ta on ohjat­ta­va pain­on­hallinnas­sa. 

Lihavu­us voidaan luokitel­la pain­oin­deksin ja vyötärönympärys­mi­tan mukaan.

Aikuis­ten lihavu­u­den luok­i­tus pain­oin­deksin (BMI, kg/m2) perus­teel­la 

Kuva: BMI (pain­oin­dek­si) taulukko (Lähde: Ter­veysport­ti)

Lihavu­us (lapset, nuoret ja aikuiset) (kaypahoito.fi) 

Vyötärönympäryk­sen mit­taami­nen:  

• Mitataan seis­ten pal­jaal­ta ihol­ta. Mit­tausko­h­ta löy­tyy kyljistä alim­man kylk­ilu­un ja suo­lilu­un har­jun puo­livälistä. Mit­tanauha asete­taan vyötärölle vaaka­suo­ras­sa pain­on ollessa tasais­es­ti molem­mil­la jaloil­la. Mit­taus aloite­taan hen­git­tämäl­lä sisään ja sit­ten ulos. Luke­ma kat­so­taan uloshen­gi­tyk­sen lopuk­si. Mit­tanauha ei saa kiristää eikä olla liian löysäl­lä. 

Kuva vyötärönympäryk­sen mit­taamis­es­ta sekä taulukko tulosten arvioin­tia varten:  

Pain­oin­dek­si ja vyötärön ympärys (kaypahoito.fi) 

Lihavu­u­den kokon­ais­arvioin­ti­in liit­tyvät pain­oin­deksin ja vyötärönympärys­mi­tan lisäk­si 

• ter­vey­den­ti­lan ja hyv­in­voin­nin kar­toit­ta­mi­nen 
• elämän­ti­lanteen, elin­tapo­jen, pain­o­his­to­ri­an ja suku­taus­tan selvit­tämi­nen 
• sairauk­sien, lääk­i­tys­ten ja lab­o­ra­to­riokokei­den arvioin­ti 

• Selvitetään syömishäir­iön mah­dol­lisu­us BES ‑testil­lä (mielenterveystalo.fi)
• Muiden riskitek­i­jöi­den kar­toi­tus esim. veren­paine­seu­ran­ta, alko­holin käyt­tö AUDIT (käypähoito.fi)
• Dia­betes­riskitesti (terveyskirjasto.fi) 
• FIN­RIS­KI-testi (terveyskirjasto.fi)
• Ohjel­moidaan tarvit­taes­sa lab­o­ra­to­rioko­keet: PVK, Krea, lipid­it, fP-Gluk, Hba1c, TSH, ALAT ja FIB4(kun BMI yli 30). Harkin­nan mukaan glukoosir­a­situskoe

Yli 65-vuo­ti­aiden nor­maali BMI 23–29 kg/ m², suositel­laan pain­on vakaana pitämistä 

• Lihavu­u­den hoito yli 65-vuo­ti­aal­la voi tul­la kyseeseen, mikäli BMI on > 35 kg/ m² tai, tapausko­htais­es­ti kun BMI on > 30 kg/ m² (esim. Kun tarve sairauk­sien hoito­tas­apain­on hallintaan, ja tuki- ja liikun­tae­lim­istön sairauk­sien ja toim­intakyvyn ylläpi­toon) 
• Yli 65-vuo­ti­aiden pain­on­pu­do­tuk­ses­ta ei ole tehty tutkimuk­sia peruster­vey­den­huol­los­sa, joten tutkimus­näyt­tö on heikkoa. 
• Mikäli pain­on­pu­do­tuk­seen päädytään, tulee arvioi­da poti­laan kokon­ais­ti­lanne, pain­on­pu­do­tuk­sen hyödyt ja hai­tat ja ottaa huomioon lihaskadon (sarkope­nia) ja luumas­san vähen­e­misen ehkäisy. Pain­on­pu­do­tuk­sen riskien takia ENE-dieet­tiä ei suositel­la yli 65-vuo­tialle 
• Vajaar­avit­se­muk­sen riskin tun­nistamises­sa voidaan käyt­tää MNA-testiä:  mna_mini_finnish.pdf (gery.fi) 

Rav­it­se­muster­api­aan tarvi­taan ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisen tekemä lähete. Rav­it­se­muster­api­aa jär­jestetään lihavu­u­den hoitoon yksilö- ja ryh­mäo­h­jauk­se­na. Pain­on­hallintaryh­miä jär­jestetään Joen­su­us­sa Siilaisen ter­veysase­mal­la. Ryh­mi­in osal­lis­tu­mi­nen edel­lyt­tää sitou­tu­mista viikoit­taisi­in ryh­mä­ta­paamisi­in. Ryh­mä­ta­paamisia on noin 10 ja ryh­män kesto on 2–3 kuukaut­ta.

Rav­it­se­muster­apeut­ti ohjaa pain­on­pu­do­tus­ta tarvit­taes­sa myös yksilöo­h­jauk­se­na. Edel­ly­tyk­senä rav­it­se­muster­apeutin ohjauk­seen pääsyyn on moti­vaa­tio elin­tapo­jen muu­tok­si­in sekä sitou­tu­mi­nen yhdessä asetet­tui­hin muu­tostavoit­teisi­in sekä annet­tui­hin kir­jal­lisi­in tehtävi­in. Yksilöo­h­jauk­seen ote­taan myös asi­akkaat, joil­la on rav­it­se­muk­sel­lisia eri­ty­is­tarpei­ta, esim. lihavu­u­den lisäk­si mui­ta rav­it­se­mushoitoa vaa­tivia sairauk­sia. Rav­it­se­muster­apeutin yksilöo­h­jaus­ta voidaan jär­jestää myös erikois­sairaan­hoi­dos­sa keskus­sairaalal­la, kun poti­laal­la on jokin toinen erikois­sairaan­hoitoa vaa­ti­va sairaus. Tapaamisker­to­ja yksilöo­h­jauk­ses­sa on yleen­sä enin­tään 3–5. Rav­it­se­muster­apia voidaan jär­jestää tarvit­taes­sa etä­vas­taan­ot­tona.

Peruster­vey­den­huol­lon rav­it­se­muster­api­as­sa voidaan myös jär­jestää erit­täin niukkaen­erginen dieet­ti (ENE) yksilöo­h­jauk­se­na tai vai­h­toe­htois­es­ti voidaan tehdä lähete keskus­sairaalan ENE-ryh­mään.

Liikun­ta­neu­von­taa on saatavil­la kaikil­la Siun soten alueen ter­veysasemil­la fys­ioter­apeut­tien toteut­ta­mana. Pää­paino liikun­ta­neu­von­tat­a­paami­sis­sa on liikun­nal­lisen elämän­ta­van tukemises­sa, mut­ta tapaamisil­la voidaan käsitel­lä tarpeen mukaan myös mui­ta elin­tapoi­hin liit­tyviä teemo­ja. Asi­akkaan yksilöl­liset tarpeet, toiveet ja tavoit­teet määrit­tävät lop­ullisen neu­von­tapros­essin keston ja sisäl­lön. Liikun­ta­neu­von­takäyn­nit ovat asi­akkaalle mak­sut­to­mia. 

Liikun­ta­neu­von­ta on tarkoitet­tu tyypin 2 dia­betek­seen ja sepel­val­ti­mo­tau­ti­in sairas­tuneille, yli­pain­ois­ille odot­taville äideille, erikois­sairaan­hoidon pain­on­hallintaryh­mään osal­lis­tuville asi­akkaille eli ENE-ryh­mäläisille, pitkäaikaistyöt­tömille sekä asi­akkaille, joil­la on kansan­sairauk­sien riskitek­i­jät kohol­la ja liikku­mi­nen on vähäistä. Lisäk­si vaa­di­taan riit­tävä moti­vaa­tio tehdä elin­ta­pa­muu­tok­sia omas­sa arjes­sa ja sitoutua 6–12 kuukau­den liikun­ta­neu­von­tapros­es­si­in. 

Ohjau­tu­mi­nen liikun­ta­neu­von­taan

Liikun­ta­neu­von­taa on saatavil­la kaikil­la Pohjois-Kar­jalan hyv­in­voin­tialueen ter­veysasemil­la. Ohjau­tu­mi­nen liikun­ta­neu­von­taan tapah­tuu sosi­aali- tai ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­laisen lähet­tämänä tai asi­akas voi itse hakeu­tua palvelu­un soit­ta­mal­la fys­ioter­api­an palvelunumeroon (013–3302601). Ensikäyn­ti toteutetaan pääsään­töis­es­ti etä­vas­taan­ot­tona.

Ihon alle pis­tet­täviä lääkkeitä, jot­ka vaikut­ta­vat suolis­to­hor­moni­jär­jestelmän kaut­ta. Lääk­keet vähen­tävät ruoka­halua sekä ruokailun aiheut­tamia mieli­hyvän koke­muk­sia ja mieliteko­ja. Lääk­keet myös hidas­ta­vat maha­laukun tyh­jen­e­mistä ja täten edesaut­ta­vat kyl­läisyy­den syn­tymistä ja sen pidem­pää kestoa. Lääk­keet ovat myös hyödyl­lisiä sok­e­ri­aineen­vai­h­dun­nalle ja edis­tävät sydän- ja verenkier­toe­lim­istön sekä munuais­ten ter­veyt­tä.

• Tablet­timuo­toinen suun kaut­ta otet­ta­va lääke, joka vähen­tää ruoka­halua ja lisää ener­gianku­lu­tus­ta
• Aloi­tu­san­nos on 1 tablet­ti vuorokaudessa ja annos­ta nos­te­taan asteit­tain 1–2 viikon välein tavoitellen hoitoan­nos­ta 2 tablet­tia aamul­la ja 2 tablet­tia illal­la
• Mah­dol­lisia hait­to­ja: pahoin­voin­ti, oksen­telu, umme­tus, suun kuiv­u­mi­nen, pään­särky, huimaus, unet­to­muus, veren­paineen nousu. Lääk­keen käyt­töön voi myös liit­tyä mielialaon­gelmia. Alko­holinkäyt­tö lääk­keen käytön aikana ei ole suositeltavaa.
• Lääk­keeseen liit­tyy usei­ta varoituk­sia ja vas­ta-aihei­ta, joi­ta hoita­va lääkäri käy läpi kanssasi ennen lääk­keen määräämistä
• Lääke on tietyin perustein perusko­r­vat­tu Kelal­ta eril­lisel­lä B‑lausunnolla. Hoito­henkilökun­tasi arvioi mah­dol­lisuuk­si­asi kor­vat­tavu­u­den saamiseen ajanko­htais­ten kor­vat­tavu­uskri­tee­rien perus­teel­la.

• Kapse­limuo­toinen suun kaut­ta otet­ta­va valmiste, joka estää ruoan rasvo­jen imey­tymistä
• 60 mg valmiste on itse­hoito­tuote ja 120 mg valmiste on resep­tilääke
• Valmiste käytetään 1–3 ker­taa vuorokaudessa pääa­te­ri­oiden yhtey­dessä
• Tehon saavut­ta­mi­nen ja hait­to­jen vält­tämi­nen edel­lyt­tää vähäras­vaista ruokavalio­ta
• Mah­dol­lisia hait­to­ja: ras­vaiset ulosteet, ulostamis­pakko tai tuhrim­i­nen
• Valmiste voi pitkään käytet­tynä aiheut­taa ras­val­iukois­t­en vita­mi­inien puu­tos­tilo­ja ja suositel­tu hoidon kesto onkin korkein­taan 3kk

Ensiarvio tehdään lihavu­us­po­lik­linikalla (sisä­tau­tien polik­linikalla) ja sen jäl­keen leikkauk­seen sovel­tuvu­us arvioidaan moni­ammatil­lises­sa työryh­mässä. Kirur­gi päät­tää leikkaustyyp­istä. 

Kun lähete on hyväksyt­ty, lihavu­usleikkausarvio­ta varten tulee aika lääkärille sekä rav­it­se­muster­apeu­ti­lle. Ennen lihavu­us­po­lik­linikan aikaa pos­tite­taan ennakkote­htävät, jot­ka tuo­daan mukanaan polik­linikalle. Sairaan­hoita­ja antaa tarvit­taes­sa lääkeo­h­jaus­ta. 

Ennakkote­htävät ja ennakkoon tutus­tut­tavak­si: 

Yli­paino ennakkotehtäväpaketti.doc (sharepoint.com) 

Lihavu­u­den hoito — Pain­on­hallintat­a­lo (terveyskyla.fi)    

Lisäti­etoa löy­tyy lisäk­si Ter­veyskylän pain­on­hallintat­alosta:  

Lihavu­usleikkaus — Pain­on­hallintat­a­lo (terveyskyla.fi) 

Kon­ser­vati­ivisen hoidon tulee olla toteu­tunut asian­mukaises­ti — Pain­on­hallintat­a­lo (terveyskyla.fi) 

Kuin­ka hakeu­tua lihavu­usleikkauk­seen? — Pain­on­hallintat­a­lo (terveyskyla.fi) 

Leikkauk­sen jäl­keen ensim­mäisen vuo­den ajan seu­ran­ta on keskus­sairaalas­sa. Kun seu­ran­ta erikois­sairaan­hoi­dos­sa päät­tyy, on erit­täin tärkeää käy­dä sään­nöl­lis­es­ti peruster­vey­den­huol­los­sa kon­trolleis­sa lop­puelämän ajan. Vuosikäyn­tien yhtey­dessä seu­rataan lab­o­ra­to­rioar­vo­ja, joiden avul­la mah­dol­liset rav­it­se­mu­songel­mat voidaan havai­ta oikea-aikaises­ti ja puut­tua näi­hin ennen kuin niistä aiheutuu hait­taa. 

Poti­laan tulee muis­taa itse vara­ta aika vuosit­taiselle seu­ran­takäyn­nille ter­veysase­malle tai työter­veyshuoltoon. 

Siun Soten ohje leikkauk­sen jälkeis­es­tä seu­ran­nas­ta: 

Lihavu­usleikkauk­sen jälkeinen seu­ran­ta — Pain­on­hallintat­a­lo (terveyskyla.fi) 

Muodokkaiden ver­tais­tukiryh­mä

Siun soten alueel­la toimii lihavu­usleikat­tu­jen What­sapp-ver­tais­tukiryh­mä, johon liit­tymi­nen on vapaae­htoista. Ryh­mään halu­a­vat ilmoit­tau­tu­vat sähkö­pos­titse ryh­män ylläpitäjälle, jon­ka yhteystiedon välit­tää rav­it­se­muster­apeut­ti. Ryh­mä kokoon­tuu lisäk­si lähi­ta­paamise­na noin kahdesti vuodessa ja tuo­hon tapaamiseen voidaan ohja­ta myös lihavu­usleikkaus­ta odot­tavia henkilöitä. Tapaami­sista ilmoite­taan ryh­mään kuu­luville tai tiedon tapaamis­es­ta antaa rav­it­se­muster­apeut­ti.

Ver­tais­sivut leika­tu­ille 

LILE ry – LILE ry sivut 

Lihavu­u­den mini-inter­ven­tio tai elin­ta­pa­hoito kuu­luu osak­si kaikkia lihavu­u­den hoit­o­menetelmiä. Mini-inter­ven­tion tavoit­teena on motivoi­da poti­las­ta oma­toimiseen lihavu­u­den hoitoon ja jokainen ammat­ti­lainen voi toteut­taa sitä osana omaa perustyötään. Lisäk­si ammat­ti­lainen voi ohja­ta asi­akkaan tarpeen mukaan rav­it­se­muster­api­aan tai fys­ioter­apeutin liikun­ta­neu­von­taan. Lisäk­si lääkäri voi tehdä lähet­teen Pain­on­hallintat­alon Ter­veyslai­h­du­tus­val­men­nuk­seen.

Lihavuuden lääkehoito

Lihavu­u­den lääke­hoito on viime aikoina lisään­tynyt. Käyt­töä rajoit­ta­vat kuitenkin tois­taisek­si valmis­tei­den kallis hin­ta ja KELA:n varsin tiukat kor­vat­tavu­uskri­teer­it. Lääke­hoitoa voidaan toteut­taa siihen sovel­tuville ja motivoituneille henkilöille, aina elin­ta­pa­hoito lääke­hoitoon liit­täen. Lääke­hoito suositel­laan aloitet­tavak­si peruster­vey­den­huol­los­sa (tai työter­veyshuol­los­sa), hoidon seu­ran­nas­sa tarvi­taan sään­nöl­lisiä kon­trolle­ja ja elämän­ta­pa­hoidon tukea.

Täl­lä het­kel­lä (alku­vu­osi 2024)  maas­samme lihavu­u­den lääke­hoitoon käytet­tävis­sä ole­via valmis­tei­ta ovat liraglu­ti­di, semaglu­ti­di, bupro­pi­onin ja nal­trek­sonin yhdis­telmä sekä orlis­taat­ti. Lääke­hoidon aiheena on BMI > 30 tai liitän­näis­sairauk­sien kanssa 27 (orlis­taatil­la 28). Lääke­hoito voidaan aloit­taa myös pain­on­laskun jäl­keen tuke­maan pain­on­laskun pysyvyyt­tä.

Lääkehoidon kesto

Paino pyrkii usein nouse­maan lääke­hoidon lop­ut­tua, joten hoidon tulee olla riit­tävän pitkäaikaista. Tois­taisek­si ei ole riit­tävää tieteel­listä näyt­töä hoidon opti­mip­itu­ud­es­ta. Tiede­tään kuitenkin, että lääk­i­tyk­sen lopet­tamisen jäl­keen pain­ol­la on taipumus nous­ta kohti ennen lääke­hoitoa ollut­ta lähtö­pain­oa. Täten mah­dolli­nen lopet­ta­mi­nen on tehtävä harkiten, annos­ta hitaasti lask­ien ja pain­oa seu­rat­en. Pain­o­laskun tasanne saavute­taan yksilöl­lis­es­ti ja paljolti valmis­teesta riip­puen 6–24 kuukau­den aikana, jon­ka jäl­keen seu­raa pain­on­hallintavai­he. Näyt­töä lääke­hoidon muu­tosten vaiku­tuk­sista pain­on­hallintavai­heessa ei tois­taisek­si ole. Lääkekuor­man ja kus­tan­nusten pienen­tämisek­si voi lääke­hoidon annok­sen vähen­tämistä tai annos­telun har­ven­tamista pohtia kli­inikon harkin­nan mukaan tarkas­sa seu­ran­nas­sa. Lääke­hoito tulee lopet­taa, jos paino ei laske 5% tai liitän­näis­sairaudet eivät lievi­ty 3–6 kk aikana.

Mil­loin lihavu­ut­ta hoide­taan lääkkeil­lä? — Pain­on­hallintat­a­lo (terveyskyla.fi)

Lihavu­u­den lääke­hoito — Ter­veyskyläPRO (terveyskyla.fi) (ammat­ti­lais­ten sivus­to, vaatii rek­isteröi­tymisen ja kir­jau­tu­misen)

Lihavu­us (lapset, nuoret ja aikuiset) (kaypahoito.fi)

Mie­len keinot lihavu­u­den hoi­dos­sa 

Ihmisen psykol­o­gisen kokon­aisu­u­den hah­mot­ta­mi­nen ja ymmärtämi­nen on avainase­mas­sa kaikissa elämän­ta­pa­muu­tok­seen pyrkivis­sä hoit­o­muodois­sa. Elämässä on vai­htele­via, isom­pia ja pienem­piä kuor­mi­tustek­i­jöitä, joiden ris­ti­t­u­lessa muu­tosten tekem­i­nen ja säi­lyt­tämi­nen on haas­teel­lista.  Tästä osios­ta voit löytää tuk­i­toimia poti­laasi tärkeän muu­tospros­essin tukemisek­si. 

Jos koet, että poti­laan psyykki­nen tila on merkit­täväm­min häiri­in­tynyt ja epäilet esimerkik­si selkeää masen­nus­ta ja/tai ahdis­tuneisu­ut­ta tai epäilet selkeää syömishäir­iötä, niin sin­un on perustel­tua arvioi­da kokon­ais­ti­lan­net­ta ensisi­jais­es­ti näi­den ongelmien näkökul­mas­ta. Tarvit­taes­sa voit ohja­ta poti­laan lääkärin vas­taan­otolle tai harkin­nan mukaan suo­raan miepän hoitoko­or­di­naat­to­rille. 

Mie­len­ter­veys- ja päi­hde­palve­lut (siunsote.fi) 

Edel­lyt­tää aina lähetet­tä lihavu­us­po­lik­linikalle, jos­sa alkuarvio.

Läheteindikaa­tiot

• BMI yli 35
• ikä pääsään­töis­es­ti 18–65 vuot­ta
• kyky ja halukku­us sitoutua pitkäjän­teiseen ryh­mähoitoon (2 krt/kk)
• lai­h­du­tus peruster­vey­den­huol­lon menetelmin ei ole onnis­tunut tai tulos on ollut väli­aikainen
• ei ole tun­net­tu­ja ENE lai­h­du­tuk­sen vas­ta-aihei­ta (nor­maali paino, vaikea sairaus, tyypin 1 dia­betes, raskaus, ime­tys, syömishäir­iö ja psykoosi)
• ei aiem­paa keskus­sairaalan ENE-ryh­mään osal­lis­tu­mista

ENE ‑ryh­mien toim­inta

• 2 ryh­mää vuodessa, enin­tään 12 henkilöä / ryh­mä
• arvioidaan ENE diet­ti­in sovel­tuvu­us sekä tarvit­ta­vat lääk­i­tys­muu­tok­set
• ENE-dieetin vas­ta-aiheet, lääk­i­tys­muu­tok­set ja hait­tavaiku­tuk­set (kaypahoito.fi)
• ENE-dieet­ti 10 viikkoa, jon­ka aikana kokoon­tu­mi­nen kak­si ker­taa kuukaudessa viiden kuukau­den ajan
• ryh­mää ohjaa moni­ammatill­i­nen tii­mi (rav­it­se­muster­apeut­ti, psykolo­gi, kak­si fys­ioter­apeut­tia ja lääkäri yhdel­lä tapaamisker­ral­la)
• fys­ioter­apeut­ti on mukana viidel­lä tapaamisel­la ja kyseiset tapaamisker­rat sisältävät tun­nin liikun­tao­sion
• lähete­tyt poti­laat arvioidaan lihavu­us­po­lik­linikalla lääkärin ja rav­it­se­muster­apeutin toimes­ta
• Siunsote_SIS_tyoohje_laihdutusryhmään_ENE_tulevan poti­laan hoitopolku.docx (sharepoint.com)

Seu­ran­ta

• ryh­män lop­pu­vai­heessa laa­di­taan jatko­hoidon ja seu­ran­nan suun­nitel­ma
• lähetetään poti­laalle, lähet­täneelle lääkärille ja mah­dol­lis­es­ti jatkoseu­ran­ta­paikkaan

Lihavu­us (lapset, nuoret ja aikuiset) (kaypahoito.fi)

Erit­täin niukkaen­er­giainen dieet­ti (ENE) — Pain­on­hallintat­a­lo (terveyskyla.fi)

Leikkaushoidon edel­ly­tyk­senä on asian­mukainen aikaisem­pi kon­ser­vati­ivi­nen hoito (ks. läheteindikaa­tiot), eli lähete leikkausarvioon voidaan tehdä vas­ta, kun kon­ser­vati­ivista hoitoa on toteutet­tu. 

Ensiarvio tehdään lihavu­us­po­lik­linikalla (sisä­tau­tien polik­linikka) ja sen jäl­keen leikkauk­seen sovel­tuvu­us arvioidaan moni­ammatil­lises­sa työryh­mässä obe­si­teet­ti­ti­imis­sä. Kirur­gi päät­tää leikkaustyyp­istä. Leikkauk­sen jäl­keen erikois­sairaan­hoi­dos­sa seu­rataan 1 vuo­den ajan, jon­ka jäl­keen seu­ran­ta ohjeis­te­taan takaisin lähet­täneeseen yksikköön.

Lihavu­us (lapset, nuoret ja aikuiset) (kaypahoito.fi)

Lihavu­usleikkaus — Pain­on­hallintat­a­lo (terveyskyla.fi)

Poti­las voidaan lähet­tää keskus­sairaalaan rav­it­se­muster­api­aan lihavu­u­den hoitoon sil­loin, kun lähet­tävä taho on ESH-puolen toim­i­ja ja poti­laal­la on jo ole­mas­sa ole­va hoito­suhde, jonkin toisen sairau­den hoitoon erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Keskus­sairaalan rav­it­se­muster­api­aan ohjau­tu­miseen ei vaa­di­ta lihavu­us­po­lik­linikan lähetet­tä, mikäli muut rav­it­se­muster­api­an lähet­tämiskri­teer­it lihavu­u­den hoitoon täyt­tyvät (kts. työo­hje alla).

Mitä YPS tar­joaa lihavu­us­poti­laille

Yleis­sairaalap­syki­a­tri­an polik­linikka vas­taa somaat­tisen erikois­sairaan­hoidon hoitokon­tak­tis­sa ole­vien erikois­sairaan­hoito­ta­soista psyki­a­trista hoitoa vaa­tivien poti­laiden hoi­dos­ta.

OBE-poti­laiden kohdal­la, tämä edel­lyt­tää keskus­sairaalan OBE-polik­linikan hoitokon­tak­tia. OBE-polik­linikka arvioi tapausko­htais­es­ti polik­linikan ter­veysp­sykolo­gin haas­tat­telun jäl­keen, onko poti­laal­la sel­l­aista psyki­a­trista prob­lemati­ikkaa, joka psyki­a­tri­an hoidon por­ras­tuk­sen mukaises­ti vaatii erikois­sairaan­hoidon tasoista psyki­a­trista hoitoa ja laatii tarvit­taes­sa kon­sul­taa­tiopy­yn­nön yleis­sairaalap­syki­a­tri­alle.

Mikäli poti­laal­la on jo ole­mas­sa ole­va psyki­a­tri­an hoitokon­tak­ti peruster­vey­den­huol­lon Miepä-palveluis­sa tai vai­h­toe­htois­es­ti psyki­a­tri­an muus­sa erikois­sairaan­hoidon yksikössä (esim. aikuisp­syki­a­tri­an polik­linikka), ohjataan kon­sul­taa­tiopy­yn­tö jo ole­mas­sa ole­valle hoito­ta­holle.

YPS psykologi­nen tuki

Hoitoon pääsyn edel­ly­tyk­senä on vaikea, psyki­a­tri­an hoidon por­ras­tuk­sen mukaises­ti, erikois­sairaan­hoidon tasoista hoitoa vaa­ti­va psyki­a­tri­nen oireis­to.

Yleis­sairaalap­syki­a­tri­an polik­linikka tar­joaa OBE-poti­laille psykol­o­gista tukea kohden­net­tuna poti­laan yksilöl­lisen oireku­van perus­teel­la. Täl­laisia kysymyk­se­naset­telu­ja voivat olla esimerkik­si

• psyykkisen sairau­den tai päi­hdeon­gel­man omaa­van poti­laan lihavu­usleikkausarvio
• vaikea syömishäir­iö syömishäir­iöi­den hoidon­por­ras­tuk­sen mukaises­ti
• vaikeasti psyykkises­ti trau­ma­ti­soituneet poti­laat (PTSD, C‑PTSD)
• vaikeasti per­soon­al­lisu­ushäir­iöiset poti­laat

Mini-inter­ven­tion jäl­keen: Ei sään­nöl­listä seu­ran­taa. Poti­las tarvit­taes­sa uudelleen yhtey­dessä ter­veysase­maan.

Inten­si­ivisem­män yksilö- tai ryh­mäo­h­jauk­sen jäl­keen: Suositel­laan seu­raavaa seu­ran­tapro­tokol­laa hoita­jan vas­taan­otol­la 3 ensim­mäisen vuo­den ajan pain­on­pu­do­tuk­ses­ta

• 3kk puhe­lin­vas­taan­ot­to 
• 6kk lähivas­taan­ot­to 
• 9kk puhe­lin­vas­taan­ot­to 
• 12kk lähivas­taan­ot­to 
• 18kk puhe­lin­vas­taan­ot­to 
• 24kk lähivas­taan­ot­to 
• 36kk lähivas­taan­ot­to 

Mikäli poti­laal­la on mui­ta sairauk­sia, jot­ka vaa­ti­vat vuosit­taista kon­trol­lia lähivas­taan­otol­la (esim. Tyypin 2 dia­betes), tulee pain­on­pu­do­tuk­sen seu­ran­ta yhdis­tää näi­hin.

Mikäli poti­laal­la on mui­ta sairauk­sia, jot­ka vaa­ti­vat vuosit­taista kon­trol­lia lähivas­taan­otol­la (esim. tyypin 2 dia­betes), tulee pain­on­pu­do­tuk­sen seu­ran­ta yhdis­tää näi­hin.

Seu­ran­ta

• Lihavu­usleikkauk­sen jälkeinen seu­ran­ta lihavu­us­po­lik­linikalla ad 12 kk
  • tehdään hoitoy­h­teen­ve­to, joka lähetetään poti­laalle ja jatko­hoi­dos­ta huole­hti­vaan yksikköön seu­ran­tao­hjei­neen
• Jatkoseu­ran­ta tapah­tuu peruster­vey­den­huol­los­sa
  • jatkoseu­ran­nan  ohje annetaan myös poti­laalle itselleen.

Poti­la­so­hje:

Työo­hje ammat­ti­laiselle:

Tietoa:

Elämä lihavu­usleikkauk­sen jäl­keen — Pain­on­hallintat­a­lo (terveyskyla.fi)